Siirry sisältöön

Lokakuu 2012
Kokoomuksen Elävä Helsinki-lehti (luettavissa tästä linkistä)

Sari Sarkomaa: ”Kuntapolitiikkaa tehdään joukkueena”

Yksi valtuustopaikkansa jättävistä helsinkiläisten luottopoliitikoista on kansanedustaja Sari Sarkomaa. Vaikka vuodesta 1997 alkanut työ Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt toistaiseksi katkeaa, ei varsinaisesta vetäytymisestä hänen kohdallaan voida puhua.

- Niin kauan kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt töitä sen eteen, että Helsinki on eri ikäisille ihmisille hyvä paikka asua ja elää. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja teen hartiavoimin töitä koko kokoomusjoukkueemme eteen.

- Eduskuntatyössä on tällä kaudella poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin ja pitää helsinkiläisten puolta kaikessa eduskuntatyössäni.

Myös Helsingin kaupunginvaltuuston haasteita Sarkomaa tarkastelee laadukkaan palvelutarjonnan näkökulmasta. Hänen mukaansa Helsingissä aivan keskeistä on huolehtia siitä, että eri elämäntilanteissa oleville ihmisille on jatkossakin tarjolla erilaisia kuntapalveluja.

- Tiedetään, että esimerkiksi ikäihmisistä melkein puolet ovat yksinäisiä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin, riittävät palvelut ovat saatavilla ja jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Tässä kokoomus on tehnyt jo vuosia erinomaista työtä. Olemme olleet esimerkiksi vahvistamassa senioreiden palveluneuvontaa sekä parantamassa ikäihmisten liikuntapalveluja.

- Toinen tärkeä kokoomusjohtoinen teko on ollut lisärahan osoittaminen lasten iltapäivähoitoon tämän vuoden budjetissa. Aiemmin monet lapset ja nuoret jäivät koulunpäivän jälkeen yksin. Nyt tavoitteena on, että jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva saisi paikan. Näin vanhempienkaan ei enää tarvitse kantaa niin suurta huolta lapsestaan, kun tiedetään varmasti, ettei tämä jää yksin.

Työ ihmisten näköisen kaupungin eteen siis jatkuu. Helsinkiläisten tapaaminen ja eri kaupunginosissa kiertäminen on tärkeä osa kansanedustajan työtä.  Sarkomaa onkin ollut pitkin syksyä tuttu näky kokoomusteltoilla ja -tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Hän on myös silminnähden innostunut kokoomuksen kuntavaalijoukkueesta.

- Kiertäessäni ympäri Helsinkiä olen huomannut, että meillä kokoomuslaisilla ovat aina olleet kaikkein suurimmat joukot mukana. Joukkueessamme on tänäkin vuonna paljon uusia ja vanhoja kasvoja, joita kaikkia yhdistää aito halu tehdä töitä paremman Helsingin puolesta. Tällaista yhteishenkeä todella tarvitaan.

- On hienoa, että kokoomus on edelleen rakentamassa sellaista Helsinkiä, jossa erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan, viheralueet ja joukkoliikenne ovat kunnossa ja yritystoiminta virkeää. Vaatii paljon työtä, että palvelut ovat jatkossakin kunnossa ja kaupungin taloutta hoidetaan järkevästi. Uskon, että tällaisella joukkueella se on mahdollista.

Tiedote 25.10.2012

Juustopöytä ry. jakoi Kultainen Juustohöylä -palkinnon 25.10.2012 Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla.

Juustopöytä ry. jakoi historiansa kolmannen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 25.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, professori Päivi Palojoki luovuttivat palkinnon helsinkiläiselle, Hakaniemen Kauppahallissa vuodesta 2003 toimineelle Lentävä Lehmä -juustoliikkeelle.

Juustokaupan omistavat sisarukset Hanne Hirvonen ja Laura Mauno. Laajasta juustovalikoimasta löytyy juustoja suomalaisten pienjuustoloiden juustoista maailman laatumerkittyihin klassikkojuustoihin.

Lentävä Lehmä sai vuoden 2012 Kultainen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi upeasta juusto- asiantuntemuksestaan ja -valikoimastaan. Kauppiaat Hanne Hirvonen ja Laura Mauno tietävät lähes kaiken juustoista. Kauppaan voi mennä rennosti asioimaan, vaikka ei täysin tietäisikään, mitä haluaa. Palvelutiskin takaa löytyy neuvoja ja ehdotuksia vaikka kokonaisen juustolautasen kokoamiseen. Sokkona juustoja ei suinkaan tarvitse ostaa. Tuotteet syvällisesti tuntevan kauppiaan juustohöylä sipaisee pikaisesti esitellyistä juustoista maistiaisviipaleet viiniehdotusten lisäksi. Asiakas saa suosituksia uusista makuelämyksistä sekä tarvittaessa opastusta myös juuston tarjoiluun. Erinomainen palvelu sekä todella kattava ja laadukas juustovalikoima suomalaisia ja ulkomaalaisia juustoja (yli 300 erilaista juustoa) tyydyttävät vaativimmankin kuluttajan tarpeet.

Lentävällä Lehmällä on aktiivinen ote toimia sekä juuston tuottajiin että ravintolapuolen toimijoihin päin. He välittävät nopeasti ammattikeittiöiden ja kuluttajien toivomukset valmistajille. Lentävän Lehmän kanssa yhteistyö on helppoa ja iloisen reipasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry. on naisten juustoseura, jossa on reilut 250 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

www.juustopoyta.fi

Lämpimästi tervetuloa eduskunnan lähiruokakerhomme järjestämään avoimeen ”Ruuan valinnoilla voit vaikuttaa” –seminaariin 14.11.2012 klo 14.30–16.00 Eduskunnan pikkuparlamentin Kansalaisinfoon. Os. Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puoleiselta aukiolta.

Seminaariohjelma

14.30             avaus, eduskunnan lähiruokakerhon varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok.
14.35             Miten lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen ruokaan? lähiruokakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari, kesk.
14.40             Puhtaiden makujen puolesta. ruokakirjailija, -toimittaja Christer Lindgren.
14.45             Ruokakulttuuriperinteitä kannattaa vaalia. keittiömestari Ulla Liukkonen.
14.50             Ruoan eri merkitykset - maatalouspolitiikasta ruoan politiikkaan. Eeropekka Rislakki, Eat & Joy Maatilatori.
Paneelikeskustelu, puheenvuoroja jakaa Katja Taimela, sd
15.55             yhteenveto, kansanedustaja Ritva Elomaa, ps
______________________________________________________________________________
Meidän kannattaa valita ostoskoriin Ruokaa omasta maasta joutsenlipulla merkittyä ruokaa. Suomalainen ruokaketju työllistää lähes 300 000 ihmistä. Jos toisimme kaiken käyttämämme ruuan ulkomailta, vaihtotaseemme olisi 11 miljardia enemmän pakkasella.

Ostaessasi oman seudun elintarvikkeita voit vähentää 80 % haitallisista päästöistä ilmakehään. Säästö syntyy kuljetusmatkojen pienentymisestä ja pakkausmateriaalien käytön vähentämisestä. Ostamalla lähiruokaa, annat töitä ja toimeentuloa lähiseudun ihmisille. Vaikutat siihen, että seutusi, maakuntasi ja koko Suomen maaseutu pysyy kauniina katsella. Tuoreessa ruuassa maku ja tuoksu säilyvät ilman lisäaineita. Tuotevastuukin toimii sitä paremmin, mitä lähempää tuote on ostettu.

Suomalaisen tuotteen tunnistamisen varmistat vain joutsenlipusta. Kuluttajaa johdetaan surutta harhaan käyttämällä nimikkeitä, jotka antavat mielikuvan kotimaisuudesta. Pakkausmerkinnöissä todetaan jatkuvasti virheitä vuodesta toiseen. Suomenkielisiä merkintöjä puuttuu, ainesosaluettelo puuttuu tai on virheellinen, sisältäen jopa harhaanjohtavia luomumerkintöjä.  EU:n sisään päässeitä lihatuotteita tutkitaan vasta satunnaisesti kauppojen hyllyiltä.

