Siirry sisältöön

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomalaisen keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotus on paljon kireämpää kuin esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa.

On kaupunkilaisjärjen vastaista, että tehdystä työstä ja lisätulojen hankkimisesta rangaistaan. On vakava virhe, että vasemmistovihreä hallitus kiristää valtion tulevan vuoden budjetissa entisestään piinaavan korkeaa verotustamme. 

Linkki videoon

Hallituksen linjaa on mahdoton ymmärtää. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Suomen suunnan on muututtava. Valtion ei tarvitse päättää kaikesta ihmisten puolesta.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. 

Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. Jotta selviämme koronan aiheuttamasta talouden taantumasta, on hallituksen syytä kuulla asiantuntijoita. 

Työn ja eläkkeiden veronkiritys vaikeuttaa entisestään varsinkin kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevien helsinkiläisten arkea. Veronkiristys on myrkkyä työllisyyden ja talouden kasvulle. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. 

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta.

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tuloveron kevennyksiä, joilla palkansaajille ja yrittäjille jäisi rahaa keskimäärin 500 euroa ja lapsiperheille lähes 700 euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Eläkkeen saajat hyötyisivät kokoomuksen vaihtoehdosta yhtä lailla useampi sata euroa vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. 

Pidän lisäksi välttämättömänä, että eläkeläisiin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaan raippaveroon löydetään ratkaisu.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisäveron 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Korona on muuttanut paljon asioita mutta ei sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Työllä maksetaan myös koronan takia otettavat velat. Yritykset, kunnat ja ihmiset on autettava yli koronaepidemian, mutta velkaan ja tukiin ei voi tulevaisuutta rakentaa.

Suomi ei pelastu velkarahalla julkisia menoja nostamalla vaan hyvinvointi tulee siitä, että maassamme on elinvoimaisia ja työpaikkoja luovia yrityksiä. Siksi työn tekeminen, yritystoiminnan pyörien vauhdittaminen ja ihmisten ostovoiman vahvistaminen on kestävää ja reilua politiikkaa. 

Hallitus teki virheen leikatessaan kotitalousvähennystä ja samalla ihmisten ostovoimaa. Esitämme vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen merkittävää korotusta ja senioreille omaa superkotitalousvähennystä.

Korotetun kotitalousvähennyksen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Iloa joulun odotukseen toivottaen 

Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kolmen nuoren äiti
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Eduskunnan puhemiehelle

Kelan kuntoutuspsykoterapiat vastaavat tällä hetkellä valtaosaa Suomessa annettavasta psykoterapiasta. Vuonna 2019 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai Kelan tilastojen mukaan 50 392 ihmistä, joista nuoria 16-26-vuotiaita oli 12 595. Kustannukset olivat 87,3 miljoonaa euroa. Päätökset tehtiin samoilla kriteereillä keskitetysti Kelan määräämällä tavalla lääkärin lähetteellä ja Kelan asiaan erittäin hyvin perehtyneen Kelan kuntoutusryhmän toimesta. 

Kelan kuntoutuspsykoterapiat on lakisääteistetty vuonna 2011 Kelan kuntoutusta koskevan lain muutoksella. Sitä ennen ne olivat harkinnanvaraisia. Lisäksi kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja on nostettu vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 

Kelan kuntoutuspsykoterapian kehittämisestä on sovittu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuoden 2017 eläkeratkaisua koskevan, syksyllä 2014 tehdyn sopimuksen liitteessä, joka koskee työkykyä ylläpitäviä ja työuria pidentäviä kuntoutustoimia. 

Kelan kuntoutus on erittäin tuloksellista. Kelan rekisteriseurannan mukaan noin 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana.  

Sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä on esitetty Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja sen järjestämisvastuun siirtoa jatkossa sote-maakuntien tai ns. hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntoutuspsykoterapian järjestämisen lopetus ja resurssien hajottaminen 21 osaan ei vastaisi psykoterapian tarvitsijoiden ja terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämistarpeita. Yhdenvertaisuusperiaate vaarantuu, jos kuntoutuspäätöksiä ryhdytään tekemään 21 eri perusteella 21 eri hallinnossa. 

Vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea yksimielisessä mietinnössään totesi, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei pidä lakkauttaa ennen kuin sote-uudistuksesta, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu sekä maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat psykoterapiaa koskevat palvelut. Marinin hallitusohjelmassa kuntoutusjärjestelmää aiotaan kehittää kuntoutuksen uudistamiskomitean linjausten perusteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo järjestää kuntoutuspsykoterapian osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta?

Miten hallitus aikoo varmistaa kuntoutuspsykoterapian yhdenvertaisen saatavuuden ja kriteeristön toteutumisen koko maassa?

Miten hallitus varmistaa, että kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaus Kelan kuntoutuspsykoterapiasta toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa?

Aikooko hallitus toteuttaa terapiatakuun tavoitteita? 

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu Verkkouutisissa 11.12

Kokoomusedustajan mukaan verotuksen paisuttamisesta olisi siirryttävä ihmisten kukkaron kasvattamiseen.

Valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykösen mukaan ansiotulojen verotus on kansainvälisesti verrattuna kireää Suomessa.

Pykösen mukaan marginaaliveroprosenttiin pitää kiinnittää huomiota, kun mietitään työn tekemisen kannustavuutta. Marginaaliveroprosentin keventäminen tarkoittaisi pääasiassa keski- ja suurituloisten verotuksen keventämistä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työn verotuksen kevennys on fiksu tapa elvyttää, lisätä ostovoivaa, työntekoa ja työpaikkoja.

− Herätys hallitus. Suomi ei nouse veronkiristyksillä. Siirrytään verotuksen paisuttamisesta ihmisten mahdollisuuksien ja kukkaron kasvattamiseen, Sarkomaa kommentoi Twitterissä Pykösen HS-haastattelua.

Veronmaksajien keskusliitto julkaisi eilen palkkaverovertailunsa, jonka mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista.

Keskipalkkaisen suomalaisen palkansaajan marginaaliveroprosentti on Pohjoismaiden suurin. Suurituloisimpien marginaaliveroprosentti on koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila on jakanut aiheesta Twitterissä Veronmaksajien kaavion.


Hänen mukaansa monet maat ovat ryhtyneet houkuttelemaan kasvavaa, liikkuvaa globaalien huippuosaajien joukkoa.

− Erityisesti etätyön yleistyminen korona-aikana on avannut uusia mahdollisuuksia houkutella kykyjä. Tällaiset kuvat eivät valitettavasti tässä kilpailussa juuri Suomen asemaa edistä, Penna Urrila kirjoittaa.

Tiedote 11.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valtiovarainvaliokunnan 1,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä terveydenhuollon laaturekisteritoimintaan. Eduskunta hyväksyy lopullisesti vuoden 2021 budjetin ensi viikolla.

THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta myöntämän määrärahan turvin. On välttämätöntä, että laaturekisteritoiminnan rahoitus saadaan jatkossa pysyvälle pohjalle. 

”Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole,” Sarkomaa toteaa.

Sote-alan laaturekistereiden ylläpito on säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi 1.5.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella (553/2019). Ilman nyt eduskunnan myöntämää lisärahoitusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa sanoo.

Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterien kehittämisessä. On kaikkien etu, että työ saa jatkua. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta.

Sarkomaa muistuttaa hallitusta, että ratkaisuja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Tällä hetkellä hallituksen sote-esityksestä nämä vielä puuttuvat. Eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. On välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus käännetään takaisin kasvu-uralle. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa,” Sarkomaa päättää.

Laaturekistereiden vakinaistaminen sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtoehtobudjettiin ja Sarkomaa teki talousarvioaloitteen terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 11.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää valtion ensi vuoden talousarviota kunnianhimottomana ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta murentavana.

“Edessämme voi olla iloinen kasvun 20-luku. Kasvu ei tule kuitenkaan itsestään. Ihmiset ja yritykset tarvitsevat nyt toivoa paremmasta. Julkisen sektorin paisuttamisen sijaan meidän pitäisi paisuttaa kotitalouksien kukkaroita”, Sarkomaa sanoo.

“Hallitus on valinnut puhtaan menoelvytyksen tien. Elvyttävä politiikka on tässä tilanteessa oikea valinta, mutta samalla olisi kyettävä ratkaisemaan julkisen talouden mittava 10 miljardin ylivelkaantumishaaste. Hallitus ei ole kyennyt esittämään uskottavaa suunnitelmaa talouden tervehdyttämiseksi. Linjauksensa mukaan Keskustan tukema vasemmistohallitus ei edes yritä tavoitella tulojen ja menojen tasapainoa kymmeneen vuoteen”, Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomus esitteli vaihtoehtobudjetissaan keinot pienempään velkaantumiseen yhdistettynä veronalennuksiin. Veroelvytystä käytetään useissa maissa koronan aiheuttaman talouskriisin elvyttämiseen.

“Suomi on hallituksen mukaan suunnilleen ainoa maa maailmassa, jossa veroelvytys ei toimi. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan hallituksen esitys kiristääkin palkansaajan verotusta. Hallituksen työn verotuksen kiristämislinja on myrkkyä talouskasvulle ja työllisyydelle”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomuksen mielestä valtion ei tarvitse päättää kaikista elvytyseuroista ihmisten puolesta. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme tuloveronkevennyksiä, joilla palkansaajille jäisi keskimäärin 500 euroa enemmän käteen. Kaikkiaan ehdottamamme veroelvytyksen mittaluokka on yli miljardin”, Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan myös keinot työllisyyden parantamiseksi 120 000 työllisellä. Työllisyyden kasvu vahvistaisi julkista taloutta noin kolmella miljardilla. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitettiin verotuksen painopisteen siirtoa työstä ja yrittämisen verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen.

“Esittämillämme keinoilla voisimme saavuttaa jopa miljardin pienemmän velanoton tason. Jos työllisyys vahvistuisi 120 000 ihmisellä, olisi kokonaisvaikutus jopa neljä miljardia. Hallituksen saldo työllisyyden vahvistaminen on jossain nollan ja mitättömän välillä”, Sarkomaa sanoo.

“Hallituspuolueiden kansanedustajien on kysyttävä itseltään haluavatko he aidosti säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut. Hallituksen valitsemalla politiikalla hyvinvointipalveluiden rahoituspohja kerta kaikkiaan pettää”, Sarkomaa lisää.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2021. Lisäksi valiokunta käsitteli talousarvioon jätetyt talousarvioaloitteet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti valiokunnan mietintöön yli sata ehdotusta, jotka perustuvat ryhmän vaihtoehtobudjettiin.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Eduskunnalle

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutuksella ylläpidetään mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä.

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua. Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. 

Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt ovat miljardiluokkaa. 

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 % vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Espoon Jorvissa toteutettu Lonkkaliukumäki -mallin avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen kuntoutuksen takia.

Liikkumattomuus on kansansairauksien keskeisin riskitekijä, jonka vuosittaiset kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Työikäisillä liikkumattomuus ja työn kuormitus ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, joiden hintalappu on 3–4 miljardia euroa vuodessa. Ikääntyneillä liikkumattomuus heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja lyhentää elinajan odotetta. Panostusten lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen on todettu olevan yhteydessä korkeampaan koulutustasoon ja vahvempaan työelämässä menestymiseen. Samalla se edesauttaa ehkäisemään kansansairauksia ja työkyvyn ongelmia.

Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, edistää elämänlaadun merkittävää kohentumista sekä saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Kuntoutustakuun avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja vältetään laitoshoitoon siirtymistä niin pitkään, kuin se inhimillisesti on perusteltua.

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Kotikuntoutustoimintamalli on juurrutettava osaksi kotihoitoa tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua arvokkaasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään viime hallituskaudella toteutetun I&O-kärkihankkeen suositusten mukaisesti. Koko sote-henkilöstö tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja ketterien palvelupolkujen mahdollistamiseksi fysioterapeutin suoravastaanotot tulee lisätä osaksi terveyskeskusten palveluvalikoimaa. Tutkimusten mukaan fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeuttien työskentely kouluissa tukee erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten erikoisosaamisen hyödyntäminen kuntoutusjärjestelmässä säästää voimavaroja samalla kun se tarjoaa iäkkäille mahdollisuuden tehokkaaseen, kotona tai lähellä kotia toteutettavaan tulokselliseen kuntoutukseen.

Kuntoutus on laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko toimijoita. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea, joka esitti muun muassa tiedonkulun parantamista tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri palvelujen yhteensovittamisesta. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset on vietävä eteenpäin. Kuntoutusprosessissa tulee hyödyntää kaikki terveydenhuollon osaamisresurssit nykyistä tehokkaammin, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa päästäkseen kuntoutukseen tuki- ja liikuntaelinvaivoissaan. Jonoissa vaivat kroonistuvat, sairauslomat pitenevät ja hoitokulut kasvavat.

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia, esimerkiksi kuntoutuksen palveluseteli sekä kuntoutukseen kohdennettu lisärahoitus kunnille.

Jo voimassa olevan palvelusetelilain avulla voidaan varmistaa katkeamattomat kuntoutuspolut hyödyntämällä palveluseteliä nykyistä tehokkaammin. Palveluseteli on myös väline vielä tehokkaampaan fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan hyödyntämiseen. On tärkeää tunnistaa yksityisten tuottamien kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuus ja korkea kuntoutusalan ammattitaito. Hyödyntämällä palvelusetelin avulla kaikkien sektoreiden kuntoutusalan ammattilaisten osaamista päästään kohti saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan ihmisen toimintakykyä.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntoutustakuun toteuttamiseksi.

Helsingissä 15.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Eduskunnan puhemiehelle

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään. Vaikka syöpätapausten määrä kasvaa, yhä useampi syöpään sairastunut paranee tai elää kroonisen sairauden kanssa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen syöpäsairauksien hoitoon on määrällisesti mitattuna keskeisin lääkekehityksen kohde maailmanlaajuisesti.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Sairaalassa suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen kuluista vastaavat kunnat, jotka rahoittavat sairaanhoitopiirejä. Sairaalalääkkeiden arvioinnista vastaa Fimea. Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa lisäksi suositukset uusien lääkkeiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan. Jos hoidosta ei ole kansallista arviointia tai suositusta, arviointi tehdään sairaanhoitopiireissä. Avohoidon osalta reseptilääkkeiden korvattavuudesta päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa, jonka päätösten toimeenpanosta vastaa Kela ja sairausvakuutuksesta maksettavista lääkekorvauksista valtio. Kaksikanavajärjestelmäämme perustuva jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä enää vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin.

Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n mukaan rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma olisi mahdollista korjata lainmuutoksella.

Vallitseva lainsäädäntö ja lääkkeiden kaksikanavarahoitusjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja munuaissyöpää hoitavien lääkärien mukaan nykyinen lainsäädäntö estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jolle Euroopan Komissio myönsi 2019 myyntiluvan pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11 monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää, mukaan lukien lääkekorvausjärjestelmän valmisteluryhmän myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Ministeriö asetti lisäksi lokakuun alussa Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon koordinaatioryhmän, jonka toimikausi kestää 30.4.2023 saakka. Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syöpätyyppien hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella kiireellisesti.

Suomen Syöpäinstituutin Säätiön aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän arviointityön pohjalta edennyt hanke Kansallisen Syöpäkeskuksen ja koordinoivan yksikön perustamiseksi eteni lokakuussa 2019 perustamissopimuksen allekirjoitukseen. Kansallinen syöpäkeskus koostuu jo perustetuista alueellisista keskuksista sekä erillisestä koordinoivasta yksiköstä, joka oli ministeriön määritelmän mukaan määrä perustaa HUSin yhteyteen mahdollisimman pian perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen. On vakavaa, että Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt.  

Kansallinen syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaista hoitoa ja edistää tutkimusta ja sen toiminnan täysimääräistä käynnistymistä tulisi kiirehtiä.

Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten syöpäkeskukseen voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä suomessa tehtävään tutkimukseen. Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tuo tutkimusinvestointeja suomeen. panostus maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy yhdistelmähoitojen käyttöönoton mahdollistamiseksi syöpäpotilaiden hoidossa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön perustamiseksi?

Helsingissä 08.12.2020

Sari Sarkomaa /kok

Tiedote 8.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta pikaisesti toimiin, jotta Suomessa syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon. Sarkomaa nosti asian esiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Cancer I&O tutkimus & innovaatioprojektin järjestämässä päättäjäpaneelissa. Sarkomaan mukaan hallituksen on viipymättä tuotava eduskuntaan esitykset, joilla taataan syövän yhdistelmähoitojen saatavuus. Lisäksi Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminta on viimein saatava täysimääräisesti käyntiin.

”Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syövän hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella pikimmiten. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Kaksikanavajärjestelmän jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin. Vallitseva lainsäädäntö asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Se estää esimerkiksi levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa.

”Potilaiden hoitoa estävä lainsäädäntö on kiireellisesti korjattava. Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Kaksikanavarahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. On kohtuutonta laittaa vakavasti sairaat potilaat odottamaan ministeriön asettaman monikanavarahoituksen purkamista selvittävän työryhmän tuotoksia, joiden on määrä valmistua vasta keväällä 20203. Päätöksiä tarvitaan nyt,” Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa kiirehtii lisäksi hallitukselta toimia Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan vauhdittamiseksi. On vakavaa, että toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt. Tutkimusta ja yhdenvertaista hoitoa edistävän Kansallinen syöpäkeskuksen toiminta on laitettava täysimääräisesti käyntiin,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen ja jättää toimenpidealoitteen uusien yhdistelmähoitojen käyttöönotosta syövänhoidossa vauhdittaakseen hallitusta toimiin yhdenvertaisten syöpähoitojen mahdollistamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

”Onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka?” Kysymyksen esitti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskustaväelle pitämässään puheessaan. Puheenvuoro herätti paljon kysymyksiä, eikä syyttä.

Menestyäksemme on meidän suomalaisten tavoiteltava kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakoulutusta ja tieteen tekemistä. Ministeri Saarikko on eksynyt täysin harhapoluille antaessaan ymmärtää, että hallitus harkitsee korkeakoulujemme rahoituksen laittamista siltarumpupolitiikan pelinappulaksi. Puheenvuoro on valtavan huolestuttava tiedeministerin suusta kuultuna. 

Toivottavasti Saarikon puheet eivät ennakoi hallituksen tulevia ratkaisuja. 

Onko ponnekas puheenvuoro korkeakoulutuksen voimavarojen hajasijoittamisesta koko vasemmistovihreän hallituksen linja? Hallituksen ja tiedeministerin etunenässä on syytä selkeyttää, mitä lausunnon takana piilee. Joko irtisanoutua tai kertoa mistä lausunnossa on oikeasti kyse. Hallituksen on syytä selkeyttää korkeakoulupoliittista linjaansa, jotta maamme korkeakoulut saavat työrauhan. 

On mahdoton nähdä miten ministeri Saarikon puheenvuoro palvelisi Suomen etua ja maamme tavoitetta nostaa osaamisen sekä tieteen tasoa. Tiedeministeriltä on lupa odottaa tieteen ja opetuksen laadun puolesta puhumista ja tekemistä.

Tärkeää tekemistä tiedeministerillä riittää. Tervetulleisiin korkeakoulujen lisäaloituspakkoihin on rahoitusta vain vuosille 2020-2021. Korkeakoulut ovat huolissaan, että puuttuvat eurot pakottavat tinkimiseen laadusta. Jo nyt korkeakoulujen henkilökunta on kovilla ja koronan aiheuttamat poikkeustoimet opetuksessa ovat lisänneet kuormitusta entisestään. 

Tutkimusmäärärahaa on nykyisen hallituksen toimesta korotettu kertaluontoisesti, mutta vakinaiset budjettikehykseen mahtuvat ratkaisut viipyvät. Suomen TKI-menojen BKT-osuuden nosto 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 on tärkeä tavoite. Vielä vakinaisia merkittäviä lisäpanostuksia ei ole tehty, vaikka hallitus on jakanut rahaa poikkeuksellisen runsaasti lukemattomiin muihin julkisiin menokohteisiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 5.12.20

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että kirjailijoille maksettavaa lainauskorvausta pitäisi saada myös e-aineistosta. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa.

Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin. Tällä hetkellä Suomessa tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista. 

”Kirjallisuuden tekijöiden toive saada lainauskorvausta myös e-aineistoista, on perusteltu ja kannatettava,” sanoo Sarkomaa.

”Suomessa käytetään kirjastoja eniten kaikista Pohjoismaista. Valtaosa meistä suomalaisista on kirjastojen ja kirjojen ystäviä. Turvaamalla tekijöille kohtuullisen korvauksen näiden sisältöjen lainaamisesta, voidaan samalla turvata tekijöiden mahdollisuus keskittyä luovaan työhön,” Sarkomaa toteaa.

Suomessa lainauskorvausjärjestelmä syntyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna. Lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017 pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen piiriin.

”Eduskunnassa teimme työtä kansanedustajajoukolla yli puoluerajojen tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on taas aika yhdistää voimat ja ulottaa lainauskorvaus myös e-kirjoihin,” sanoo Sarkomaa.

Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa lukemisesteisille äänikirjoja saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät saavat Celian lainoista nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi käyttäjän haltuun. Myös tämä korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.

Sarkomaa muistuttaa, että sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä. Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen KK 918/2020 lainauskorvauksen ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamisesta teknologianeutraaleiksi vauhdittaakseen hallitusta sivistysvaliokunnan edellyttämiin toimiin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033