Kategoria: Kolumnit

Julkaistu Kaupunkisanomissa 14.12.2023

Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kiusaamisesta ja väkivallasta on voitava kertoa turvallisesti aikuisille. Kertomisen pitää johtaa lapsen avun saamiseen ja kiusaamisen keskeyttämiseen. Näin ikävä kyllä ei läheskään aina ole. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Tilanteeseen on välttämätöntä saada muutos.

Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet. Viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus kasvoi erityisesti tyttöjen keskuudessa. Noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista.

Nykyisin rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Toimivaltuuksien vahvistaminen kiusaamiseen ja kouluaikana tapahtuvaan haitalliseen toimintaan puuttumiseksi on välttämätöntä. Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja kirjasimme ne hallitusohjelmaan. Tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Verkkokiusaaminen ilmenee nimettöminä viesteinä, nolaavina kuvina ja huhujen levittämisenä verkossa. Älylaitteet mahdollistavat kiusaamisen dokumentoinnin kuvien ja videoiden muodossa, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja uhreille.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.

Etelä-Karjalan malli on myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi. Malli syntyi koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien yhteistyössä.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Tehokkaaksi todettu malli on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kasvatuksellisestikin on välttämätöntä, että rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot käsitellään lainvastaisina tekoina eikä kiusaamisena. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa. Aikuisten tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.

Mielenterveyshäiriöt ovat iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tavoitteena on varmistaa, että apua on tarjolla oikea-aikaisesti kaikille sitä tarvitseville.

Peruskouluun sovimme lisättävän 200 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laittaa kuntoon reistaileva oppimisen tuki, jotta apua tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat apua. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 3 viikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Opettajilla on oltava aikaa opettaa, ja oppilailla on oltava aikaa oppia.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa. Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee tapahtua jo päiväkodeissa ja kodeissa.

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ja väkivallan vaikutukset ovat vakavia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille Kaupunkisanomien lukijoille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Kolumni julkaistu Töölöläisessa 15.12.2023

Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää. Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen. Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.

Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Erilaisia hankkeita on merkittävästi vähennettävä ja taattava kouluihin työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan lisärahoituksesta. Tarkoitus on mm. korjata reistaileva oppimisen tuki ja lisätä oppitunteja perustaitojen kuten luku- ja laskutaidot vahvistamiseen. Myös Helsingin budjettiin lisäsimme 90 miljoonaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Kouluterveyskyselyn mukaan noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa.

Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan.

Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen.

Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintatavat, kuten Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalan malli on tuottanut myönteisiä tuloksia koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi.

Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa.

Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Kolmen nuoren äiti 

Saan paljon palautetta kotikaupunkini Helsingin terveyspalveluista. Helsingin kaupunginvaltuuston keskeinen tehtävä on tehdä toimia, jotta koronan pidentämät hoitojonot puretaan ja toimintoja uudistetaan niin, että terveyspalveluihin pääsee lain edellyttämällä tavalla. Ikävä kyllä tuore aluehallintouudistus vaikeuttaa tavoitteen toteuttamista. Kevään aikana olen saanut erityisen paljon palautetta terveyspalveluista ja erityisesti diabetesta sairastavilta Helsingin Omahoitotarvikkeiden jakelun toiminnasta. 

Omahoitotarvikkeiden jakelusta esimerkiksi diabetesta sairastavat saavat jokapäiväiseen sairauden hoitoonsa välttämättömät välineet. Huolia tarvikejakelusta on tullut niin suoraan helsinkiläisiltä kuin Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistykseltä. Palautteissa nostetaan esille huoli palvelun jonoutumisesta, ongelmat takaisinsoittopalvelussa ja sähköisessä asioinnissa. Epäselvyyttä on ollut myös siitä voiko hoitotarvikejakelussa asioida paikan päällä. Vaikeudet yhteyden saamisessa Omahoitotarvikkeiden jakeluun ovat aiheuttaneet viivettä hoitotarvikkeiden toimituksessa. Hoitotarvikejakelun ongelmat koskevat myös monia muita ihmisiä kuin diabeetikkoja. 

Palautteiden mukaan asiakas on pahimmillaan voinut joutua odottamaan tarvitsemiaan hoitotarvikkeita useita kuukausia. Olen asiaa selvittänyt ja tilanteeseen on saatu edistystä. Viimeisimpien tietojen mukaan Omahoitotarvikkeiden jakelun viiveet yhteydenotoissa on saatu kurottua umpeen. Takaisinsoittopalvelu toimii taas kohtuullisessa ajassa ja Maisa-viesteihin pyritään vastaamaan kolmen päivän kuluessa.

Saamani tiedon mukaan omahoitotarvikkeiden jakelussa tilannetta on saatu merkittävästi paremmaksi kevään aikana. Toiminnan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa.

Omahoitotarvikejakeluun saa lähetteen tarvitsemiinsa hoitotarvikkeisiin omasta hoitopaikasta, esimerkiksi terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta. Lähete toimitetaan hoitopaikasta Omahoitotarvikejakeluun. Tilaus toimitetaan postitse noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin. Tuotteiden toimitusaika on noin 2 viikkoa. Suositus on olla aina ensin yhteydessä Omahoitotarvikejakeluun, jotta voidaan varmistua tuotteen saatavuudesta. Tilauksen yhteydessä on mahdollista sopia, että hoitotarvikkeet noudetaan paikan päältä. Jokaisen Omahoitotarvikkeiden jakeluun paikan päälle tulevan asia hoidetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Helsingissä on havaittu erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoitotarvikkeiden saatavuudessa puutteita. Siitäkin huolimatta, että jo vuonna 2018 Oikeusasiamiehen toimisto antoi vastauksessaan (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun moitteet Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Tuolloin katsottiin, että Helsingin kaupunki oli vastoin potilaslakia ja terveydenhuoltolakia rajoittanut diabetespotilaiden hoitotarvikkeita alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen suhteen olivat ristiriidassa lain kanssa ja niitä muutettiin. On olennaista edelleen säännöllisesti arvioida ja varmistaa, että hoitotarvikkeiden saatavuus on lainmukaista. Hoitavan lääkärinmääräämät omahoitotarvikkeet pitää saada ja on tärkeää, että diabeteksen hoidossa käytetään omahoitosuunnitelmaa.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimija on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla niitä tarvitseville. Diabetesliiton tekemän selvityksen mukaan korona-aika on monin tavoin heikentänyt diabeteksen omahoidon tukea. Riittämätön omahoidon tuki voi johtaa hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja sen myötä hoitotasapainon heikentymiseen ja hoitoväsymykseen. Hoidon negatiivinen kierre lisää usein lisäsairauksien ja tarvetta erikoissairaanhoidon palveluihin, joka tulee kalliiksi kaikille.

On vakava tosiasia, että diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on hyvin epätasa-arvoista. Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua ole seurattu systemaattisesti ja valtakunnallisesti vertailukelpoisesti. Aloitteestani eduskunta myönsi määrärahat terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. THL:n kansallinen laaturekisterityö käynnistyi aloitteestani vuonna 2018. Osana laaturekistereitä viime vuonna julkaistiin Diabetesrekisteri. Se antaa tärkeää tietoa diabeteksen hoidon laadusta ja alueellisista eroista. On tärkeää, että jatkossa tietoa hyödynnetään hoidon parantamiseksi, alueellisten erojen kaventamiseksi sekä myös hoitotarvikkeiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 

Helsingissä on löydettävä ratkaisut, joilla varmistetaan sujuva hoitotarvikkeiden jakelu. Yksi syy hoitotarvikejakelun ongelmiin on henkilöstöpula ja vaihtuvuus. On tärkeää, että henkilöstövaje saadaan korjattua ja tärkeää työtä tekevien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan. Olennaista on, että palvelun ohjeet ovat selkeät, että sitä tarvitsevat osaavat palvelua käyttää. Esimerkiksi toimivan uuden sensorien saaminen ajoissa on olennaista hoitotasapainon säilyttämiseksi.

Toimin eduskunnan diabetesverkostossa, johon kuuluu kansanedustajia eri eduskuntapuolueista. Teen työtä yhdessä Diabetesliiton ja sen yhdistysten kanssa diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamiseksi, sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen tärkeä yhteistyötahoni on Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys.

Vuosien varrella olemme yhteistyössä tehneet toimia diabeteksen paremman hoidon puolesta. Esimerkiksi helsinkiläisten diabetesta sairastavien sensoreiden saatavuutta on kehitetty vastaamaan Käypä-hoitosuosituksia. On hyvä tavoite, että Helsinki maamme pääkaupunki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä muun muassa diabeteksen hoidon kehittämisessä. Esimerkiksi sensoreiden uusimmat teknologiat on syytä ottaa käyttöön Helsingissä. Otan mielelläni vastaan palautetta helsinkiläisiltä diabeteksen hoitoon, terveydenhuoltoon ja kaupunkimme toimintaan liittyvissä asioissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Julkaistu Talouselämässä 25.5.2023

Sari Sarkomaa oppi kotoa säästeliäisyyden periaatteen, jonka hän on opettanut eteenpäin omille lapsilleen. Sarkomaa iloitsee, että yhä nuoremmat ovat löytäneet myös sijoittamisen pariin.