MMM lähiruokaselvityksen mukaan lähiruokasektorin suuri pullonkaula on kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. Lähiruoan lisääntyvä tarve on nähty päivittäistavarakaupassa, ravintolasektorilla ja julkisen sektorin ruokapalvelujen käyttäjien puheissa. Kaupan ja ammattikeittiöiden haasteena on lähiruoan saatavuus. Julkisella sektorilla esteenä on yhtäältä päättäjien arvot ja asenteet sekä toisaalta hankintalaki tulkintoineen.

On tärkeää voimaannuttaa tuottajia ja yrittäjiä, jotta he hyödyntävät mahdollisuuden, joka piilee tiedossa, jonka mukaan 67 % kuluttajista sanoo olevansa kiinnostunut tulevaisuudessa asioimaan myös suoraan tuottajan kanssa. Suuri osa heistä on valmis maksamaan kasvollisen yrittäjän hyvistä tuotteista. Eri puolilla Suomea on pioneereja, jotka ovat onnistuneesti tehneet työtä uudenlaisen liiketoiminnan synnyttämiseksi. He ovat tukien sijaan nostaneet puheenaiheeksi herkullisuuden, tuoreuden ja elämykset, joita monipuolinen ruokakulttuuri tuottaa. He ovat puheen sijaan ryhtyneet toimiin ja luomaan lähiruoalle uusia kohtaamispaikkoja. Niin ovat toimineet myös talkoohengellä kuluttajien keskuudessa syntyneet ruokapiirit ja ammattikeittiöiden sopimusviljelijät.

Tiedote 21.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa pääministeri Kataisen hallitusta kuulemaan herkällä korvalla Suomen Yrittäjien viikonlopun Oulun liittokokouksen viestiä. Yrittäjät nostivat esille sen vakavan tosiasian, että varsinkin naisvaltaisilla aloilla työntekijöiden vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset koetaan liian korkeiksi.

”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia.

Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa kiittää yrittäjiä vahvasta puheenvuorosta työelämän tasa-arvon puolesta. Suomen talouden kasvu edellyttää lisää työpanosta. Tämä edellyttää sitä, että naiset voivat olla työelämässä yhdenvertaisesti mukana. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

"Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää. "Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia."

Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

19.10.2012 Nykypäivä-lehti

Ikivanhan päivähoitolain uudistusta varhaiskasvatuslaiksi on odotettu. Nykyinen laki on vuodelta 1973. Uudistus on välttämätön, sillä varhaiskasvatus on varsinainen hyvinvointia tuottava Sampo: Kun lasten elinikäisen oppimisen alku saadaan hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi, se luo hyvän alun koko loppuelämälle.

Kuitenkaan lakia valmistelevaa työryhmää ei ole vielä edes asetettu ja hallinnon uudistus on menossa eri suuntaan, kuin mitä hallitusohjelmassa lukee.

Hallitusohjelmaan linjasimme yksiselitteisesti, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto sekä ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetusministeriön viimeaikaiset ulostulot hallinnon kehittämisestä ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kannustammekin ministeri Gustafssonia puolustamaan yhdessä sovittuja toimia. Uudistustyössä meidän on kirittävä erityisesti kahdessa kohdassa.

Ensinnäkin, varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinta ja uudistaminen ei saa jäädä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tiukka varhaiskasvatusta ohjaava väline, joten sen on siirryttävä Opetushallitukselle. Jatkossa on erittäin tärkeää, että Opetushallitus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta vastaa myös varhaiskasvatussuunnitelmista.

Toiseksi, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät nekään saa jäädä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällainen kaavailtu resurssien halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena.

Mielestämme paras ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan yhdessä paikassa. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Tämä on myös asiantuntijoiden mielipide.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämisvastuu tulee olla selkeästi opetus- ja sivistyspuolella. Tähän mennessä enemmistö kunnista on jo siirtänyt varhaiskasvatuksen sosiaalitoimelta sivistystoimelle.

Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja lupaus on pidettävä. Tavoite on saada uusi varhaiskasvatuslaki tämän eduskunnan säädettäväksi.

Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle – siihen meillä pitää olla varaa.

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sarin kuukausikirje                                                                                              Lokakuu 2012

Arvoisa vastaanottaja,

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä kotikaupunkimme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt, enkö olekaan ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen edelleen innostunut jatkamaan. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Vanhuspalvelut kuntoon

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa Munkkiniemen palvelukeskuksessa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa.

Ikäihmisten palveluasumisen maksujen räikeä puute korjattava

Ikäihmisten palveluasumisen asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Tällä hetkellä asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on täysin valitun senioripolitiikan vastaista.

On aivan välttämätöntä, että hallitusohjelmassa luvattu maksu-uudistus saadaan voimaan vanhuspalvelulain kanssa yhtäaikaisesti. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonia tuomaan lain eduskuntaan. Asiakasmaksuissa olevan aukon korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Uusi maksulaki on saatava voimaan samaan aikaan kuin uusi vanhuspalvelulaki.

Ehdotukseni vauhditusohjelmasta päivähoitopulan kitkemiseksi

Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Blogin voi lukea osoitteesta http://blogit.iltalehti.fi/sari-sarkomaa/2012/09/24/vauhditusohjelma-kroonisen-paivahoitopulan-poistamiseksi/

Hyvän työelämän rakentamista vauhdittamassa - terveisiä Kesärannan pääministeritapaamisesta

Joukko kokoomuslaista palkansaajajohtoa kävi johdollani pääministeri Kataista tapaamassa Kesärannassa viime viikolla. Pohdimme, miten voisimme edistää hyvän työelämän rakentamista ja pidempiä työuria. Keskustelimme myös siitä, miten puheenjohtaja Kataiselle ennen eduskuntavaaleja luovuttamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanotto hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä on toteutunut. Ilahduttavan moni kannanoton tavoitteista päätyi pääministeri Kataisen ohjelmaan. Kannanotto löytyy osoitteesta
https://docs.google.com/file/d/0B-eIp__V7TFDZk85SUllNGQ3YU0/edit?pli=1

Aiheesta keskusteltiin myös johtamani palkansaajavaltuuskunnan tilaisuudessa Kokoomuksen tulevaisuusristeilyllä syyskuun lopussa. Paikalla oli yli sata kokoomuslaista keskustelemassa minun ja pääministeri Kataisen kanssa.

Kokoomuksen puoluevaltuusto nosti viimeisimmässä kokouksessaan aivan oikein esille tarpeen panostaa työntekijöiden jaksamiseen, työolojen parantamiseen, työolosuhteiden terveellisyyteen ja hyvään johtajuuteen. Valtuuston ehdotus palkattomasta sairauslomapäivästä sairausloman alussa ei sen sijaan ole kannatettava.

Toivon, että puoluevaltuuston ”törähdys” ns. karenssipäivästä saa keskustelun liikkeelle vakavasta tosiasiasta, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi sen eteen, että ihmiset pääsisivät sairauslomilta ja osatyökyvyttöminä nopeammin takaisin työelämään. Karmaiseva esimerkki on se, että jotakuinkin viisi nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä päivittäin.

Kirjoitin aiheesta blogin joka löytyy osoitteesta http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120079-karenssipaivatorahdyksesta-vauhtia-hyvan-tyoelaman-rakentamiseen

Terveydenhuollon uudistus on toteutettava ripeästi

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen odottaa peruspalveluministerin linjauksia. Me kokoomuksessa olemme omamme tehneet. Olen mukana asiaa valmistelevassa kokoomuksen ryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen tarvitaan ripeitä ja järeitä toimia.

Lääkäriin on päästävä oikea-aikaisesti ja terveyskeskukseen on saatava yhteys sujuvasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä eteenpäin käsi kädessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Sote-uudistuksen päälinjaukset on saatava julkiseen keskusteluun ennen kunnallisvaaleja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoonpääsytilastot kertovat uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoonpääsyssä on huomattavia alueellisia eroja. Uudistusta ei saa enää jarruttaa. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti. Ihmisten on saatava terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.

