Siirry sisältöön

Julkaistu Töölöläisessä 1.10.2023

Lähiluonto, meri ja sen rannat sekä saaret ovat meille helsinkiläisille suuri rikkaus ja rakkaus. On elintärkeää seurata kaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöömme. Helsingin ympäristöraportti on tässä työssä mainio työkalu. Uusin raportti julkaistiin ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa.

Helsingin tavoitteena on edistää vesistöjemme terveyttä ja säilyttää niiden monimuotoinen luonto. Helsinki on erityisen aktiivinen Itämeren suojelija. Valitettavasti kotimeremme on edelleen yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja meidän on vähennettävä päästöjä ja vaalittava paremmin rantojamme. Iloitsen siitä, että olemme Helsingissä käynnistäneet uuden Itämeri-toimenpideohjelman valmistelun, joka keskittyy kestävään merenkäyttöön, meriluonnon monimuotoisuuteen, tutkimusyhteistyöhön sekä rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja roskaantumisen kitkemiseen.

Ympäristöraportin käsittelyssä valtuusto hyväksyi kokoomuksen aloitteen, jossa vaadimme selvitystä lumensulatuslaitteiden hankkimisesta lumen mereen kippaamisen sijaan. Hernesaaresta ajetaan vuosittain edelleen jopa 10 000 kuormallista saastunutta lunta mereen. Valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Vauhdittaakseni Helsingin toimia tein eduskunnassa lakialoitteen likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt tavoite on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.

Vaikka Helsingin ilmanlaatu on parantunut vuosikymmenien aikana, liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly ja pientaloalueiden puunpolton päästöt vaikuttavat edelleen negatiivisesti terveyteen ja viihtyisyyteen. Kaupunki pyrkii parantamaan ilmanlaatua monin toimenpitein. Helsingin kaupunki tekee yhtä lailla aktiivisesti toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi.

Sähköautojen ja bussien määrä Helsingissä kasvaa jatkuvasti. Helsingissä on panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen ja pyöräverkon laajentamiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivittäminen vastaamaan vuoteen 2030 aikaistettua hiilineutraaliustavoitetta on merkittävä askel eteenpäin. Tämä tarkoittaa jatkuvia toimenpiteitä, jotta voimme pysyä ajan tasalla teknologian kehityksen ja energian hinnan muutosten kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunnan tuoreet linjaukset ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja huolia. Syytä onkin olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä sekä keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien. Liikennettä on määrä kanavoida Kaivokadulta Esplanadeille, jotka on myös hiljattain muutettu yksikaistaisiksi.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida laajemmin myös ydinkeskustan ulkopuolella. On vakavaa, että keskustan yrittäjät ja asukkaat on sivuutettu periaatteiden suunnittelussa. Alueen yrittäjät ovat huolissaan päätöksen näivettävän entisestään keskustaa. Kantakaupungin alueella asuu mittava määrä ihmisiä, joista kymmenet tuhannet asuvat keskustan välittömällä vaikutusalueella, mukaan lukien Töölö, Kruununhaka, Katajanokka, Eira, Punavuori ja Kamppi.

Kun keskustasta vapautetaan lisää tilaa jalankulkijoille, pyörille ja palveluille, on huolehdittava keskustan asukkaiden, yrittäjien ja muiden autoilijoiden liikkumisedellytyksistä. Valtuustoryhmämme edustajat lautakunnassa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja lisäaikaa löytää yhdessä kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä ja koko kaupunkia paremmin palveleva ratkaisu. Ikävä kyllä ehdotus äänestettiin kumoon vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton vastustukseen äänin 7-6.

Toimiva joukkoliikenne, suotuisat olosuhteet kävelylle ja pyöräilijöille ovat olennainen osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia, mutta yhtä lailla keskustan saavutettavuus kaikista suunnista kaikilla kulkumuodoilla pitää varmistaa. Tässä työssä olisi jatkossa syytä huomioida Esplanadin katujen kaventamisen kokeilun vaikutuksista saadut tulokset eri vuodenaikoina sekä hyödyntää maanalaisia ratkaisuja nykyistä paremmin.

Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Helsingissä on tehty useita toimia, mukaan lukien osayleiskaavat ja asemakaavat, jotka ottavat paremmin huomioon luontoarvot. Lähiluonnon säilyttäminen ja katuvihreän lisääminen ovat kärjessä kaupunkilaisten toivelistalla. Kotikaupunkiimme perustettiin myös neljä uutta luonnonsuojelualuetta.

