Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Aluevaalikeskustelussa kokoomus on puhunut palvelusetelien laajan käytön puolesta. Miksi? Siksi, että me haluamme, että ihmiset saavat ajoissa ja juuri itselleen sopivat palvelut. Emme halua jättää ihmisiä jonoon.

Palveluseteli on vaikuttava keino kehittää palveluita järjestelmäkeskeisyyden sijaan ihmisten tarpeista lähteväksi.  Ihmisten mahdollisuus valita ja vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Suomalainen, toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä perustuu julkisen, yritysten ja järjestöjen hyvään yhteistyöhön. Päävastuu on ja pitää olla julkisella sektorilla.

Kehottaisin palveluseteli-asiassa vastahankaan olevia hallituspuolueita kuuntelemaan asiantuntijoita. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on toistuvasti ja viisaasti todennut palvelusetelin olevan yksi tärkeimmistä työkaluista ikääntyvien palveluiden järjestämisessä. Merkittävimpiä käyttökohteita ovat palveluasuminen, kotipalvelu, kotisairaanhoito ja erilaiset kotona toteutettavat tukipalvelut ja omaishoitajien vapaapäivät.

Palvelusetelin käyttöä on uusilla hyvinvointialueilla katsottava laajasti, sillä sen hyödyt ovat monet.

Palvelusetelin tuoma merkittävin etu on ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Lausvaara (MustRead Aluevaalikirje, 21.1.2021) on tiivistänyt asian hyvin: ”Palveluasumisessa iäkäs pääsee setelin avulla vertailemaan ja valitsemaan itselleen parhaan vaihtoehdon. On kenelle tahansa suuri kysymys pohtia, mihin haluaa voimiensa vähetessä asettua asumaan.”

Olen Lausvaaran kanssa täysin samaa mieltä myös siitä, että palvelusetelin käyttö ennalta ehkäisevässä toiminnassa tuo valtavia mahdollisuuksia raskaampien palvelujen tarpeen siirtämiseen tai keventämiseen.

Palveluseteli tuo pienemmille toimijoille, kuten järjestöille ja pk-yrityksille mahdollisuuksia osallistua palvelujen tuottamiseen. Lausvaara osuu asian ytimeen sanoessaan, että järjestöillä on monipuolisen toimintansa kautta syvällistä osaamista ja paikallista kokemusta, jota suuremmilla toimijoilla ei välttämättä ole. Palvelusetelin avulla pidetään yllä asumispalvelujen tuottajien monimuotoisuutta. Useimmat palvelunkäyttäjät arvostavat oman paikkakuntansa ja alueensa tuttuja toimijoita.

Palvelusetelin hylkiminen tuntuu siksikin järjettömältä, että palveluseteli on tapa saada sote-alalle lisää tekijöitä. Moni on kiinnostus sote-alasta, mutta haluaa toimia yrittäjänä tai järjestöissä. Palveluseteli lisää myös osaltaan alan vetovoimaa.

Koronan kuormittaman julkisen sektorin työtaakan keventäminen onkin olennainen syy palvelusetelin käyttöön. Esimerkiksi suunterveydenhuollossa se on aivan välttämätöntä. Ihmisiä ei voi jättää jonoon, eikä julkisen terveydenhuollon henkilöstöä saa näännyttää työtaakan alle.

Olemme Helsingissä valtuuston voimin linjanneet palvelusetelien, digitalisaation ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntämisen olevan tärkeä osa keinoja, joita vahvistamalla tarjoamme parempaa vastinetta veronmaksajien rahoille ja saamme ihmiset ajoissa hoitoon. Tehtävä on massiivinen koronan kurittaessa kaupunkiamme ja siksi yksi valtuustokauden tärkeimmistä.

Aluehallintouudistus tuo mittavia ongelmia Helsingille mutta emme tietenkään heitä hanskoja tiskiin. Päinvastoin valtuuston voimin hyväksymämme kaupunkistrategiaesitys tarjoaa kipeästi kaivatun suunnan sujuvaan hoitoon pääsyyn niin vanhusten palveluissa, suun terveydenhuollossa kuin perusterveydenhuollossa. Nykyisten hoitoon pääsyyn haasteiden ratkaisemisen ohella strategia ohjaa Helsinkiä kohti vaikuttavampia ja toimivampia palveluita.