Ohessa linkki kirjoittamaani tiedotteeseen: http://www.sarisarkomaa.fi/?p=2286

Tervetuloa tapaamaan!

Tiistaina 16.10.
- Helsingin vaalimökille Kolmen sepän aukiolle klo 16, jossa olen tavattavissa yhdessä Helsingin kokoomuksen naisten kuntavaaliehdokkaiden kanssa.
- Vantaan vaalimökille Tikkurilaan Tikkuraitille klo 17.15, jossa johdan vanhuspalveluaiheista keskustelutilaisuutta

- Pidän Terveysmessujen Selkäpäivien avauspuheenvuoron perjantaina 19.10 Helsingin Messukeskuksessa klo 12.

- Olen mukana Sininauhaliiton, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton kunnallisvaalikiertueen tapahtumassa Kauppakeskus Iso Omenassa Espoossa maanantaina 22.10 klo 16.

- Helsingin kokoomuksen naisten piiri järjestää yhdessä Skannon ja Andiatan kanssa korkeatasoisen Lifestyle-illan tiistaina 23.10. klo 19-21, Mannerheimintie 6. Toimin tilaisuuden juontajana yhdessä kansanedustaja Ben Zyskowiczin kanssa. Muotinäytöksessä malleina toimii helsinkiläisiä kuntavaaliehdokkaita. Olet lämpimästi tervetullut – ota ystäväsi mukaan! Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen on välttämätöntä: www.skanno.fi/lifestyle 20.10. mennessä

- Johtamani Juustopöytä ry jakaa Kultainen Juustohöylä –palkinnon Viini, ruoka ja hyvä elämä –messuilla torstaina 25.10 klo 17. Lämpimästi tervetuloa!

Lisää tietoa tapahtumista joissa olen tavattavissa päivitetään kotisivuilleni www.sarisarkomaa.fi

Hyvää syksyä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Maailman muuttuessa yksi asia on säilynyt: lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien ja lapsille muiden tärkeiden aikuisten kuten opettajan ajan merkitystä ei mikään innovaatio korvaa. Aikuisten aika lapselle on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös kuntapäättäjien sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon.

Perusopetuksen merkitys on aivan erityinen. Laadukas perusopetus antaa kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen koulutukseen.

Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Pienessä opetusryhmässä on helpompi olla läsnä lasten arjessa ja puuttua kiusaamiseen. Monet asiat, kuten kieli – ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa.

Yksilöllinen ja lapsen tarpeista lähtevä opetus edellyttää entistä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Vuorovaikutus kodin kanssa auttaa opettajaa tuntemaan oppilaansa entistä paremmin. Hyvä yhteistyö auttaa myös vanhempia tukemaan lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Lapsen koulumenestyksen kannalta vanhempien tuki ja kotien koulumyönteisyys ovat avainasemassa, ovathan vanhemmat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä. Hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja tasavertaisesti yhdessä.

Meidän kokoomuslaisten keskeinen tahto pääministeri Kataisen hallitusta neuvoteltaessa oli jatkaa opetusministeriaikanani aloittamaamme perusopetus paremmaksi pop-ohjelmaa. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja. On mainiota, että valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2013 perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen suunnataan 60 miljoonaa euroa. Raha on kannuste kunnille laittaa perusopetuksen kehittäminen ”ykkösagendalle”.

Kuntatalouden tasapainottamistalkoissa fiksu valtuutettu sitoutuu siihen, että perusopetuksesta ei leikata, eikä opettajia lomauteta. Oli välttämätöntä, että Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset peruttiin yhteistuumin. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet. On viisasta turvata peruskoulun voimavarat, koska juuri peruskouluissamme kasvaa koko Suomen tulevaisuus.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Blogi Verkkouutisissa

Tiedote
19.10.2012

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa: Lastentarhaopettajakoulutusta on lisättävä ja varhaiskasvatuslain valmistelu aloitettava välittömästi!

– Varhaiskasvatuksen uudistaminen ja pedagogiikan kehittäminen edellyttävät, että meillä on riittävästi yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhaopettajia. Lastentarhaopettajakoulutusta on määrällisesti lisättävä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) vaativat. – Tämä on välttämätöntä, sillä lapset ja perheet ansaitsevat laadukkaan päivähoidon.

