Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Syksy on ollut vastuullista talous- ja työllisyyspolitiikkaa kannattaville kolaus Rinteen hallituksen julkaiseman talousarvioesityksen takia. Esityksessä puuttuivat lähes tyystin työllisyyttä edistävät toimet ja siinä oli päinvastoin työllisyyskehitystä jarruttavia toimia kuten kotitalousvähennyksen leikkaus. Myös ansiotuloveron kiristykset osuvat kovalla tavalla palkansaajien ja eläkeläisten kukkaroon leikaten ostovoimaa. 

Hallitus lupasi lisärahaa moneen, mutta vaalilupaukset näyttävät sulavan yksi toisensa jälkeen. Erityisen vakava asia on se, että hallitus jätti rahanjaossa vanhustenpalvelut lähes ilman lisärahaa. Myös leikkaukset tutkimusrahoitukseen ovat aivan muuta, mitä hallitus lupasi. 

Kaikkien suomalaisten kannalta on äärimmäisen vakavaa, että työllisyyskehitys on pysähtynyt. Ihmisille tärkeät palvelut ja hyvinvointi voidaan turvata kestävästi siten, että suomalaisilla on työtä. Nuokkumisen sijaan hallituksen olisi tullut nostaa työllisyys ykkösagendalle. 

Nyt jos koskaan tarvitsemme maahamme vastuullisia kokoomuslaisia vaihtoehtoja ja politiikkaa. Nykyhallitukselta on vastuutonta ja kylmää politiikkaa siirtää työllisyystoimien tekeminen tulevaan. Ihmiset tarvitsevat työtä ja työpaikat tekijöitä. Työllä rahoitamme koulut sekä terveys- ja vanhuspalvelut.

Eduskuntaryhmämme valmistelee vaihtoehtoa Rinteen hallituksen budjettiesitykseen.

Esitämme vahvoja toimia työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi sekä mm. terapiatakuun toteuttamista ja kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista. Ajatukset ja palaute vaihtoehtobudjetin valmisteluun ovat tervetulleita.

  

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajiston voimin puheenjohtajiston voimin jättämässävälikysymystä Antti Rinteen ponnettomasta työllisyyspolitiikasta. Kuvassa kanssani ryhmän muu puheenjohtajisto eli Kai Mykkänen, Jukka Kopra ja Anna-Kaisa Ikonen. 

Tässä kirjeessä:

  • Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan terveiset vuoden 2020 valtion talousarvioesitykseen
  • Tekemäni kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä
  • Kannanottoni korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Helsingissä ja muualla Uudellamaalla
  • Lakialoitteeni tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi erillislailla
  • Perustimme johdollani eduskuntaan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän
  • Helsingin ensi vuoden budjettiesityksessä on vahva kokoomuksen kädenjälki 
  • Mukana Roosa nauha -kampanjassa
  • Kutsut seuraaviin tapahtumiin: Senioriverkoston tilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ke 6.11. klo 11:30–13:30, Helsinkiläisten kokoomusnaisten politiikan workshop eduskunnassa ma 18.11. klo 17–19, Terapiatakuutilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ti 10.12. klo 17–19

Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta lähetti terveiset laatimamme kannanoton muodossa hallituksen budjettiriiheen. Kannanottomme kärkinä olivat 1) riittävä rahoitus pääradan hankkeille ja alueen yliopistoille, 2) lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin ja 3) työvoiman kohtaantoa edistävät toimet alueella.

Laadin kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä

Helsingissä on iso puute varhaiskasvatuksen opettajista, johon tarvitaan kestäviä ratkaisuja. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Eduskunta on aloitteestani toistuvasti lisännyt määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Viime eduskuntakaudella hallituksen esityksestä päätimme mittavasta määrärahasta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseksi. On iso pettymys, että Rinteen hallitus ei ole lisäämässä euroakaan suoraan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi. 

Kannanottoni korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Uudellamaalla

Pidän välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.

Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin.

Tein lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi erillislailla

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa räikeästi ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Meidän on Suomessa onnistuttava auttamaan tehokkaammin silpomisuhan alla olevia tyttöjä ja tehtävä konkreettisia tekoja, jotta nämä epäinhimilliset rikokset saadaan torjuttua ja uhreja autettua parhaalla mahdollisella tavalla. 

Eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta sukuelinten silpomisen kieltämiseksi. Aloitteesta ei ole esitetty konkreettisia pykäliä ja siksi teimme lakialoitteet yhdessä Sofia Vikmanin kanssa. Halusimme tarjota eduskunnalle konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä silpomisen kieltävässä erillislaissa ja näiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi pitäisi säätää. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. Asiasta lisää sivuillani.

Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmä perustettu aloitteestani

On ilo toimia ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee yhteistyötä Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Ulkosuomalaisia lasketaan olevan noin kaksi miljoonaa, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. On tärkeää, että ulkosuomalaisten asiat tunnetaan ja otetaan eduskunnan päätöksenteossa huomioon. Ryhmämme toivoo palautetta ja yhteistyötä ulkosuomalaisten kanssa. Ensimmäisenä asiana työlistallamme on tärkeää työtä tekevät Suomi- koulut sekä niiden rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle.  Olen jättänyt asiasta talousarvioaloitteen.

  

Ulkosuomalaisten ryhmän järjestäytymisen kunniaksi otimme kuvan, jossa kanssani ryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Veikko Vallin ja
Suomi-Seurasta toiminnanjohtaja Tina Strandberg ja Ulkosuomalaisparlamentin parlamenttisihteeri Sini Castrén.

Helsingin ensi vuoden budjettiesityksessä on kokoomuksen kädenjälki 

Helsingin kaupungin ensi vuoden budjettiesityksestä on saatu sopu pormestarimme esityksen pohjalta. Ratkaisussa näkyvät kokoomukselle tärkeät tavoitteet: koulutukseen panostaminen ja koulurakennuksien korjaamisen vauhdittaminen. Lisävoimavaroja suunnataan terveys-, vanhus- ja vammaispalveluiden parantamiseksi pysyen samalla vastuullisella talouslinjalla. Pitkäaikainen tavoitteemme Johanneksen kentän tekojääradasta toteutuu. Ikäihmisten liikkumisen edellytyksiä edistetään lisäämällä puistonpenkkejä keskeisten kulkureittien varteen. Liikkumista ja turvallisuutta edistää myös se, että viime talvesta oppineena katujen talvikunnossapitoa on päätetty parantaa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille ihmisille.

Mukana Roosa nauha -kampanjassa

Oli ilo osallistua Roosa nauha -kampanjan avajaistilaisuuteen. Roosa nauha on Syöpäsäätiön organisoima kampanja, jolla tuetaan kotimaista rintasyöpätutkimusta. Rintasyövän torjunta on meidän kaikkien yhteinen asia. Tämän vuoden nauhan on suunnitellut upea Seela Sella.

Kutsuja tapahtumiin:

Senioriverkoston tilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ke 6.11. klo 11:30–13:30

Lämpimästi tervetuloa Kokoomuksen Senioriverkoston tilaisuuteen ”Seniorien ääni kuuluviin”. Mukana puheenjohtajamme Petteri Orpo ja puoluesihteerimme Kristiina Kokko. Olen tilaisuudessa verkoston varapuheenjohtajana esittelemässä verkostomme kärkitavoitteita.  Tilaisuudessa pääset keskustelemaan päättäjien kanssa sekä tuomaan esille senioreja koskettavia haasteita. Ilmoittautumiset pyydetään toimittamaan verkoston sihteeri Hanna Hyyryläiselle osoitteeseen hanna.hyyrylainen@eduskunta.fi tai puhelimitse numeron +358 504776058

Helsinkiläisten kokoomusnaisten politiikan workshop eduskunnassa ma 18.11. klo 17–19.

Tervetuloa yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Kokoomusnaisten järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt kokoomusnaisten jäsenille tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun sisältäen ilmoittautumislinkin. Myös uudet ja muut kokoomuksen toiminnasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt ovat lämpimästi tervetulleita mukaan keskusteluun. Neaan voi olla ilmoittautumisen osalta yhteydessä osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi.

Terapiatakuutilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ti 10.12. klo 17–19

Lämpimästi tervetuloa terapiatakuu- ja mielenterveysaiheiseen tilaisuuteen keskustelemaan ja kuulemaan, miten mielenterveyden peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa. Paikalla puhujina ovat muun muassa HUS:in psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Savet the date, tarkempi ohjelma valmistumassa tuota pikaa. Kyseessä avoin tilaisuus, johon ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Terveisin,

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Hyvä kokoomuslainen,

Lämpimästi tervetuloa Kokoomuksen Senioriverkoston jäsentilaisuuteen keskiviikkona 6.11. klo 11:30-13:30 eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3, 00101 Helsinki.

OHJELMA

  • Senioriverkoston pj. kansanedustaja Markku Eestilä toivottaa osallistujat tervetulleeksi
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen: ”Eduskuntaryhmän työ oppositiossa”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko: ”Kokoomuksen tulevaisuuden askelmerkit”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Verkoston vpj. kansanedustaja Sari Sarkomaa esittelee Senioriverkoston kärkitavoitteita
  • Puheenjohtaja Markku Eestilän loppuyhteenveto keskusteluista ja verkoston tavoitteista
  • Tilaisuuden päätös

Kansalaisinfossa on turvatarkastus, joten pyydämme vieraita saapumaan paikalle noin 15 minuuttia ennen ohjelman alkua. Turvatarkastuksen vuoksi tilaisuuteen täytyy myös ilmoittautua etukäteen. Paikalle mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

ILMOITTAUTUMINEN: verkoston sihteeri Hanna Hyyryläinen,

hanna.hyyrylainen@eduskunta.fi tai +358 504776058

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tapaamisiin vilkkaan vuorovaikutuksen merkeissä,

Markku Eestilä

Senioriverkoston puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

Senioriverkoston varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kansanedustajat ja suuret kansanterveys- ja potilasjärjestöt ovat perustaneet eduskuntaan Yksi elämä -verkoston. Ensimmäisessä kokouksessaan verkosto valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Ritva Elomaan (ps).

- Suomen etu on se, että meillä on monia yhdessä tunnistettuja ongelmia. Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on hyvä mahdollisuus etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja näihin aikamme isoihin kysymyksiin, kuten miten voimme edistää väestön hyvinvointia tai miten parantaa terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta, kuvailee verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

- Kansansairaudet liittyvät toisiinsa hyvin moninaisin tavoin. Niillä on yhteisiä riskitekijöitä ja samat keinot auttavat ehkäisemään useita sairauksia. Toisaalta yksi sairaus voi lisätä todennäköisyyttä sairastua myös toiseen sairauteen. Meille järjestöille on tärkeä keskustella ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Siksi eduskunnan Yksi elämä -verkosto on meille tärkeä uusi toimintapa, kertoo MIELI Suomen mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Eduskuntaryhmät ovat nimenneet edustajikseen verkostoon Kim Bergin (sd), Ritva Elomaan (ps), Sari Sarkomaan (kok.), Noora Koposen (vihr.), Katja Hännisen (vas.), Veronica Rehn-Kiven (r.) ja Päivi Räsäsen (kd.).

Järjestöistä mukana ovat Aivoliitto, FILHA, Diabetesliitto, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt. Yhdessä asiantuntijana toimivan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kanssa nämä järjestöt muodostavat Yksi elämä -terveystalkoot.


Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033
Sari Aalto-Matturi, MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Yksi elämä -terveystalkoiden puheenjohtaja, sari.aalto-matturi@mieli.fi, 0400 508 234
Sini Terävä, Syöpäjärjestöjen yhteiskuntasuhteiden päällikkö, eduskunnan Yksi elämä -verkoston sihteeri, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

www.yksielama.fi

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat huolissaan siitä, että kunnissa hämmennys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä syvenee entisestään peruspalveluministeri Kiurun epäselvien lausuntojen myötä. Kiurun mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman myötä terveyskeskuksiin saadaan luvattuja lääkäreitä. Aamulehden 23.10. tietojen mukaan ohjelmalle suunnattava valtionavustusrahoitus ei tähän kenties taivukaan.

”Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon on hallitukselta kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan ilman muuta rahoitusta lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen ja näin on luvattukin. Mikäli nyt myönnettävää rahoitusta ei voida käyttää lääkäreiden palkkaamiseen, niin hoitotakuun tiukennus tulee ajamaan kunnat ahtaalle”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiedotustilaisuudessa 15.10. ministeri Kiurulta kysyttiin, milloin hallitusohjelmassa mainittu tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen perustasolle on ajankohtaista. ”No nyt se on ajankohtaista, kun tämä raha lähtee kentälle. Niin jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niinkun tässä nyt on”, Kiuru vastasi.

Aamulehdessä 23.10. sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen kertoikin, että valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon, vaan sitä varten ovat valtionosuudet. Kumpulainen totesi myös, että valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Kumpulaisen mukaan avustusta voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään resursointiin.

Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko rahaa käyttää lääkärien väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi.

 ”Kyseessä on jälleen yksi petetty lupaus. Hallitus on puhunut tuhannen lääkärin lisäämisestä perusterveydenhuoltoon, mutta hallituksella ei ole osoittaa pysyvää rahoitusta. On mahdollista, että monimutkaisen hankehumpan haun kautta saadakseen palkata määräaikaisesti henkilöstöä purkamaan hoitojonoja. Lisäksi hallituksen osoittamalla määrärahalla jäädään vielä kauas tuhannen lääkärin tavoitteesta. Kaiken lisäksi pitäisi olla rahaa muun terveydenhuoltohenkilöstön palkkaamiseen”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Hallitus on jo palkkaamassa määräaikaisia opettajia ja nyt samaa harkittaisiin lääkäreiden kohdalla? Nämä ovat pysyviä tehtäviä kunnissa, jotka vaativat pysyvän rahoituksen. Tarpeesta lisätä terveyskeskuslääkäreiden työn houkuttelevuutta on myös puhuttu paljon. Aiotaanko nyt palkata määräaikaisia lääkäreitä, ja sitenkö terveyskeskusten houkuttelevuutta ja nuorten lääkärien hakeutumista perusterveydenhuoltoon parannetaan?” edustajat kysyvät.

Kokoomusedustajat jättivät asiasta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Hei helsinkiläinen kokoomusnainen! Lämpimästi tervetuloa yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Tilaisuus järjestetään eduskunnassa kokoomuksen ryhmähuoneessa 18.11. klo 17–19. Kokoomusnaisten järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun sisältäen ilmoittautumislinkin. Tarvittaessa Neaan voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi. Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen kokoomusnainen pääsee osallistumaan.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.

”Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin”, sanoo Sarkomaa.

Kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa (Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita.

”Vetoan Rinteen hallitukseen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vastaavan rahoituksen turvaamiseksi. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta”, sanoo Sarkomaa.  

Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoissa, suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin suomalaisiin nuoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla. 

”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa työvoimasta menetetään pysyvästi”, sanoo Sarkomaa.

Myös korkeakoulutetun työvoiman kysynnässä korostuu Uudenmaan rooli. Pula osaajista on keskeinen kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Uusimaa joutuu houkuttelemaan osaajia muualta. Uusimaa on ainoa Manner-Suomen maakunta, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden maan sisäinen nettomuutto on merkittävästi positiivinen. 

”Hallitusohjelmassa korostetaan korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämä edellyttää ripeitä toimia”, tähdentää Sarkomaa.

Edellinen hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen korkeakouluindeksien jäädytyksen lopettamisesta. Nykyinen hallitus on esittänyt korkeakoulujen perusrahoituksen nostamista. Vaikka on aikeissa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, ei lisämäärärahoja ole tiedossa. Eduskunnan on ensi vuoden talousarvion käsittelyssä löydettävä määrärahat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen ja tutkintotavoitteiden nostamisen rahoittamiseen, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeatasoisen pedagogisen varhaiskasvatuksen vaikutukset sekä lapsen oppimiselle ja kehitykselle että yhteiskunnalle tunnistetaan hyvin. OECD ja Euroopan unioni ja Maailmanpankki ovat linjanneet varhaiskasvatuksen opettajan keskeisen yhteyden varhaiskasvatuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. OECD määrittelee tilastoissaan varhaiskasvatuksen vähintään kaksi tuntia päivässä tapahtuvaksi intensiiviseksi pedagogiseksi toiminnaksi, joka toteutuu vähintään sata päivää vuodessa ja jossa pedagogisesti koulutettu henkilö toteuttaa opetussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta.

Ymmärryksen kasvaessa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on tärkeää selventää, mitä varhaiskasvatuksella ja sen korkealla laadulla tarkoitetaan.

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain 1 §:ssä todetaan varhaiskasvatuksen toimintamuodoiksi päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuslain tavoitteet ja velvoittava
varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat yhtäläisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinneissaan kuitenkin todennut, että varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen edellytykset varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelevat ja etteivät varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ota riittävästi huomioon
varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja, kuten perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatusta.

Perhepäivähoidolla ja avoimella varhaiskasvatuksella on oma tehtävänsä. Avoin varhaiskasvatus ja perhepäivähoito eroavat kuitenkin oleellisesti päiväkotien varhaiskasvatuksesta esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimusten, ryhmäkokojen sääntelyn ja oppimisympäristön ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen suhteen. Varhaiskasvatuksen määritelmän epämääräisyyttä osoittaa myös se, että tällä hetkellä varhaiskasvatusta tarjotaan jopa yöaikaan. Varhaiskasvatuksen nykyinen määrittely ei ole riittävä selkeyttämään eroa varhaiskasvatuksen opettajan johdolla olevan toiminnan, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen välillä.