Pidin aivan keskeisenä, että hyvä henkilöstöpolitiikka nostettiin strategian keskiöön. Henkilöstön veto- ja pitovoima on kysymys, jonka eteen on tehtävä valtavasti työtä. Palveluiden tuottamistapoja on kehittävä samalla kunnianhimolla.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia  sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Tiedote 15.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa oudoksuu pääministeri Marinin puheita torstain 13.1. Ylen vaalitentissä, jossa hän esitteli hallituksen aikaansaannoksia vanhuspalveluissa. Sarkomaa muistuttaa, ettei vaatimusten kirjaaminen lakiin vielä paranna palveluja. Hallituksen vahtivuorolla vanhuspalvelujen tilanne kentällä on ajautunut entistä vaikeampaan kriisiin. 

”Herää vahva huoli pääministerin tietämyksestä. Vanhustenhuollon asiantuntijat esittivät hätähuutonsa jo syksyllä ikäihmisten palvelut ajautumisesta kansalliseen kriisiin”, Sarkomaa aloittaa. 

Hallituksen ympärivuorokautisen hoivan valuvikainen henkilöstömitoitus ei tuonut lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus on vaikeutunut. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. 

”Ministeri Kiurun johdolla valmistellusta vanhuspalvelulain uudistamisen toisesta vaiheesta odotettiin korjauksia kriisiytyneeseen tilanteeseen. On hälyttävää, että kyseinen esitys sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, eduskunnan oikeusasiamies vaati ministeri Kiurun puutteellisen esityksen perusteellista korjaamista. Ikävä kyllä hallitus on tuonut esityksen eduskuntaan lähes muuttumattomana”, Sarkomaa sanoo.

”Vaadin pääministeriltä lupausta, että hallitus oikeasti tarttuu kriisiytyneeseen vanhustenhuollon tilaan sen sijaan että syyttelee täysin perusteettomasti kokoomusta asiasta, josta pääministerillä on päävastuu. Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksella ja toimilla sote-alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi on varmistettava ikäihmisten hoitoon pääsy, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kummeksuu myös Marinin Ylen tentissä esittämiä, täysin vailla totuuspohjaa olevia väitteitä siitä, että kokoomus olisi esittänyt vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia palveluihin.

”Marinin väite ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastuspalveluista ei kokoomuksen esityksessä leikata. Kokoomus on vaihtoehtobudjeteissaan toistuvasti esittänyt panostuksia palveluihin ja aivan erityisesti vanhusten palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

”Vastaisimme vanhuspalveluiden kriisiin vahvistamalla erityisesti hallituksen pulaan ajamaa kotihoitoa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden palveluja. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitimme ikäihmisten hoivaan 75 miljoonaa euroa lisää. On kohtuullista, että pääministeri tutustuu opposition esityksiin ennen kuin niitä julkisesti kommentoi”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Julkaistu

Hoitoon pääsy mielenterveysongelmissa on koronaepidemian aikana vaikeutunut entisestään. Useat vakavasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet jopa vuosia, eivätkä siltikään ole saaneet apua. Hätä on valtava hoitoa tarvitsevilla sekä heidän läheisillään. Kun lapsille ja nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan usein lastensuojelun asiakkaaksi. On kestämätöntä, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun ja hoidon sijaan edessä voi olla sijoitus pois omasta kodista.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen. Se tarkoittaa lainsäädäntöä ja valtion rahoitusta kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamiseen peruspalveluihin ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen saapuessa eduskuntaan lokakuussa 2019 kaikki puolueet kannattivat sitä, samoin koko hallitus. Sen jälkeen kohtelu aloitteelle on ollut tylyä. Hallituspuolueet ovat estäneet eduskuntaa käsittelemästä kansalaisaloitetta. 

Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun toteuttamiseksi määrärahoja. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin perustellen, että terapiatakuu hoidetaan osana hoitotakuulakia.

Nyt lausunnolla oleva lakiluonnos hoitotakuuajan kiristämisestä ei kuitenkaan sisällä terapiatakuun tavoitteita. Mielenterveysjärjestöt ovat ilmaisseet valtavan pettymyksensä. Suuri huoli on myös hallituspuolueiden kansanedustajien hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa vaadittaisiin lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Vetoan hallituspuolueisiin lakiesityksen korjaamiseksi. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.

Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja suurin syrjäytymisen aiheuttajia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa. Koronaepidemia on ollut raskas kaikille, mutta erityisesti lapsille. Pitkään jatkuneet rajoitukset, jotka estävät lapsia ja nuoria tapaamasta ikäisiään, liikkumasta ja harrastamasta on valtava lisäriski lasten normaalille kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Hallituksen suositukset sulkea lasten sisäliikuntatilat ovat vastoin lupausta siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset olisivat vihoviimeinen keino epidemian taltuttamissa. Useiden asiantuntijoiden mielestä hallituksen suosituksessa sivuutetaan sulun laaja-alaiset haitat. Sulkua ei voi pitää oikeasuhtaisena ja välttämättömänä, eikä myöskään kohtuullisena lapsia ja nuoria kohtaan.

Myös etäkoulusta julkinen kiistely ja päätökset lisätoimista vasta juuri ennen koulun alkua lisäsivät huolia. Kovilla olleet oppilaat ja opettajat sekä koko kouluväki ansaitsivat täyden tuen. Koko epidemian ajan rehtorit ja opettajat ovat toivoneet erityisesti, että laadukkaan opetuksen mahdollistavat voimavarat sekä terveysturvallisuuden takaavat ohjeet annettaisiin ajoissa ja selkeänä. Ohjeiden on oltava sellaisia, että niitä on oikeasti mahdollista päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjessa oikeasti noudattaa. Se ei ole liikaa vaadittu. Yhtä lailla on kaikin tavoin huolehdittava, että koronasta huolimatta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia ja opettajalla opettaa. 

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Oudoksun suuresti pääministeri Marinin (SDP) puheita torstain 13.1. Ylen vaalitentissä, jossa hän esitteli hallituksen aikaansaannoksia vanhuspalveluissa. Todellisuudessa  demarijohtoisen hallituksen vahtivuorolla vanhuspalvelujen tilanne kentällä on ajautunut entistä vaikeampaan kriisiin.

Herää vahva huoli pääministerin tietämyksestä. Vanhustenhuollon asiantuntijat esittivät hätähuutonsa jo syksyllä ikäihmisten palveluiden ajautumisesta kansalliseen kriisiin.

Hallituksen ympärivuorokautisen hoivan valuvikainen henkilöstömitoitus ei tuonut lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Toimia olisi pitänyt tehdä vanhuspalveluiden kokonaisuuteen. Pelkkä vaatimusten kirjaaminen lakiin ei vielä paranna palveluja. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus on vaikeutunut. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. On kylmää politiikkaa, jos pääministeri sulkee silmänsä vanhuspalveluiden todellisuudelta. 

Ministeri Kiurun johdolla valmistellusta vanhuspalvelulain uudistamisen toisesta vaiheesta odotettiin korjauksia kriisiytyneeseen tilanteeseen. On hälyttävää, että kyseinen esitys sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että eduskunnan oikeusasiamies vaati ministeri Kiurun puutteellisen esityksen perusteellista korjaamista. Ikävä kyllä hallitus on tuonut esityksen eduskuntaan lähes muuttumattomana. Eduskunnan on määrä aloittaa esityksen käsittely kevätistuntokaudella.

Hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan. Runsaasta rahanjaosta huolimatta hallitukselta ei ole herunut riittävästi rahaa hoitajamitoitukseen. Hallituspuolueet voisivat myös avoimesti kertoa mistä he aikovat sopimansa leikkaukset tehdä. Hallitus on jo päättänyt  leikata puuttuvat noin 140 miljoonaa euroa terveydenhuollosta. Suurimpia leikkauksia on tulossa lääkekorvauksiin ja yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin vuodesta 2023 lukien. Hallituksen vastuuton talouspolitiikka on tulossa tiensä päähän.

