Kokoomuksen
eduskuntaryhmä esittää talousarvioaloitteenaan kotitalousvähennyksen tuntuvaa
korotusta. Kotitalousvähennys kasvaisi kokoomuksen mallissa nykyisestä 2250
eurosta 5000 euroon. Kokoomus myös poistaisi kotitalousvähennyksen 100 euron
omavastuuosuuden.
”Kotitalousvähennyksellä
tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on tärkeä tuki
erityisesti ruuhkavuosiin, lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien
palveluiden hankintaan. Vähennystä käyttävät tilastojen mukaan yleisimmin
tavalliset keskituloiset kotitaloudet”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.
”Vähennys
alentaa kynnystä teettä kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella
sekä ehkäisee harmaata taloutta. Ruotsissa noin 5000 euron
kotitalousvähennyksen käyttö on yleisempää ja se tarjoaa ruotsalaisille
kotitalouksille huomattavasti parempia mahdollisuuksia. Koronatoimena
vähennystä päätettiin Ruotsissa korottaa noin 7000 euroon”, Sarkomaa jatkaa.
Hallitus
päätti leikata kotitalousvähennystä 1.1.2020 alkaen. Vähennyksen enimmäismäärää
alennettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista
alennettiin työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen
osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Päätös kiristi kotitalouksien verotusta
95 miljoonalla eurolla.
Kokoomus on
kritisoinut hallitusta voimakkaasti päätöksestä. Puolue kysyi aiheesta myös
eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15.10.
”Hallitus on
asettanut tavoitteikseen työllisyyden nostamisen ja harmaan talouden
torjumisen. Hallitus kuitenkin päätti viime syksyllä heikentää
kotitalousvähennystä, mikä on vastoin näitä hallituksen päämääriä. Miksi
hallitus leikkasi kotitalousvähennyksestä, vaikka se on vastoin hallituksen
omia tavoitteita”, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kysyi
eduskunnassa.
Kotitalousvähennyksen
kasvattamisen lisäksi puolue ehdottaa, että kotitalousvähennyksen voisi Ruotsin
tapaan hyödyntää jo suoraan palvelusta maksettaessa. Ruotsissa palveluntarjoaja
voi vähentää vähennyksen suoraan laskusta ja hakea summaa takaisin
verottajalta.
Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen, toteaa kaksi oppositioon kuuluvaa kansanedustajaa mielipidekirjoituksessaan.
Suomi voi ottaa edistysaskeleita tasa-arvossa ja nostaa erityisesti naisten työllisyysastetta, jos vain löytyy tahtoa: aidosti tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus, työn verotuksen keventäminen ja kotiin hankittavien palvelujen kotitalousvähennyksen nostaminen toimisivat tutkitusti.
Tasa-arvoistuvassa yhteiskunnassamme kotityöt kasautuvat edelleen naisille. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet.
EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.
Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.
Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset: pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, minkä ohella kotitalousvähennys nousee noin 7 000 euroon.
Ruotsissa kotitalousvähennys oli jo valmiiksi paljon Suomea laajempi ja palveluja painottava: vähennys on remonttitöistä 30 prosenttia ja kotitaloustöistä 50 prosenttia työn hinnasta. Ruotsin veroviraston vuonna 2010 toteuttaman kyselyn mukaan jopa 65 prosenttia vastaajista olisi tehnyt kotityöt itse ilman kotitalouspalveluiden suurempaa vähennystä.
Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen.
Suomen vasemmistohallitus on valinnut aivan päinvastaisen tien. Marinin hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vie tasa-arvokehitystä väärään suuntaan, vaikeuttaa ihmisten mahdollisuutta ostaa palveluja ja heikentää palvelualojen työllisyyttä. Ostovoimaa parantavien veronkevennysten sijaan hallitus puhuu veronkiristysten puolesta.
Esitämme, että ensimmäiseksi perutaan Marinin hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen. Toiseksi nostetaan ja laajennetaan kotitalousvähennystä.
Suomi voisi korottaa erityisesti kotitaloustöistä saatavaa verovähennysoikeutta Ruotsin malliin ja edistää siten tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä.
Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta.
Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja ja yrityksiä, kitkenyt tehokkaasti harmaata taloutta sekä helpottanut perheiden arkea ja ylikireää verotustamme. Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen. Tehdään Suomesta maa, jossa muillakin kuin hyvätuloisilla on mahdollisuus saada apua ja helpotusta arkeen eri elämäntilanteissa.
OSANA oppivelvollisuuden laajentamista hallitus esittää muutosta ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, jonka myötä asetuksella voidaan säätää ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrästä. Tämä uhkaa romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden.
Amisreformin keskeinen tavoite oli lisätä yksilöllisiä opintopolkuja sekä vahvistaa osaamista. Opintojen yksilöllistäminen auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tarpeet ja näin voidaan tukea heitä juuri oikeilla tavoilla. On järkyttävää, että hallitus haluaa nyt romuttaa tämän.
Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman avulla varmistetaan, että opiskelijat saavat omaan tasoonsa nähden riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea saavuttaakseen osaamistavoitteensa.
On aito uhka, että mikäli nykyiset osaamispisteet sidotaan tiettyyn tuntimäärään, tulee tästä tuntimäärästä uusi maksimi. Osaamispisteiden on jatkossakin perustuttava hankitun osaamisen tasoon ja laatuun, ei tiettyyn tuntimäärään.
Ammatillisen koulutuksen reformin ensisijaisena tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa opintojen yksilöllisyyttä. Uudistus oli laajasti kentällä hyväksi havaittu. Nyt ei ole aika katsoa peruutuspeiliin. Näin hallitus on toimimassa rahoitusmallin osalta. Rahoitustaso ollaan jäädyttämässä vuoden 2020 tasolle, mikä heikentää hyvin tehtävänsä hoitaneiden koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa.
Vaikuttavuusrahoituksen osuudesta on pidettävä kiinni, jotta koulutuksen järjestäjiä kannustetaan laadukkaaseen opetukseen. Reformia on kehitettävä ja rahoituksesta on tehtävä ennakoitavaa. Ei ole kestävää toteuttaa merkittäviä muutoksia aina parin vuoden välein.
SARI MULTALA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, VANTAA
SARI SARKOMAA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, HELSINKI
Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat vakavasti huolissaan dramaattisesti kasvaneista terveydenhuollon ja hammashuollon hoitojonoista. Terveydenhuoltolain mukaan hoitotakuuaika, jonka aikana potilaan tulee päästä hoitoon, on kuusi kuukautta. Edustajat kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessä hallituksen aikeista puuttua laittoman pitkiin hoitojonoihin.
Sairaalahoitoon
pääsyä jonotti elokuun lopussa yhteensä 137 000 potilasta, kun aiempina
vuosina vastaava luku on ollut noin 2000. Hoitoa jonottavista 18 000 oli
odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon. Pahiten ovat
ruuhkautuneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgian ja
silmätautien jonot. Kirurgisiin toimenpiteisiin jonotti elokuun lopussa lähes
18 500 potilasta. Laittomissa jonoissa oli vajaat 2 900 kirurgista potilasta.
Silmätautien jonossa oli elokuun lopussa runsaat 7 200 potilasta. Heistä joka
kolmas oli jonottanut yli puoli vuotta.
”Tilastoista
tiedetään, että elokuun lopussa kaihileikkausta odotti runsaat 2 000 potilasta
ja heistä 38 prosenttia oli odottanut toimenpidettä yli puoli vuotta. Jonotus
aiheuttaa kohtuutonta inhimillistä kärsimystä ja heikentää ihmisten
elämänlaatua huomattavasti. Kaihia esiintyy erityisesti ikäihmisillä ja sillä
on vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, kotona selviytymiseen ja
tapaturma-alttiuteen”, sanoo Laiho.
”Terveydenhuoltolaissa
on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun
sisällä, se on hankittava muualta. Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan
hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla.
Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden
kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme koko sote sektorin, julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, jatkaa Sarkomaa.
Edustajien
mukaan hoitovelan ja hoitojonojen kasvu aiheuttaa suuren kuormituksen
terveydenhuollolle ja hoitojonojen purkamiseen menee vuosia. Yleisimpien
kansansairauksien, kuten esimerkiksi sydänsairauksien osalta, hoitovelka
saattaa näkyä vasta pitkällä vuosien viiveellä.
”Nyt
kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin sairaanhoidon kuin suun
ja hammashoidon puolella, ihmettelen hallituksen hiljaisuutta
hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Emme ole
saaneet vielä viestiä, aikooko hallitus kehottaa kuntia tarvittaessa
ostopalveluiden tai palvelusetelin avulla lyhentämään laittomia
hoitojonojaan?”, sanoo Laiho.
Kevään
koronakriisi on johtanut valtakunnallisesti myös suun ja hammashoidon puolella
lähes miljoonan potilaskäynnin siirtämiseen ja merkittävään hoitovelan kasvuun.
Siirretyt ja peruutetut ajat ovat johtaneet palveluiden kuormittumiseen, kun
potilaat pitää kuitenkin hoitaa. Hammashoidon puolella elokuun lopussa
laittomassa yli kuuden kuukauden jonossa oli 6 900 potilasta.
”Kansanterveydellisesti
on järkevää korottaa kela-korvauksia, jotta hoitosuman hoidossa voitaisiin
hyödyntää paremmin yksityisen puolen voimavaroja ja ihmiset saisivat
tarvitsemansa hoidon. KELA-korvauksen nostolla helpotettaisiin myös
kuormittunutta julkista sektoria. Erityisen tärkeää on nostaa
suunterveydenhuolon kela-korvausta. Suunterveydenhuoltomme on rakennettu niin,
että lähes puolet suomalaisista käyttää yksityisen sektorin palveluja.
Kela-korvauksen nosto toisi lisää oikeudenmukaisuutta hammashoitoon eri
väestöryhmien välille ja kannustaisi huolehtimaan suun terveydestä, joka tärkeä
osa ihmisen
kokonaisterveyttä”, Laiho ja Sarkomaa muistuttavat.
”Sairaanhoitopiirien
kannalta tilanne on haastava, koska sekä koronapotilaat, että hoitojonot
tarvitsevat sairaaloiden resursseja. Kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit
pystyvät lyhentämään hoitovelkaa, kun uusi korona-aalto on täällä, jos hallitus
ei anna niille välineitä? Ratkaisun on löydyttävä”, edustajat päättävät.
Helsingin kaupunki siirtää kouluista terveydenhoitajia jäljittämään koronaa. Helsinki tiedotti tänään koululaisten vanhemmille, että lähiviikkoina kouluissa ei ole terveydenhoitajaa paikalla kaikkina niinä päivinä kuin normaalitilanteessa. Tämä on todella huolestuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Etäopetus, koronaepidemia ja monet syyt ovat lisänneet entisestään tuen ja myös terveyden huollon tarvetta lapsille ja nuorille.
Kouluterveydenhoitaja on tutkitusti henkilö, jolle nuoret uskaltavat kertoa vaikeitakin asioita. On tärkeää, että asioista voi kertoa ajoissa. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.
Ensimmäisen aallon aikana THL varoitti syntyneistä puutteista nuorten rokotuksissa ja terveystarkastuksen toteutumisessa. Toivottavasti samaa ei olla toistamassa. Helsinki tiedottaa, että suunnitellut rokotukset saattavat viivästyä, ja osa terveystarkastuksista voi siirtyä myöhäisempään ajankohtaan.
Vieläkin suurempi huoli on siitä, että lasten ja nuorten on jo aiemmin ollut vaikea saada aikuisen aikaa ongelmien painaessa. Nyt tilanne vaikeutuu.
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että koronan vuoksi vaikeutunut palveluiden saanti voi sairastuttaa enemmän kuin korona itse. On välttämätöntä, että jäljitystyöhän haetaan mahdollisimman pian muita toimijoita kuin koulujen terveydenhoitajat, joita kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat. Toimivasta kouluterveydenhuollosta on huolehdittava myös ja erityisesti koronaepidemian aikana.
Terveydenhoitajan ollessa poissa koulusta, voi oppilaan muissa kuin koronaa koskevissa terveysasioissa olla yhteydessä omalle terveysasemalle.
Jos oppilaalla ilmenee koronavirustaudille tyypillisiä oireita (kuume, yskä, päänsärky, pahoinvointi, ripuli, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus ja haju- tai makuaistin menetys), tulee hakeutua koronavirustestiin.
Alle 16-vuotiaalle voi tehdä ajanvarauspyynnön terveysasemien chatbotissa www.hel.fi/terveysasemat.
Helsinkiläiset aikuiset ja yli 16-vuotiaat nuoret, joilla on omat pankkitunnukset, voivat varata ajan koronavirustestiin tekemällä Korona-oirearvion verkossa osoitteessa omaolo.fi.
Ajan voi varata myös puhelimitse koronavirusneuvonnasta p. 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18).
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat huolissaan siitä, että hallitus hosuu ja jättää kiireessä huomiotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan lausuntopalautteen. Kokoomusedustajien mukaan ministeriön on viipymättä julkaistava lausuntokooste, jotta voidaan arvioida millä perusteella lakiluonnokseen tehdään muutoksia.
Ministeri Kiuru kertoi myöhään torstaina, että hallituksen
sote-ratkaisu on valmistumassa pian. Hallitus on kiirehtinyt
sote-lakiluonnoksen yksityiskohtien korjaamista. Ikonen ja Sarkomaa kysyvät,
onko hallitus oikeasti ehtinyt käymään massiivisen ja ilmeisen kriittisen
lausuntotulvan läpi näin nopeasti.
”Hallituksen on varattava riittävästi aikaa poikkeuksellisen
laajaan ja kriittiseen lausuntopalautteeseen käsittelemiseksi. Lausuntopalaute
on välttämätöntä käydä huolellisesti läpi, sillä hallitus on saanut runsaasti
moitteita siitä, ettei kuntia ja sidosryhmiä kuultu lainkaan lakiesityksen
valmistelussa. Lausuntoja ei saa sivuuttaa kiireeseen vedoten”, edustajat
sanovat.
Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen sosiaali-
ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseksi jätettiin yhteensä
ennätykselliset 773 lausuntoa. Mittava määrä lausunnonantaja on tuonut esiin
pitkän listan huolia ja ongelmia hallituksen sote-uudistuksen toteuttamiseen
liittyen.
”Yhteenveto lausunnoista tulee olla avoimesti kaikkien nähtävillä
mahdollisimman pian, kun hallitus on kertomassa mitä muutoksia se on tekemässä
lakiluonnokseen”, edustajat vaativat.
”Kyseessä on Suomen historian merkittävin hallintouudistus,
eikä sitä saa valmistella salassa. Näin merkittävän uudistuksen valmistelua ei
saa viedä kansalaisten ulottumattomiin sulkemalla kunnat, järjestöt, yritykset
ja muut kentän toimijat ulkopuolelle”, edustajat sanovat.
”Hallitus on omassa hallitusohjelmassaan antanut lupauksen
uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, jonka tavoitteena on tuoda yhä laajempi
joukko osaksi yhteiskunnan uudistamista. Sote-uudistuksen valmistelu on
henkinyt täysin vastakkaista politiikkaa. Avoimen ja osallistavan prosessin
sijaan lakiesitys on valmisteltu salassa, virkamiesvetoisesti ministeriön
uumenissa”, edustajat sanovat.
Hallituksen budjettiesityksen pääviesti on hyytävä. Jo ennen
koronaepidemiaa aloitettu vastuuton päätösten lykkäyslinjaa jatkuu. Hallitus
jatkaa maamme jaloilleen pääsemiseen välttämättömien päätösten lykkäämistä,
vaikka suomalaiset ovat kohdanneet sotien jälkeen pahimman kriisin.