– Yksistään pääkaupunkiseudulle tarvitaan kiireellisesti 350 pätevää lastentarhaopettajaa. Vertailuksi, yhteensä Suomessa valmistuu vuosittain tämän verran lastentarhaopettajia, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat huolestuttavaa nykytilaa.

Viime vuonna eduskunta ohjasi 1,5 miljoona euroa yliopistolliseen lastentarhaopettajakoulutukseen. – Nyt varoja tarvitaan vähintään saman verran lisää, sillä koulutus kestää kolme vuotta, he kommentoivat voimavarojen tarpeellisuutta.

– Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Työryhmä tulee kiireellisesti asettaa, jotta varhaiskasvatuslaki ehditään kunnolla käsitellä eduskunnan sivistysvaliokunnassa vielä tällä vaalikaudella.

– Myös kaavailtu hallinnon halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät voi jäädä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon. Ainoa järkevä ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan samassa ministeriössä, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat jatkaen: – Vastuun, valvonnan, ohjauksen ja kehittämistyön tulee siirtyä opetus- ja kulttuuriministeriöön.  – Ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman teon ja voimavarojen on siirryttävä Opetushallitukselle, he korostavat.

– Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle. Siihen meillä pitää olla varaa, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Tänään 19. lokakuuta vietetään Lastentarhaopettajakoulutuksen 120-vuotisjuhlaa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 5113090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 5113033

18.10.2012 Lauttasaari-lehti

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä.

Vanhuspalvelulaki on kokoomuksen viime vaalikaudella aloittama hanke ja sen eteenpäin vieminen on tärkeä tavoitteemme. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisävoimavaroja osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Tämä on säästötalkoiden keskellä tärkeä arvovalinta.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä Munkkiniemen palvelukeskuksessa syyskuun lopussa. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös alueen seurakunnan ja yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa. Erityinen toive tuli senioreille sopivien liikuntapalveluiden tarpeesta.

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä oman alueensa asioista. Lauttasaaren asukkaat ovat olleet erityisen aktiivisia. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat keskustelemaan. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Työtä kaupunkimme kehittämiseksi riittää. Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. On kaikkien etu, että päiväkoteja on siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.10.2012 Munkinseutu-lehti

Moni munkinseutulainen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä alueemme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Eduskuntatyössä on meneillään poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset vaikuttavat merkittävästi jokaisen helsinkiläisen arkeen. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä sekä kehittää hyvää työelämää. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Työtä alueemme kehittämiseksi riittää. Me munkinseutulaiset olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin ja viimeisin tieto on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2014. Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on ripeästi korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen päiväkotihankkeet. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Munkinseudulla pian alkava koulujemme peruskorjaus on tervetullut asia. Sen sijaan rakennusviraston aie väistötilojen eli kouluparakin sijoittamisesta Munkkiniemen ala-asteen pihalle useaksi vuodeksi on järjetön ajatus. Asian saamiseksi järkevälle tolalle on tehty hartiavoimin yhteistyötä. Koulun ja meidän vanhempien esitys on, että väistötilat sijoitettaisiin MYKin ja IBM:n väliselle kentälle, jonka toiminnan voi siirtää toisaalle. Pienten lasten välituntiliikunta ja koulun piha on oltava ensisijainen asia. Vähemmässä käytössä oleva kenttä ei voi mennä tämän ohi.

Minulla oli ilo olla kertomassa ja keskustelemassa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista sekä Helsingin kehittämisestä yhdessä munkkalaisen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Palvelutalossamme järjestetyssä tilaisuudessamme syntyi vilkas keskustelu. Pohdimme yhdessä niin asioita, mitä uuteen vanhuspalvelulakiin pitäisi kirjata kuin laajasti kotikaupunkimme senioreiden palveluja. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Sovimme, että järjestämme vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Kiitos tilaisuuteen osallistujille hyvästä keskustelusta, joka varmasti vauhditti munkinseudun kehittämistä ja alueemme yhteisöllisyyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja