Kategoria: Tiedotteet

12.2.2013

Vahasalo ja Sarkomaa: toisen asteen koulutuksen rahoitusta ei yhteen putkeen

– Toisen asteen koulutuksen valtionosuudet tulee pitää erillään jatkossakin, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat Valtionvarainministeriölle juuri esitettyjä selvitysmies Miettisen vaihtoehtoja (12.2.2013) valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. – Lukion ja ammatillisen koulutuksen sulauttaminen yhteen rahoitusputkeen olisi hallitusohjelman vastainen.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, joka on turvannut, ettei koulutuksen rahoitus valu muualle. Raha maksetaan suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka voi olla esimerkiksi kuntayhtymä, säätiö tai muu yksityinen taho. Näin varmistamme, että rahoitus ohjautuu suoraan opetukseen.

– Uudistusta tarvitaan, mutta meidän tulee pitää kiinni nykymallin kivijalasta, jonka perusteella raha menee suoraan oppilaitoksille. Se turvaa rahoituksen oppilaitoksille oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kansanedustajat toteavat.

– Nyt esitetyt vaihtoehdot heikentäisivät koulutuksen tarjoajien toimintaedellytyksiä, kansanedustajat huomauttavat. – Rahoitusjärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon tuloksellisuusmittareita koulutuksen läpäisyasteesta ja vaikuttavuudesta, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat.

– Kuntien tehtäviä ei tule lisätä sillä koulutuksen resurssit katoavat helposti muihin toimintoihin, joissa on tiukempi lainsäädäntö. – Opetuksen voimavaroja ei voi niistää kunnan muihin menoihin. Siksi haluamme, että rahat menevät suoraan oppilaitoksille, kansanedustajat vaativat. – Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on oltava tarkkana, ettemme heikennä koulutusjärjestelmäämme, kansanedustajat huomauttavat.

– Rahoituksen oikea-aikaisuus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys ovat opiskelijoiden, henkilöstön ja koko Suomen etu, Vahasalo ja Sarkomaa valottavat tilannetta.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Tiedote 9.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää toimia sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että kyse on isosta asiasta. Vakavuutta kuvaa vuoden 2011 kunta-alan työolobarometri: Terveystoimessa vastaajista 53% ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. Sarkomaa jätti asiasta eilen kirjallisen kysymyksen.

”Väkivalta ja sen uhka vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta ja työhyvinvointia vakavalla tavalla, joka näkyy kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa siitä, että hän on nostanut  asian vahvasti esille. Risikko on näyttänyt vihreää valoa asetukselle, joka tarkentaisi työturvallisuuslain yleisluonteisia säännöksiä väkivallan uhan torjunnasta ja yksintyöskentelyn riskeistä.

”Työntekijöiden kohtaaman väkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen on etsittävä uusia keinoja. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan”, sanoo Sarkomaa.

Asetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia, vaan se on jätetty yksittäisen väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän ilmoituksen varaan. Tehyn mielestä työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa. Tämä muutos on Sarkomaan mielestä perusteltu. Sarkomaa vaatii ottamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan viestin vakavasti ja etenemään asiassa ripeästi,  jotta nykyinen eduskunta ehtii käsitellä työturvallisuutta edistävät lakimuutokset.

Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertovat, että terveydenhuollon työntekijät joutuvat yhä useammin väkivallan kohteeksi. Luvut ovat hälyttävän korkeita: Tehyn viimevuotisesta järjestötutkimuksesta ilmenee, että kyselyä edeltäneenä vuonna fyysistä väkivaltaa oli kokenut 29 % vastaajista. SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

”Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta on tullut palautetta myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivaltatilanteista ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi.  Myös tämä puute on korjattava kiireellisesti”, vaatii Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 8.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatusta joustavasta hoitorahasta. Asiaa koskeva työryhmän esitys luovutettiin tänään peruspalveluministerille. Joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sarkomaan mukaan suomalainen perhepolitiikka on junnannut liian pitkään on-off-asennoissa: Onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on "sekä että"-ihmisiä.

