Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 1.2.2021

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallitus jarruttanut ja pantannut liian pitkään ratkaisuaan mielenterveyden kriisiin – ”Kertokaa rehellisesti Terapiatakuun kohtalo”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää sietämättömänä sitä, että hallitus väistelee ja lykkää ratkaisuja Terapiatakuusta. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle Terapiatakuusta jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Sarkomaan mielestä näyttää siltä, että vaalilupaukset on painettu villaisella. Kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta jo lähes vuosi sitten.

”Puheiden ja tekojen ristiriita on ilmeinen. Jos hallituspuolueilla olisi tahtoa edistää Terapiatakuuta, olisimme tehneet päätöksen eduskunnassa jo aikaa sitten. Sen sijaan, lyhyen asiantuntijakuulemisen jälkeen hallituspuolueet keskeyttivät asian käsittelyn sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime vuoden maaliskuussa. Kokoomuksen vaatimuksista huolimatta kansalaisaloitteen käsittely ei ole jatkettu. Mielestäni ihmiset ansaitsevat kuulla totuuden”, Sarkomaa sanoo.

Ministeri Kiuru on sanonut, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta ratkotaan osana hoitotakuun tiukennusta. Hoitotakuuta koskeva laki piti alun perin antaa eduskunnalle jo joulukuussa 2019, mutta sitä on lykätty toistuvasti. Viime syksynä hallitus kertoi, että hallitusohjelmaan kirjattu perusterveydenhuollon hoitotakuu ”toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta sekä EU:n elpymisrahaa”.

”Pysyvän hoitotakuun kiristyksen ja terapiatakuun toteuttaminen määräaikaisella täysin keskeneräisellä ja vasta valmistelussa olevan elpymisvälineen rahoituksella, kuulostaa kerrassaan uskomattomalta ja mahdotonta se onkin. Tämä tarkoittanee sitä, että hoitotakuun ja terapiatakuun toteuttaminen sekä pysyvän rahoituksen ratkaiseminen lykätään  käytännössä seuraavalle hallitukselle”, Sarkomaa kysyy.

”Hallituksen vitkuttelu mielenterveyspalveluiden parantamiseksi on huolestuttavaa. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttava syy mutta täysin aliresurssoitu. Päätöksiä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta sekä vaikuttavien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen käyttöönotosta perusterveydenhuollossa tarvitaan pikaisesti”, Sarkomaa sanoo.

Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Asiantuntija-arvion mukaan keväällä voi olla edessä mielenterveyspommi. Myös YK on kehottanut maailman valtioita varautumaan mielenterveyskriisiin koronan aikana ja sen jälkeen.

”Vetoan, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois jarrulta. Terapiatakuu on juuri nyt ajankohtainen. Sillä vastattaisiin ihmisten hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin yhdenvertainen mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin työllisyyden vahvistamista. Kokoomus esitti Terapiatakuun toteuttamista ja osoitti siihen tarvittavan 35 milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissaan syksyllä”, Sarkomaa sanoo.

”Hallituspuolueilta on täysin oikeutettua kysyä: oletteko tekemässä Terapiatakuusta totta vai jääkö se vain petetyksi vaalilupaukseksi? Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 30.1.21

Julkaisuvapaa heti 


Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa, että hallitus voittaisi vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisi kotitalousvähennyksen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan ikäihmisten kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.  

”Pääministeri Marin ei viime torstaina A-talkissa nähnyt tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Pääministerin puheet herättivät huolen, ettei vanhusten kotihoidon vakavaa tilannetta ole hallituksessa ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että seniorit ovat hyvin moninainen joukko.

”Vuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja.

 Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itsevalitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä”, Sarkomaa sanoo.

”Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennys on viisasta olla osa keinovalikoimaan. Hallituksen syytä kuulla senioreita itseään. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja senioreille korotettua vähennystä”, Sarkomaa sanoo.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormitettuja. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin. Koronaepidemia on entisestään lisännyt uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä.

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

”On vakava tosia-asia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entisestään suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja.  Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä”, vaatii Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 27.1.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustajana aloitti tiistaina 26.1.2021 Mikko Kivenne. Edellinen avustaja Sina Nordman jatkoi uusiin tehtäviin yrittäjänä. Uusi avustaja Kivenne on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Hän siirtyy avustajan tehtävään työskenneltyään useamman vuoden rakennusalan henkilöstöpalvelun johtotehtävissä. Kivenne on ollut aktiivinen myös Kokoomusopiskelijoiden opiskelijaliitto Tuhatkunnan toiminnassa. Tällä hetkellä hän toimii liiton Helsingin paikallisyhdistyksen Kansallisten ylioppilaiden hallituksen jäsenenä ja poliittisten sisältöjen vastaavana.

”Odotan innolla uusia työtehtäviäni kansanedustaja Sarkomaan kanssa. Avustajan tehtävä tarjoaa ainutlaatuisen politiikan korkeakoulun ja näköalapaikan poliittisen päätöksentekoon. Toivon, että avustajana voin hyödyntää aiemmissa työtehtävissäni sekä opinnoissani saatua osaamista ja antaa oman panokseni edustaja Sarkomaan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän työskentelylle.”

Lisätietoja:

Mikko Kivenne

mikko.kivenne@eduskunta.fi

+358 505187414

Julkaistu

Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Lähden innostuneena kuntavaaleihin ehdolle tavoittelemaan helsinkiläisiltä luottamusta kaupunginvaltuutetun tärkeään tehtävään. Rakas kotikaupunkini Helsinki ja me helsinkiläiset olemme poikkeuksellisen isojen kysymysten edessä. Emmekä toki vähiten koronaepidemian vuoksi. Näen, että Helsingissä on edessä monin tavoin uudelleen rakentamista.

Haluan olla mukana varmistamassa, että kotikaupunkiani kehitetään helsinkiläisiä ja sen eri asuinalueiden ääntä kuunnellen. Helsingin valtuustossa tarvitaan enemmän kuin koskaan vahvaa osaamista ja monipuolista kokemusta. Tarvitsemme yhteistyötaitoa, kykyä tehdä päätöksiä sekä sitkeyttä toimia helsinkiläisten parhaaksi. 

Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Tässä kirjeessä:

  • Tulevat tapahtumat
  • Hallituksen veronkiristykset ovat myrkkyä työpaikkojen syntymiselle ja talouden elpymiselle
  • Missä kansan kannattama digitaalinen rokotuskortti viipyy?
  • Esteet antaa uusia syövän yhdistelmähoitoja poistettava lainsäädännöstä viipymättä
  • Saastuneen lumen mereen kaadolle löydettävä ripeästi kestävä vaihtoehto
  • Kuntoutustakuulla varmistetaan, että ihmiset saavat verorahoille vastinetta

Tehdessäni joulusiivuosta työhuoneessani löysin vanhan kutsukortin vaalijuhlaan vuodelta 2000. Tuolloin kokoomuksen puheenjohtajana toimi Sauli Niinistä ja minä olin puolueen varapuheenjohtaja. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli Ben Zyskowicz.

Tulevat tapahtumat

Parlamentaarikkojen aamukahvit la 23.1 klo 10.00 Facebookissa

Kokoomuksen valtakunnallinen kiertue käynnistyy Helsingistä parlamentaarikkojen aamukahveilla. Olen mukana keskustelemassa yhdessä Petri Sarvamaan, Antti Häkkäsen, Anna-Kaisa Ikosen ja Terhi Koulumiehen kanssa. Voit seurata lähetystä Helsingin kokoomuksen Facebook-sivuilla. Mukaan keskusteluun pääset LINKIN kautta. Lähetyksen aikana voit lähettää kysymyksiä ja terveisiä lähetyksen kommenttiketjussa.

Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja kertomaan miten sinun mielestäsi Helsingistä tehdään kaikille hyvä kaupunki asua, tehdä työtä ja yrittää.

Helsingin kokoomuksen jäsenilta ma 25.1 klo 17.00

Osallistun Helsingin Kokoomuksen Teamssissa järjestettävään jäseniltaan. Ilmoittaudu mukaan pe 22.1 mennessä LINKIN kautta.

Illan aikana keskustelemme ennen kaikkea kuntavaaleista Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja Maarit Vierusen ja toiminnanjohtaja Sanna Hämäläisen johdolla. 

Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan Yrittäjien seminaari ke 27.1 klo 14-16.30

Olen mukana keskustelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista palveluiden saatavuuteen, yrittäjyyteen ja työllisyyteen terveysalan yrittäjäjärjestöjen järjestämässä etäseminaarissa. Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta. Ilmoittautumisia otetaan vastaan tilaisuuden alkuun saakka.

Hallituksen veronkiristykset ovat myrkkyä työpaikkojen syntymiselle ja talouden elpymiselle

Vasemmistovihreän hallituksen hellimät veronkiristykset ovat vakava virhe.Suomalaiset keskituloiset maksavat jo nyt monta prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa.Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen.

Missä kansan kannattama digitaalinen rokotuskortti viipyy?

Ihmisillä itsellään pitäisi olla vaivatta saatuvilla oikeat rokotustiedot. On välttämätöntä, että hallitus tekee asiassa päätöksen ja käynnistää valtakunnallisen työn digitaalisen rokotus- ja laboratoriotuloskortin ripeäksi rakentamiseksi. Asiassa ei ole varaa aikailla. Rokotuskortti on tarkoituksenmukaista rakentaa Kelan toimesta Omakantaan, jonne potilastiedot jo lakisääteisesti kirjataan.Suomen on syytä ottaa asiassa mallia Tanskasta.

Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.

Esteet antaa uusia syövän yhdistelmähoitoja poistettava lainsäädännöstä viipymättä

Olin mukana keskustelemassa syövän hoidon tulevaisuudesta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Cancer I&O tutkimus & innovaatioprojektin järjestämässä päättäjäpaneelissa. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syövän hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella pikimmiten. Hallituksen on viipymättä tuotava eduskuntaan esitykset, joilla taataan syövän yhdistelmähoitojen saatavuus. Lisäksi Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminta on viimein saatava täysimääräisesti käyntiin.

Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen vauhdittaakseni hallitusta toimiin yhdenvertaisten syöpähoitojen mahdollistamiseksi.

Saastuneen lumen mereen kaadolle löydettävä ripeästi kestävä vaihtoehto

Itämerta on suojeltava talvellakin. Olen vuosien varrella tehnyt työtä likaisen lumen mereen kaadon pysäyttämiseksi. Muissa Pohjoismaissa asiaan on löydetty ratkaisut ja niin on löydettävä Helsingissäkin. Vauhdittaakseni hitaasti etenevää asiaa olen tehnyt asiasta lakialoitteen, joka on eduskunnan käsittelyssä lähiaikoina.

Kuntoutustakuulla varmistetaan, että ihmiset saavat verorahoille vastinetta

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Liian usein ihminen jää ilman kuntoutusta ja palaaminen työhön tai normaaliin omatoimiseen elämään estyy. Moni joutuu ostamaan kuntoutusta, kun julkinen terveydenhuolto ei kykene kuntoutusta tarjoamaan. 

Olen tehnyt toimenpidealoitteen kuntoutustakuusta ja se sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuu lisää sote- palveluihin vaikuttavuutta ja on viisasta verorahojen käyttöä. Perustimme eduskuntaan kuntoutusverkoston, jossa yli puolurajojen asiaa edistämme.

Tekemiäni kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Ministerin esitys tyrmistyttää: Hallitus tuo jo valtion autotkin

Ylikireää työn ja eläkkeiden verotusta on kevennettävä

Kirjallinen kysymys koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta

Hallituksen koronatiedotus ei saa lurpahtaa – koronarokotuksiin saatava vauhtia

Kirjallinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamisen ja henkilöstön riittävyyden turvaamisesta sekä palkitsemisen yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja koronakustannusten yhdenvertaisesta korvaamisesta kunnille ja sairaanhoitopiireille

Kokoomuksen Sarkomaa: Eduskunta pelasti terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit

Kokoomuksen Sarkomaa: Marinin hallituksen toinen talousarvio petaa polkua kohti menetettyä vuosikymmentä

Onko tiedeministeri Saarikon siltarumpupolitikointi yliopistojen rahoituksella vasemmistovihreän hallituksen linja?

Kirjallinen kysymys kuntoutuspsykoterapian rahoituksesta ja jatkosta

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä. 

Sari Sarkomaa


Julkaistu

Itämertamme ja vesistöjämme on suojeltava vuoden ajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan.

Likaisen lumen kaataminen mereen on ollut Helsingin häpeätahra, jonka ratkaisua olen osaltani vuosien varrella monin tavoin vauhdittanut.

Intohimoisen Itämeren suojelijana jätin viime marraskuussa lakialoitteen, jossa nykyinen Helsingin harjoittama massiivinen likaisen lumen kaataminen mereen tulee kielletyksi ympäristönsuojelulain perusteella. Aloitteellani kiritän kotikaupunkiani ripeästi etsimään kestävän ratkaisun saastuneen lumen mereen ajamiseen. Helsingissä mereen päätyy lumen mukana normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia. Koronakiireiden takia ei lakialoite ole vielä ollut istuntokäsittelyssä. Toivon, että parin viikon sisällä eduskunta pääsee lakialoitteestani ja samalla laajemmin Itämeren suojelusta keskustelemaan.

Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Helsingissä erillistä kieltoa ei ympäristönsuojelumääräyksissä toistaiseksi ole ollut.

Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat muun muassa lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin, kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Ruotsissa siis likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi. Helsingin kaupungin valtuusto on tehnyt päätöksen, että lumenkaadolle etsitään vaihtoehto. Näin ei ole vielä tapahtunut.

Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. 

Eduskunnan vesiensuojeluryhmän voimin vauhditimme ympäristöministeriötä tarttumaan asiaan ja etsimään valtakunnallisen ratkaisun tilanteeseen, jossa saastunutta lunta kaadetaan mereen ja vesistöihin. Harmillisesti selvitys viipyi mutta valmistui vihdoin  viime lokakuussa. Siinä todettiin, että ongelma Suomessa on vain Helsinki eikä toimiin siksi ryhdytä. Muut selvityksessä tarkastellut kunnat ovat kieltäneet lumen mereen ajon ympäristönsuojelumääräyksillä.

Ministeriö esitti lumen mereen kaatamisen ympäristövaikutusten hallitsemiseksi ennen valtakunnallista lainsäädäntöä paikallisia keinoja. Esille nostettuja keinoja olivat merellä sijaitsevan lumenvastaanottopaikan muuttaminen ympäristöluvanvaraiseksi ja seurantavelvoitteiden asettaminen hallitsemaan toiminnan aiheuttamia roskaantumisongelmia. Nämä vähintään pitäisi ottaa käyttöön ja ripeästi. Ympäristöministeriö seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä Helsingissä. Ympäristöministeriö harkitsee lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä uudelleen, kunhan saadaan Helsingin kaupungin toimista ja niiden tehokkuudesta tietoa.

ELY-keskus on valmistelemassa lausuntoa siitä, tarvitaanko Helsingin lumenkaatopaikalle ympäristölupahakemusta. Työ on ollut käynnissä muutaman vuoden ja se pitäisi nyt saada päätökseen. Jos lupaa edellytetään, luvan myöntää sitten aluehallintovirasto, jos myöntää.

Helsingin ympäristöjohtaja on kertonut julkisuuteen, että Helsingin kaupungilla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia luopua kaatamisesta mereen. Lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä häiriötä, ruuhkautumista ja melua tiiviisti asutussa kantakaupungissa. Kaupungilla on käynnissä myös lumen käsittelyn innovaatiopilotti, jossa kokeillaan erilaisia teknologioita lumen kaadon ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lumen mereen kaadon kielto on tulossa enemmin tai myöhemmin. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun etsimisessä. Ratkaisun on oltava sellainen, että lumisena talvina teiden puhdistaminen sujuu. Kun kuussa on käyty ja muut Pohjoismaat saaneet asian ratkaistua kyllä Helsinkikin ratkaisun keksii.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Haluan olla mukana varmistamassa, että kotikaupunkiani kehitetään helsinkiläisiä ja sen eri asuinalueiden ääntä kuunnellen. Helsingin valtuustossa tarvitaan enemmän kuin koskaan vahvaa osaamista ja monipuolista kokemusta. Tarvitsemme yhteistyötaitoa, kykyä tehdä päätöksiä sekä sitkeyttä toimia helsinkiläisten parhaaksi. 

Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille turvallinen ja hyvä paikka asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Helsingin on oltava aivan jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Olen saanut poliitikon työni aikana tehdä paljon ja olla monessa mukana. Kun tulin valituksi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1999 toimin myös kaupunginvaltuutettuna ja Helsingin ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Tuoreena kansanedustajana minut valittiin myös kokoomuksen varapuheenjohtajaksi varsinaisen puheenjohtajan ollessa Sauli Niinistö. Toimin varapuheenjohtajana useamman kauden ajan, jonka jälkeen johdin kaksi seuraavaa kautta kokoomuksen puoluevaltuustoa.  Eduskuntatyössä olen saanut työskennellä monessa tehtävässä ja myös opetusministerinä. Tällä hetkellä olen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Sen minkä teen, haluan aina tehdä täydellä sydämellä ja asioihin paneutuen. Elämä on täynnä asioita, joissa olisi innostavaa ja tärkeää olla mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua samaan aikaan. On viisautta osata priorisoida.

Elämäni kaikkein kiireisempinä vuosina päätin olla hakeutumatta kuntavaaliehdokkaaksi. Valtuustotyön tauon aikana olen tukenut Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaita heidän työssään ja vaikuttanut Helsingin asioihin vahvasti eduskunnasta käsin. 

Rakas kotikaupunkini Helsinki ja me helsinkiläiset olemme poikkeuksellisen isojen kysymysten edessä. Emmekä toki vähiten koronaepidemian vuoksi. Näen, että Helsingissä on edessä monin tavoin uudelleen rakentamista.

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustaja työn lisäksi. Lupauduin kuntavaaliehdokkaaksi kokoomuksen mainioon ehdokasjoukkoon.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033.

Tärkeää on palaute, näkemykset ja toiveet, miten Helsinkiä haluaisit kehittää. Mikä on hyvää, mihin toivot korjauksia? Järjestän kuntavaalien tiimoilta Teams-etätapahtumia, joihin olet myös lämpimästi tervetullut.

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 19.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vauhdittaa hallitusta tekemään päätöksen digitaalisen rokotuskortin ripeäksi rakentamiseksi. Useat Euroopan maat ovat yhtyneet tavoitteeseen saada yhteinen rokotuspassi tai -kortti, jolla voi osoittaa koronarokotuksen saamisen.

Ministeri Tytti Tuppurainen (HS 19.1.) linjasi, että rokotuspassin on oltava kaikkien saatuvilla yhtäläisesti. Kehitys on Suomessa vaarassa mennä päinvastaiseen suuntaan, koska hallitukselta puuttuu linja, millainen rokotuspassin tai kortin tulisi olla. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kerrottu valmisteltavan toiminta-alueelleen koronatestitulosten toimittamisen automatisointia. 

”On välttämätöntä, että hallitus tekee asiassa päätöksen ja käynnistää valtakunnallisen työn digitaalisen rokotus- ja laboratoriotuloskortin ripeäksi rakentamiseksi. Asiassa ei ole varaa aikailla. Rokotuskortti on tarkoituksenmukaista rakentaa Kelan toimesta Omakantaan, jonne potilastiedot jo lakisääteisesti kirjataan. Työssä tarvitaan tietenkin eri toimijoiden yhteistyötä,” Sarkomaa toteaa.

Digitaaliseen rokotuskorttiin on huutava tarve. Testituloksista annettavat todistukset ja pian rokotustodistukset ruuhkauttavat entisestään kuormittunutta terveydenhuoltomme. Moni joutuu hakemaan todistuksia yksityiseltä sektorilta: kustannuksia kertyy ja aikaa kuluu. Yhtenäinen kansallinen digitaalinen järjestelmä olisi viisas investointi veronmaksajien näkökulmasta.

Useissa maissa työ on jo täydessä vauhdissa. Tanskassa hallitus on aktiivinen toimija ja luvannut käyttöön jo tämän vuoden alkupuolella digitaalisen rokotuspassin, jolla virallisesti osoitetaan otettu koronarokotus. Suomen on syytä ottaa asiassa mallia Tanskasta. https://www.thelocal.dk/20210108/denmark-to-roll-out-covid-19-vaccine-passport

Rokotuspassin vauhdittamisella Tanskan hallitus haluaa varmistaa, että yhteiskunta saadaan mahdollisimman pian turvallisesti avattua jaesimerkiksikulttuuri- ja urheilutapahtumat liikkeelle. Koronatestien tulokset ja annettu rokotus ovat todennäköisesti osa turvallisempaa matkustamisessa lähitulevaisuudessa.

Omakantaan luotu applikaatio tukisi rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Rokotuskortti voisi myös muistuttaa tehosterokotteesta. Maamme on syytä olla edelläkävijä digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa.

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Julkaistu

Tiedote 15.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta toimiin koronarokottamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. EU-maihin verraten hidas rokottamistahti on saanut monet huolestumaan rokotestrategian toteutumisesta ja toimivuudesta.

”Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesän aikana, jos rokotteita on saatuvilla. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa rokottamisessa,” Sarkomaa toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöjen mukaan Kela-korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta ja korvausprosentin pitäisi olla 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään työterveyshuollon täysimääräisen mukana olon mahdollistavat muutokset pikimmiten, sillä työikäisen väestön rokottamisen on määrä alkaa maalis-huhtikuussa. Muutoin on olemassa vakava riski, että väestön rokotustahti ei ole riittävän nopea ja koronakriisi ryöstäytyy käsistä. Nopea ja kattava rokottaminen onnistuu vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat ja osaaminen. Se on ainoa vaikuttava keino päästä ulos maatamme kaikin tavoin kurittavasta koronakriisistä,” Sarkomaa vaatii.

Koronarokotestrategian mukaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat tekemisessä koronan kanssa ja heille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

”Kentältä kantautuu vakava huoli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Erityinen huoli on yksityisen sektorin työntekijöistä, ja erityisesti yksinyrittäjistä ja freelancereista. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat,” Sarkomaa toteaa.

”Huolta herättää myös puute, että rokotusjärjestyksessä ei ole huomioitu suun terveydenhuoltoa lainkaan. Ilman riittävää tietämystä kunnissa suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita,” Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta vauhdittaakseen maan hallitusta toimiin koronarokottamisessa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten julkisessa terveydenhuollossa maksutta, kuten hallitus on viime vuonna päättänyt. On eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus rokottamisesta on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista.

On perusteltua, että valtio sitoutuisi korvaamaan koronarokotusohjelman täysimääräisesti. Tällöin rokotuksen Kela-korvauksen pitäisi olla 100 prosenttinen. Silloin kansalaisia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa jopa kesän aikana, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.    

Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi. Asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä epäkohtia. Muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton. Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt. STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi saattaisi hidastua merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöt esittävät korvauksen toteuttamista nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien Kela-korvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta. Järjestöjen esityksen mukaan korvausprosentin pitää olla koronarokottamisen osalta 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa. Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan. 

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Valtioneuvoston asetuksessa vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista todetaan, että työntekijän ammattinimike tai työnantaja, julkinen tai yksityinen, ei vaikuttaisi priorisointiin rokottamisjärjestyksessä. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuollossa työskentelee yksinyrittäjiä ja freelancereita, jotka osallistuvat koronapotilaiden hoitoon lähikontaktissa vastaanottotoiminnassa, koronanäytteiden otossa ja muissa terveydenhuollon tehtävissä. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, kuten yksinyrittäjät ja freelancerit kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat.

THL:n suosituksessa rokotusjärjestyksestä ei ole mainintaa suun terveydenhuollosta. Osassa kunnista on huomioitu suun terveydenhuollon ammattilaisten työn luonteeseen liittyvä rokottamisen tarve, mutta osassa taas ei. Ilman riittävää paikallista tietämystä suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita. Sama pätee muihin henkilöstöryhmiin. On myös huomioitava, että koko suun terveydenhuollonhenkilökunta tekee koko ajan riskialtista työtä.

Suun terveydenhuollon varotoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, etteivät kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa koronarokotusten suhteen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronarokotusten 100 prosenttisen Kela-korvattavuuden toteutumiseksi?

Miten varmistetaan, että koronapotilaiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa koronarokotteen saamisessa työnantajasta riippumatta?

Miten varmistetaan koronapotilaiden hoitoon ja näytteenottoon osallistuvien yksinyrittäjinä ja freelancereina toimivien terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen THL:n suosituksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä?

Millaisin toimin turvataan suun terveyden huollon ammattilaisten yhdenvertainen asema rokotusjärjestyksessä?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että työterveyshuolto on täysimääräisesti mukana koronarokotusten toteuttamisessa?

Mihin perustuu hallituksen linjaus koronarokottamisen Kela-korvauksen 60 prosentin tasosta?

Helsingissä 20.1.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

STuore Lääketietokeskuksen kysely paljasti, että vain puolella suomalaisista on rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

 Moni joutuu helposti tekemään useita aikaa vieviä yhteydenottoja, ennen kuin saa tarvitsemansa rokotustiedon, jos saa silloinkaan. 

Ihmisillä itsellään pitäisi olla vaivatta saatuvilla oikeat rokotustiedot. Ajantasaiset rokotustiedot terveydenhuollon henkilöstöllä voivat pelastaa ihmishenkiä monin tavoin. 

 Vanhentuneen paperisen rokotekortin ja muistikuvien sijaan digitaalinen rokotuskortti on fiksu kansanterveysteko. Rokotuskortista voisi tarkistaa omat tai lastensa rokotteet. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaisi myös tehosterokotteesta, joka monilta jää ottamatta. Se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa kuten on myös koronarokotteessa.  

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista.

Tein eilen hallitukselle kirjallisen kysymyksen kirittääkseni päätöstä rokotuskortin vaatimasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista.  Rokotuskorttia ovat vuosien varrella ehdottanut useampi taho. Toivon, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena toimiin ryhtymiselle.

Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotossa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo Omakannasta.

Digitaalisen rokotekortin rakentamisen lisäksi tarvitaan toimia, että terveydenhuollon ammattilaiset kirjaisivat rokotuksia koskevat tiedot potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä tavalla. Haasteena ovat myös rokotetiedon kokoaminen eri potilastietojärjestelmistä ja eri tahoilla annetuista rokotteista, kuten punkkibussien rokotekirjauksista. Omien vanhojen rokotetietojen kirjaaminen järjestelmään on myös mahdollistettava. 

Ensi vuonna ministerinä aloittava eduskunnan rokoteryhmään kuuluva kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) on vahvasti kannattanut digitaalista rokotuskorttia. Toivon, että hän ensitöikseen laittaa asiaan vauhtia. 

Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi.

Asiantuntijoiden mukaan rokotteet monipuolistuvat lähitulevaisuudessa ja uusia rokotteita on tulossa muun muassa influenssaan, pneumokokkiin, vyöruusuun sekä moneen muuhun. Samoin rokotteille on tulossa erilaisia kohderyhmiä. Rokotuskortti olisi monelle suuri helpotus, koska aikuisten rokotukset ovat täysin jokaisen omalla vastuulla.

EU:n yhteinen, sähköisesti jaettava rokotuskortti olisi vaikuttava keino tehostaa niin koronan kuin muiden epidemioiden, sairauksien kuten tuhkarokon kurissa pitämistä ja ihmisten turvallisempaa liikkumista.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä mm kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä.