Helsinki olisi aivan erilainen kaupunki asua ja elää ilman järjestöjen tuomaa toimintaa, palveluita, vertaistukea ja moninaisia osallistumismahdollisuuksia. Onneksi kaupungissamme toimii runsaasti erilaisia järjestöjä.
Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Helsingin on viisasta tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Ei ollut ihme, että virkamiesesitys Helsingin ensi vuoden järjestöavustuksista herätti valtavaa huolta helsinkiläisten keskuudessa. Esityksessä avustusmäärät olivat merkittävästi pienempiä ja täysin ilman rahoitusta oli jäämässä moni keskeinen toimija, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Esityksen valuvikoihin vaikutti ilmeisemmin ainakin aluehallintouudistukseen valmistumisen tuoma byrokratia ja uudet käytännöt.
Kiitos saamastani valtavasta ja tärkeästä palautteesta. Palaute on välitetty ja välittynyt eteenpäin. Asiasta päättävä sosiaali- ja terveys- ja pelastusjaosto palautti yhteistuumin esityksen uudelleenvalmisteluun.
Tavoitteena on avustussummien uudelleen arviointi sekä keinojen etsiminen avustusrahojen tason saamiseksi lähemmäksi viime vuotta. Jaosto käsittelee asiaa vasta saatuaan uuden virkamiesesityksen. Uudelleen valmisteltu esitys on joulukuun alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusjaoston käsittelyssä.
Helsingin kaupungin avustusehdotuksessa esitettiin, että MLL tilapäinen lastenhoitoapu lopetetaan Helsingistä kokonaan. MLL:n järjestämä tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää eikä missään nimessä lopettaa sen tukemista.
Tilapäistä lastenhoitoapua on tänäkin koronavuonna 2022 käyttänyt yli 600 helsinkiläistä perhettä yhteensä yli 11 000 tuntia. Lastenhoitoapu auttaa helsinkiläisiä perheitä jaksamaan tavallisessa arjessa. Lastenhoitoavun välitysjärjestelmään on rekisteröitynyt yli 4 000 helsinkiläistä perhettä. Lisää tulee toista sataa joka kuukausi.
MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa lapsiperheiden hyvää arkea ja vanhemmuutta pitäisi kaikin tavoin edistää, romutettaisiin lukuisille perheille olennainen arjen selviytymisapu.
Toiminta myös tarjoaa hoitajina toimiville nuorille väylän työelämään. MLL:n hoitoapua ei pidä missään nimessä lopettaa. Päin vastoin, jos matalalla kynnyksellä saavutettavaa hoitoapua ei olisi, pitäisi se keksiä.
Suomessa lähes 40% väestöstä tekee vapaaehtoistyötä ja usein juuri järjestöissä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti vaalittava. Kolmannella sektorilla on vahva rooli esimerkiksi nuorten, perheiden ja senioreiden asioissa.
Järjestöjä tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja perheiden tukemiseen. Helsingin on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi.
Keskustelen mielelläni ideoista ja ehdotuksista. On olennaista saada järjestöjen avustusasiat ripeästi kuntoon ja päästää toimijat epävarmuudesta vielä ennen joulua.
Toivon tulevalta vuodelta rauhaa koko mailmaan ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan loppumista. Euroopan on yhtenäisenä tuettava urheaa Ukrainaa niin kauan kun sota jatkuu ja kunnes Venäjä vetäytyy kunnioittaen Ukrainan itsenäisyyttä.
Toivon Nato-jäsenyytemme toteutumista ripeässä tahdissa. Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava.
Toivon loppua maamme vastuuttomaan velkaantumiseen ja kädet tulevien sukupolvien taskussa elämiseen.
Toivon, että me ihmiset olisimme yhdessä rakkaan Itämeremme ja kotikaupunkimme lähiluonnon puolella. Kestävä talous ja puhdas ympäristö ovat paras perintö lapsillemme.
Kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille on välttämätöntä, että sähkön hinta saadaan kuriin ja veroja ei koroteta. Päinvastoin työstä, yrittämisestä ja eläkkeestä pitäisi jäädä enemmän käteen. Toivon, että kaikki työ kannattaisi, se on hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto.
Helsingissä on aivan olennaista onnistua toimissa, joilla turvataan kaupunkimme houkuttelevuus hyvänä työnantajana ja työpaikkana. Osaavat ihmiset tekevät helsinkiläisten arjelle välttämättömät palvelut. Suuri kiitos kotikaupunkini henkilöstölle. Ja Helsingissä yrittäville ihmisille.
Uuden eduskunnan keskeinen tehtävä on palauttaa nykyhallituksen kadottama metropolipolitiikkaa. Ensimmäisenä on korjattava Helsinkiä, HUSia ja koko Uuttamaata kaltoin kohteleva alueuudistuksen rahoitusmalli, joka murentaa voimavarojamme tuottaa laadukkaita sote- palveluja. Pääkaupungin elinvoiman ja investointikyvyn turvaaminen on koko maan kasvun ja hyvinvoinnin edellytys.
Toivon, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä opppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan omia unelmiaan.
Toivon Helsingin ja Suomen, jossa yhä useampi saa toimeentulonsa työstä ja yrittäjyydestä. Maan, jossa kaikista pidetään huolta ja apua saa kun on sen tarve. Helsingin, jossa saa tehdä ja joka on monien mahdollisuuksien paikka kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.
Asiat tapahtuvat tekemällä. Olen innostuneena ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Edessä on historiallisen haastava eduskuntakausi. Vahva osaaminen, yhteistyötaito ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuteni. Helsingin ja koko Suomen eteen on paljon työtä tehtävänä, jotta maamme saadaan oikeille raiteille.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan vaalityötäni, vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laita viestiä sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!
Lämmin kiitos ystävät ja työkaverit sekä kaikki yhteistyökumppanit kuluneesta vuodesta. Tehdään yhdessä alkaneesta vuodesta yhdessä hyvä.
Onnea ja iloa uuteen vuoteen 2023 sinulle ja rakkaillesi.
Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Ratkaisuja asiaan selvittäneen työryhmän toimenpide-ehdotukset ovat uunituoreena julkaistu. Vastuuministeri Kiurun ja koko maan hallituksen on viipymättä tartuttava toimeen kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja ja turvallisuutta.
Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.
Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Huolta herättää työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta. Asiaan pitää löytää myös kestävämpiä ratkaisuja. Synnyttäjien ja lasten palveluiden laadun sekä turvallisuuden takaaminen pitää olla prioriteettilistan kärjessä. Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUSin ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentanut mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.
Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Lisämäärärahaa tarvitaan myös hoitajien rekrytointiin ja vaativan työn kannustuslisiin. Uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja on suunnattava vahvasti painottaen työvoimapulasta kärsivää Uuttamaata.
Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Tehohoitopaikkoja on suljettuina erityisesti hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään kriittiseen tilanteeseen ratkaisuja. Asiantuntijatyöryhmä on tällä viikolla julkaisut esityksensä niin nopeasti kuin pidemmällä tähtäimellä vaikuttavista toimenpiteistä.
Jätin hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi. Kysymyksessä edellytetään vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.
Helsingin poliisin mukaan katujengien toiminta Suomessa on muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan. Poliisiylitarkastaja Markku Heinikarin mukaan jengirikollisuudessa on samoja piirteitä Suomessa kuin Ruotsissa. Vielä ei maassamme olla Ruotsin tasolla, mutta kehityskaari on alkanut. Kynnys väkivallan tekoihin on madaltunut. Poliisi on seurannut huolestuneena nuorten teräaseiden käytön yleistymistä. Viime vuonna huomattiin katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnyksen käyttää myös ampua-aseita madaltuneen. Helsingin poliisin mukaan viime vuoden aikana on ollut useampia ampumistapauksia, joista on ollut sivullisillekin konkreettista vaaraa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimii 11 katujengiä.
Jengiytymisen keskeisenä syynä on kasautuneet ongelmat ja syrjäytymisen tunne yhteiskunnasta, jotka saavat nuoria hakemaan jengeistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Syrjäytymisen ja jengiytymisen juurisyitä on kitkettävä varhaisessa vaiheessa. On panostettava ennaltaehkäisevään työhön ja monialaiseen yhteistyöhön viranomaisten kesken, jotta nuoret saavat ajoissa apua. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia.
Tilanteen korjaamiseksi on Helsingissä nostettu esiin koulupiirirajojen tarkastelu. On hyvä, että toimenpiteitä pohditaan ennakkoluulottomasti, mutta en usko ratkaisun löytyvän uusista koulupiirijaoista. Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja perheillä mahdollisuuteen ennakoida lapsen koulupolkua. Erilaista tuen tarvetta on kaikilla alueilla ja kaikissa luokissa. Eivätkä ongelmat lopu siirtämällä oppilaita koulusta toiseen. Sen sijaan kouluja on tuettava pitkäjänteisesti ja myös tarveperusteisesti.
Iloitsen siitä, että Helsingin budjettineuvotteluissa sovimme kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme henkilöstön saatavuuden parantamiseen etenkin varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen. On välttämätöntä, että jatkamme kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä tehostetusti ja tukioppilastoiminnan vahvistamista. Tulossa on toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota ja jengiytymistä.
Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on aivan olennaista vanhemmuuden ja perheiden tukeminen. Useat Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksen toimenpiteet edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä osallisuutta ja siirtämällä palveluiden painopistettä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta varhaisempaan tukeen ja hoitoon. Palvelujen kehittämisellä tähdätään myös siihen, että tarjotaan riittävä tuki niille, jotka tarvitsevat raskaampia palveluja.
Poliisin mukaan rikosten taustalla on usein ollut pitkään jatkunutta syrjäytymistä ja kasautuneita tekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia, rikkinäisiä koteja ja laitoshoitojaksoja. Olennaista on, että tilannekuva ymmärretään ja toimia tehdään määrätietoisesti ja ennakoivasti eikä anneta tilanteen karata käsistä.
Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös korjaavia toimenpiteitä. Suomessa kasvava katujengirikollisuus on ongelma, jota on kitkettävä myös kovemmilla keinoilla. Kaupunkien rinnalla on valtakunnan tasolla tehtävä konkreettisia toimia jengirikollisuuden torjumiseksi. Poliisin riittävät voimavarat toimia ovat aivan olennaisia. Poliisin yhteistyö esimerkiksi ankkuritoiminnan avulla koulujen ja viranomaisten kanssa on tärkeää. Moniammatillisessa tiimissä toteutettavan ankkuritoiminnan tarkoituksena on varhaisen vaiheen nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennalta ehkäiseminen. Kun huoli nuoresta syntyy, tapaa moniammatillinen tiimi nuoren ja hänen huoltajansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin pois rikoksen poluilta.
Helsingin jengirikollisuuden kitkemisessä on olennaista, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa koventamisperustetta muutetaan siten, että sen soveltamiskynnys laskee kattamaan myös jengirikollisuustapaukset. Vuonna 2018 alkanut exit-toiminta on keskusrikospoliisin koordinoimaa toimintaa, jolla mahdollistetaan turvallinen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä. Exit-toiminta on laajennettava koskemaan myös katujengien jäseniä.
Suomi on maailman turvallisimpia maita. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kaikki Helsingin asuinalueet ja kadut on pidettävä turvallisina. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki jokaiselle kasvaa, asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella.
Helsingin kaupungin ensi vuoden talousarviosta tehdään päätös keskiviikkona 23.11. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon sekä sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys ja suomalaisten hyvinvointi on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on varmasti myös tulevaisuudessakin.
Kotitalousvähennys tulee laajentaa koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaiken ikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistämisen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.
Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Liikkumattomuus tulee Suomelle monin tavoin kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.
Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikaisen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.
Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoa ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta.
Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.
Vauhdittaakseni asiaa olen tehnyt tämän vuoden helmikuussa lakialoitteen aiheesta. Lakialoitteessani esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Olen mukana Eduskunnan Kuntoutusverkoston, Eduskunnan Tules-ryhmä ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n paneelissa tiistaina 22.11. klo 15–16.30. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa tai etäyhteyksin.
Keskustelemme tilaisuudessa siitä, miten vauhdilla ikääntyvässä Suomessa voimme taata riittävää hoitoa ja kuntoutusta kaikille sitä tarvitseville. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat noin 2,14 miljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä vuosittain.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vaatii etukäteisilmoittautumisen.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota vaikuttaa vahvasti myös talouteemme ja huoli tilanteesta on meidän kaikkien ajatuksissa. Korkea energian hinta ja inflaatio ovat kiperä kysymys niin eduskunnassa kuin kotitalouksissa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät talven yli kasvavan sähkön hinnan ja muiden arjen kustannusten kanssa. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa.
Valtion massiivinen velkaantuminen on kyselyissä kansalaisten suuria huolia. Valtava velkaantuminen on yritetty naamioida kriisien hoitamiseksi. Karu totuus on se, että kyse on arvovalinnasta. Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin lisävelan menolisäyksiinsä. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi otetun velkataakan päälle on otettu yli 10 miljardia velkaa kattamaan hallituksen rahanjakoa. Ja velkaantuminen ja korkomenojen kasvu senkun jatkuu. Korkomenoissa huidellaan jo reilussa kahdessa miljardissa. Kauden lopussa valtion velka tulee olemaan 150 miljardia.
On vastuutonta, ettei hallituksella ole mitään suunnitelmaa tai edes elettä velkaantumisen taittamiseksi. Velka maksetaan työllä, mutta hallitus on laiminlyönyt vaikuttavat työllisyystoimet. Työllisten määrä on kasvanut, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei juurikaan. Valtava velkaantuminen yhdistettynä talouskasvun hitauteen on vakava ja vaarallinen yhtälö. Suomi tarvitsee nopeasti suunnan muutoksen.
Kun hallituksen viimeinen budjettiesitys oli tuotu eduskuntaan SDP:n ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman toivoi julkisesti seuraavan hallituksen olevan säästäväinen ja vastuullisempi. Ilmeisesti omatunto kolkuttaa, mutta ei niin paljon, että ryhdyttäisiin toimiin. Lindtmanin puheenvuoro osoittaa, ettei kaikkien demareidenkaan pää enää kestä Marinin velkarallia.
Hallituksen harjoittama tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on katkaistava. Syrjään sysätyt julkista taloutta tasapainottavat rakenteelliset uudistukset ja toimet työn ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi on tehtävä. Kaiken työn ja yrittäjyyden on aina kannatettava. On panostettava koulutukseen ja tutkimukseen ja rakennettava tulevaisuutta.
Eduskuntaryhmämme on vuosittain tehnyt vaihtoehtobudjetin, joka perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Vaihtoehtomme tarkoittaa vahvempaa työllisyyttä ja ihmisille parempaa ostovoimaa. Ottaisimme velkaa merkittävästi vähemmän kuin hallitus. Valmistelemme parhaillaan meidän kokoomuslaisten Valtiovarainvaliokunnan jäsenten vedolla vaihtoehtobudjettia ja se on eduskunnan istunnossa käsittelyssä 30.11.2022.
Some-kohut näyttävät kiihtyvän loppuvaalikaudesta. Viime viikon Kela-korvausleikkauksesta eduskunnassa pitämäni puheenvuoron yksi virke karkasi sosiaalisessa mediassa asiayhteydestä. Eduskuntakeskustelussa kerroin saamastani eläkkeellä olevan henkilön viestistä liittyen Kela-korvausleikkaukseen. Hän kertoi, että 20 euroa on iso raha, kun hän ostaa parin viikon ruokia. Hän toivoi, ettei leikkausta tehdä. Referoin siis saamaani palautetta eikä kyseessä ollut oma mielipiteeni. Syntynyt mediakeskustelu on varsin harmillinen.
Eduskuntaryhmästämme otettiin yhteiskuva vaalikauden 2019-2023 lähestyessä päätöstään. On suuri ilo olla osa aikaansaavaa ja osaavaa kokoomusjoukkuetta. Edessä on vielä loppukiri ennen eduskuntavaaleja.
Lokakuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana • Sähkömarkkinoita on uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin • Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen • Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen • Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus • Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä • Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä • Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6
Facebook-liveen tiistaina 15.11. klo 17.15
Seniorifoorumin tilaisuuteen, Senioreiden tulevaisuuden näkymät. 24.11. klo 17.00 Finanssialan tiloihin, Itämerenkatu 11-13. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/MU9qMJPgJYXu2tnC
Lauttasaaren metroasemalle maanantaina 28.11. klo 8.00
Haagan asemalle, Eliel Saarisen tien portaat, tiistaina 29.11. klo 8.30
Munkkiniemeen, Max Cafe, lauantaina 3.12. klo 11.00
Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033
Arvostan suuresti tukeasi.
Sähkömarkkinoita uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin
Esitimme eduskuntaryhmässämme ohjelman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Ohjelman nopeilla kriisitoimilla saataisiin helpotusta kotitalouksien ja yritysten sähkölaskuihin jo ensi talveksi. Asettaisimme sähkölle eurooppalaisen kattohinnan ja irrottaisimme sähkön sekä kaasun hinnan toisistaan. Ohjelmassamme koko Suomen sähköntuotannon kapasiteetti pidetään käytössä tehotuen avulla ja kotitalouksille sekä yrityksille esitetään kannustimia sähkönkulutuksen siirtämiseen huipputuntien ulkopuolelle ja energiaremonttien toteuttamiseen.
Haluamme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan, jota varten tarvitsemme Suomeen mekanismin, joka palkitsee säästä riippumattomaan sähkötuotantoon investoimisesta.
Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen
Iloitsen Helsingin budjettisovusta, jossa toteutui Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti.
Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.
Budjetti siirtyy seuraavaksi Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Lue kannanottoni budjettisopuun täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11684
Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen
Aborttilakia päivitetään ja raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta vahvistetaan.
Olin tietenkin aloitteen puolella äänestyksessä. Uuden lain myötä raskaana olevalla on oikeus raskaudenkeskeytykseen omaan tahtoon ja ilmoitukseen perustuen. Enintään viikolle 12 edenneen raskauden osalta luovutaan kahden lääkärin lausunnon vaatimuksesta. Raskausviikon 12 jälkeen keskeytykselle vaaditaan aina perustelu. Lisäksi varmistetaan raskaana olevan sekä toisen vanhemman oikeus psykososiaaliseen tukeen. Abortti on raskas kokemus ja mahdollisuus saada tukea on tärkeää. Uusi laki on naisten oikeuksien tärkeä vahvistus.
Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus
Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus, on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvauksia pitäisi nyt päinvastoin nostaa ja ottaa palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa.
Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista.
Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä
Eduskunta ei hyväksynyt kokoomuksen ehdottamaa verkkokalastuskiellon jatkoa heinäkuun loppuun. Tämä on valtava pettymys. Nyt kielto on huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Pienet kuutit tarvitsisivat lisäaikaa kasvaakseen välttämään tuskallisen tukehtumiskuoleman verkkoihin.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka eloa ja pesimistä maapallolla uhkaa verkkojen lisäksi ilmastomuutos vähävähälumisine talvineen. Ihmisen on oltava saimaannorpan puolella. Työmme jatkuu. Periksi ei anneta.
Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä
Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin. Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietettiin 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Jätin tärkeän asian edistämiseksi kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon.
Nykyisellään saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on eriarvoinen tilanne eri puolilla Suomea. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.
Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Valtava asiantuntemus oli koolla etsimässä ratkaisuja hoitotyön kehittämiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Keskustelua alusti kanssani Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Kolmen nuoren äiti
Syksyn tärkein työni on Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen käsittely. Valtava velkaantuminen ja työllisyystoimien laiminlyönti ovat sen isoja valuvikoja. Vaalikauden lopussa valtion velka on paisunut 150 miljardiin. Toinen iso urakka on työmme valmistella kokoomuksen vaihtoehtobudjettiimme 30.11. Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota saa aina vain huolestuttavampia ja raaempia käänteitä.
EU:n on pysyttävä yhtenäisenä urhean Ukrainan tukena. EU:n yhtenäisyyttä koetellee tuleva talvi ja energiakriisi. Venäjän fossiilisesta energiasta irti päästämistä on vietävä tinkimättömästi eteenpäin. Meidän ei pidä rahoittaa Putinin brutaalia hyökkäyssotaa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät kohoavien sähkö- ja muiden laskujen kanssa talven yli. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa. Nato-hakemuksen ratifiointi on edennyt historiallisen nopeasti. 28:n 30:stä maasta on jäsenyytemme ratifioinut, jäljellä ovat vielä Unkari ja odotetusti Turkki. Teemme työtä sitkeästi niin, että maaliin päästään.
Elämme aikoja, jolloin on oltava varautunut kaikkeen. Ja niin Suomi onkin. On sanottava, että kansakunnallamme on ollut onni, että tasavallan presidenttinä on Sauli Niinistö. Sisukas Suomi selviää.
• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana • Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista • Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei! • Helsingissä valmistellaan budjettia • Hallituksen on turvattava HUSin rahoitus • Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin • Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa • Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9
Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
Facebook-liveen tiistaina 25.10. klo 18.15
Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6
Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Arvostan suuresti tukeasi. Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033
Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista
Äänestimme 30.9. välikysymyksestä ja hallituksen luottamuksesta esityksestäni. En ollut, eikä ryhmämme ollut tyytyväinen vastaukseen. Ministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän.
Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta ei ole hyväsyttävää me jättää vanhusten asia hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.
Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei!
Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan.
Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisee esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa. Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.
Helsingissä budjettia vasta valmistellaan. Aion kääntää kaikki kivet ja kannot, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Päin vastoin tarvitaan investointeja. Työrauhan takaaminen kotikaupunkimme varhaiskasvatukseen ja kouluihin on viisasta ja välttämätöntä.
Leikkauksille ei ole lupaa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin. Se on valtuustoryhmämme kärkitavoitteita. Helsingin oltava Suomen paras paikka oppia ja opettaa. Strategia velvoittaa toimiin.
HUS julkisti 28.9.2022 leikkauslistansa hyvinvointialuemalliin siirtymisestä johtuvan merkittävän budjettivajauksen takia. Listalla esitetään esimerkiksi Malmin, Lohjan ja Porvoon yhteispäivystysten lopettamista ja Raaseporin sairaalan leikkauksia. Lisäksi HUS esitti merkittäviä leikkauksia tutkimukseen, IT-kustannuksiin ja moniin muihin kohteisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on jo ennestään kriisissä. Leikkaustoimet romahduttaisivat maamme terveydenhuollon mahdollisuudet vastata kansalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tason säilymiseen Suomessa. Jo ennestään ruuhakautuneet päivystykset eivät mitenkään selviytyisi lisääntyneestä potilaskuormasta, mikäli päivystyksiä suljettaisiin, jolloin potilasturvallisuus vaarantuisi.
Sote-muutokseen liittyvän Uudenmaan merkittävän rahoitusvajeen takia HUS on pakotettu leikkaamaan tutkimusrahaa 17 miljoonasta 10 miljoonaan, mikä uhkaa vaarantaa vakavasti HUSin kliinisen tutkimuksen ja potilaiden korkealaatuisen hoidon. Leikkaus on täysin kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallituksen on kannettava vastuunsa, ettei sote-muutos vaaranna Suomen korkeatasoista erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisista vastuista huolehtivan HUS toimintaedellytyksiä.
Myös hoitotyöntutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi, minkä vuoksi tein talousarvioaloitteen Hoitotyön tutkimussäätiön määrärahojen lisäämiseksi ensi vuodelle: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11663
Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin
Muistiviikkoa vietetään joka vuosi Alzheimer-päivän 21.9. yhteydessä. Ympäri maailman pyritään lisäämään tietoa Alzheimerin taudista. Koen olevani kansanedustajan työni kannalta varsin oikeassa tehtävässä, kun toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Arkadianmäellä on tärkeää olla asiasta ajankohtaista tietämystä.
Meillä on eduskunnassa kansanedustajien muistiverkosto, joka pitää vahvasti esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. Muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia.
Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa
Kun muissa herää huoli, Ensikodissa syttyy toivo. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Helsingin Ensikodin toiminta on ainutlaatuista. Upean Suojelija- kampanjan Lanseeraus oli Cafe Ursulassa Kaivopuistossa. Oli ilo olla tilaisuudessa Centuran jäsenenä kertomassa Ensikodin roolista yhteiskunnassa. Se on valtava. Pienellä toimijalla on suuri kädenjälki. Kyse on vauvan koko elämästä.
Helsingin Ensikoti tekee merkittävää edelläkävijätyötä turvallisen lapsuuden, perheiden ja vanhemmuuden tukemisessa. Suojellaan yhdessä Helsingin Ensikotia. https://suojelija.fi/
Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9.
Oli ilo saada olla mukana tämän vuoden Roosa nauhan julkistamistilaisuudessa. Upean uuden Roosa nauhan suunnittelija on Maria Veitola.
Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Roosa nauha -keräys nostaa tänä syksynä esille huonoennusteiset syövät. Huonoennusteinen syöpä johtaa useimpien potilaiden kuolemaan, sillä parantavia hoitomuotoja ei vielä ole. Syöpä kulkee vielä tutkimattomia polkuja ja tutkimusta tarvitaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.
Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Kolmen nuoren äiti
Ensikoti on toiminut Helsingissä vuodesta 1936 alkaen ensin Ensi-kodin tiellä Vallilassa ja myöhemmin toiminta on laajentunut. Ensikoti on tärkeä osa kaupunkimme historiaa ja nykypäivän palveluja. Ensimmäisen ensikodin perusti talousneuvos Miina Sillanpää. Helsingin ensikotiyhdistys on kansalais- ja lastensuojelujärjestö.
Ensikodissa autetaan raskaana olevia, vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään. Tehtävänä on tuoda toivoa ja työkaluja, tarjota ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä vauvaperheille ja heidän läheisilleen.
Asiakkaat painivat päihde- ja mielenterveysongelmien tai haasteellisten elämäntilanteiden kanssa. Nykyisin Ensikodin palveluita käyttää vuosittain noin 500 vanhempaa ja vauvaa, sekä pientä lasta. Tukena työssä ovat vapaaehtoiset sekä entisistä asiakkaista koulutetut vertaiset ja kokemusasiantuntijat, jotka auttavat tiivistä tukea tarvitsevia.
Kriisi tai haasteellinen elämäntilanne voi heikentää vanhempien mahdollisuuksia vastata vauvan tarpeisiin. Kun vauvaperheen arki ja vuorovaikutus ovat vauvan näkökulmasta turvattomia, ensikoti auttaa. Ensikoti tukee vanhemmuutta niin, että vauva saa tarvitsemansa huolenpidon, hoivan ja turvan.
On vaikea löytää sen tärkeämpää asiaa kuin se, että jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen riippumatta olosuhteista, joihin syntyy. Ensikodin rooli yhteiskunnassa on valtava. Kun muissa herää huoli, ensikodissa syttyy toivo. Lause kertoo todella paljon siitä, miten ensikodissa toimitaan.
Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa ja myös isä voi asua ensikodissa. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta sekä opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on yksi osa ensikodin toimintaa. Se kertoo esimerkkinä, miten elintärkeästä asiasta ensikodissa on kyse. Pidä kiinni -ensikodit ovat päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille tarkoitettuja. Niissä toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Samalla opetellaan olemaan riittävän hyvä äiti tai isä omalle vauvalle. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on Suomessa ainoa ja maailmallakin ainutlaatuinen. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa.
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä vuosien kuluessa kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Usein taustalla on lapsena koettu kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiövaurioon, joka on pahimmillaan vakava kehitysvamma, ja vauvan kaltoinkohteluun on suuri.
Ilman kuntoutusjaksoja, ei monia vauvoja olisi syntynyt eikä moni äiti olisi hengissä. Vuosittain Suomessa 4000–6000 syntymättömän lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600.
Kuntoutuminen edellyttää riittävän pitkää hoitoa juuri tälle kohderyhmälle kehitetyssä erityistason hoitojärjestelmässä. Pidä kiinni -kuntoutus on vaikuttavaa: suurin osa äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa. 2/3 ensikodissa ja ¾ avopalveluyksiköissä olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat lastenpsykiatrin arvion mukaan yksivuotiaina normaalin kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan terveitä. Jokainen päivä, kun äiti on päihteettömänä suojaa lapsen kehitystä. Jokainen päivä, kun lapsi saa olla äidin kanssa on kallisarvoinen. Vaikka osalle huostaanotto tehdään ja lapsi joutuu eroamaan äidistään, on lapselle kallisarvoinen myös asia tieto ja muisto siitä, että äiti välitti, äiti yritti. Se kantaa monen nuoren pitkälle.
Vauva aika on korvaamatonta. Vauvan ensimmäisellä vuodella on pitkäkestoinen vaikutus pitkälle aikuisuuteen. Kuntoutuakseen äiti ja vauva tarvitsevat useimmiten noin vuoden tiiviin kuntoutusjakson. Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja sillä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen. Ymmärrystä tähän on oltava, kun kaupunkimme palveluita järjestetään.
Helsingissä on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät vaikuttavaan ja asiantuntevana kuntoutukseen. Kun puhutaan vauvan elämästä ei ensimmäiseksi tule mieleen raha, mutta rahastakin on puhuttava. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta, vaan vauvan koko elämästä. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti tarkoittaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Avun antaminen ajoissa äidille ja vaivalle on aina edullisempi ratkaisu. Esimerkiksi Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtavan tuottava investointi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Kaupungilla on päävastuu sote-palveluista mutta ilman järjestöjä tai yrityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimisi. Järjestöt kuten Ensikoti, ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä ja yrityksiä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Oiva esimerkki tällaisesta toiminnasta on Helsingin ensikoti. Helsingin on syytä tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Velkavetoinen politiikka ja lastenlapsiemmekin mahdollisuuksien ahnehtiminen on kirjoittajan mukaan ruma arvovalinta.
Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin euron lisävelan menonlisäyksiinsä, jotka eivät mahtuneet budjettikehykseen. Koronakriisin ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan vuoksi otetun 30 miljardin velkataakan päälle hallitus on ottanut vielä noin 10 miljardia euroa lisävelkaa rahoittaakseen muita lisämenojaan. Valtavaa velkavuorta ei siis voi millään perustella pelkästään kriiseillä vaan se on ollut myös poliittinen valinta. Täysin holtitonta on se, että hallitus jätti tekemättä työllisyystoimet, joilla vahvistettaisiin velan ja kasvavien korkojen maksukykyä.
Hallitusohjelman mukaan hallituksen piti työllisyystoimillaan tasapainottaa julkista taloutta kahdella miljardilla. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuisessa raportissaan karun totuuden: hallituskauden työllisyystoimet jäävät kauaksi tavoitteistaan julkisen talouden tasapainottamisessa. Tämä ei ole hallitusta hetkauttanut lisätoimiin. Velalla ei ole väliä -asennetta kuvaa myös se, ettei hallituksella ole edes suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.
Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Leikkaus tarkoittaa käytännössä vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta. Rahoitustason yhtäkkinen romahdus on iso takaisku varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle, lasten yhdenvertaisille mahdollisuuksille oppia sekä opettajien opettamiselle.
Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia. Kyse on yhtä lailla tukea tarvitsevien lasten tilanteesta kuin opetusryhmässä olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta ja aikuisten aikaa. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Sama haaste on varhaiskasvatuksessa.
Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisisi esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa. Leikkaus on täysin väärä viesti koronan kynsistä pyristelevälle ja työvoimapulassa kärsivälle kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.
Pienten lasten kasvatuksessa ja opetuksessa rakennetaan Suomen tulevaisuus ja sitä ei tehdä ilman osaavia opettajia ja muita tärkeitä osaajia.
Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan vaihtoehdon, joka on merkinnyt vähemmän velkaa ja enemmän työpaikkoja. Olemme esittäneet, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana. Lisäksi olemme esittäneet pysyviä määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostamiseksi ja vakinaistamiseksi. Tämän on välttämätöntä. Helsingissä suljetaan jo nyt väliaikaisesti päiväkoteja henkilöstöpulan takia.
Suomalaisten on voitava luottaa, että lähikoulu ja lähipäiväkoti ovat hyviä, eikä niitä suljeta opettaja- tai muun henkilöstöpulan takia. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta.
Hankeralli on pysäytettävä.
Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja siitä työelämään tai jatko-opintoihin sekä toteuttamaan unelmiaan.
Tuleva talvi huolettaa monia helsinkiläisiä. Hintojen nousu, tulevat sähkölaskut ja muut arjen kustannukset ovat monen mielessä isoina kysymyksinä. Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuoden talousarvion valmistelun. Valmistelussa on tärkeä etsiä keinoja arjen kustannusten kurissa pitämiseksi, vaikka se ei ole helppoa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan.
Joukkoliikenne on tärkeä osa helsinkiläisten arkea. Koronapandemian ensimmäinen vuosi vähensi huomattavasti Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajien määrää. Toinen pandemiavuosi liikkumisrajoituksineen romahdutti HSL:n matkustamisen historian alhaisimpiin lukemiin. Matkustaminen jäi 40 prosenttia eli noin 160 miljoonaa matkaa alhaisemmaksi vuoteen 2019 verrattuna. Tasoittaakseen taloustilannettaan HSL on joutunut harkitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten lippujen hintojen korotuksia.
Helsingin kaupunginhallituksessa lausuimme asiasta ja totesimme pitkän pohdinnan jälkeen, ettei nyt tule nostaa HSL lippuhintoja. Nousevien asumisen ja elämisen kustannusten aikana ihmisten työntekoa ja työhön liikkumista ei pidä vaikeuttaa. Moni seniori on ollut rajoitusten vuoksi pääasiassa kotona ja nyt on todella tärkeää, että kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset pääsevät liikkumaan kaupungissa. Liikuntapaikat, kirjastot ja kulttuuritapahtumat odottavat ihmisiä.
Joukkoliikenteen käyttöä pitää vahvistaa sisimpien vyöhykkeiden alueilla. Pidän perusteltuna yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönottamista HSL:n alueella. Se on erityisen tärkeää kantakaupungissa asuvien ihmisten kannalta. Ihmiset kulkevat ostoksille, teatteriin, konsertteihin ja moneen muuhun arjen välttämättömään palveluun. Lipun hinnan on oltava myös kaupungin keskustassa kulkeville kohtuullinen.
Ajatus, että lyhyet matkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin aina, on arjesta irtaantunutta. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja se on otettava huomioon kaupungin liikennepolitiikasta. Myös 12 kuukauden lipun suhteellista edullisuutta voisi parantaa.
On hyvä, että HSL:n tuleva uusi järjestelmä mahdollistaa myös pankkikortilla lähimaksamisen. Se on kasvattanut lipputuloja muualla maailmassa. Lähimaksaminen toimii samalla tavalla kuin HSL-kortti nyt: valitset kortinlukijalta oikean lipun, näytät pankki- tai luottokorttiasi lukijalle ja nouset kyytiin. Lähimaksaminen tulee käyttöön vuoden 2023 aikana.
Julkisuudessa huolia herättänyt kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on vasta virkakunnan esitys, joka on rakennettu aikaisemmin päätetyn talousraamin puitteisiin. Minkäänlaisia päätöksiä koulutuksen leikkauksista ei siis ole tehty. Varsinainen keskustelu talousarviosta käydään vasta kun asiakirja etenee poliitikkojen käsittelyyn ensin lautakunnassa ja myöhemmin talousarvioneuvottelussa. Tällöin tehdään päätökset myös siitä, mikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti on.
On tärkeää, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Tulevaisuus tehdään pienten ja vähän suurempien lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin.
Nykyisellään varhaiskasvatuksen työvoimatilanne on jo kriittinen ja heikentynyt entisestään. Perusopetuksessa on yhtä lailla opettajien tilannetta seurattava tarkkaan. Niin vakinaisiin tehtäviin kuin sijaisuuksiin on vaikea saada pätevää henkilöstöä. Tämä on olennaista ymmärtää kaupungin palkkakehitysohjelmassa. Kaupungin tulee huolehtia, että päiväkodeissa ja kouluissa työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, jotka tukevat henkilöstön pysyvyyttä. Esimiehillä kuluu valtavan paljon aikaa sijaisten hankintaan. Päiväkodeissa Helsingin olisi viisasta lisätä omien vakisijaisten määrää. Esimiesten aikaa vapautuisi ja henkilöstön työskentelyolosuhteet paranisivat. Mikä parasta päiväkodissa tuttu aikuinen alati vaihtuvien sijaisten sijaan on monin tavoin lasten ja perheiden etu. Lähipäiväkotiperiaatteen edistämiseen on sitouduttava vahvasti.
Helsinkiläisten päättäjien tärkeä tehtävä on joka taholla edistää toimia, jotka tuovat helpotusta korkeiden asumis- ja elämiskustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille. Omakotitaloasukkaat voivat vähentää kodeissaan tehdyt remontit kotitalousvähennyksessä. Olen tehnyt aloitteen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi koskemaan vastaavasti myös asunto-osakeyhtiöissä asuvia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta se olisi reilua. Hehän maksavat pääsääntöisesti taloyhtiön remonttikulut yhtiövastikkeissa. Helsingissä taloyhtiöiden remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja monille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin olisi konkreettinen keino vauhdittaa korjausrakentamista ja energian säästöä sekä uusiutuvaa energiaa edistäviä korjauksia.