”Ajatus, että vanhemmat ovat joko kotivanhempia tai uraihmisiä, on irti arjesta. Uusi, joustava hoitoraha on hyvä askel pois tällaisesta perhepolitiikasta”, sanoo Sarkomaa. ”Hoitorahan kehittäminen on yksi kokoomuksen palkansaajavaltuuskuntamme tärkeä tavoite”, Sarkomaa iloitsee valtuuskunnan puheenjohtajana.

Sarkomaan mukaan maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. Sarkomaa toivoo, että pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen mahdollistava joustava hoitoraha kannustaa kotihoidontukea saavia sekä isiä että äitejä osa-aikatyön tekemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että hoitorahauudistuksella on myös vaikutuksia päivähoidon tarpeeseen: Myös päivähoidossa on otettava ripeitä askelia, jotta tarjolla on ”on off”-vaihtoehdon, eli kokopäivähoidon rinnalla erilaisia vaihtoehtoja, kuten osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja, kerhoja ja vuorohoitoa. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Ilman päivähoidon joustavuutta ei joustava hoitorahamallikaan toimi.

Sarkomaa muistuttaa, kuinka tärkeää on uuden varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä saada päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Ikivanhaa päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla.

”On välttämätöntä, että päivähoidon maksupolitiikka uudistuu uuden valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain myötä. Työryhmän esitys tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta vastaa kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan vaateeseen päivähoitomaksujen perustumisesta aiempaa selkeämmin käytettyyn hoitoaikaan. Maksupolitiikan on tuettava lasten etua sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatua. Siinä on myös huomioitava erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltajien tilanne”, Sarkomaa sanoo.

”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 4.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen vaativat liikunnan, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämistä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat jättivät tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä, mutta jättää samalla paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. ”Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät palveluiden järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn edistämistä. Riittävä päivittäinen liikunta ja toimiva kuntoutus vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun”, toteavat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen.

”Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen”, muistuttavat kansanedustajat.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. ”Seurantakriteerejä tehtäessä onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan”.

Kansanedustajat kannustavat kunnissa jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen keräämiseen, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön kaikkialla Suomessa. Toimivana esimerkkinä he mainitsevat Espoon Jorvin sairaalassa toteutettavan ”lonkkaliukumäen”, jossa kotiutuminen on onnistuttu lyhentämään keskimäärin 24 vuorokauteen - lähes puoleen normaaliin leikkausprosessiin verrattuna.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lenita Toivakka
050 512 2928

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 29.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa toivoo, että kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi kannustaisi hallitusta asiassa aloitteellisuuteen. Sarkomaan mukaan myös työmarkkinajärjestöjen pitäisi vahvemmin ottaa tasa-arvoasiat agendalleen. Sarkomaa oli tänään kannustamassa Kolmen Sepän aukiolla Yrittäjänaisia tempauksessaan kerätä aloitteeseen nimiä.

”Kansalaisaloite on tervetullut vauhdittamaan työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista. Uskon, että asia saa eduskunnassa kannatusta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on asiassa ollut aktiivinen ja jatkuvasti muistuttanut hallitusta asian edistämiseksi. Sarkomaa muistuttaa jälleen kerran, että hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia.

Sarkomaan mielestä vanhemmuuden kustannusasiassa on hallituksen tehtävä linjauksensa tulevassa puolivälitarkistuksessaan ja kehysriihessään.

”Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait”, sanoo Sarkomaa. ”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tähän ei Suomella ole varaa.”

Sarkomaan johtama kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta luovutti nykyiselle pääministerille kannanottonsa ennen eduskuntavaaleja. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskunnan kannanotossa ehdotettiin, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Muistisairaan ihmisen ihmisioikeudet ja vapauden rajoittaminen -vaikuttajafoorumi 1.2.2013 klo 10 - 13

36 suomalaista sairastuu muistisairauteen joka päivä. Alzheimerin tautia tai jotain muuta etenevää muistisairautta sairastaa jo noin 130 000 ihmistä. Onko muistisairaalla ihmisellä ihmisoikeuksia?  Mitkä ovat vapauden rajoittamisen rajat? Tukeeko vai heikentääkö valmisteilla oleva lainsäädäntö muistisairaan itsemääräämisoikeutta? Miksi meidän pitäisi välittää toisistamme enemmän?

Tule kuulemaan lisää:
MUISTISAIRAAN IHMISEN IHMISOIKEUDET JA VAPAUDEN RAJOITTAMINEN -VAIKUTTAJAFOORUMI

1.2.2013 klo 10.00 - 13.00 Pikkuparlamentin Kansalaisinfo
Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 10.00.

OHJELMA
Tervetuloa
Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen

Tositarina välittämisestä ja välinpitämättömyydestä - jos yksikin pelastuisi
Ulla-Maija Vähä, omainen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa – VÄLITÄ! -juhlavuositeeman avaus
Muistiliiton liittohallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Muistisairaan ihmisen perus- ja ihmisoikeudet
Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja, MEP Sirpa Pietikäinen

Vapauden rajoittamisen rajat muistisairaan ihmisen näkökulmasta - ajankohtaisia näkökulmia Euroopasta
Oikeustieteen dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittautumiset: ilmoittautumiset@muistiliitto.fi

Tiedote 23.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan suomalaislasten suun terveydestä. Sarkomaan mukaan tarvitaan lisätoimia ja uusia keinoja karieksen kuriin saamiseksi. Esimerkiksi ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan viipymättä lasten ksylitolin käytöstä sekä sen yhteydessä annettavasta terveyskasvatuksesta valtakunnalliset ohjeet. Sarkomaa jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Kuntien erilaisista käytännöistä kertoo se, että Helsingin päiväkodeissa kiellettiin ksylitolipastillien jakaminen alle esikouluikäisille.

”Ksylitolikieltoa on mahdotonta ymmärtää. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinkiläiset perheet ovat antaneet paljon palautetta ja kertoneet olevansa hämmentyneitä kun kaupungin terveydenhuollossa neuvotaan käyttämään ksylitolipastilleja, ja päiväkodeissa asia kielletään”, toteaa Sarkomaa.

Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena.

”Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä”, kannustaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorille. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä. Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista.

Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskysely 2011 mukaan 2000-luvun mittaan lasten hammasterveys ei juuri ole kohentunut. Peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 29.12.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ovat tyrmistyneitä julkisuuteen tulleista kaavailuista hajasijoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään. Keskuksen siirtäminen Jyväskylään on  vastoin selvitysmiehen esitystä ja valtionhallinnolle esitettyjä tehokkuusvaatimuksia. Opetusministerikin on jo ehtinyt aiemmin todeta, ettei ole perusteluja poiketa selvitysmiehen esityksestä.

Kansanedustajat penäävät nyt vastausta, mistä asiassa kyse ja vaativat opetusministeriä pysymään kannassaan sekä selvitysmiehen perustellussa esityksessä.

Arviontikeskuksen sijoittamiselle Helsinkiin on vahvat perusteet. Siinä toteutuvat toiminnan tehokkuudelle oleelliset arviointiasiantuntijoiden saanti, läheinen yhteys opetusviranomaisiin ja sidosryhmiin, hyvät yhteydet eri puolille Suomea sekä kansainvälinen yhteistyö. Sijoittamisessa tulee niin ikään säästösyistä ottaa huomioon opetushallinnon sisäisten voimavarojen ja tietojärjestelmien  yhteinen käyttö. Sijainti Opetushallituksen yhteydessä voisi luoda myös siltaa arvioinnista kehittämiseen.