Varhaiskasvatusta kehitettäessä on varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen erot tunnustettava ja vanhemmille tulee avoimesti kertoa eri toimintamuotojen eroista. Käsitteellinen sekaannus voi haitata myös palveluohjausta ja neuvontaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien lisääminen päiväkodeissa on välttämätöntä varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on välttämätöntä myös lasten varhaisessa tukemisessa ja haasteiden tunnistamisessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on keskeinen lapsen tuen tarpeeseen vastaamisessa. Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa ja tämän tulee myös näkyä lapsen tuen järjestämisessä. Lapsen oppimisen tuen järjestämisessä pedagogiset ja opetukseen liittyvät ratkaisut ovat ohjausjärjestelmän mukaisesti keskeisiä ja varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävä määrä turvattava.

Varhaiskasvatuslaissa ei edelleenkään määritellä lasten oikeutta erityiseen tukeen ja ohjata sen toteuttamiseen. Puutteet lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajapulan vaikutus varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa estäväksi tekijäksi on todettu Karvin arvioinneissa. Riittävän ajoissa annettu erityinen tuki on oleellinen lapsen koko kehityksen kannalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus selkeyttää ja millä aikataululla varhaiskasvatuksen määritelmää eri toimintamuodoissa ja toteuttaa lainsäädäntötasolla lapsen oikeudet erityiseen tukeen varhaiskasvatuksessa?

Helsingissä 9.10.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok
Sari Multala kok
Paula Risikko kok

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kertovat, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tarvittavan 35 miljoonan euron määrärahan lisäämistä vuoden 2020 budjettiin. Edustajien mukaan eduskunta voisi myös tehdä päätökset terapiatakuusta budjettiesitystä muuttaen, sillä vielä ennen vaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

”Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen nopean saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen”, edustajat sanovat.

”Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä”, edustajat sanovat.

Mielenterveyden Terapiatakuu -kansalaisaloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Terapiatakuu toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin”, edustajat sanovat.

Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa.

”Terapiatakuun rahoituksen lisääminen budjetissa on perusteltua jo PALKO:n linjaus huomioiden. Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla”, Laiho sanoo.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää viisaana terapiatakuun toteuttamista viipymättä. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

”Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Vaikka mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ovat kuntien käyttämät eurot mielenterveyspalveluihin vähentyneet. Mielenterveyspalvelut ovat hyvin eriarvoisesti saatavilla. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen”, Sarkomaa sanoo.

"Oikea-aikainen hoito on turvattava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua psykoterapiaan yksityisen kautta”, Sarkomaa tähdentää.

Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan psykoterapiatuen piiriin.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta terapiatakuu on täysin perusteltu ja välttämätön. Sillä taattaisiin apu ihmisille, joilla on vähiten resursseja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Psykoterapiatakuu on myös vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää viisaana korottaa kotitalousvähennystä osana vanhusten kotihoidon ongelmien ratkaisua.  Sarkomaa vetoaa hallitukseen ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä olevan kotitalousvähennyksen leikkauksen perumiseksi. 

”Leikkaus osuu erityisen kipeästi vanhusten kukkaroon ja arkeen. Päinvastoin kotitalousvähennystä on nostettava osana niitä toimia, joilla parannetaan ikäihmisten kotipalveluja,” vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki monen ikäihmisen arkeen ja kotona asumisen mahdollistaja. Ikääntyvässä Suomessa pitää leikkauksien sijaan uudistaa ja laajentaa kotitalousvähennystä niin, että se ehkäisee ikäihmisten tarvetta käyttää raskaampia palveluja kuten tehostettua palveluasumista.

”Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kehottaa hallitusta kuulemaan asiassa eläkeläisiä ja asiantuntijoita.

Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Sitra on ensimmäisten joukossa esittänyt 75 vuotta täyttäneiden senioreiden kotitalouspalveluiden verovähennysoikeuden kasvattamista 70 prosenttiin Kotitalousvähennys arjen tukena -raportissa. Samassa raportissa on myös laskettu esityksen vaikutuksia. Laskelmien mukaan kotitalousvähennyksen noston tuomat palveluostot lykkäisivät 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarvetta puolella vuodella ja kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

 
Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033