Haastattelu on tehty ennen kuin Sarkomaa ilmoitti jäävänsä sairauslomalle.

Julkaistu Töölöläisessä 7.5.2023

Olen saanut kasvavassa määrin kaupunkimme kauppiailta ja muilta kaupan alan toimijoilta huolestuttavia viestejä lisääntyvistä myymälävarkauksista ja häiriökäyttäytymisen aiheuttamista uhkatilanteista kaupoissa. 

Vakavimpia ovat helsinkiläisiä järkyttäneet aseelliset ryöstöt. Kaupan liiton kuluttajakyselyn mukaan asiakaspalvelutilanteissa häiritsevä ja epäasiallinen käytös on lisääntynyt erityisesti kaupoissa. Monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Asiakkaiden kokemukset häiriökäytöksestä ovat nousseet viidessä vuodessa 15 prosentista 23 prosenttiin. On selvää, että lisätoimia on tehtävä turvallisuuden vahvistamiseksi. Yrityslähestymiskielto on yksi tapa kitkeä toistuvia näpistelyitä ja häiriökäytöstä kaupoissa.

Myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä ja kasvua sekä kaupan työllistämistä. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalvelusta syntyvät kustannukset siirtyvät hintoihin asiakkaiden maksettavaksi. Kaupanliiton arvion mukaan näpistelystä ja varkauksista aiheutuu vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Näpistelijät jäävät usein kokonaan ilman rangaistusta, sillä lievemmät omaisuusrikokset eivät läheskään aina etene oikeuteen asti. Tämä antaa rikoksentekijöille väärän signaalin. Suomessa pitää löytyä tahtotilaa kierteen katkaisemiseksi.

Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskieltolaki, tillträdesförbud till butik, on ollut voimassa maaliskuusta 2021 lähtien. Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas. Kiellon saaneista henkilöistä 75 prosenttia on noudattanut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista. Suomen Kaupan liiton tekemän yrityslähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön oikeudellisen asiantuntijaselvityksensä mukaan Ruotsissa voimassa olevan lain kaltainen yrityslähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen. On selvää, että kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin myös kaupan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. 

Tein viime eduskuntakaudella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetäänRuotsin kaupan yrityslähestymiskiellon tavoitteita vastaavan lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ehdotan yrityslähestymiskieltoa lisäkeinoksi puuttua tilanteisiin, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista. Kaupoissa asioinnin ja työskentelyn pitää olla miellyttävää ja turvallista.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan. On kestämätöntä jättää lähestymiskieltojen hakeminen yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia. Ruotsissa yrityslähestymiskieltoa koskevassa lainsäädännössä on havaittu myös kehittämisen tarpeita. Lainsäädäntöön toivotaan selkeyttä siihen, miten henkilön aiempi rikoshistoria huomioidaan kiellon asettamisessa. On selvää, että uuden lain soveltamisessa tulkinnat ja käytännöt hakevat aikansa muotoaan. Suomessa kannattaa seurata tarkasti, miten naapurissa toimitaan ja löydetään toimivia ratkaisuja. Naapurimaan yrityslähestymiskiellon hyviä tuloksia ja kokemuksia on viisasta hyödyntää lainvalmistelussa. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan.

Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan. Yrityslähestymiskielto on yksi lisäkeino parantaa asiakaskokemusta ja edistää työvoimapulasta kärsivän kaupanalan työntekijöiden työssä viihtyvyyttä. Yrityslähestymiskielto antaa työnantajalle kipeästi kaivatun lisätyökalun lisätä toimitilojensa turvallisuutta sekä kitkeä kaupalle ja kuluttajalle kalliiksi tulevia myymälävarkauksia.

Kotikaupunkimme turvallisuuden vahvistaminen on tärkeä tavoite kaikessa Helsinkiin liittyvässä päätöksenteossa. Työtä on tehtävä joka saralla sen eteen, että Helsinki on turvallinen ja houkutteleva paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti