fbpx Siirry sisältöön

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 8.8.2018

Ympäristöministeri Tiilikainen (HS 4.8.) moitti muita Itämeren maita riittämättömistä suojelutoimista. Tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.  Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Tiilikaisen lupaus vauhdittaa kipsin käytön Itämeren pelastamisessa on tervetullut mutta ei riittävä. Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”.

Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus mutta yhtälailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia. 

Kokonaisuudessaan on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi.  Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsinki

Julkaistu Iltalehdessä 30.6.2018

Iltalehden sote-uudistusta käsittelevässä pääkirjoituksessa (IL 27.6) pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala väitti valinnanvapaudesta olevan jäljellä vain rippeet. Tosiasia kuitenkin on se, ettei vuoden viive lainsäädännön toimeenpanossa muuta valinnanvapauslain sisältöä.

Eduskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslain mukaan valinnanvapaus toteutuu laajasti perustason palveluissa. Esityksessä turvataan ihmisille vapaus valita oma sote-keskuksensa ja suunterveydenhuollon yksikkönsä. Valinnanvapaus lisää palveluntuottajien määrää ja samalla peruspalveluiden saatavuus paranee. Valinnanvapaus on myös se työkalu, joka turvaa ihmisille lähipalvelut ja estää liian keskittymisen. Valinnanvapaus kirittää sekä julkisia-, yksityisiä-, että kolmannen sektorin palveluntuottajia parempaan laatuun. Järjestelmäkeskeisyydestä sijaan keskiöön tulee palveluja käyttävä ihminen.Nykyjärjestelmässä esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista.

Perustason palveluissa valinnanvapaus on pääsääntö. Valinnanvapauden välineinä toimivat asiakassetelit ja sote-keskukset. Paljon palveluita käyttäville ihmisille henkilökohtainen budjetti turvaa toimivat ja käyttäjille räätälöidyt palvelukokonaisuudet. Tämä lisää erityisesti vanhusten ja vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.  erikoissairaanhoidon palvelua ei saa kuuden kuukauden sisällä, uuden lain mukaan saa valita tuottajan vapaasti. Erikoistason palveluissa valinnanvapaus tapahtuu hoitotakuun kautta. Jos ihminen ei saa erikoistason palvelua kuuden kuukauden sisällä, saa tämä päättää itse, mistä palvelun hankkii. Tämän lisäksi maakunnat voivat itse päättää, ottavatko ne asiakassetelin käyttöön myös erikoistason palveluissa. Siinä onkin ensimmäisille maakuntavaltuustoille tärkeä päätös tehtäväksi.

Valtaosa maakunnista on ilmoittanut, että ne ovat valmiita aloittamaan valinnanvapauden toteuttamisen jo ennen annettua määräaikaa. Valinnanvapauden pilotit, joissa kokeillaan koko maassa valinnanvapautta eivät siirry, vaan niiden on tarkoitus käynnistyä heti sote-lakien tultua voimaan. Ihmiset siis pääsevät siltä osin valinnanvapauden piiriin jo tämän eduskuntakauden aikana. Pilottien välitön käynnistyminen ja jatkuminen varsinaisen toiminnan käynnistymiseen asti on olennaisen tärkeää uudistuksen onnistumisen ja heti käyntiin lähtemisen kannalta.

Tämän kokoluokan uudistuksissa on viisautta ottaa lakien käsittelyyn lisää aikaa, kun lainsäädännön asiallinen käsittely sitä edellyttää. Eduskunta jatkaa käsittelyä huolellisesti, mutta ripeästi. Uudistus tehdään siksi, että voimme turvata yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut jokaiselle asuinpaikkaan ja lompakon paksuuteen katsomatta. On hyvä muistaa, että oikea-aikainen, ajoissa aloitettu hoito on aina kaikkein edullisinta.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja

Puoluekokouksessa Turun Logomossa järjestämme yhteistyössä eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän, Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston ja Akavan kanssa hyvinvointipolitiikan workshopin lauantaina 9.6 kello 12-13 sali teatterissa. Tilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa kokoomuslaisia hyvinvointipolitiikan näkökulmia tulevalle hallituskaudelle.

Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Ohjelma:

12.00 Sari Sarkomaa, kansanedustaja

  • Alkusanat ja ajatuksia Kokoomuksen hyvinvointipolitiikasta

12.05 Pekka Piispanen, johtaja Akava

  • Akavan hyvinvointipolitiikan kärjet

12.15 Piia Kurki, Aino Närkki ja Mia laiho Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston puheenjohtajat

  • Ryhmätyöskentely, kolme Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärkeä

12.35 Ryhmien esitykset kolmeksi Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärjeksi

Tilaisuudessa sihteerinä toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän sihteeri Sina Nordman.

Julkaistu Muisti-lehdessä 2/2018
Muistiliiton johdolla vuonna 2016 valmisteltu muistisairaan hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kriteerit on oiva ohjenuora palveluiden kehittämiseen. Se oli myös tärkeä tuki, kun toimin jäsenenä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jossa pidin vahvasti esillä muistisairaiden asiaa.

Linjasimme, että iäkkään kuntoutumisprosessin tavoitteena on asiakkaan kunnon ja toimintakyvyn paraneminen, ylläpitäminen tai kunnon heikkenemisen hidastuminen.

Komitea esitti ikääntyvälle väestölle maakunnallista kotikuntoutuksen toimintamallia. Omaishoitajan arvokasta mutta vaativassa työssä jaksamista on tuettava enemmän.

Kuntoutuksen onnistuminen edellyttää vastuullisen asiakasohjauksen mallia ja selkeää tavoitetta kuntoutukselle. Kuntoutuksen uudistamiskomitean linjauksen mukaan asiakkaan tilanteen vaatiessa tulisi laatia asiakassuunnitelma, tehdä päätökset etuuksista, palveluista ja tuista sekä kartoittaa palveluntuottajat, joista asiakas voi valita. Korostamme, muistisairaan on saatava tukea valinnan tekemiseen. Asiakkaan tai omaishoitoperheen on mahdollista saada nimetty palvelukoordinaattori.

Kuntoutuksella on tuettava muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Terveyden edistäminen pitää olla muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliitto on eduskuntatyössä tärkeä voimavara. Otan mielelläni vastaan ajatuksia muistisairaiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ja Uudenmaan Kokoomusnaiset järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden sotesta ja valinnanvapaudesta maanantaina 28.5. klo 17.00 – 18.30 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki.

17.00 Avaus: Pia Hytönen, Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin puheenjohtaja

17.05 Alustus: ylijohtaja Kirsi Varhila, Sosiaali- ja terveysministeriö

17.20 Paneelikeskustelussa: kansanedustaja Sari Sarkomaa, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät ja toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madeoja, Eteva

18.00 Lopuksi yhteistä keskustelua

Tilaisuuden juontaa Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Mäkelä

Lämpimästi tervetuloa!

 

Tervetuloa vaihtamaan politiikan kuulumiset Sari Sarkomaan kanssa eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45. Tilaisuuteen voitte ilmoittautua linkin kautta: https://goo.gl/forms/LEJCplAdCBY1hpqK2. Tilaisuuden alussa on opastettu kierros uudistetussa eduskunnassa ja sen jälkeen kahvit ja keskustelun Sarin kanssa Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Sisäänkäynti Päätalon B-ovesta (Töölön puoleinen ovi). Tervetuloa!

 

Työttömästä nuoresta kasvaa helposti työtön aikuinen. Erityisesti osatyökykyisten
nuorten pääsyn vahvistamiseksi työelämään täytyy ottaa määrätietoisia askelia
päätöksenteossa. Mielenterveyden häiriö on ylivoimaisesti yleisin syy nuoren
työkyvyttömyyteen. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut
ennen 14 vuoden ikää, ja noin kolme neljästä ennen 24. ikävuotta.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat erittäin tärkeitä nuorille, joilla on
lieviä ja alkavia mielenterveyden ongelmia. Aikuisten on otettava vastuu nuoren
tukemisesta ja kohtaamisesta. Mielenterveysongelmia kohdanneet nuoret
tarvitsevat matalan kynnyksen kriisitukea ja hoitoonohjausta sekä joustavaa
opinto-ohjausta ja vähintään osa-aikatyöhön johtavia työllistymispolkuja.
Mielen ongelmia kohtaavan nuoren tulee saada varhaisessa vaiheessa tuki
vaikeuksiinsa omassa yhteisössään siellä, missä nuoret ovat: oppilaitoksissa,
työssäoppimisjaksoilla ja uraohjauksessa. Matalan kynnyksen
mielenterveyspalveluihin tulee päästä nykyistä helpommin, ja palvelut tulisi saada
yhdeltä luukulta.
Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi on luotava nuoren psykoterapiatakuu
hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Lisäksi hoidon kustannusten
omavastuuosuutta on kevennettävä merkittävästi, jottei nuoren tai hänen
perheensä talous olisi este hoitoon hakeutumiseen ajoissa. Toimeentulon
turvaaminen vapauttaa nuoren ja hänen läheistensä voimavaroja
kuntoutumisessa. Myös kuntoutusrahan tasokorotusta tulee harkita.
Työpaikoilla kannattaa panostaa nuorten työkykyyn. Vuoden 2017
Mielenterveysbarometrin tulosten mukaan noin puolella työpaikoista ei ole
toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työkyvyn vahvistamiseksi
on kehitettävä työnantajien mahdollisuuksia ja kannustimia palkata ja tukea
osatyökykyisiä nuoria.
Kun nuori siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, työpanoksen menetyksen arvo on yli
miljoona euroa jokaista nuorta kohden. Varhainen ja oikea-aikainen apu nuoren
omia näkemyksiä kuunnellen voi tehokkaasti estää työkyvyttömyyttä ja muuttaa
nuoren elämän suunnan.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen koulutuksen kehittämisen kivijalka. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja opittava riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen opintoihin. Ja koulutuksen kautta myöhemmin työpaikkaan tai yrittäjyyteen. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla tai mitä voi opiskella.

Iloitsen siitä, että valtion talouden linjoista päätettäessä onnistuimme luomaan uusia keinoja lasten ja nuorten opintien turvaamiseksi. Uusien toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

Tasa-arvorahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä päiväkoteihin alueilla, joissa tilanne on kaikkein haastavin esimerkiksi korkeamman työttömyysasteen vuoksi. Jo aiemmin tasa-arvorahoitusta on käytetty esi- ja perusopetuksessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on tehokas ja toimiva tapa torjua eriarvoisuutta. Aloitin opetusministerinä perusopetuksen kehittämisen erillisrahalla ja olen todella tyytyväinen, että tämä sama toimintatapa ulotetaan nyt varhaiskasvatukseen.

Eriarvoistuminen ja nuorten kokemus osattomuudesta ovat vakavia ongelmia, joihin on löydettävä vaikuttavia ratkaisuja. Toinen merkittävä parannus koulutuksen tasa-arvoon on toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisä. Jatkossa pienituloisille alle 20-vuotiaille opiskelijoille maksetaan opintotuen yhteydessä noin 46 euroa kuukaudessa oppimateriaalilisää. Tämä on tervetullut uutinen perheille ja nuorille, jotka kamppailevat koulutuksen kulujen kanssa.

Oppimateriaalilisän tavoite on turvata se, ettei kenenkään koulutuspolku katkea varattomuuden tai liian korkeiden materiaalimaksujen vuoksi. Pidän oppimateriaalilisää järkevänä keinona torjua pudokkuutta toisella asteella. Se kohdentuu juuri niille nuorille, joiden tilanne on haastavin. Apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Pidemmän aikavälin tavoitteena pitää olla myös se, että oppimateriaalien hintaa saataisiin laskettu eri toimin alaspäin. Jos kustantaisimme nykyisellä hintatasolla ilmaiset materiaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille, olisi hintalappu valtiontaloudelle jopa 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Ja tämän rahoittamiseen ei ole yhdelläkään puolueella ollut esittää kestävää ratkaisua. Oli hyvä, että asiaan löydettiin ripeästi tepsivät keino. Ongelma ollut pitkään tiedossa, nyt siihen tartuttiin.

On paljon vaikuttavampaa tarjota nuorelle räätälöityä tukea ja ohjausta sekä mielekkäitä tapoja oppia aina varhaisista vuosista asti, kuin mekaanisesti pidentää oppivelvollisuutta. Oppivelvollisuuden venytys on tehoton keino, joka kohdentuu huonosti ja liian myöhään, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Keskeiset syyt siihen, että nuori ei suorita toisen asteen koulutusta on peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on jatkuvasti tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi. On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Myös riittävistä aloituspaikoista huolehdittava.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Lauantaina 28.4.2018 Töölönlahden läheisyydessä järjestetään Diabeteskävely!

Kokoonnumme kello 11.30 lähtien Narikkatorille, jossa ohjelma alkaa kello 12.00. Kansanedustaja Sari Sarkomaa avaa kävelyn virallisesti kello 12.10. Ja noin kello 12.40 lähdemme liikkeelle.

Kävely toteutetaan kahden juhlivan järjestön yhteistyönä kansainvälisen Lions-järjestön täytettyä 100 vuotta viime vuonna ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen täyttäessä 70 vuotta tänä kesänä. Mukana on Lions-järjestön N ja B piirit.

Tarkoituksena on tehdä diabetes näkyväksi, olla yhdessä, jakaa tietoa diabeteksesta, yhdistystemme toiminnasta ja mitata verensokereita. Diabetes on kansansairautemme. Suomessa noin 10 % ihmisistä sairastaa diabetesta. Liikunta on hyvä lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoidossa ja prediabeetikoilla, eli ei vielä sairastuneilla, mahdollisesti myös estää sairauden puhkeamisen.

Kävelyreitti: Kampin Narinkkatori – Oopperatalo – Narinkkatori eli noin 4 km.

Mahdollista on myös kävellä lyhyempi reitti (n 2 km) tai pieni kierros (alle 1 km).

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

300 ensimmäistä ilmoittautunutta saavat Diabeteskävelyliivin! Liivin saat paikan päältä.
Ilmoittaudu mukaan oheisesta linkistä:

https://goo.gl/forms/Vc6DVVSSd33qMS4D3

Julkaistu Diabetesliiton jäsenlehdessä 16.4.2018

Eduskunnan diabetesryhmä tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi.

Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitetyt glukoosisensoreiden saatavuus on tavoitteemme. Sote-uudistuksessa on luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttämät laitteet ja tarvikkeet ovat niitä tarvitsevien saatavilla.

Sote-uudistuksen ydintavoite on turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen. Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon. Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien hoitoon, eikä vastaa riittävästi pitkäaikaissairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.

Uudistuksen osana on tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito keskitettävä osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Yhtä oleellista on järjestää valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadun seuranta. Tieto terveydenhuollon laadusta on oltava avointa ja kaikkien saatavilla. Tämä vauhdittaa diabeteksen hoidon eroavuuksien ja epäkohtien korjaamista sekä yhdenvertaisen hoidon turvaamista.

Kansanväliset kokemukset osoittavat, että laaturekistereiden avulla on mahdollisuus kehittää diabeteksen hoitoa. Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa diabeteksen hoidon laaturekisterien myötä diabeteksen hoitotasapaino on parantunut ja vakavien hypoglykemioiden määrä on vähentynyt merkittävästi.

Huoli laaturekistereiden puutteesta Suomessa on ollut suuri. Ehdotuksestani kuulimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijoita rekisteriasian tiimoilta. Myös Diabetesliiton edustaja oli kuultavana. Esityksestäni tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin määräraha valtakunnallisten laaturekistereiden pilottihankkeen vauhdittamiseen.

Pilotoinnin kohteiden valinnassa otetaan erityisesti huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.

Eduskunnan diabetesryhmä on Diabetesliiton eduskuntaan muodostama ryhmä, joka on toiminut 1980-luvulta lähtien. Toimin ryhmän puheenjohtajana. Diabetesliitto tuo ryhmän jäsenille kansanedustajien työn kannalta välttämätöntä diabetestietoa ja diabetekseen liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia diabetesta sairastaville tärkeiden asioiden kehittämiseksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

 

Eduskunnan diabetesryhmän jäsenet

Diabetesryhmän puheenjohtaja on Sari Sarkomaa (Kokoomus), varapuheenjohtaja Katja Hänninen (Vasemmistoliitto) ja sihteeri Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo. Muut jäsenet ovat Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Mira Hirvonen (Sininen tulevaisuus), Sanna Lauslahti (Kokoomus), Anneli Kiljunen (SDP), Mikaela Nylander (RKP), Pekka Puska (Keskusta), Pentti Oinonen (Sininen tulevaisuus) ja Sari Tanus (KD).

 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram