fbpx Siirry sisältöön

Pääministeri Marinin hallituksen on syytä tehdä valtiokeskeiseen toimintatapaansa muutos. Yhteistyön ohuus pääkaupunkiseudun kanssa kriisin hoidossa on ollut virhe. Käyttämätön kaupunkipolitiikka on valjastettava voimavaraksi, kun koronaepidemian vaurioita korjataan. Maan kasvun veturi on otettava kumppaniksi. Helsingissä on mittava osaaminen ja sinne globaalissa maailmassa uudet ilmiöt ensimmäisenä tulevat. 

Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä. Koronatarunnoista noin 40 prosenttia on ollut Helsingissä. Kiitos suomalaisille, jotka ovat sisukkaasti noudattaneet ohjeita, koronatartunnat ovat taittuneet. Sen sijaan rajoitteiden purkamisessa on hallitus kompastellut. Koska elinkeinorakenteemme on palveluvaltainen, ovat koronarajoitukset tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Hallituksen viivästyneet toimet ravintola- ja matkailualan tukemisessa ja yrittäjille nopean suoran tuen tuomisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa  kasvavat kustannukset suoraan HUS:lle. Myös Helsingin koronakustannukset ovat suuret.

Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. Tämä on erityisen tärkeää Helsingin verotulon menetysten osalta. 

Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Valtiovallan toimet saisivat uudenlaista vaikuttavuutta, kun sopimuksellisuutta pääkaupunkiseudun kanssa lisättäisiin myös muissa asioissa.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Esitys määrärahoista tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle. Hallituksen pitää antaa kesäkuun lisätalousarviossa eduskuntaan myös esitykset liikenneinvestointihankkeista sekä koronakriisin Helsingille ja HUS:lle tuomien menetysten kompensaatiosta. Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Helsingin uutiset -lehdessä 23.5.2020

Suomi on aina pärjännyt korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma. Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa.

Ahkerasti pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut puheenvuoro tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikka- ja määrärahalisäystä samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut. 

Korkeakoulujen sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. 

Kevät on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Koronavirus on muuttanut kaikkien suomalaisten elämää. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelemme eduskunnassa tiiviillä aikataululla poikkeusoloihin liittyviä esityksiä ja yhteistyö on aiempaakin tärkeämpää.  Olennaista on myös se, että eduskunta arvioi tarkkaan hallituksen toimia ja tekee aktiivisesti ehdotuksia.

Olen ollut siinä kansanedustajien ja asiantuntijoiden joukossa, joka kriisin alusta vaati Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On huolestuttavaa, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei ajoissa eikä riittävästi opastettu eikä valvottu. On tärkeää, että nyt lentokentillä ja satamissa on toimia, joilla pyritään estämään koronaviruksen leviäminen maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaisena olen kriisin alusta asti tehnyt työtä sen eteen, että suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jossa saimme lisättyä hallituksen esittämää enemmän valtion budjettiin määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämiseen, henkilöstön suojavarusteiden hankintaan ja koronavirustestien tekemiseen.

Helsinki ja useat meistä kansanedustajista olemme viikkoja varoittaneet hallitusta suojavarustepulasta. Pormestarimme Jan Vapaavuori on ollut vahvasti ja kiitettävästi johtamassa Helsingin toimia koronakriisistä selviämiseksi.

On helpottava uutinen, että perään kuuluttamamme kotimainen suojavarusteiden valmistus käynnistyy. Nyt on laitettava myös koko suomalainen osaaminen suojainten kansainvälisiin ostoihin. Helsingissä on pelkästään kotihoidon käyntejä päivässä lähes 9000. Suojavarusteita tarvitaan paljon ja nopeasti lisää. Suojavarusteet ovat täysin välttämättömiä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Terveydenhuollon henkilöstö ja muut etulinjassa työtä tekevät tarvitsevat työssään kaiken tuen, viimeisempään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

On vakavaa, että koronavirus on tunkeutunut vanhusten hoivakoteihin. Olennaista on huolehtia, että vanhusten palveluissa on riittävät suojavarusteet. Tehostetuilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. 

Koronavirustestaus on tuotava viipymättä laajasti ja hyvin matalalla kynnyksellä sote-henkilöstön saataville. Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Testit ovat tärkeitä myös ihmisten turvallisen työhön palaamisen mahdollistamiseksi ja yhteiskunnan kriisistä normaaliin elämään palaamisessa.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta ja ulkoilu on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Helsingin kaupunki, seurakunnat ja yritykset ovat ryhtyneet ennennäkemättömään yhteistyöhön kotona suojassa olevien auttamistyöhön vastaamiseksi. 

Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa. Helsinkiläisille ikäihmisille on osana Helsinki-apua avattu neuvontanumero. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Valtava määrä yrittäjiä on ajautunut kriisiin kassavirran tyrehdyttyä johtuen poikkeusolojen rajoituksista.  Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten palveluyrityksillä, pienillä yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan.

Saimme eduskunnassa kasvatettua yritysten tukirahoitusta ja edellytimme, että raha kanavoitaisiin suoraviivaisesti ja ilman kuormittavaa byrokratiaa yritysten akuuttiin hätään. Lisää toimia on tehtävä koko ajan. Olemme esittäneet alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamista, lisäaikaa tilinpäätöksiin ja veroilmoituksiin.

Suora vuokratuki on se, mitä useimmiten kipeimmin kaivataan. Oli viisasta, että Helsingin kaupunki vapautti omissa tiloissaan vuokralla olevien yritysten yrittäjät kolmeksi kuukaudeksi maksuista. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi.

Eduskunnassa olemme kokoomusvoimin antaneet hallitukselle tukea, mutta eduskunta on myös huolella käsitellyt ja korjannut kohtuuttomuuksia hallituksen esityksestä. Esim. ravintoloiden, kahviloiden ja baarien sulkemismääräyksestä puuttui se, miten yrittäjiä tuetaan. Eduskunnassa edellytimme, että hallituksen on valmisteltava selkeä esitys siitä, miten tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. Esitimme myös ulosmyyntioikeuksien laajentamista.

Näitä esityksiä toivottavasti pääsemme käsittelemään mahdollisimman pian. Eduskunta on koko ajan valmiudessa työskennellä vuorokauden ympäri, jotta kaikki esitykset saadaan tukeman kriisistä selviytymistä. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Lukijan mielipide / Julkaistu Helsingin Sanomissa 17.4.2020

Korkeakoulujen sisäänottomääriä pitää kasvattaa

Ratkaisut valintakokeiden järjestämiseksi on löydettävä nopeasti.

KORKEAKOULUJEN rehtorineuvostot Arene ja Unifi ovat ilmoittaneet, että perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä koronavirustilanteen takia. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Vaikka kirjoituksissa olisi menestynyt kohtuullisesti, monille sisäänpääsy korkeakouluopintoihin ei aukea pelkän todistuksen perusteella. Monet ovat käyneet valmennuskursseja ja lukeneet pääsykokeisiin jo pitkään.

Olemme huolissamme opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Moni valmistautuu nyt pääsykokeisiin epävarmuudessa. Nuoret tarvitsevat pikaisesti tiedon siitä, millä tavalla valinnat tullaan toteuttamaan.

Pelkkä todistusvalinta murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että yliopistot löytävät turvalliset tavat järjestää pääsykokeet tänäkin keväänä.

Esitämme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista. Näin useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Nyt on oikea paikka lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallituksen on varattava tähän myös tarvittavat lisämäärärahat.

Pääsykokeiden järjestämiseksi ja sisäänottomäärien lisäämiseksi tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön voimakasta tahtoa ja tukea tilanteessa, joka koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministeriön on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) johdolla koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisut valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.

Koronakevät on ollut raskas ja täynnä epävarmuutta. Nyt on aika olla nuorten puolella.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniä (kok)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Kotona asuvat muistisairaat ovat poikkeusoloissa erityisen haavoittuvassa asemassa

Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta, heistä 100 000 ihmisellä sairaus on lievä ja 93 000 ihmisellä keskivaikeaa tai vaikea. Koronaviruksen takia muistisairaiden ja heidän läheistensä tilanne on kuormittava. Erityisen vaikea tilanne on kotona asuville ja heidän läheisilleen.

Muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva päivätoiminta on valtioneuvoston asettamien rajoitustoimien takia tauolla. Osa kunnista on lopettanut kokonaan palveluseteleiden ja maksusitoumusten myöntämisen toimintaa tuottaville. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ei voida nyt järjestää, palveluntuottajat voivat innovoida muita tapoja olla yhteydessä sairastuneisiin ja läheisiin. Esimerkiksi monet järjestöt ovat ketterästi muuttaneet toimintatapojaan kohderyhmiensä tavoittamiseksi.

Päivätoiminnan evääminen muistisairailta kokonaan on lyhytnäköistä. Pitkittyessään se heikentää muistisairaan toimintakykyä ja on läheisille äärimmäisen kuormittavaa.

Osa kunnista on myös lopettanut vuorohoidon tarjoamisen kotona asuville muistisairaille. Vuorohoito tarjoaa merkittävän tuen ja hengähdystauon vaativaan omaishoitajan tehtävään. Jos omainen uupuu, seuraukset ovat paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia.

Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Kuntien tulisi varautua tilanteeseen, jossa epidemian edetessä omaishoitaja, esimerkiksi iäkäs puoliso, sairastuu koronavirukseen ja joutuu sairaalahoitoon. Omaisia painaa huoli omasta sairastumisesta ja muistisairautta sairastavan läheisen pärjäämisestä. Yksin jäädessään muistisairaiden perustarpeet kuten ravitsemus, hygienia ja fyysinen turvallisuus ovat äkkiä vaarassa jäädä toteutumatta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

varapuheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto

Julkaistu Etelä-Saimaassa 10.4.2020

Kansanedustajan vaativassa ammatissa rentoutumisen hetket ovat arvokkaita. Sari Sarkomaalle ne löytyvät kotimaan kauniista luonnosta.

Tunturipurot tekivät vaikutuksen kuusivuotiaaseen

Sari Sarkomaan varhaisimmat lomamuistot sijoittuvat perheen kanssa tehtyyn Lapin-reissuun. Ikää hänellä oli tuolloin noin kuusi vuotta. Lomalla mukana oli äidin ja isän lisäksi pikkuveli.

 – Äidin mielestä olimme retkeen liian pieniä, mutta suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Muistan kirkkaat tunturipurot, yöt autiomaassa ja letut, joita vanhemmat paistoivat tunturissa. Lappi vei jo tuolloin sydämeni, Sarkomaa muistelee.

Kokoomuksen kansanedustajana työskentelevä Sarkomaa on pitänyt tärkeänä, että kotimaa matkakohteineen on tullut tutuksi myös hänen omille lapsilleen. Perhe on kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Lapissa koko perhe käy edelleen lähes joka vuosi. Lasten tie johtaa laskettelurinteisiin, mutta Sari Sarkomaata itseään viehättävät tunturiin vievät maastohiihtoladut.

Arkielämää rytmittää ulkoilu myös kotimaisemissa Helsingissä. Lempipaikoikseen Sarkomaa nimeää Keskuspuiston ja merenrannat.

 – Myös Haltiala ja Pitkäkosken alueet ovat lähellä sydäntäni. Ulkona liikkuminen on paras tapa pitää kroppa ja pää kunnossa hektisen elämän keskellä, sanoo Sarkomaa.

Matkailun helmi tuli vastaan sattumalta työmatkalla

Joskus työmatkat tuovat eteen kiehtovia paikkoja, joihin syntyy halu palata uudelleen. Näin on käynyt myös Sarkomaalle: vieraillessaan työn merkeissä Sastamalassa hän näki kyltin, joka herätti kiinnostuksen Ritajärven luonnonsuojelualueeseen. Silloin ei ollut aikaa tutustua alueeseen tarkemmin, mutta uteliaisuus toi paikalle myöhemmin.

 – Ritajärven luonnonsuojelualueella voi kokea kerralla monia erilaisia maisemia ja luontoelämyksiä. Alue muodostuu kolmesta järvestä. Pidän patikoinnista ja ihastuin paikkaan valtavasti, Sarkomaa innostuu.

Lomailun parhainta antia on purjehdus

Intohimoisena Itämeren suojelijana tunnettu Sarkomaa lomailee kaikkein mieluiten merellä. Perhe viettää yleensä koko kesäloman merellä purjehtien miehen perheen lähes kolmekymmentä vuotta sitten hankkimalla purjevene Piraialla.

 – Meren luonto saaristoineen on paras tapa rentoutua. Purjehtien näkee ja kokee ihan eri asioita kuin maalla liikkuessa, Sarkomaa toteaa.

Purjehdus olisi Sarkomaan valinta myös unelmien lomaksi. Merellä vietetty aika tarjoaa perusteellisen tavan irrota hetkeksi arjesta.

 – Jos saisin ideoida oman unelmieni loman ilman mitään rajoituksia, viettäisin koko heinäkuun purjehtien yhdessä perheen kanssa. Säätä ei voi suunnitella, mutta sopivasti tuulta ja aurinkoa olisi hyvä yhtälö. Suomen säässä sadetta on yleensä riittävästi. Merellä voi keskittyä olennaiseen ja kaikki maailman murheet jäävät taakse. Mukavinta on herätä aamulla meren ja lokkien ääneen, syödä aamupala kannella, nostaa ankkuri ja suunnata kohti uusi seikkailuja, Sarkomaa haaveilee.

Maakravusta merenkävijäksi

Kaikkein jännittävimmät lomamuistot liittyvät aikaan, jolloin totaalisena maakrapuna elellyt Sari Sarkomaa alkoi seurustella purjehtijan, eli nykyisen miehensä kanssa. Sitä ennen hän ei ollut koskaan purjehtinut. Ennen pelottavalta tuntuneesta asiasta tuli kuitenkin pian lempiharrastus.

 – Meri on arvaamaton. Sitä en enää pelkää, mutta kunnioitan. Vene on ihastuttava nukkumapaikka.

Arjen pienet asiat ilahduttavat meriretkillä. Purjehtimassa ollaan usein pitkiä aikoja ilman kauppaa, joten hyvät huoltopisteet ja saariston palvelut ovat arvossaan.

 – Rödhamn on yksi lempipaikoistani ja perheemme yöpyy siellä usein purjehtiessamme kohti Maarianhaminaa. Rödhamnissa voi illalla tilata sämpylät ja pullat, jotka toimitetaan aamuvarhain suoraan veneelle. On mukava aloittaa aamu tuoreella leivällä ja lähteä merelle.

Kaikki merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia.

 – Vuosien takaisen Gotlantiin suuntautuneen kesälomapurjehduksen yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä, kommentoi keskimmäinen lapsistani. Aluksi nämä lapsen kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

 – Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Olen intohimoinen Itämeren suojelija ja toimin eduskunnan vesiensuojeluryhmässä, Sarkomaa kertoo.

Yhteistyöllä helpotusta kotimaanmatkailuun

Sari Sarkomaa on huolissaan Suomen matkailua hankaloittavasta ja ravintoloiden toimintaa jarruttavasta lainsäädännöstä.

 – Teen eduskunnassa työtä sen eteen, että saisimme ravintolakulttuuria kukoistamaan. Viime eduskuntakaudella uudistimme alkoholilain. Silloin uudistusta vastustettiin vahvasti. Urakoimme ja saimme kuin saimmekin laille enemmistön äänestyksessä. Uudistuksessa purettiin paljon esimerkiksi ravintoloiden ja pienpanimoiden toimintaa rajoittavaa normistoa. Uudistuksen myötä myös vähän vahvemmat juomat siirtyivät päivittäistavarakauppaan. Nyt työtä jatketaan ravintoloiden toimintaa jarruttavaa normistoa purkamalla. On tehtävä toimia tilan tekemiseksi laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle, linjaa Sarkomaa.

Teksti: Kati Jaakonen/Matkasuomi.fi
Kuva: Kokoomus / Kristian Tervo

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.

Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.

Tutkimukset osoittavat, että ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Makuuttavasta hoitokulttuurista on siirryttävä kuntouttavaan toimintatapaan, jossa kaikilla on mahdollisuudet halutessaan liikkua ja elää omannäköistä elämää. Muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella, jotta jokainen suomalainen voisi ikääntyessään luottaa saavansa inhimillisen kohtelun ja hyvän hoidon sekä mahdollisuuden elää oman näköistä elämää. Osana lakiuudistusta on tarkoitus juurruttaa toimintakyvyn edistäminen, kuntoutus ja arjen liikunta osaksi kaikkia ikäihmisten palveluja ja arkea. Tässä työssä Muistiliiton tekemä Hyvän hoidon kriteeristö on viisas ohjenuora. Muistiliiton tärkeä tehtävä on huolehtia, että vanhuspalvelulaki uudistetaan muistisairaiden ja heidän omaistensa osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös vuonna 2020 päättyvän Kansallisen muistiohjelman jatko on saatava liikkeelle ja siinä on oltava vahvasti mukana liikunnan edistäminen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Sari Sarkomaa 
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Muisti-lehdessä 1/2020

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestäytyi vaalien jälkeen valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. 

Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa uuden ajan oppositiopolitiikkaa. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. 

Hallitusohjelman suurin kysymysmerkki on se, miten työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ole juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöille. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Jatkamme kokoomusvoimin oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

On virhe, että uuden hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä. 

Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen perhevapaauudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei tämä toistu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle herättävät huolta. Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Nyt kun Kiuru on vanhusten palveluista vastaava ministeri, on puheet muuttuneet. Myös Rinteen hallituksen ohjelmassa on kirjattu se, mitä kokoomus ennen vaaleja hoitajamitoituksesta linjasi. Hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksen on perustuttava ensisijaisesti ihmisen tarvitsemaan hoitoon. Kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. SDP ja koko hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään sen, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Huolestuttavaa on, että eduskunta ei ole toistuvasti kysymälläkään saanut yhtään selvää vastausta, miten ja millä aikataululla Kiuru ministerinä ikäihmisten palveluiden epäkohtia aikoo korjata.

Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille. Ikäihmisten palveluiden sietämättömät puutteet on korjattava viipymättä. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai 050 511 3033. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 8.7.19

Onhan tämä uskomatonta. Vaalien alla oppositikansanedustaja Krista Kiuru (SDP) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun. 

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteen hallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia. 

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.  

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuun vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen  kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

Sari Sarkomaa

KansanedustajaKokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram