Sanna Marinin (sd) hallituksen esitys sosiaali- ja terveysuudistukseksi (sote) leikkaa rajusti isojen kasvavien kaupunkien verotuloja, valtionosuuksia ja muita tuloja.

Kuntien keskeiseksi tehtäväksi jää varhaiskasvatus ja koulu, joiden osuus kasvavien suurten kaupunkien menoissa on hallitseva. Lisäksi hallitus on siirtämässä myös työllisyyden hoidon kuntien vastuulle.

Soten rahoitusmallista on vaikea saada pitävää otetta. Laskelmat muuttuvat jatkuvasti ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin, että rahoitusmalli on keskeneräinen ja täsmentyy lopulta vasta vuonna 2023. Kuitenkin hallitus on viemässä sote-uudistusta nyt kovalla tohinalla läpi eduskunnasta.

Vantaa maksumiehenä

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on huolissaan rankoista verotulojen ja valtionosuuksien leikkauksista, joita sote-uudistus merkitsisi Vantaalle.

– Kaupungin keskeinen vastuu koskee varhaiskasvatusta ja koulua. Meillä on Vantaalla paljon lapsia ja nuoria. Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit, Viljanen sanoo.

– Sote veisi käyttötalousmenoista 49 prosenttia ja käyttötaloustuloista 53 prosenttia. Eli siis veisi kaupungin tuloja enemmän kuin sote on Vantaalle aiheuttanut menoja. Tämä aiheuttaa epätasapainon kaupungin budjettiin. Lisäksi laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että kasvavan kaupungin täytyy rakentaa paljon päiväkoteja ja kouluja, pelkkä opetus ei riitä.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on rakentanut vuosina 2014-2022 kaikkiaan 27 uutta päiväkotitilaa, 3 uutta koulua, 4 koulun laajennusta ja ostanut 10 koulupaviljonkia.

– Hallitus keskittyy vain käyttötalouteen, mutta unohtaa sen, että kaupungin täytyy investoida rakennuksiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja moneen muuhun asiaan, Viljanen muistuttaa.

Painetta kunnallisveroon

Nykymalli merkitsisi ainakin painetta kunnallisveron nostoon, jos Vantaan verotuloja ja valtionosuuksia ollaan näin radikaalisti leikkaamassa.

– Vantaan valtionosuusriippuvaisuus lisääntyisi ja kaupungin taloutta määrittäisi huomattavasti nykyistä enemmän hallituksen vuotuiset budjettipäätökset. Valtionosuudet ovat yleensä kasvaneet indeksikorotuksen verran eli noin 1-2 prosenttia vuodessa, kun taas vuotuinen verotulojen kehitys on ollut Vantaalla 6-9 prosenttia. Tämäkin näkymä on siis tulevaisuuden kehityksen kannalta haastava.

Viljanen muistuttaa, että Sipilän hallituksen sote-malli ei merkinnyt niin kovaa leikkausta kaupungin tuloihin, kuin nykyinen esitys sisältää. Siinä kunnat saivat esimerkiksi pitää kiinteistöveron tuotot, nyt niistäkin leikataan.

Ritva Viljasen mielestä välttämättä tulisi korjata jäljelle jäävän kaupungin kykyä suoriutua tehtävistään ja näin varmistaa lasten ja nuorten koulutus sekä perheiden palvelut. Tämä edellyttää kaikkien suunniteltujen verotuloleikkausten olennaista vähentämistä.

– Hallituksen esitys keskittyy vain sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämiseen, mutta ei kanna huolta jäljelle jäävästä kaupungista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella myös sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, korostaa Viljanen.

”Jääkö tarpeeksi resurssia”

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) on huolissaan liian suurista leikkauksista kuntatalouteen kun uusia hyvinvointialueita luodaan. Lyly korostaa, että kyseessä ei ole vain sote-uudistus, sillä samalla joudutaan rakentamaan myös "uusi kunta".

– Isot kaupungit ovat keskiössä. Jääkö meille tarpeeksi resurssia tehtäviemme hoitoon, Lyly kysyy.

Lyly muistuttaa, että kunnille on tulossa nyt myös työllisyyden hoito. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kasvavalle kaupungille jatkossa suuri perustehtävä. Tampereen nykyinen kahden miljardin euron budjetti laskisi sote-laskelmien mukaan 1,2 miljardiin euroon eli 40 prosenttia.

– Kannan huolta siitä, että Tampere pystyisi jatkossakin huolehtimaan niistä asioista, jotka lisäävät Tampereen elinvoimaa.

Lyly toivoo sote-uudistukseen vielä merkittäviä muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Samoin pääsyä mukaan tekemään laskelmia.

– Meitä on valmistelun yhteydessä kyllä kuultu, mutta onko sillä ollut vaikutusta.

Helsinki menettää 65 miljoonaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista hälyttävinä helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille.

Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

Sarkomaan mukaan rahoitusmalli pitäisi tehdä kokonaan uusiksi sen epäselvyyksien vuoksi.

– Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta, katsoo Sarkomaa.

– Soteuudistus ei saa tarkoittaa sitä, että sen varjolla heikennetään merkittävästi helsinkiläisten palveluita. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula räjähtää käsiin, jos voimavaroja nykyisestään leikataan, sanoo Sarkomaa.

JUHA KESKINENjuha.keskinen@iltalehti.fi

@KeskinenIL

https://yle.fi/uutiset/3-11917075

Hallitus leikkaa tieteestä 35 miljoonaa samaan aikaan, kun sen tavoite on kasvattaa tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostuksia. Oppositio otti ristiriidasta kaiken irti keskiviikkona eduskunnassa.

Eduskunnassa kritisoitiin tänään keskiviikkona kovin sanoin tieteeseen kohdistuvia pysyviä menoleikkauksia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa, että tieteestä leikataan 35 miljoonaa euroa "tavalla tai toisella" vuodesta 2023 alkaen.

Säästöistä päätettiin kehysriihessä viime viikolla. Samalla sovittiin myös siitä, että koulutuksesta tai opintotuesta ei karsita.

Saarikon mukaan tarkkoja leikkauskohteita ei ole vielä tiedossa.

– Tietenkin varjelemme kaikin mahdollisin tavoin perustutkimusta.

"Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa?"

Alle viikko sitten hallitus painotti pyrkivänsä nostamaan tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Opposition kansanedustajat ottivat ristiriidasta kaiken ilon irti.

– Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee, totesi Hjallis Harkimo (liik.)

– Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa? Miten selitätte tätä ristiriitaa? kyseli kansanedustaja Sofia Vikman (kok.).

Kokoomus piti esillä tutkimusrahoituksen merkitystä erityisesti kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.

Sari Multala (kok.) halusi tietää, miten hallitus voi lisätä panostuksia alalle, jolta se samalla leikkaa.

– Se vaatii kuitenkin resursseja. Minkälaisia toimia olette suunnitelleet?

Kokoomuksen ja keskustan kiista: kumpi saa velan kuriin, kumpi on leikannut enemmän?

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toi esille, että nyt tehtävät 35 miljoonan leikkaukset ovat pieniä aiempien hallitusten tekemiin verrattuna.

– Viime kaudella kokoomuslainen opetusministeri kohdisti koulutukseen säästöjä 400 miljoonaa euroa.

– Mittasuhteet on siis hyvä muistaa, vaikka päätös onkin erittäin valitettava.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) hermostui entisen hallituskumppaninsa vihjailusta.

– Tiedätte tasan tarkkaan, että se oli koko hallituksen päätös ja siitä te ette irti pääse.

Kokoomuslaiset ja keskustan Saarikko piikittelivät toisiaan myös siitä, kumpi niistä lopulta näyttäytyi keskustelussa vastuullisen talouspolitiikan kannattajana.

– Olen ymmärtänyt, että teidänkin puolueenne haluaa, että Suomessa velkaantuminen otetaan haltuun, Saarikko arveli.

– Niiden päätösten tekeminen ei ole mukavaa ja niihin kohdistuu valtavasti kritiikkiä. Uskon, että muistatte tämän ajalta, jolloin kohdistitte koulutukseen miljardiluokan leikkauksia.

Kokoomuslaiset toistivat kerta toisensa jälkeen, että hallitus ei olisi yhtä inhottavien päätösten edessä, jos se olisi tehnyt kehysriihessä rohkeampia työllisyyspäätöksiä.

Sari Sarkomaa (kok). sanoi ymmärtävänsä, että talouden tasapainottaminen on vaikeaa.

– Mutta sitä on vähän vaikea ymmärtää, että te rikotte kehyksen ja otatte velkaa roppakaupalla ja silti tiede joutuu leikkauksen kohteeksi.

– Miksi turpeelle riittää rahaa ja tieteelle ei, hän huusi keskustelun väliin.

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-ryostaa-kaupunkien-rahat/

ILKKA AHTOKIVI | 03.05.2021 | 09:52- päivitetty 03.05.2021 | 10:00

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja vaatii hylkäämään maakuntasoten.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus on kääntänyt selkänsä kaupungeille.

– Vasemmistovihreä hallitus kääntänyt kylmästi selän kaupungeille, ryöstää rahat ja romuttaa kaupunkilaisten palvelut. Korona ja sen tuomat jonot painavat. Kätilöt ja muut hoitajat kovilla. Hoitajapula räjähtämässä käsiin. Eduskunnan hylättävä #maakuntasote, hän tviittaa.

Sarkomaa viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullaksen kolumniin Iltalehdessä.

Siinä Kullas toteaa muun muassa, että ”nykyinen sote-esitys on ideologisesti valmisteltu ja puolivaloin ajettu uudistus. Se luo maahan ylimääräisen hallintorakenteen, pistää suomalaiset selkeästi eriarvoisiksi maksajiksi ja luo jykevää painetta kiristää veroruuvia”.

Arvoisa vastaanottaja,   Eduskunnassa kevät on jo pitkällä ja taistelu koronaa vastaan jatkuu, samoin työ hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Hallituksen puoliväliriihi on kirjoitushetkellä  käynnissä. Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan eikä kyyristellä koronan takana. Hallituksen omiin taloustavoitteisiin eivät riitä valtion tukemat työpaikat, vaan aidosti julkista taloutta vahvistava, yritysvetoinen työllisyyden nousu. Kokoomuksen mielestä työllisyystavoitteen rinnalle tulee asettaa tavoite 10 000 yrittäjän kasvamisesta työnantajayrittäjien ryhmään. Meillä on aidosti monia keinoja, jotka lisäisivät työllisyyttä eivätkä lisäisi veronmaksajien taakkaa. Vasemmistohallituksella on edessään todellinen näytön paikka. Julkistimme 14.4. Valtiovarainvaliokuntaryhmämme voimin valmistellut toimenpiteet, jotka tarjosimme hallitukselle puoliväliriihtä varten käyttöön. Lisäksi julkistimme esityksemme Suomen 2020-luvun talouspolitiikaksi.  Lue lisää: https://www.kokoomus.fi/miksi-sydan-on-oikealla-kokoomuksen-esitykset-2020-luvun-talouspolitiikaksi/ Korona on runnellut Helsinkiä kovalla kädellä ja sen myötä on syntynyt hoitovelkaa ja lapsille sekä nuorille oppimisvelkaa - ja eroja. Moni seniori ja omaishoitaja on jäänyt ilman tukea ja yksin. Yrityksien on mennyt konkurssiin, valtava joukko ihmisiä on lomautettu, irtisanottu ja monista muista syistä ilman työtä. Edessä on toinen kesä kun kesätyötä on nuorten hyvin vaikea saada. Kotikaupunkimme tarvitsee ennen kaikkea uutta työtä ja toimia talouden pyörien vauhtiin saamiseksi. Koronan jälkien korjaamiseen tarvitaan lisävoimavaroja palveluihin sekä ihmisten tukemiseen. Jotta riittää jaettavaa, tärkeimpiä ovat ne päätökset joilla vauhditetaan uutta työtä ja verotuloja tuovaa yrittäjyyttä sekä kestävää talouden elpymistä. Siksi kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla. Kohti kesäkuun kuntavaaleja -  Tervetuloa mukaan kampanjaan Olen ehdolla kuntavaaleissa ja innostunut tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kaupunginvaltuutettuna. Helsingissä on edessä isoja kysymyksiä ja niiden ratkaisussa tarvitaan vahvaa osaamista sekä yhteistyökykyä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Kampanjointia tehdään koronan vuoksi pääosin joukolla sosiaalisessa mediassa ja soittamalla tutuille. Luvassa mukavaa tekemistä yhteistyössä. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia  sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen.   tamminen.sonja@gmail.com  050 574 1700. Lämpimästi tervetuloa mukaan. Ollaan yhteydessä! Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja Huhtikuun terveisissä: Tervetuloa tapaamaan Tapaamassa alueen opettajia Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus Rokotusohjelma ei saa olla aluepolitiikkaa Ei tumpata Itämerta Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Tulevat tapahtumat

AfterWalk lauantaina 8.5. klo 13 Facebook-livessä Lämpimästi tervetuloa mukaan AfterWalk-tapahtumaan lauantaina 8.5.  klo 13. Koronarajoitusten vuoksi AfterWalk järjestetään vain Facebook-livessä etänä. Osallistua voit kävelemällä siellä, missä se on sinulle mukavinta ja lähettämällä terveisesi. AfterWalkin teemana on Helsingin lähipalvelut. Kaupunkimme tärkeitä investointeja ovat lapset ja nuoret sekä koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Palveluiden kehittämisessä on kuunneltava helsinkiläisiä. Tapaamassa helsinkiläisiä opettajia  Tapasimme johtamani  Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin alueemme opettajia Teams-kokouksessa. Aiheena olivat korona-ajan vaikutukset varhaiskasvatuksesta lukioihin ja ammattikouluihin. Opettajien puheenvuoroissa nousivat esiin huolia ja onnistumisia liittyen työhön sekä työssä jaksamiseen. Yli vuoden kestänyt poikkeusaika on venyttänyt opettajien jaksamisen äärirajoille. Suuria huolia olivat oppivelvollisuusiän noston tuoma lovi opetuksen budjettiin ja sekä aie siirtää oppilashuollon johtaminen pois kouluista osaksi sote- hallintoa. On järkyttävää, että hallitus toimillaan vaikeuttaa opettajien työtä tilanteessa, jossa tarvitaan mittavasti tukea ja lisävoimavaroja. Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Maakuntaverovalmistelut pitää kuopata heti. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10089

Ei tumpata Itämerta Kaupunkiemme rannoilta  löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Erilaisia myrkkyjä ja karsinogeenejä sisältävät tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10124

Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä Hallituksen aikeet poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus ovat umpivastuuttomia. Kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelu on pysäytettävä. Vasemmistovihreä hallituksen ristiretki yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10152

Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulun! Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Hallituksen olisi vastuullista vetää vahingollinen esitys pois eduskunnasta.  Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10133, https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10117, https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10071

Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Keinot ja rahat Itämeren vaikuttavampaan suojeluun ovat olemassa, vain poliittinen tahto puuttuu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava vaikuttavammaksi. Nyt on vaara, että rahat valuvat hukkaan. Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi.  Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10156,  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10184

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. 

Pidetään yhteyttä. 

Sari Sarkomaa

SUVI HAUTANEN | 13.04.2021 | 08:08 päivitetty 13.04.2021 | 09:00

Kansanedustajan mukaan sote-esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kehottaa keskustalaisia olemaan hoputtamatta eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-esitystä.

– Koputteleeko keskusta hoputuskierroksellaan jo perustuslakivaliokunnan oviakin? Maltti olisi nyt valttia, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin Sanomat kertoi, että osa eduskunnan valiokunnista haluaa odottaa perustuslaillista tulkintaa ennen omaa lausuntoaan, mikä on ärsyttänyt erityisesti keskustaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi HS:lle, että valiokunnan lausunnossa menee vielä 3-4 viikkoa, koska valiokunnan asiantuntijat ovat samoja kuin kriisiajan lainsäädännössä. Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) olisi halunnut valiokuntien lausunnot jo tämän viikon perjantaihin mennessä.

– Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, Sarkomaa kertoo.

Hän ei usko eduskunnan ehtivän hyväksyä sote-esitystä ennen kesälomia, kuten hallituksen tavoitteena on ollut.

– Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulu! Eduskunnan on annettava käsitellä sote-esitys työjärjestyksen mukaisesti ja asiallisesti. Se on koko Suomen etu, Sarkomaa linjaa.

VILLE MÄKILÄ | 12.04.2021 | 08:50- päivitetty 12.04.2021 | 10:24

Kansanedustaja ihmettelee, miksei SDP:n puoluevaltuusto vaadi rokotuspassia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kysyy, voisiko pääministeri Sanna Marinin johtama SDP vaatia tuen lisäksi rokotuspassia, jotta yrittäjät, tapahtuma-ala ja kulttuurin tekijät pääisisivät tekemään työtä.

– Suomi avattaisiin ennen yleisten rajoitusten purkua. Miksi se ei demareille käy?, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa Verkkouutisten artikkeliin, jonka mukaan SDP:n puoluevaltuusto vaatii pikaista tukea tapahtuma-alalle. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta vetämään sote-esityksen pois eduskunnasta.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, he linjaavat yhteisessä tiedotteessaan.

Sarkomaan, Laihon ja Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa kommentoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan.

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.”

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä.

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, tamperelainen Ikonen sanoo.

Kirjallinen kysymys yliopistollisten sairaanhoitopiirien huolesta liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Maamme kaikki yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat jättivät 15.3.2021 yhdessä kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa liittyen eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen (HE 241/2020 vp) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.  

Kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

Juha Tuominen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 

Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 

Risto Miettunen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanotossa todetaan seuraavaa:  

Nyt valmisteilla olevan uudistuksen kulmakivet ovat edelleen tärkeät — palvelujen integraation vahvistaminen sekä leveämpien hartioiden rakentaminen. Järjestäjän tulee olla vahva ja sillä tulee olla valta ja vastuu järjestää toiminta alueensa parhaaksi. 

Mielestämme palvelut tulee turvata mahdollistavalla lainsäädännöllä sen sijaan, että säädöksillä rajoitetaan toimintaa liian tiukasti. Jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, tulee uudessa sote-lainsäädännössä huomioida vähintään seuraavat seikat: 

1. Tutkimus ja koulutus on turvattava ja vähintään nykytilanne säilytettävä. 

Nykyisessä lakiehdotuksessa ei näin ole. Yliopistosairaaloiden nykyrahoituksesta noin 10 prosenttia menee tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi rahoitusmalli vähentäisi em. rahoituksesta noin puolet. Jäljelle jäisi valtion nykymuotoinen rahoitus, mutta esimerkiksi kuntien yliopistollisille sairaanhoitopiireille osoittama tutkimusrahoitus jäisi pois. Nyt lakiehdotus ei huomioi rahoituksen näkökulmasta yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien käyttöönotossa eikä tutkimuksessa. Nämä pitää ottaa huomioon rahoitusratkaisun kriteereissä täysimääräisesti. Vaihtoehtoisesti tutkimusta ja koulutusta koskeva rahoitus tulisi erottaa palvelujen rahoituksesta erilliseksi ja täysimääräisesti todellisia kustannuksia vastaavaksi rahoitukseksi.

 2. Investointien rahoitus on mahdollistettava. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee jatkossakin toiminnan jatkuvuuden turvaavia investointeja. Hyvinvointialueella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää investoinneista oman alueensa ja eri alueiden välisiin yhteisiin hankkeisiin. Investoinnit on tietysti perusteltava ministeriöille ja osoitettava takaisinmaksulaskelmat. Ehdotettu lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista investointien toteuttamista, koska lainanottokriteerit on muodostettu liian kireiksi. Lakiehdotuksessa investoinneilta vaaditaan 10 vuoden takaisin maksuaikaa, vaikka kyseessä olisi yli 30 vuoden poistoajan rakennusinvestointi. 

3. Hyvinvointialueen tulee saada järjestää toimintansa alueensa erikoispiirteiden mukaan. 

Esitetty lainsäädäntö ei mahdollista julkisomisteisten yhtiöiden ja osuuskuntien toimintaa kliinisissä palveluissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat täysin hyvinvointialueen tai alueiden määräysvallassa, tulee rinnastaa hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Osaamisen keskittyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamat julkisomisteiset osuuskunta- ja yhtiömuotoiset tuotantorakenteet ovat välttämättömiä palveluiden saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. 

4. Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimus tulee poistaa tarpeettomana lakitekstistä. 

Sairauksien diagnostiikka ei ole julkisen vallan käyttöä. Sote-lakiesityksessä vaaditaan potilaan erikoissairaanhoitoon sisään kirjaamisessa virkalääkärin päätös tai arvio. Tämä vaatimus luo hyvin kalliin ja byrokraattisen järjestelmän, jossa myös lääkärit eriarvoistetaan. Esitetyssä laissa on jo huomioitu myös työsuhteessa olevien lääkäreiden virkavastuu (järjestämislain 20§). Suomalaisen terveydenhuollon hyvä, kansainvälisestikin tunnistettu erityispiirre on ollut pienet transaktiokustannukset eli byrokratiakustannukset muun muassa potilaiden hoitoon ottamisessa ja laskutuksessa. 

5. Terveydenhuoltoa tulee digitalisoida. 

Useissa kansainvälisissä arvioinneissa on todettu, että jo nykyteknologioita hyödyntämällä terveydenhuollon menot voisivat olla 10 prosenttia pienemmät. Suomessa tarvitaan alueellisesti integroidut asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden integraation mahdollistaviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tulee tehdä merkittäviä kansallisia investointeja ja samalla tulee mahdollistaa alueiden oma digitalisaation kehitystyö tukien myös kotimaista järjestelmien kehitystyötä. Näistä alueella kehitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi tekoälypohjaisista digitaalisista hoitopolkuratkaisuista, on mahdollista skaalata kansallisia ratkaisuja. 

Tulevassa sote-lainsäädännössä tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen, mahdollistaa tarvittavat investoinnit sekä digitaalisuuteen että rakennuksiin sekä jättää hyvinvointialueille todelliset mahdollisuudet johtaa alueiden toimintaa niiden erityispiirteiden mukaan hyvinvointialueiden julkisomisteisten osuuskuntien ja osakeyhtiöiden toiminta mahdollistaen. Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimin hallitus ryhtyy turvatakseen yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen, 

millaisin toimin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille mahdollistetaan niiden jatkuvuuden turvaavien investointien rahoitus, 

miten hallitus turvaa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamien osuuskuntien ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuuden kliinisissä palveluissa, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-lakiesitykseen sisältyvän kustannuksia ja byrokratiaa tuovan erikoissairaanhoidon lääkärin virkasuhdevaatimuksen poistamiseksi ja 

millaisin toimin edistetään terveydenhuollon digitalisaatiota niin, että maamme terveydenhuollolla on mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa? 

Helsingissä 1.4.2021 

Sari Sarkomaa kok