Kaupunkimme tavoitteena on vähentää roskien määrää ja roskaamista sekä lisätä Helsingin puhtautta. Se on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä osuutensa.

Julkaistu Kaupunkisanomissa 21.9.2023

Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.

Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin.

Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan samalla kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen. Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin.

Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään koulujen harteille. Opinpolun alussa päiväkodeissa tehdään varhaiskasvatuksen keinoin valtavan tärkeää työtä lasten perustaitojen kehittämiseksi ja oppimisen ilon edistämiseksi.

Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko. Kun lapselle on luettu, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto  on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.

Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.

Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja.  Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis-  ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

valtiovarainvaliokunnan jäsen

MeNaisten artikkeli julkaistu 24.8.2023

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että sairastuminen on ollut pysäyttävää.

KANSANEDUSTAJA Sari Sarkomaalla, 57, oli ilonkyyneleet herkässä, kun hän saapui hiljattain Pienen merenneidon kutsuvierasensi-iltaan Helsingin Kaupunginteatteriin.

– Olen ensimmäistä kertaa isommin ihmisten ilmoilla, minulla on maskitkin tässä varuiksi mukana.

Sarilta löydettiin aikaisemmin keväällä rintasyöpä. Keväällä olivat myös eduskuntavaalit.

– Olin hallitusneuvotteluissa mukana siihen asti, kunnes tuli tieto leikkaukseen pääsystä.

Hallitusneuvottelut olivat tuolloin loppusuoralla, joihin Sari osallistui puolueensa Kokoomuksen mukana. Kasvain rinnasta poistettiin toukokuussa, jonka jälkeen alkoivat sädehoidot.

Kiitollinen hoidosta

Sarille sairastuminen on ollut iso pysähdys.

Hän on ollut kansanedustajana 24 vuotta. Aikanaan hän oli puolitoista vuotta Vanhasen toisen hallituksen opetusministerinä, josta erosi 2008 vedoten perhesyihin. Sarilla ja puoliso Kim Ruokosella on kolme lasta, joista enää seitsemäntoistavuotias kuopus asuu kotona.

– Sädehoidot ja syöpähoidot yleisestikin väsyttävät. Olen koittanut kävellä ja tehdä lenkkejä, vaikka aina tuntuisi, että ei jaksaisi. Minulla onneksi oli hyvä peruskunto.Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Sari on toiminut pitkään Syöpäsäätiön hallituksessa ja pyrkinyt eristämään eduskunnassa yhdenvertaista syöpähoitopolitiikkaa.

– Olin aikanaan röntgenhoitajana tekemisissä rintasyövän kanssa, kun tein myös mammografiakuvauksia. Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Paluu eduskuntaan syksyllä

Tältä erää Sarin hoidot ovat ohi.

– Olen varovaisen luottavaisin mielin. Lääkitys ja kontrollit jatkuvat viisi vuotta.Minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.

Sari on osallistunut sairauslomansa aikana etäyhteyksillä kaupunginhallituksen kokouksiin.

– Tällä hetkellä näyttää, että pääsen aloittamaan eduskuntatyön syyskuussa istuntokauden alkaessa. Tämä on ollut sen verran iso asia elämässäni, että minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.

Saan paljon palautetta kotikaupunkini Helsingin terveyspalveluista. Helsingin kaupunginvaltuuston keskeinen tehtävä on tehdä toimia, jotta koronan pidentämät hoitojonot puretaan ja toimintoja uudistetaan niin, että terveyspalveluihin pääsee lain edellyttämällä tavalla. Ikävä kyllä tuore aluehallintouudistus vaikeuttaa tavoitteen toteuttamista. Kevään aikana olen saanut erityisen paljon palautetta terveyspalveluista ja erityisesti diabetesta sairastavilta Helsingin Omahoitotarvikkeiden jakelun toiminnasta. 

Omahoitotarvikkeiden jakelusta esimerkiksi diabetesta sairastavat saavat jokapäiväiseen sairauden hoitoonsa välttämättömät välineet. Huolia tarvikejakelusta on tullut niin suoraan helsinkiläisiltä kuin Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistykseltä. Palautteissa nostetaan esille huoli palvelun jonoutumisesta, ongelmat takaisinsoittopalvelussa ja sähköisessä asioinnissa. Epäselvyyttä on ollut myös siitä voiko hoitotarvikejakelussa asioida paikan päällä. Vaikeudet yhteyden saamisessa Omahoitotarvikkeiden jakeluun ovat aiheuttaneet viivettä hoitotarvikkeiden toimituksessa. Hoitotarvikejakelun ongelmat koskevat myös monia muita ihmisiä kuin diabeetikkoja. 

Palautteiden mukaan asiakas on pahimmillaan voinut joutua odottamaan tarvitsemiaan hoitotarvikkeita useita kuukausia. Olen asiaa selvittänyt ja tilanteeseen on saatu edistystä. Viimeisimpien tietojen mukaan Omahoitotarvikkeiden jakelun viiveet yhteydenotoissa on saatu kurottua umpeen. Takaisinsoittopalvelu toimii taas kohtuullisessa ajassa ja Maisa-viesteihin pyritään vastaamaan kolmen päivän kuluessa.

Saamani tiedon mukaan omahoitotarvikkeiden jakelussa tilannetta on saatu merkittävästi paremmaksi kevään aikana. Toiminnan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa.

Omahoitotarvikejakeluun saa lähetteen tarvitsemiinsa hoitotarvikkeisiin omasta hoitopaikasta, esimerkiksi terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta. Lähete toimitetaan hoitopaikasta Omahoitotarvikejakeluun. Tilaus toimitetaan postitse noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin. Tuotteiden toimitusaika on noin 2 viikkoa. Suositus on olla aina ensin yhteydessä Omahoitotarvikejakeluun, jotta voidaan varmistua tuotteen saatavuudesta. Tilauksen yhteydessä on mahdollista sopia, että hoitotarvikkeet noudetaan paikan päältä. Jokaisen Omahoitotarvikkeiden jakeluun paikan päälle tulevan asia hoidetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Helsingissä on havaittu erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoitotarvikkeiden saatavuudessa puutteita. Siitäkin huolimatta, että jo vuonna 2018 Oikeusasiamiehen toimisto antoi vastauksessaan (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun moitteet Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Tuolloin katsottiin, että Helsingin kaupunki oli vastoin potilaslakia ja terveydenhuoltolakia rajoittanut diabetespotilaiden hoitotarvikkeita alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen suhteen olivat ristiriidassa lain kanssa ja niitä muutettiin. On olennaista edelleen säännöllisesti arvioida ja varmistaa, että hoitotarvikkeiden saatavuus on lainmukaista. Hoitavan lääkärinmääräämät omahoitotarvikkeet pitää saada ja on tärkeää, että diabeteksen hoidossa käytetään omahoitosuunnitelmaa.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimija on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla niitä tarvitseville. Diabetesliiton tekemän selvityksen mukaan korona-aika on monin tavoin heikentänyt diabeteksen omahoidon tukea. Riittämätön omahoidon tuki voi johtaa hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja sen myötä hoitotasapainon heikentymiseen ja hoitoväsymykseen. Hoidon negatiivinen kierre lisää usein lisäsairauksien ja tarvetta erikoissairaanhoidon palveluihin, joka tulee kalliiksi kaikille.

On vakava tosiasia, että diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on hyvin epätasa-arvoista. Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua ole seurattu systemaattisesti ja valtakunnallisesti vertailukelpoisesti. Aloitteestani eduskunta myönsi määrärahat terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. THL:n kansallinen laaturekisterityö käynnistyi aloitteestani vuonna 2018. Osana laaturekistereitä viime vuonna julkaistiin Diabetesrekisteri. Se antaa tärkeää tietoa diabeteksen hoidon laadusta ja alueellisista eroista. On tärkeää, että jatkossa tietoa hyödynnetään hoidon parantamiseksi, alueellisten erojen kaventamiseksi sekä myös hoitotarvikkeiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 

Helsingissä on löydettävä ratkaisut, joilla varmistetaan sujuva hoitotarvikkeiden jakelu. Yksi syy hoitotarvikejakelun ongelmiin on henkilöstöpula ja vaihtuvuus. On tärkeää, että henkilöstövaje saadaan korjattua ja tärkeää työtä tekevien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan. Olennaista on, että palvelun ohjeet ovat selkeät, että sitä tarvitsevat osaavat palvelua käyttää. Esimerkiksi toimivan uuden sensorien saaminen ajoissa on olennaista hoitotasapainon säilyttämiseksi.

Toimin eduskunnan diabetesverkostossa, johon kuuluu kansanedustajia eri eduskuntapuolueista. Teen työtä yhdessä Diabetesliiton ja sen yhdistysten kanssa diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamiseksi, sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen tärkeä yhteistyötahoni on Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys.


Vuosien varrella olemme yhteistyössä tehneet toimia diabeteksen paremman hoidon puolesta. Esimerkiksi helsinkiläisten diabetesta sairastavien sensoreiden saatavuutta on kehitetty vastaamaan Käypä-hoitosuosituksia. On hyvä tavoite, että Helsinki maamme pääkaupunki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä muun muassa diabeteksen hoidon kehittämisessä. Esimerkiksi sensoreiden uusimmat teknologiat on syytä ottaa käyttöön Helsingissä. Otan mielelläni vastaan palautetta helsinkiläisiltä diabeteksen hoitoon, terveydenhuoltoon ja kaupunkimme toimintaan liittyvissä asioissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Julkaistu Talouselämässä 25.5.2023

Sari Sarkomaa oppi kotoa säästeliäisyyden periaatteen, jonka hän on opettanut eteenpäin omille lapsilleen. Sarkomaa iloitsee, että yhä nuoremmat ovat löytäneet myös sijoittamisen pariin.

Sarkomaa iloitsee nuorten sijoitusinnon lisääntymisestä.
Oikea suunta. Sarkomaa iloitsee nuorten sijoitusinnon lisääntymisestä. KUVA: PETTERI PAALASMAA

Mitä opit rahasta lapsena?
Opin kotona työn tekemisen tärkeyden ja arvostuksen. Vanhemmillani oli muiden töiden rinnalla yritystoimintaa. Opin mitä yrittäjyys on sekä säästeliäisyyden periaatteen; ”Ei suuret tulot, vaan kohtuulliset menot”. Olin kesätöissä heti kun mahdollista. Iloitsen siitä, että lapseni kisailevat keväisin kuka ensimmäisenä saa kesätyön.

Millainen rahankäyttäjä olet?

Olen melko tarkka rahan käyttäjä. Maailmassa on liikaa turhaa tavaraa. Pääosin ostan asioita, kun se on välttämätöntä. Kirjat ja kirjakaupat ovat heikkouteni. Lapsille opetin pienestä pitäen säästeliäisyyttä. Esimerkiksi kaupassa käydessä laskimme paljonko vuodessa säästää, jos ostaa aina vähän edullisimpia vaihtoehtoja. 

Mitä raha merkitsee sinulle?  
Kolmen nuoren äitinä raha merkitsee ennen kaikkea toimeentuloa ja turvallisuutta sekä mahdollisuutta olla opiskelevien lasten taustatukena. 

Mitä kallista ostit viimeksi?
Kallein mieleeni tuleva ostoskerta on maalivahdin varusteiden päivitys pojalleni. Kerralla meni uusiksi kypärä, polvisuojat ja räpylä sekä muuta varustusta. Varusteita voi kierrättää, mutta ei kaikkia. Liikunnan edistäminen on minulle sydämen asia. Lasten ja nuorten urheilussa on tärkeä luoda keinoja harrastuksen kustannusten taittamiseen.

Millaisia rahaan liittyviä haaveita sinulla on?
Suunnitelmissa on 35-vuotta vanhan purjeveneen purjeiden päivitys. Varsinaisia haaveita rahaa liittyen ei ole. Toivon, että pysyn terveenä ja voin tehdä asioita, joita en vielä ole ehtinyt tekemään.
Ajattelen, että ihmisen onni tulee omista ponnisteluista. Teen työtä sen eteen, että maassamme mahdollisimman moni työikäinen saisi toimeentulon omasta työstä tai yrittäjyydestä. Se on hyvinvointimme perusta.

On hyvä suuntaus, että nuorten kiinnostus sijoittamiseen ja osakesäästämiseen on lisääntynyt. Hienoa, että perheet perustavat osakesäästötilejä jo vastasyntyneille. Säästää voi pienestäkin.

Haastattelu on tehty ennen kuin Sarkomaa ilmoitti jäävänsä sairauslomalle.

Julkaistu Töölöläisessä 7.5.2023

Olen saanut kasvavassa määrin kaupunkimme kauppiailta ja muilta kaupan alan toimijoilta huolestuttavia viestejä lisääntyvistä myymälävarkauksista ja häiriökäyttäytymisen aiheuttamista uhkatilanteista kaupoissa. 

Vakavimpia ovat helsinkiläisiä järkyttäneet aseelliset ryöstöt. Kaupan liiton kuluttajakyselyn mukaan asiakaspalvelutilanteissa häiritsevä ja epäasiallinen käytös on lisääntynyt erityisesti kaupoissa. Monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Asiakkaiden kokemukset häiriökäytöksestä ovat nousseet viidessä vuodessa 15 prosentista 23 prosenttiin. On selvää, että lisätoimia on tehtävä turvallisuuden vahvistamiseksi. Yrityslähestymiskielto on yksi tapa kitkeä toistuvia näpistelyitä ja häiriökäytöstä kaupoissa.

Myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä ja kasvua sekä kaupan työllistämistä. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalvelusta syntyvät kustannukset siirtyvät hintoihin asiakkaiden maksettavaksi. Kaupanliiton arvion mukaan näpistelystä ja varkauksista aiheutuu vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Näpistelijät jäävät usein kokonaan ilman rangaistusta, sillä lievemmät omaisuusrikokset eivät läheskään aina etene oikeuteen asti. Tämä antaa rikoksentekijöille väärän signaalin. Suomessa pitää löytyä tahtotilaa kierteen katkaisemiseksi.

Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskieltolaki, tillträdesförbud till butik, on ollut voimassa maaliskuusta 2021 lähtien. Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas. Kiellon saaneista henkilöistä 75 prosenttia on noudattanut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista. Suomen Kaupan liiton tekemän yrityslähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön oikeudellisen asiantuntijaselvityksensä mukaan Ruotsissa voimassa olevan lain kaltainen yrityslähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen. On selvää, että kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin myös kaupan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. 

Tein viime eduskuntakaudella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetäänRuotsin kaupan yrityslähestymiskiellon tavoitteita vastaavan lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ehdotan yrityslähestymiskieltoa lisäkeinoksi puuttua tilanteisiin, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista. Kaupoissa asioinnin ja työskentelyn pitää olla miellyttävää ja turvallista.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan. On kestämätöntä jättää lähestymiskieltojen hakeminen yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia. Ruotsissa yrityslähestymiskieltoa koskevassa lainsäädännössä on havaittu myös kehittämisen tarpeita. Lainsäädäntöön toivotaan selkeyttä siihen, miten henkilön aiempi rikoshistoria huomioidaan kiellon asettamisessa. On selvää, että uuden lain soveltamisessa tulkinnat ja käytännöt hakevat aikansa muotoaan. Suomessa kannattaa seurata tarkasti, miten naapurissa toimitaan ja löydetään toimivia ratkaisuja. Naapurimaan yrityslähestymiskiellon hyviä tuloksia ja kokemuksia on viisasta hyödyntää lainvalmistelussa. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan.

Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan. Yrityslähestymiskielto on yksi lisäkeino parantaa asiakaskokemusta ja edistää työvoimapulasta kärsivän kaupanalan työntekijöiden työssä viihtyvyyttä. Yrityslähestymiskielto antaa työnantajalle kipeästi kaivatun lisätyökalun lisätä toimitilojensa turvallisuutta sekä kitkeä kaupalle ja kuluttajalle kalliiksi tulevia myymälävarkauksia.

Kotikaupunkimme turvallisuuden vahvistaminen on tärkeä tavoite kaikessa Helsinkiin liittyvässä päätöksenteossa. Työtä on tehtävä joka saralla sen eteen, että Helsinki on turvallinen ja houkutteleva paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu Töölöläisessä 1.4.2023

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa kaiken ikäisten muihin asioihin käytettyä aikaa. Helsingissä lähivuosien tärkeimpiä toimia on varmistaa, että jokainen kaupunkimme lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Vakava tosiasia on, että peruskoulun päättää joka kahdeksas poika ilman riittävää lukutaitoa.

Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut se ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa ovat tärkeässä asemassa lasten lähellä olevat aikuiset kuten isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä kummit. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ja tehdäänkin paljon. Vaikutta työ tehdään jo varhaislapsuudessa, siksi kodin merkitys on valtava.

Maailman laajuisesti tarkasteltuna lukutaito on selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Helsingissä me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Viime eduskuntakaudella käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta lapselle lukemisen hyödyistä kertovasta materiaalista, jota terveydenhoitajat jakoivat vanhemmille pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Mainio tapa edistää lukemista Helsingissä on huolehtia siitä, että  kouluissamme oppimateriaaleihin on riittävästi rahaa. Lapset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta myös nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on mainio keino nostaa oppimistuloksia. Kaiken ikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se heti keksiä. Eläköön lukeminen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti 

Eduskunnan puhemiehelle

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Näiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. 

Farmasian erikoistumiskoulutukset (apteekki- ja sairaalafarmasia ja teollisuusfarmasia) ja psykologian erikoispsykologikoulutukset (kliininen mielenterveys, lasten ja nuorten psykologia, neuropsykologia, terveyspsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia) ovat sisällöltään vakiintuneet suositut koulutukset, joille on selkeä työelämän tarve. 

Psykologian ja farmasian alalla erikoistumiskoulutusta on toteutettu jo vuosia opiskelijamaksun lisäksi OKM:n hankerahoituksella, ja koulutuksen käyneitä alansa erityisasiantuntijoita on sijoittunut laajasti hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja teollisuuden tarpeisiin. 

Farmasian erikoiskoulutetuista huippuosaajista on suuri tarve työmarkkinoilla. Heitä tarvitaan sairaala-apteekkeihin ja osastoille klinikkaproviisoreiksi lääkehoidon kehittämiseen ja apteekkeihin tarjoamaan ja ylläpitämään LHA/LHKA-osaamista sekä suomalaiseen lääketeollisuuteen erityisasiantuntijoiksi, kuten esimerkiksi EU-direktiivin mukaiseen Qualified Person -työhön.  

Erikoisfarmaseutteja ja erikoisproviisoreja tarvitaan apteekeissa myös moniammatilliseen yhteistyöhön terveyskeskusten sekä hoitokotien kanssa ikäihmisten turvallisen kokonaislääkityksen kehittämiseen ja siitä huolehtimiseen, esimerkkinä annosjakelupalvelut. Onkin arvioitu, että farmasian ammattilaisten hyödyntäminen läpi terveydenhuollon ketjun voisi säästää terveydenhuollon kustannuksista 176,9 milj.—357,7 milj. euroa. 

Erikoiskoulutetuista psykologeista on huutava pula. Pula kohdistuu mm. kliinisiin neuropsykologeihin, joiden toiminta koskee lasten ja nuorten kehityksellisten häiriöiden ja oppimisvaikeuksien, työikäisten henkilöiden aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen sekä ikääntyvien henkilöiden erilaisten muistisairauksien kuntoutusta. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyteen erikoistuneita psykologeja tarvitaan varhaiskasvatuksen, oppilashuollon, lastensuojelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaamistarpeisiin. Uutena alueena tulee yhä vahvemmin esiin sekä työikäisen että ikääntyvän väestön tarve psykologisiin palveluihin elämänhallinnan säilyttämiseksi. Koulutusten tarjoama erityisosaaminen on keskeistä potilasturvallisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen kannalta. 

Sosiaalityön alan vastaava erikoistumiskoulutus on jo opiskelijalle maksuton ja ministeriön rahoituksen alaisuudessa. Samoin tulisi olla farmasian ja psykologian erikoistumiskoulutuksen osalta. Tällä voitaisiin varmistaa, että rahoitus ei jää kynnyskysymykseksi hyvinvointialueiden työnantajien varmistaessa työvoiman saatavuuden ja hankkiessa osaamista tai osaamisen vahvistamista näillä yhteiskunnallisesti hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavilla aloilla. Erikoistumiskoulutuksilla on myös tärkeä rooli alojen veto- ja pitovoimatekijänä.  

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi rahoittaa budjettivaroista nämä asiakas- ja työelämätarpeeseen suunnitellut psykologian ja farmasian alan erikoistumiskoulutukset. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa psykologian ja farmasian alan erityisosaamisen tasa-arvoisesti kaikilla hyvinvointialueilla,

miten farmasian ja psykologian erikoistumiskoulutukset aiotaan järjestää yhdenmukaisesti muiden vastaavien yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistumiskoulutusten kanssa koulutusten maksujen suhteen ja

onko tämän rahoituksen osalta jo tehty suunnitelmia? 

Helsingissä 3.3.2023 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu Kaupunkisanomissa 9.3.2023

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Onneksi yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa onnistuttiin turvaamaan 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjessa.

Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Kaupunkiamme piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että merkittävä määrä varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle. Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset laittamalla viestiä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Palaute ja ajatukset Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen Kolmen nuoren äiti