Hallitus lupasi ohjelmassaan, ettei se elä tulevien
sukupolvien kustannuksella. Nyt lupaus on rumasti rikottu. Hallituksen
velkaviisikko kasaa 60 miljardia lisätaakkaa veronmaksajien harteille.
Ongelmamme ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto.
Ihmiset, yritykset ja kunnat on kannateltava kriisin yli, jotta vältymme
pysyviltä vaurioilta. Siihen on hyväksyttävää ottaa velkaa.
Koronan testaamiseen, hoitoon ja taltuttamiseen on oltava
voimavarat. Tämän puolesta kokoomus on tehnyt työtä ja kirittänyt hallitusta.
Vihdoin maskisuosituskin saatiin.
Ongelma on, että hallitus rakentaa koko vuosikymmenen
velanoton varaan. On vastuutonta, että tulopuoli, päätökset työllisyyden ja
kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi, laiminlyödään. Miten voi luottaa
sellaisen hallituksen kykyyn kantaa vastuuta, jonka mielestä tulojen ei
tarvitse kattaa menoja kymmeneen vuoteen - ei mitenkään.
Hallituksen työllisyyspäätökset kokivat budjettiriihessä
mahalaskun. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työllisyys vahvistuisi
noin 15 000 henkilöllä. Vaikka hallituksen tavoite edellyttäisi pitkälle yli
100 000 uutta työpaikkaa.
Laskemalla yhteen hallituksen työllisyyttä heikentävä
päätökset, työllisten määrä jopa vähenee. Jääkylmää politiikkaa sadoille
tuhansille työttömille ja lomautetuille ihmisille sekä heidän perheilleen.
(Kaikeksi järkytykseksi hallitus siirsi työllisyystavoitteen
aikataulun vuosikymmenen loppuun. Miksi? Ihmisethän tarvitsevat työtä nyt -
eikä vasta kymmenen vuoden päästä.)
Yhteiskuntavastuuta tarvitaan vaikeina aikoina kaikilta.
Arvoisa pääministeri, miksi te ette edellytä sitä myös itseltänne? Miksi korona
estäisi tekemästä kaikki työllisyysuudistukset, jotka helpottaisivat työpaikan
saamista lähivuosina? Miksi te jätätte tekemättä?
Hallituksen on lopetettava koronan takana kyyristely.Koronakriisi
ei ole syy tehdä vähemmän vaan on tehtävä enemmän. Suomalaisilla ei ole
varaa hallituksen rakentamaan menetettyyn vuosikymmeneen.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen tympeälle tekemättömyydelle on olemassa
vaihtoehto. Kokoomus on esittänyt uudistuksia, joilla työtä tekevien määrä
kasvaisi yli 100 000:lla. Tavoitteeksi on otettava Pohjoismainen 80 %
työllisyysaste. Haluamme Suomen, jossa jokainen saa tehdä työtä ja
yrittää.
Puolet ehdotuksemme työpaikoista tulisi
valtiovarainministeriön elokuisesta esityksestä. Siitä jättäisimme pois vain
opiskelua vähentävät kohdat. Ansiosidonnainen on porrastettava. (Ensimmäisten
kuukausien aikana turva olisi nykyistä korkeampi ja laskisi portaittain).
Ikäsyrjintää on kitkettävä ja ikäihmisten syrjintään ajava eläkeputki on
poistettava.
Toinen puoli ehdotuksestamme sisältää työtä ja yrittäjyyttä
tukevia keinoja ulkopuolisiin arvioihin tukeutuen. Olemme esittäneet tasa-arvoa
ja työllisyyttä vahvistavaa perhevapaauudistusta sekä varhaiskasvatusmaksujen
alentamista. Terapiatakuun toteuttamista, jotta apua mielenterveyden ongelmiin
saisi ajoissa. Tekisimme yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennyksen. (,joka
mahdollistaisi kotona pärjäämistä ja palveluyrittäjyyttä.) Korottaisimme
opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.
Keventäisimme verotusta, jotta ponnistelusta saisi
ansaitsemansa palkkion. Jokaisesta työtunnista pitää jäädä vähintään puolet
tekijälle. On epäoikeudenmukaista, että suomalainen opettaja tai toimihenkilö
maksaa palkastaan 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin naapurimaa Ruotsissa.
Vauhdittaisimme paikallista sopimista turvaten palkansaajan
aseman, jotta työpaikka löytyisi yhä useammalle. Edistäisimme kansainvälisen
rekrytoinnin voimakasta lisäämistä. Toivottaisimme Suomeen tervetulleeksi
kaikki työn perässä muuttavat osaajat.
Talouden pyörät on saatava pyörimään terveyden kannalta
turvallisesti. Valtiokeskeisyyden sijaan keinoja on luotava yhdessä
työntekijöiden, yrittäjien ja kuntien kanssa.
Haitallisia normeja on purettava – edes kokeiluksi.
Runsaista lupauksista ja kansanedustajien enemmistön tuesta huolimatta edes
pienpanimoiden verkkomyynti ei etene. Miksi?
Hallituksen rakenneuudistuslistakin on tynkä, ja nekin vähät
ovat vakavissa vaikeuksissa. Suomen osaavat rehtorit eivät syyttä vastusta
oppivelvollisuuden pidentämistä, joka osoittautui koulutusleikkaukseksi eikä
takaa toisen asteen tutkintoa.
Vieläkin vahvempi kritiikki vyöryy kuntataloutta romuttavaa
maakunta- ja soteuudistusta kohtaan. Josko pääministeri kuuntelisi
edes itse valtuutettuna sote-lausunnossa Tampereelta lähettämäänsä hätähuutoa,
jossa vaaditte maakuntahallinnon sijaan etenemään kuntapohjaisesti. Ja ihmisten
palvelut edellä. Kokoomus antaa sille täyden tukensa.
Arvoisa hallitus, vaihtoehtoja on.
Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat koulutuksessa,
osaamisessa ja sivistyksessä. Kokoomus on esittänyt korkeakoulujen
pääomittamista miljardilla eurolla. Ja TKI-panostuksien nostamista vuosittain
100 miljoonalla vuosikymmenen loppuun.
Oppivelvollisuuden pidentämiseen tarkoitetut eurot
kohdistaisimme lasten varhaiseen tukemiseen ja opetukseen laatuun. Niin, että
jokainen nuori saa koulupolulta riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat
vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.
Yhtä lailla Suomen on onnistuttava yhdistämään
pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu. Emme halua jättää lapsillemme elinkelvotonta
ympäristöä. Odotimme budjettiriihestä päätöksiä ilmastokriisin hoitoon,
mutta tulokset jäivät jälleen kerran laihoiksi. Myös kokoomuksen esittämät
lisätoimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi jäivät
tekemättä.
Hyvät suomalaiset,
Budjettiesitystä lukiessa tulee selväksi, että hallitus
jatkaa vastuutonta tekemättömyyden linjaa. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme
ja ihmisten mahdollisuuksien näivettymiseen johtava tie. Meillä ei
ole sama suunta.
Kokoomus haluaa tehdä Suomesta hyvinvoivan maan, jossa saa
tehdä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Maan, jossa jokainen pidetään mukana.
Jossa ihminen on tärkein.
Haluamme turvata myös tuleville sukupolville ne
edellytykset, jotka tekevät suomalaisista maailman onnellisimman kansan. Koronaepidemiasta
huolimatta maamme tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Jos vain tartumme
niihin. Tekemättä ei voi jättää.
Tällä viikolla eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorossa korostettiin oppivelvollisuuden laajentamista työllisyystoimena. Kokoomuksen Paula Risikko, Sari Multala sekä Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen todellisuudentajusta.
”Hallitus väittää
työllisyystoimeksi keinoa, jonka täysimääräiset työllisyysvaikutukset näkyvät
vasta vuonna 2065. Meillä ei ole lähes viittäkymmentä vuotta aikaa odotella,
että työllisyyttä tässä maassa vahvistetaan. Tekojen aika on nyt!” edustajat
toteavat.
Hallituksen arvion mukaan
oppivelvollisuuden laajentaminen vahvistaa vuosikymmenen lopussa työllisyyttä
1600 henkilöllä. Ja viidenkymmenen vuoden päästä mahdollinen vaikutus on
15 000 työllistä. Hallituksen ehdotus oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei
takaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun. Sillä ei
puututa myöskään toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen. Ehdotuksen mukaan
oppivelvollisuus päättyy sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta. Toisen
asteen koulutus kuitenkin jatkuu siitä vielä noin vuoden.
”Oletukset esityksen laskelmien
taustalla ovat huterat ja todella kaukana todellisuudesta. Panostukset on
laitettava jo peruskouluihin, jotta jokainen peruskoulun päättänyt saa
riittävät tiedot ja taidot pärjätä toisella asteella. Toinen toimien painopiste
on oltava toisen asteen koulutuksen keskeyttämisuhan alla olevissa nuorissa.
Hallitus näyttää unohtaneen nämä nuoret kokonaan”, jatkavat edustajat.
Eri arvioiden mukaan tulossa oleva,
aliresursoitu oppivelvollisuuden laajentaminen tulee kaiken kukkuraksi
johtamaan tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat leikkaamaan varhaiskasvatuksesta
ja perusopetuksesta. Tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähemmän
oppimisen tukea.
Hallituksen harjoittamalle
koulutuspolitiikalle on vaihtoehto saavuttaa sama tavoite. On huonoa
lainvalmistelua, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole kuunnellut alan
parhaita asiantuntijoita vaan perustelee uudistusta pelkästään taloustieteellisestä
näkökulmasta.
”Kokoomus panostaisi voimakkaasti
varhaisiin vuosiin ja nuorten tukemiseen koko koulupolun ajan räätälöidysti.
Hallitus paikkaa laastarilla avohaavaa aivan liian myöhäisessä vaiheessa.
Uudistuksen resurssit eivät kohdistu niille nuorille, jotka eniten tukea
tarvitsevat”, päättävät edustajat.
Lisätietoja:
Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Julkaistu: 23.9.2020 kokoomuksen verkostojen blogissa
Omannäköisen hyvän elämän edellytysten luominen jokaiselle ihmiselle on kokoomuslaisen hyvinvointipolitiikan perusta. Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on oltava lähtökohtana nykyistä vahvemmin ihmisten erilaiset tarpeet.
Kotitalousvähennys on ollut monelle seniorille toimiva tuki arjessa tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Eduskuntaryhmämme on esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.
Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. On selvää, että lain valmistelussa Sitran esittämää ikärajaa on syytä arvioida.
Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.
Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa.
Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.
Koronaepidemian takia etenkin ja jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.
Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää.
Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kaiken ikäisten voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla.
Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa
Seniorifoorumin puheenjohtaja, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä terveydenhuollon maisteri
Politiikan syksy eduskunnassa on kuumenemassa. Yksi tärkein työni on ensi vuoden talousarvion käsittely. Hallituksen esitys saapuu eduskuntaan ja aloitamme sen käsittelyn heti valtiovarainvaliokunnassa.
Korona on iskenyt voimalla Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Keskeinen tehtäväni on vaikuttaa, että tehdyissä elvytystoimissa ei sivuuteta Helsinkiä. Kiireellistä on turvata koronatoimista vahvaa vastuuta kantaneen HUS:n rahoitus. Jonot erikoissairaanhoitoon ovat kuusinkertaistuneet. Toimia on tehtävä ripeästi ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi.
On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Työtä on paljon tekemättä. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja.
Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla. Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa urakoimme yhdessä, jotta hallitus tekisi viimein välttämättömät työllisyyttä edistävät päätökset.
Tänä vuonna puoluekokous järjestettiin hybridimalilla. Minulla oli ilo olla mukana Helsingin piirin etäpisteellä. Puheenjohtajanamme jatkaa kolmannen kauden Petteri Orpo. Puoluekokous valitsi varapuheenjohtajiksi Antti Häkkäsen, Elina Lepomäen, Anna-Kaisa Ikosen ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Heikki Auton. Onnea ja menestystä tärkeään työhön!
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan
Koronarajoitusten vuoksi eduskuntatalolle ei voida tällä hetkellä ottaa vieraita. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa koronasta huolimatta. Syksyllä tilaisuudet järjestetään viimeisimpiä koronaohjeita noudattaen.
Hakaniemen markkinat su 4.10 klo 12-13
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista Hakaniemen markkinoille. Olen tavattavissa kokoomuksen teltalla. Mukana myös muuta kokoomusjoukkoa.
Diabeteskävely la 10.10 klo 12.00
Olen mukana avaamassa Terveydeksi! -Diabeteskävelyn Narinkkatorilla. Puheenvuorojen jälkeen lähdemme yhdessä ulkoilemaan. Voit valita kolmesta reitistä itsellesi sopivamman.
Olen saanut paljon palautetta ja kysymyksiä mahdollisen koronan toisen aallon rantautumisesta Suomeen ja sen vaikutuksista terveydenhuollon palveluihin. Järjestämme etäkeskustelutilaisuuden Teams-ympäristössä helsinkiläisten terveyspalveluiden toiminnasta koronan aikana. Tilaisuudessa asiantuntijana ja alustajana toimii Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.
Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta pe 9.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Saat terkemmat ohjeet Teams-tapaamiseen liittymiseen sähköpostitse.
Kokoomus ja soteammattilaiset -etätapahtuma la 17.10 klo 12.00
Olen mukana kokoomuksen valtakunnallisessa Teams keskustelutilaisuudessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Mukana keskustelemassa ovat myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sekä kokoomuslaisia sotealan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Ilmoittaudu mukaan 15.10 mennessä oheisen LINKIN kautta.
Tilaisuudessa Petteri Orpo kertoo uudesta kokoomuksen tavoiteohjelmasta. Lisäksi foorumin puheenjohtajistona olemme mukana keskustelussa ministeri Helena Pesosen kanssa. Tule mukaan kuulemaan poliittinen tilannekatsaus eduskunnasta, osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä vaikkapa kotisohvaltasi.
Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta ma 26.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Osallistuminen onnistuu joko tietokoneella tai puhelimella soittaen. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.
Voit liittyä seniorifoorumin jäseneksi kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille, valitse yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Valitse oman mielenkiintosi mukaiset verkostot ja tallenna tiedot. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Kannatan raportin ehdotusta, jonka mukaan rehtoreilla tulisi olla mahdollisuus evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeus tulla kouluun rajatuksi ajaksi. Väkivaltaan ja kiusaamiseen osallustuneilla olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin, esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa. Samaan aikaan luokka voisi käydä asiaa rauhassa läpi ilman väkivaltaa tehnyttä.
On vakavaa, että nykyisin usein kiusattu lapsi jää ilman apua. Koulun on oltava paikka, jossa lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta, ilman pelkoa siitä, että tilanne vain pahenee. Apua on oltava oikeasti saatavilla.
Hallituksen aie romuttaa oppilashuolto sotessa on pysäytettävä
Edellytän, että hallitus toteuttaa hallitusohjelman kirjauksensa, jonka mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valuviat korjattava
Erityisesti on kuultava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin huoli. Uudistus uhkaa leikata Uudenmaan sote-maakunnilta rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. HUS:n diagnostiikkajohatjan Lasse Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.
Tule mukaan Roosanauhakeräykseen!
Roosanauha keräys tukee tänä vuonna rintasyöpätutkimuksen lisäksi muiden syöpien tutkimusta. Elegantin nauhan on suunnitellut Juha Tapio. Syöpä seuraa vieläkin monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitsemme tutkimusta. Tervetuloa mukaan itsellesi parhaiten sopivalla tavalla tukemaan keräystä. Samalla näytämme yhdessä, että olemme maailman välittävin kansa.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
