Siirry sisältöön

Tuleva talvi huolettaa monia helsinkiläisiä. Hintojen nousu, tulevat sähkölaskut ja muut arjen kustannukset ovat monen mielessä isoina kysymyksinä. Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuoden talousarvion valmistelun. Valmistelussa on tärkeä etsiä keinoja arjen kustannusten kurissa pitämiseksi, vaikka se ei ole helppoa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan.

Joukkoliikenne on tärkeä osa helsinkiläisten arkea. Koronapandemian ensimmäinen vuosi vähensi huomattavasti Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajien määrää. Toinen pandemiavuosi liikkumisrajoituksineen romahdutti HSL:n matkustamisen historian alhaisimpiin lukemiin. Matkustaminen jäi 40 prosenttia eli noin 160 miljoonaa matkaa alhaisemmaksi vuoteen 2019 verrattuna. Tasoittaakseen taloustilannettaan HSL on joutunut harkitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten lippujen hintojen korotuksia.

Helsingin kaupunginhallituksessa lausuimme asiasta ja totesimme pitkän pohdinnan jälkeen, ettei nyt tule nostaa HSL lippuhintoja. Nousevien asumisen ja elämisen kustannusten aikana ihmisten työntekoa ja työhön liikkumista ei pidä vaikeuttaa. Moni seniori on ollut rajoitusten vuoksi pääasiassa kotona ja nyt on todella tärkeää, että kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset pääsevät liikkumaan kaupungissa. Liikuntapaikat, kirjastot ja kulttuuritapahtumat odottavat ihmisiä.

Joukkoliikenteen käyttöä pitää vahvistaa sisimpien vyöhykkeiden alueilla. Pidän perusteltuna yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönottamista HSL:n alueella. Se on erityisen tärkeää kantakaupungissa asuvien ihmisten kannalta. Ihmiset kulkevat ostoksille, teatteriin, konsertteihin ja moneen muuhun arjen välttämättömään palveluun. Lipun hinnan on oltava myös kaupungin keskustassa kulkeville kohtuullinen.

Ajatus, että lyhyet matkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin aina, on arjesta irtaantunutta. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja se on otettava huomioon kaupungin liikennepolitiikasta. Myös 12 kuukauden lipun suhteellista edullisuutta voisi parantaa.

On hyvä, että HSL:n tuleva uusi järjestelmä mahdollistaa myös pankkikortilla lähimaksamisen. Se on kasvattanut lipputuloja muualla maailmassa. Lähimaksaminen toimii samalla tavalla kuin HSL-kortti nyt: valitset kortinlukijalta oikean lipun, näytät pankki- tai luottokorttiasi lukijalle ja nouset kyytiin. Lähimaksaminen tulee käyttöön vuoden 2023 aikana.

Julkisuudessa huolia herättänyt kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on vasta virkakunnan esitys, joka on rakennettu aikaisemmin päätetyn talousraamin puitteisiin. Minkäänlaisia päätöksiä koulutuksen leikkauksista ei siis ole tehty. Varsinainen keskustelu talousarviosta käydään vasta kun asiakirja etenee poliitikkojen käsittelyyn ensin lautakunnassa ja myöhemmin talousarvioneuvottelussa. Tällöin tehdään päätökset myös siitä, mikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti on.

On tärkeää, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Tulevaisuus tehdään pienten ja vähän suurempien lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin.

Nykyisellään varhaiskasvatuksen työvoimatilanne on jo kriittinen ja heikentynyt entisestään. Perusopetuksessa on yhtä lailla opettajien tilannetta seurattava tarkkaan. Niin vakinaisiin tehtäviin kuin sijaisuuksiin on vaikea saada pätevää henkilöstöä. Tämä on olennaista ymmärtää kaupungin palkkakehitysohjelmassa. Kaupungin tulee huolehtia, että päiväkodeissa ja kouluissa työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, jotka tukevat henkilöstön pysyvyyttä. Esimiehillä kuluu valtavan paljon aikaa sijaisten hankintaan. Päiväkodeissa Helsingin olisi viisasta lisätä omien vakisijaisten määrää. Esimiesten aikaa vapautuisi ja henkilöstön työskentelyolosuhteet paranisivat. Mikä parasta päiväkodissa tuttu aikuinen alati vaihtuvien sijaisten sijaan on monin tavoin lasten ja perheiden etu. Lähipäiväkotiperiaatteen edistämiseen on sitouduttava vahvasti.