Pääministerin on nyt syytä vastata puheisiinsa ja luvattava, että hallitus oikeasti tarttuu kriisiytyneeseen vanhustenhuollon tilaan sen sijaan, että keskitytään syyttelemään täysin perusteettomasti kokoomusta asiasta, josta pääministerillä itsellään on vastuu. Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksella ja toimilla sote-alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi on varmistettava ikäihmisten hoitoon pääsy, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia. Myös muita muita toimia on tehtävä. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämän tilanteissa olevia ihmisiä ja erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan.

Kummeksun yhtä lailla Marinin Ylen tentissä esittämiä, täysin vailla totuuspohjaa olevia väitteitä siitä, että kokoomus olisi esittänyt vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia palveluihin.

 Marinin väite ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastuspalveluista ei kokoomuksen esityksessä leikata. Kokoomus on esittänyt toistuvasti työllisyyttä, taloutta ja palveluja vahvistavia ratkaisuja, jotka hallituspuolueet ovat äänestäneet kumoon.

Vastaisimme vanhuspalveluiden kriisiin vahvistamalla erityisesti hallituksen pulaan ajamaa kotihoitoa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden palveluja sekä tekisimme senioreille oman superkotitalousvähennyksen. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitimme ikäihmisten hoivaan 75 miljoonaa euroa enemmän lisää mitä hallitus on esittänyt. Olisi kohtuullista, että pääministeri tutustuisi opposition esityksiin ennen kuin niitä julkisesti kommentoi.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute  ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Valtavan hienoa uutinen! Helsingin yliopiston hakemus terveystieteiden maisterin tutkinnonanto-oikeudesta hyväksyttiin! Tämän eteen on urakoitu, tätä on odotettu. Paljon kiitoksia kaikille vaikuttamisesta ja yhteistyöstä asian toteutumiseksi.

Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä, Uudellamaalla ja koko maassamme olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia, on terveystieteen maisterin koulutus Helsingin yliopistossa välttämättömyys. Hoitotyön ja koko sosiaali ja terveydenhuollon asiantunteva johtaminen on edellytys laadukkaille, vaikuttaville ja asiakaslähtöisille palveluille sekä työn tuottavuuden kehittämiselle.

Helsingin yliopisto jätti nyt hyväksytyn hakemuksen 30.9.2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Koulutusvastuu antaa yliopistolle oikeuden järjestää koulutusta, joka johtaa terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Ko. maisteritason tutkintokoulutukseen voisivat hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (ml. amk-tutkinnon suorittaneet sote-alan asiantuntijat) ilman lisäopintoja. Terveystieteiden maisteritutkinnon suorittanut voisi hakea jatko-opintojen suoritusoikeutta terveystieteiden tohtorin tutkintoon.

Vuosien varrella asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, lääketieteellisen tiedekunnan, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton, Metropolian ja Laurean kanssa. Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon alueen koulutustarjonnan kehittämisessä.

Helsinki ja Uusimaa kaipaavat erityisen kipeästi uusia terveystieteiden maistereita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta.

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai jopa tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella.

Mittava puute on edelleen se, ettei Suomessa ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yliopistossa. Tämä on vahingollista terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle.  On äärimmäisen tärkeää, että myös tämä puute saataisiin korjattua, kun Helsingin yliopisto saa terveystieteiden tutkinnon anto-oikeuden takaisin. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on hihat kääritty.

Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä kaikille terveydenhuollon peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan pito- ja vetovoimaan ja siten työvoiman saatavuuteen. Hyvä johtaminen on ydinedellytys sote-alan houkuttelevuudelle.

Terveystieteiden maisterikoulutuksen palauttaminen Helsingin yliopistoon on ollut työlistalla koko politiikassa olon ajan. Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sitkeyttä on asian ajamisessa vaadittu.

Vuosien varrella on eri kokoonpanoissa asiassa toimittu. Eduskunnassa olen asiaa nostanut monin eri tavoin esille. Ohessa tuoreimpia valtiopäivätoimia, joista voi lukea asiasta tarkemmin.