Arviointikeskusta koskevan lakiesityksen on arvioitu tulevan alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Selvitysmies jätti asiasta marraskuussa raporttinsa, jossa hän esitti arviointikeskuksen toimipaikaksi Helsinkiä.

Kansanedustajat Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat opetusministeriä eduskunnan  tarkastusvaliokunnan raportista. Raportti roimi kovin sanoin alueellistamispolitiikan toteutusta. Valiokunnan raportti osoittaa, että alueellistamisesta on tullut suuria kustannuksia.  Alueellistaminen ei ole jäänyt vain tuloksiltaan laihaksi, vaan siitä on aiheutunut myös selkeää vahinkoa.

Virastojen pakkosiirrot  ovat tulleet hyvin kalliiksi ja vaurioittaneet siirrettyjen virastojen toiminnan laatua sekä tehokkuutta. Siirrot ovat olleet kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa.

"Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa toistaa näitä virheitä. Päinvastoin on keskityttävä lisäämään kustannustehokuutta, jotta nykyisillä resursseilla voidaan saada aikaiseksi enemmän", toteavat Sarkomaa ja Vahasalo. Edustajat jättävät arviointikeskuksesta myös kirjallisen kysymyksen valtioneuvoston vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050  511 3090

Tiedote
21.12.2012

Sarkomaa iloitsee: Eduskunnan lausuma Lastensairaalasta oli paras joululahja

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee Suomen lasten kannalta todella tärkeästä eduskunnan ensi vuoden budjetin yhteydessä tänään hyväksymästä lausumasta. Hyväksyessään lausuman eduskunta lähetti kehysriiheen valmistautuvalle hallitukselle jouluterveiset. Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

”Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Useat eri tahot, monet yhdistykset, terveydenhuollon ammattilaiset, lasten äidit ja isät sekä monet meistä poliitikoista tekevät hartiavoimin työtä sen eteen, että uusi Lastensairaala saadaan. Lausuma on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi - ja parhain joululahja " iloitsee Sarkomaa, joka esitteli täysistunnossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä ja sen yhteydessä lastensairaalaa lastensairaalaa koskevan lausumaesityksen.

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä ja koko sairaala ajolähtötilantessa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Myös sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon. Uusi lastensairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017.

”Perusteltua on, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden”, lisää Sarkomaa.

”Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaa pitää välttämättömänä lasten huoltajuusriitojen sovittelumallin kokeilun vakinaistamista ja laajentamista koko maahan. Se on perustelua niin inhimilliseltä kuin myös kustannussäästöjen kannalta. Asiantuntija-avusteisessa sovittelumenettelyssä lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Sarkomaa esitteli tänään täysistunnossa oikeusministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä. Sarkomaa toivoo, että eduskunta saisi asiaa koskevan lakiesityksen käsiteltäväkseen tulevana vuonna.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että tänä vuonna ministeriö oli sisällyttänyt sovittelumenettelykokeilun jatkumisen voimavarat ensi vuoden budjettiesitykseen. Näin kokeilua voidaan jatkaa vuonna 2013 nykyisessä laajuudessaan 11 käräjäoikeudessa. Sovittelumenettely on saanut suuren suosion.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 3600 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, joista riitaisiksi muodostuu 1800–2000 asiaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta tai pidempäänkin.

”Tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika. Pidimme viime vuonna kunta- ja terveysjaostossa tärkeänä, että vauhditamme sovittelumallin laajentamista. Siksi jaoston ehdotuksesta eduskunta lisäsi tämän vuoden budjettiesitykseen 900 000 euroa”, kertoo Sarkomaa.

Sovittelumenettelykokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia; sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Se on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille. Kuntien sosiaalitoimessa kokeilu on vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten laatimisen tarvetta, mikä on vähentänyt myös kuntien menoja. Oikeusministeriön selvityksen mukaan tuomioistuimelle ja sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa/ huoltajuusriita.

”Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033