Helsinkiläisten päättäjien tärkeä tehtävä on joka taholla edistää toimia, jotka tuovat helpotusta korkeiden asumis- ja elämiskustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille. Omakotitaloasukkaat voivat vähentää kodeissaan tehdyt remontit kotitalousvähennyksessä. Olen tehnyt aloitteen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi koskemaan vastaavasti myös asunto-osakeyhtiöissä asuvia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta se olisi reilua. Hehän maksavat pääsääntöisesti taloyhtiön remonttikulut yhtiövastikkeissa. Helsingissä taloyhtiöiden remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja monille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin olisi konkreettinen keino vauhdittaa korjausrakentamista ja energian säästöä sekä uusiutuvaa energiaa edistäviä korjauksia.

Sari Sarkomaa

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät perjantaina yhteisen välikysymyksen Sanna Marinin (sd) hallitukselle vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

– Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen, oppositioryhmät toteavat.

”Viimeinen hetki tehdä”

Oppositioryhmien mielestä hallituksella onkin nyt ”viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi”.

Kokoomus, PS ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta, mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

– Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) toteaa opposition tiedotteessa.

– Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi, sarkomaa jatkaa.

PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi, Tavio sanoo.

KD:n kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan KD:n eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi.

– Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään tomivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen, Räsänen toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo elokuun puolivälissä kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa, että puolue aikoo jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisistä.

Kaksi välikysymystä

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina eduskunnassa, että PS jättää välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta ja hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen.

Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitaja-pula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisen sairaalan ja erityisesti Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Valtava määrä ihmisiä odottaa jonossa hoitoon pääsyä. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite. Vaikuttavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveys-asemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää moniammatillinen osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää sujuvammin. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön. Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa
Terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki

Mia Laiho
Lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Yhä useampi syöpään sairastunut paranee ja elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskus on arvioitu toistamiseen Euroopan huipputason syöpäsairaalaksi. Kiitos kuuluu sairaalan huippuosaavalle henkilöstölle.

Suomessa haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Erityisesti psykososiaalisen tuen saaminen vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta, voimavaroista sekä sairastuneen hoidon tai toipumisen vaiheista. Jotta Suomessa tarjottaisiin kokonaisvaltaisesti maailman parasta hoitoa, on psykososiaalista tukea oltava tarjolla koko hoitoprosessin ajan sekä myös sen jälkeen tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamisessa. Syövän taltuttamisen lisäksi on otettava huomioon koko ihminen kokonaisuutena, hänen elämän tilanteensa ja läheiset.

Psykososiaalisen tuen merkitys potilaan toipumisessa ja trauman käsittelyssä voi olla hänen loppuelämänsä kannalta jopa käänteentekevää. Vakava sairastuminen on aina syrjäytymisriski ja voi altistaa myöhemmille sosiaali- ja mielenterveysongelmille.

Psykososiaalisella tuella voidaan saada hyvin merkittäviä parannuksia aikaan potilaiden ja heidän läheistensä elämässä. Kun tukea tarjotaan systemaattisesti ja säännöllisesti, sairastuneet ja heidän läheisensä sekä perheet voivat huomattavasti paremmin hoitojen aikana ja toipuvat nopeammin. Samoin heidän taloudellisen tilanteensa säännöllinen arviointi ammattilaisen ohjaamana voi merkittävästi ennaltaehkäistä velkaantumista ja tulonmenetyksiä. Heidän voimavarojensa tukeminen ennakoivasti on paitsi inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa myös taloudellisesti järkevää. 

Psykososiaalisen tuen saatavuuden eteen tärkeää työtä tehnyt Sylva ry julkaisi toukokuun lopulla raportin Kohti psykososiaalisen tuen standardeja. Raportti julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2022 Sylva-säätiön ja eduskunnan syöpäverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Johtamani eri puolueiden kansanedustajista koostuvan eduskunnan syöpäverkoston tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa, ja parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä siitä toivuttuaan.

Raportissa pyrittiin selvittämään mitä tutkimustietoa on olemassa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen vaikuttavuudesta hoitopolun eri vaiheissa sekä minkälaisia psykososiaaliseen tukeen liittyviä suosituksia ja standardeja muissa maissa on käytössä. Raportti toimii katsauksena olemassa olevaan tutkimukseen, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia tarkemmin psykososiaalisten tuki- ja hoitomuotojen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön tehokkaiksi todetut tuen ja hoidon muodot.

Suositusten mukaan psykososiaalista tukea tulisi olla saatavilla pitkäkestoisesti ja läheltä, alueellisista ja taloudellisista tekijöistä riippumatta. Julkistustilaisuuteen osallistui laaja joukko terveydenhuollon toimijoita, kansanedustajia sekä syöpäjärjestöjen väkeä.

Viedäksemme asiaa eteenpäin tapasimme Sylva ry:n puheenjohtaja Tuomas Kurttilan kanssa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä valtiosihteeri Eila Mäkipään, joille esittelimme tuoreen raportin. Ilokseni saimme lupauksen siitä, että ministeriö valmistelee toimia, joilla saadaan valtakunnalliset standardit syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen tukeen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa ja pääsee mahdollisimman pian takaisin mahdollisimman normaaliin arkeen terveenä.

HUS:in syöpätutkimuksen korkea taso perustuu yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa. Sekä kliininen että perustutkimus ovat kansainvälisestikin arvioiden huipputasoisia. Syöpäverkoston tärkeä tavoite on korjata aluehallintouudistuksen kesken jäänyt rahoitusmalli ja lainsäädäntömme. Yliopistosairaaloiden rooli on tunnistettava ja rahoitus turvattava. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus turvaa potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksen jäsen
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Nykylainsäädännössä päihtyneenä sähköpotkulautailua tai pyöräilyä ei ole suoraan kielletty eikä niiden kuljettajille ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä sähköpotkulautailijoita ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Tilanne on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Yliopistollisten sairaaloiden useat tutkimukset sähköpotkulautailuonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireelliselle lakimuutokselle. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet on päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa eli lähes huikeat kaksi miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa edes mukana.

Maassamme on selkeä tarve tehdä viipymättä useampia toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamia vakavia ongelmia voitaisiin vähentää. Olemme tehneet Kokoomuksen eduskuntaryhmästä promillerajan säätämisestä lakialoitteen. Kansalaisten enemmistö antaa sähköpotkulautojen kuljettajien promillerajalle vahvan tuen. Odotan syksyn aikana liikenneministeri Harakan ja maan hallituksen toimia. Sähköpotkulautojen aiheuttamien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja muiden haittojen kitkemistoimissa olisi vastuutonta enää viivytellä.

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Helsingissä on ollut viisasta ja välttämätöntä tehdä päätökset joiden johdosta vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös muut kadulla liikkujat ja varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ongelma muille kaupungissa liikkujille. Nämä ongelmat on saatava kuriin. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. Ennen kaikkea sähköpotkulautojen käyttäjien on syytä muistaa liikennesäännöt.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.

Kuulen mielelläni kokemuksia ja ideoita Helsingin katuturvallisuuden lisäämiseksi ja voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa.

LUOTTAMUS sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Uudenmaan kuntien sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää joustavasti niin, etteivät ne heijastu palvelujen saatavuuteen. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön.

Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok)

Helsinki

Mia Laiho

lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok)

Espoo

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ikävä ongelma kaupungissa liikkujille. Varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden keskellä. Helsingin katukuvan täyttäneet sähköpotkulaudat aiheuttavat monille pelkkää harmistusta. 

Sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. On välttämätöntä lisätä tietoisuutta sähköpotkulautailun säännöistä ja erityisesti liikennesäännöistä. Sähköpotkulautoja koskevat samat säännöt kuin polkupyörällä ajoa. Sähköpotkulaudoilla ajo ei tuo lupaa huristella missä ja miten vain.

Liikenneturvan kyselyssä 75 % tiesi, että kääntyessä tulee näyttää suuntamerkkiä. 64 % tiesi, että sähköpotkulaudalla kuuluu ajaa pääsääntöisesti pyöräväylillä. Sähköpotkulautailuun liittyviä liikennesääntöjä on tuotava esille eri tahoilla. Lasten ja nuorten osalta merkittäviä tahoja ovat vanhemmat ja koulu.

On mainiota, että poliisi on tänä kesänä tehnyt sähköpotkulautailun tehovalvontaa. Poliisi on määrännyt Helsingissä sähköpotkulautailijoille 252 liikennevirhemaksua tai sakkoa huhtikuun alusta alkaen heinäkuun loppuun mennessä. Valvonnalla ja sanktioilla pyritään muuttamaan sähköpotkulautailijoiden liikennekäyttäytymistä.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Kesä-heinäkuussa onnettomuuksia oli noin 60 kun vielä viime vuonna vastaava luku oli noin 200. Silti sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat edelleen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön.

HUSin tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana. On toivottavaa, että yhä useampi sähköpotkulautailija ryhtyisi käyttämään kypärää. HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista vajaalla puolella oli keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää. Loukkaantuneista reilu puolet oli päihtyneitä. 

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Kiireellistä on säätää viipymättä sähköpotkulautojen ja -pyörien kuskeille laista puuttuva promilleraja. Promilleraja helpottaisi päihtyneenä ajamisen valvontaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Selvitän parhaillaan muita lakimuutostarpeita, jotta Helsinki voisi asiasta toimia vaikuttavammin. 

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia niin Helsingissä kuin koko Suomessa, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Olemme Helsingissä toimineet viisaasti rajoittaessamme sähköpotkulautojen nopeuksia. Vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00—05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa. Rajoitusten tiukentaminen on edelleen perusteltua. Ympäri kaupunkia on tehty sähköpotkulaudoille parkkiruutuja. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. 

Useissa Euroopan maissa sähköpotkulautoja osataan jo käyttää asianmukaisesti ajamalla pyöräkaistoilla sekä parkkeeraamalla ne jalkakäytävän sivuun tai omiin parkkiruutuihinsa. On korkea aika sille, että näin toimivat sähköpotkulautailijat Helsingissäkin.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.


Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatuvilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut.

Jotta Helsinki pystyy toimimaan vaikuttavasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisia palveluja, tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Vertailukelpoinen kustannus- ja laatutieto tukee kaupungin tuottamien eri palveluiden, kuten kuntoutuksen, hoidon ja hoivan, henkilökohtaisen avun, suun terveydenhuollon ja monen muun palvelun asiakaslähtöistä järjestämistä ja kehittämistä.

Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Kaupunki käyttää palveluita järjestäessään oman tuotannon rinnalla myös ostopalveluja ja erilaisia palveluseteleitä. Tämä on välttämätöntä palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Ostopalvelutoimintaa säädellään lailla julkisista hankinnoista. Palveluseteleiden käyttöä puolestaan säädellään palvelusetelilailla. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen ja kohtuullisuutta arvioitaessa tulee vertailukohteena käyttää esimerkiksi keskimääräistä ostopalveluhintaa tai kunnan oman tuotannon tuotantokustannuksia. Palveluseteleiden arvojen tulee vastata tasoltaan realistisia tuotantokustannuksia. Tämä on tärkeää myös kuntalaisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta.

Helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien ja veronmaksajien kannalta on aivan olennaista, että kaupungissa on kustannusvaikuttavat tavat toimia. Monet Helsingin järjestämisvastuulla olevista palveluista on tuotteistettu riittävän pitkälle, jotta vertailua voidaan tehdä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä ryhdytään toimeen keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden yksikkökohtaisten kustannusten määrittelemiseksi ja julkaisemiseksi. Se mahdollistaa palvelutuottajien ja erilaisten tuotantotapojen vertailun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Verkkouutisten blogi 21.7.2022

Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa välittömään hoitoon, kirjoittaja huomauttaa.

Maamme sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti vanhustenhuolto ovat kriisiytymässä. Suuri ongelma on kasvava henkilöstöpula. Ripeät toimet hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ovat välttämättömiä.

Aluehallintouudistuksen keskeneräinen ja vakavia vaurioita aiheuttava rahoitusmalli on viipymättä korjattava. On ilmiselvää, ettemme selviä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvempaa hyödyntämistä. Kroonisesta hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian, robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen on pitkälti käyttämätön voimavara.

Tilanne on järjetön. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille, apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Lisäksi terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja.

On viisasta ja välttämätöntä nimetä sosiaali- ja terveysministeriö terveysteknologian vastuuministeriöksi. Koordinaation puute ja osin ennakoimaton päätöksenteko heikentävät yritysten asemaa, innovaatioiden markkinoille pääsyä ja samalla teknologian hyödyntämistä ihmisten palveluissa. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi on laadittava valtakunnallinen terveysteknologiastrategia.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että uudet hyvinvointialueet hyödyntävät teknologiaa nykyistä vaikuttavammin. Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita. Siinä Suomessa on paljon tehtävää. Vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelu kuvaa karulla tavalla tilannetta. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti teknologian mahdollisuuksien arvioinnin laiminlyömistä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslan valmistelussa.

Näin, vaikka teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Myös hallituksen kotihoitoa koskeva lakiesitys oli epäonnistunut. Siitäkin puuttuivat riittävät määrärahat ja luvatut ratkaisut kriisiytyvään vanhustenhuoltoon. Laki oli niin heikosti valmisteltu, että eduskunta joutui poistamaan pykälät, joilla oli tarkoitus vauhdittaa teknologisia mahdollisuuksia ja etäpalveluita vanhusten hoidossa ja hoivassa.

Tilanne on järkyttävä. Eduskunta ei saanut edes vastausta siihen, missä aikataulussa poistetut pykälät korjataan. Niiden on oltava osa vanhuspalveluiden kriisin korjaussarjaa, joka näyttää siirtyvän seuraavan hallituksen vastuulle. Muualla yhteiskunnassa teknologian käyttö on itsestäänselvyys. Niin sen on oltava myös sote-palveluissa. Suomen on pystyttävä parempaan.