Jätin 12.5.2020 Sairaanhoitajapäivänä kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa vauhdittaakseni terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa.

Röntgenhoitajaliiton ja Bioanalyytikkoliiton kanssa valmisteltu kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Useat kunnat tiedottivat maanantaina muuttavansa karanteenikäytäntöjä vaikeutuneesta epidemiatilanteesta ja testauskapasiteetin kuormittumisesta johtuen. Esimerkiksi Helsingissä linjataan, että lieväoireisten ei tule hakeutua laboratoriotestiin, jos ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmiin. Jatkossa eristyspäätöksiä tehdään vain terveydenhuollossa varmistetuille tartunnan saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Arto Satosen mielestä hallituksen on pikaisesti ratkaistava, miten Kelan tartuntatautipäivärahan osalta menetellään, kun siihen oikeuttavia karanteenipäätöksiä tai PCR-testituloksia joudutaan osassa kunnista rajaamaan.

”Kyse on sekä työntekijöiden toimeentulosta että työnantajiin kohdistuvista lisääntyneistä kustannuksista muutenkin vaikeana aikana. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti ja siihen kuuluvat myös karanteenit. Henkilöstöresurssit ovat koronatilanteen heikennyttyä nyt ymmärrettävästi tiukalla, mutta tartuntatautipäivärahaa koskeviin kysymyksiin on hallituksen haettava ratkaisut. Muuten tilanne asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan”, edustajat sanovat.

Kelan tartuntatautipäivärahaa maksetaan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, maksaako työnantaja työntekijälle palkkaa eristyksen tai koronakaranteenin ajalta. Tartuntatautipäivärahan myöntämisen edellytyksenä on päätös karanteenista, eristämisestä tai määräys työstä poissaolosta. Viiveet testauksessa, jäljityksessä ja karanteenipäätöksissä ovat aiheuttaneet hankaluuksia jo aiemmin, sillä poissaoloja varten tartuntatautipäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa.

”Monissa yrityksissä puskurit on koronatilanteen pitkittyessä käytetty ja tartuntatautipäiväraha on työntekijän sairastuessa ollut tärkeä tuki. Karanteenipäätösten rajaaminen osassa kunnista tarkoittaa, että korvaukset työntekijän sairastuessa saattavat jäädä kokonaan saamatta. Maantieteellisesti yritykset ovat jatkossa eriarvoisessa asemassa”, edustajat sanovat

Kokoomusedustajat penäävät hallitukselta ratkaisuja.

”Muuttuneessa epidemiatilanteessa on kyettävä ratkaisemaan tämä työntekijöiden ja työnantajien toimeentuloon ja yhdenvertaisuuteen vaikuttava ongelma pikaisesti. Hallituksen on viipymättä linjattava, saadaanko ratkaisuja esimerkiksi testauskapasiteettia lisäämällä, karanteenipäätösten antamisoikeutta laajentamalla tai mahdollistamalla tartuntatautipäivärahan hakeminen pelkästään positiivisen PCR-testin tai virallisen antigeenitestin perusteella”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Arto Satonen, puh. 050 5122 760

Julkaistu

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta perusteluja, mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu. Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata”, Sarkomaa aloittaa.

”Mielestäni hallituksen on vastattava, miten suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta ja mihin asiantuntijoiden näkemyksiin suositus rajoituksista perustuu, sekä ovatko harrastustoimintaa koskevat rajoitussuositukset välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Hallituksen tulisi myös arvioida mitä toimia on tarpeen tehdä lasten liikunnan turvaamiseksi, ettei rajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea”, Sarkomaa jatkaa.


Sarkomaa yhtyy lajiliittojen ja seurojen huoleen siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Lapsia ja nuoria on jäänyt palaamatta liikuntaharrastuksiin edellisten sulkutoimien jälkeen. Lisärajoitukset vaikeuttaisivat tilannetta entisestään. Sarkomaa vaatii toimia, joilla koronasta huolimatta edistetään lasten ja nuorten liikkumista terveytensä kannalta riittävästi terveysturvallisuus huomioiden.

”Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitussuosituksia koskien: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10910

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu


Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

Tilanteen tekee hämmentäväksi se, että terveysviranomaiset eivät katso lasten erityisesti levittävän epidemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n arvion mukaan lapset eivät toimi moottorina tässä pandemiassa, joten kaikki lasten rajoitukset ovat de facto hyvin vähän vaikuttavia, mutta haitat ovat välittömiä ja laajoja. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata. 

Harrastusten lajiliitot, seurat sekä muut järjestöt ovat vahvasti kritisoineet hallituksen aikeita rajoittaa lasten ja nuorten sisäharrastuksia. Suomen nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Anniina Laaksonen on todennut, että harrastustoiminnassa on jo opittu elämään sisätiloissakin vallitsevan tilanteen kanssa. Hänen mukaansa toimintaa on onnistuttu toteuttamaan terveysturvallisesti todella hyvin.

Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on esittänyt huolensa siitä, että yksi pandemian aiheuttamista jälkilaskuista tulee olemaan se, mikä maksetaan kansanterveyden näkökulmasta sen seurauksena, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Nummelan mukaan kaikissa nuorten liikuntaharrastuksissa ollaan tilanteessa, jossa harrastajamäärät ovat alle sen, missä oltiin ennen pandemian alkua. Lapset ja nuoret eivät ole palanneet liikkumaan edellisten sulkutoimien jälkeen. Uhkana on, etteivät lapset ja nuoret enää palaa lisärajoitusten päättyessä takaisin harrastuksiinsa.

Suurin huoli lajiliittojen edustajilla on heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja nuorista, joilla ei ole kotonaan harrastamisen kulttuuria, jossa vanhemmat järjestäisivät jotain tilalle. Kaikki perheet eivät valitettavasti kykene viemään lapsia liikkumaan ulos ja olisi äärimmäisen tärkeää, että normaalit rutiinit, mukaan lukien harrastukset jatkuisivat lapsilla ja nuorilla.

Seurojen edustajilla on erittäin suuri huoli lasten jaksamisesta ja kokonaishyvinvoinnista. Liikuntaharrastuksissakaan ei ole kyse pelkästään fyysisestä terveydestä vaan sillä on myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus. Lapsille ja nuorille harrastaminen on keino pysyä kiinni normaalissa arjessa. Olisi tärkeää, että lapsilla ja nuorilla elämä olisi mahdollisimman normaalia koronaepidemiasta huolimatta.

Hallituksen suositukset lasten ja nuorten sisäharrastuksien rajoittamisesta aiheuttavat suurta pelkoa siitä, että menetämme yhden kokonaisen ikäpolven. On tärkeää, että lapset oppivat liikunnallisen elämäntavan ja saavat rakkauden liikkumiseen. Lajiliittojen ja seurojen edustaja pelkäävät, että tulevaisuudessa tulee isoja ongelmia kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta, jos lapset eivät pääse harrastamaan eivätkä opi liikunnallista elämäntapaa.

Liikunnalla on useiden tutkimusten mukaan keskeinen yhteys oppimiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, itsetuntoon sekä elämänhallintaan muutoinkin. Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin on monin tavoin merkittävä. Vain viidennes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää merkittävästi riskiä sairastua elintapasairauksiin ja johtaa jopa ennenaikaisiin kuolemiin. Liikkumattomuus aiheuttaa lisäksi vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Nuoret ikäluokat tulevat yhä pidempään ja hektisempään työelämään yhä huonommassa kunnossa. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallituksen tekemä suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta? 

Mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu?

Miten hallitus perustelee sisäliikuntaharrastuksien rajoittamissuosituksensa välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta? 

Miten hallitus varmistaa, ettei koronarajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea? 

Millä toimin aiotaan edistää sitä, että lapset ja nuoret liikkuisivat koronaepidemiasta huolimatta terveytensä kannalta riittävästi?

Helsingissä 11.1.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Julkaistu

Hyvinvointiyhteiskuntamme on heikko siellä, missä sen pitäisi olla vahvimmillaan. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on koronaepidemian aikana vaikeutunut entisestään. Mielenterveyden keskusliitto pitää tilannetta katastrofaalisena.

Useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet jopa vuosia, eivätkä siltikään ole saaneet mielenterveysapua. Hätä ja huoli on valtava tukea ja hoitoa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän läheisillään. Monen vakavista ongelmista kärsivän lapsen todellisuutta on, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun sijaan edessä on sijoitus pois omasta kodista. Kun nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.

Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. Puheenvuorossani nostin esille vakavan ongelman eriarvoisesta pääsystä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vaikka mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, vuosittain kuntien terveydenhuollon menoista on ohjautunut yhä pienempi osuus niiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.


Olin mukana yhdessä mm. Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.

Terapiatakuu-kansalaisaloite sai valtavan tuen suomalaisilta. Sen saapuessa eduskuntaan lokakuussa 2019 kaikki puolueet kannattivat sitä, samoin koko hallitus. Sen jälkeen kohtelu aloitteelle on ollut tylyä.

Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia.

Tuore lakiluonnos hoitotakuuajan kiristämisestä ei kuitenkaan sisällä terapiatakuun tavoitteita kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamisesta perustasolle eikä takaa yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä, ja Terapiatakuu-kansalaisaloite on edelleen käsittelemättömänä sysättynä mappi Ö:hön.

Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ilmaisseet pettymyksen, ettei hoitotakuuta koskeva lakiluonnos takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen tyngäksi jääneeseen esitykseen. Järjestöjen vaade, että hallitus pitää korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan, on oikeutettu ja kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa sille täyden tuen.

Yhtä suuri huoli on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa vaadittaisiin yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus.

Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa jättää kaikkien puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta. Onneksi esitys on vasta luonnos, joka on ensi vuonna mahdollista korjata. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.

Julkaistu

Toivon hallituspuolueilta uuden vuoden lupausta, jossa he vihdoin ottavat jalan pois jarrulta ja antavat eduskunnan käsitellä Terapiatakuu- kansalaisaloitteen. Käsittelyn estäminen enemmistöllä on ollut poikkeuksellisen ikävä toimintaa varsinkin, kun kaikki puolueet ovat aloitetta kertoneen kannattavansa.

Jo ennestään pitkät hoitojonot ovat  varsinkin lasten ja nuorten osalta ovat koronapandemian myötä katastrofaaliset. Hoitotakuu lasten psykiatriassa ja jopa viranomaisten valvonta ovat pettäneet. Yhteiskunta on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet apua. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisiansakin. Jokainen päivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä.

Vastauksena epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä. Aloite saapui eduskuntaan lokakuussa 2019 mutta se on edelleen käsittelemättä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme.Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia.

Tuore lakiluonnos ei kuitenkaan sisällä hoitotakuun tavoitteita. Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ensimmäisenä nostaneet julki pettymyksen, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen esitykseen. Olen täysin samaa mieltä järjestöjen kanssa ja pidän välttämättömänä, että hallitus korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan.

Yhtä lailla suuri järkytys on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, joka vaatisi yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus. Olisin kysynyt asiaa viime kyselytunnilla hallitukselta mutta en saanut puheenvuoroa. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_726+2021.pdf

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn, aikooko hallitus pitää lupauksensa.

Hallitus on toistuvasti vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt täysin vastoin sitä mitä on luvattu. 

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle. Nämä hoitomuodot esitetään pääosin toteutettavaksi edelleen kolmen päivän kuukauden sisällä jatkossakin.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.  

Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin. 

Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Tämä edellyttää, että hallitus pitää lupauksensa. Hallituksen esitystä odotellessa olisi kohtuullista, että hallituspuolueiden kansanedustajat ottaisivat jalan pois jarrulta ja  antaisivat eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu- kansalaisaloitteen. Aloite on hyvä ottaa käsittelyyn heti istuntotauon päätyttyä ja siten varmistaa Terapiatakuun tavoitteiden eteneminen. Jos hallitus ei suostu tuomaan lupaamaansa esitystä terapiatakuusta, voi eduskunta hyväksyä asiaa koskevan kansalaisaloitteen. Mielenterveys kuuluu kaikille.

💚

Onnea, terveyttä ja iloa uudelle vuodelle 2022