Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 7.3.2013

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat sekä kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja muistuttavat kehysriiheen valmistautuvaa hallitusta uuden lastensairaalan rahoittamiseen tarvittavasta valtion rahoitusosuudesta ja asiaan liittyvästä eduskunnan hyväksymästä lausumasta. Valiokunnan kansanedustajat pitävät välttämättömänä, että hallitus tekee asiasta päätöksen maaliskuun kehysriihessä.

”Hallituksen on muistettava tämän vuoden valtion budjetin yhteydessä eduskunnan hyväksymä lausuma: Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä”, muistuttavat kansanedustajat.

”Perusteltua on, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden”, sanovat kansanedustajat.

Kansanedustajat ovat ilahtuneita myös laajasta kansalaiskeräyksestä sairaalan hyväksi.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin, elinkaarensa päässä oleviin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan.

”Myös sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon. Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen”, kansanedustajat toteavat.

Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017.

”Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala. Sairaalan avaaminen vuonna 2017 olisi hieno tulevaisuuspanostus", kansanedustajat lisäävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa (kok)
Valtiovarainvaliokunnan jäsen, kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

Kimmo Sasi (kok)
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja
050 511 3148

Kari Rajamäki (sd)
050 511 3135

Kari Uotila (vas)
050 512 3031

Astrid Thors (r)
050 512 1580

Osmo Soininvaara (vihr)
045 121 4559

Jouko Jääskeläinen (kd)
050 512 0782

20.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa penää demareilta viisautta noudattaa hallitusohjelmaa. Sarkomaa vaatii demareita keskittymään epäkelpoina haudattujen ”koulutuspoliittisten raatojen” kaivelun - kuten oppivelvollisuusiän pidentämisehdotusten - sijaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

”On erittäin huolestuttavaa, että SDP on jälleen kerran kaivamassa esille hellimänsä ajatuksen venyttää oppivelvollisuusikää. Esitys on joka kerta kuopattu epäkelpona. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino vastata nuorten ongelmiin”, toteaa Sarkomaa. ”Toimien on oltava juuri päinvastaisia. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi nuoret tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.”

Sarkomaa muistuttaa, että oppivelvollisuusiän nostoa ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattiin nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

”Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kannustavia ja joustavia ratkaisuja, eivätkä kahta vuotta pakkoistumista lisää koulussa. SDP:n hötkyilyn takia voi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutuminen olla vaarassa hidastua. Tempoilun sijaan on kaikki voimat laitettava koulutus- ja yhteiskuntakuun toteuttamiseen”, sanoo Sarkomaa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun eteneminen takkuilee, eikä monissa kunnissa edes tiedetä, mitä takuun toteuttaminen tarkoittaa.

”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme ottaneet erityiseksi seurattavaksi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisen. Meneillään oleva yhtälö talouden sopeuttamisineen ja rakennemuutoksineen on enemmän kuin haasteellinen. Esimerkiksi meillä Helsingissä koulutus- ja yhteiskuntatakuu edellyttää 1500 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan lisäämistä. Koulutusmäärien ja -paikkojen oikean kohdentamisen ohella on korostettava oppilaan- ja opinto-ohjauksen merkitystä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa työministeri Ihalaista (sd) hoitamaan kiireellisesti kuntiin tarvittavat ohjeistukset koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Hän muistuttaa, että SDP:n ohi hallitusohjelman esille nostamat useat asiat, kuten nuorisokouluhaikailut ja pätkätutkinnot, vievät voimavaroja hallitusohjelmassa yhdessä sovituilta painopisteiltä.

”Nyt on keskityttävä yhdessä sovittujen tavoitteiden ripeään eteenpäin viemiseen. Kentältä on tullut selkeä huolestunut viesti siitä, ehditäänkö kaikki sovittu toteuttamaan. Esimerkiksi uuden varhaiskasvatuslain ja lukiouudistuksen valmistelu käynnistettiin vasta lähempänä vaalikauden puoliväliä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 14.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo täystyrmäävät tänään julkisuuteen tulleen opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen korkeakouludiplomeista.

- Esitys on syytä laittaa suoraan roskakoriin. Ehdotetut kaksivuotiset lyhyttutkinnot ovat askel aivan väärään suuntaan ja polku koulutustason laskemiseen. Tavoitteenamme on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

Haastavan taloustilanteen alla on ammattikorkeakouluihin sekä yliopistosektorille kohdistettu merkittäviä leikkauksia. Edustajien mielestä yhtälö on kummallinen:

- Leikkausten jälkeen esityksellä kuitenkin avattaisiin korkeakoulutusta, mutta resurssit suuntautuisivat matalamman tason koulutukseen.  Pätkimisen sijaan opetusministeriön tulee keskittyä opetuksen laadun, sujuvien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen sekä siihen, että korkeakouluilla on resursseja huolehtia nykyisistä koulutustehtävistään.

Ministeriö on perustellut lyhyttutkintoja sillä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus opiskella korkeakoulussa. Edustajat pitävät perustelua kummallisena, sillä ”maailman osaavin kansa” ei tarkoita sitä, että kaikilla pitäisi olla korkeakoulututkinto hinnalla millä hyvänsä. Tavoite toteutuu sillä, että huolehdimme koulutuksen laadusta ja muistamme, että pärjätäksemme tarvitsemme erilaista osaamista.

Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi kehittäisimme lyhyttutkintoja korkeakouluihin. Koulutustarpeen ennakointi pohjautuu Suomessa systemaattiseen työvoimatarpeen ennakointiin. Viimeisin koulutustarpeen ennakointi ei tuonut mitään vihjettä siitä, että työmarkkinoillamme olisi tarve lyhyttutkinnoille. Päinvastoin työmarkkinajärjestöt ovat viestittäneet selkeästi, ettei mitään tarvetta ole esitetyn kaltaiselle pätkätutkinnolle. Herää kysymys, kuka tätä tutkintoa tarvitsee?

On hyvä muistaa, että työryhmä ei ollut asiasta yksimielinen. Työryhmässä edustettuina olleet työmarkkinajärjestöt jättivät raporttiin asiasta eriävän mielipiteen.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä lyhyttutkintojen pakkosynnytys olisi tempoilevaa koulutuspolitiikkaa, jolle on sanottava ehdoton ei. Maassamme on johdonmukaisesti otettu käyttöön Bologna-prosessin mukainen kaksiportainen tutkintorakenne.  Yliopistot ovat juuri uudistamassa kandidaattitutkintojaan. Tämän työn tulokset ovat vielä näkemättä. Tutkintorakenteen ja sen kehittämistyön on oltava pitkäjänteistä, jotta korkeakoulut voivat sitoutua yhdessä sovittuun kehittämistyöhön.

- On perusteltua myös kysyä, mitä ammatillisen tutkinnon  sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkina-asemalle käy, jos ehdotetut lyhyttutkinnot yleistyisivät?

Sarkomaa ja Vahasalo näkevät välttämättömänä, että hallitus välitarkastuksessa katsoo, ettei säästöillä tai lyhyttutkintojen kehittämisellä romuteta suomalaisten laadukasta koulutusta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

12.2.2013

Vahasalo ja Sarkomaa: toisen asteen koulutuksen rahoitusta ei yhteen putkeen

– Toisen asteen koulutuksen valtionosuudet tulee pitää erillään jatkossakin, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat Valtionvarainministeriölle juuri esitettyjä selvitysmies Miettisen vaihtoehtoja (12.2.2013) valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. – Lukion ja ammatillisen koulutuksen sulauttaminen yhteen rahoitusputkeen olisi hallitusohjelman vastainen.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, joka on turvannut, ettei koulutuksen rahoitus valu muualle. Raha maksetaan suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka voi olla esimerkiksi kuntayhtymä, säätiö tai muu yksityinen taho. Näin varmistamme, että rahoitus ohjautuu suoraan opetukseen.

– Uudistusta tarvitaan, mutta meidän tulee pitää kiinni nykymallin kivijalasta, jonka perusteella raha menee suoraan oppilaitoksille. Se turvaa rahoituksen oppilaitoksille oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kansanedustajat toteavat.

– Nyt esitetyt vaihtoehdot heikentäisivät koulutuksen tarjoajien toimintaedellytyksiä, kansanedustajat huomauttavat. – Rahoitusjärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon tuloksellisuusmittareita koulutuksen läpäisyasteesta ja vaikuttavuudesta, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat.

– Kuntien tehtäviä ei tule lisätä sillä koulutuksen resurssit katoavat helposti muihin toimintoihin, joissa on tiukempi lainsäädäntö. – Opetuksen voimavaroja ei voi niistää kunnan muihin menoihin. Siksi haluamme, että rahat menevät suoraan oppilaitoksille, kansanedustajat vaativat. – Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on oltava tarkkana, ettemme heikennä koulutusjärjestelmäämme, kansanedustajat huomauttavat.

– Rahoituksen oikea-aikaisuus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys ovat opiskelijoiden, henkilöstön ja koko Suomen etu, Vahasalo ja Sarkomaa valottavat tilannetta.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Tiedote 9.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää toimia sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että kyse on isosta asiasta. Vakavuutta kuvaa vuoden 2011 kunta-alan työolobarometri: Terveystoimessa vastaajista 53% ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. Sarkomaa jätti asiasta eilen kirjallisen kysymyksen.

”Väkivalta ja sen uhka vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta ja työhyvinvointia vakavalla tavalla, joka näkyy kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa siitä, että hän on nostanut  asian vahvasti esille. Risikko on näyttänyt vihreää valoa asetukselle, joka tarkentaisi työturvallisuuslain yleisluonteisia säännöksiä väkivallan uhan torjunnasta ja yksintyöskentelyn riskeistä.

”Työntekijöiden kohtaaman väkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen on etsittävä uusia keinoja. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan”, sanoo Sarkomaa.

Asetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia, vaan se on jätetty yksittäisen väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän ilmoituksen varaan. Tehyn mielestä työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa. Tämä muutos on Sarkomaan mielestä perusteltu. Sarkomaa vaatii ottamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan viestin vakavasti ja etenemään asiassa ripeästi,  jotta nykyinen eduskunta ehtii käsitellä työturvallisuutta edistävät lakimuutokset.

Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertovat, että terveydenhuollon työntekijät joutuvat yhä useammin väkivallan kohteeksi. Luvut ovat hälyttävän korkeita: Tehyn viimevuotisesta järjestötutkimuksesta ilmenee, että kyselyä edeltäneenä vuonna fyysistä väkivaltaa oli kokenut 29 % vastaajista. SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

”Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta on tullut palautetta myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivaltatilanteista ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi.  Myös tämä puute on korjattava kiireellisesti”, vaatii Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 8.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatusta joustavasta hoitorahasta. Asiaa koskeva työryhmän esitys luovutettiin tänään peruspalveluministerille. Joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sarkomaan mukaan suomalainen perhepolitiikka on junnannut liian pitkään on-off-asennoissa: Onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on "sekä että"-ihmisiä.

”Ajatus, että vanhemmat ovat joko kotivanhempia tai uraihmisiä, on irti arjesta. Uusi, joustava hoitoraha on hyvä askel pois tällaisesta perhepolitiikasta”, sanoo Sarkomaa. ”Hoitorahan kehittäminen on yksi kokoomuksen palkansaajavaltuuskuntamme tärkeä tavoite”, Sarkomaa iloitsee valtuuskunnan puheenjohtajana.

Sarkomaan mukaan maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. Sarkomaa toivoo, että pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen mahdollistava joustava hoitoraha kannustaa kotihoidontukea saavia sekä isiä että äitejä osa-aikatyön tekemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että hoitorahauudistuksella on myös vaikutuksia päivähoidon tarpeeseen: Myös päivähoidossa on otettava ripeitä askelia, jotta tarjolla on ”on off”-vaihtoehdon, eli kokopäivähoidon rinnalla erilaisia vaihtoehtoja, kuten osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja, kerhoja ja vuorohoitoa. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Ilman päivähoidon joustavuutta ei joustava hoitorahamallikaan toimi.

Sarkomaa muistuttaa, kuinka tärkeää on uuden varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä saada päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Ikivanhaa päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla.

”On välttämätöntä, että päivähoidon maksupolitiikka uudistuu uuden valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain myötä. Työryhmän esitys tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta vastaa kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan vaateeseen päivähoitomaksujen perustumisesta aiempaa selkeämmin käytettyyn hoitoaikaan. Maksupolitiikan on tuettava lasten etua sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatua. Siinä on myös huomioitava erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltajien tilanne”, Sarkomaa sanoo.

”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 4.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen vaativat liikunnan, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämistä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat jättivät tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä, mutta jättää samalla paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. ”Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät palveluiden järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn edistämistä. Riittävä päivittäinen liikunta ja toimiva kuntoutus vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun”, toteavat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen.

”Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen”, muistuttavat kansanedustajat.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. ”Seurantakriteerejä tehtäessä onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan”.

Kansanedustajat kannustavat kunnissa jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen keräämiseen, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön kaikkialla Suomessa. Toimivana esimerkkinä he mainitsevat Espoon Jorvin sairaalassa toteutettavan ”lonkkaliukumäen”, jossa kotiutuminen on onnistuttu lyhentämään keskimäärin 24 vuorokauteen - lähes puoleen normaaliin leikkausprosessiin verrattuna.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lenita Toivakka
050 512 2928

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 29.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa toivoo, että kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi kannustaisi hallitusta asiassa aloitteellisuuteen. Sarkomaan mukaan myös työmarkkinajärjestöjen pitäisi vahvemmin ottaa tasa-arvoasiat agendalleen. Sarkomaa oli tänään kannustamassa Kolmen Sepän aukiolla Yrittäjänaisia tempauksessaan kerätä aloitteeseen nimiä.

”Kansalaisaloite on tervetullut vauhdittamaan työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista. Uskon, että asia saa eduskunnassa kannatusta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on asiassa ollut aktiivinen ja jatkuvasti muistuttanut hallitusta asian edistämiseksi. Sarkomaa muistuttaa jälleen kerran, että hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia.

Sarkomaan mielestä vanhemmuuden kustannusasiassa on hallituksen tehtävä linjauksensa tulevassa puolivälitarkistuksessaan ja kehysriihessään.

”Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait”, sanoo Sarkomaa. ”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tähän ei Suomella ole varaa.”

Sarkomaan johtama kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta luovutti nykyiselle pääministerille kannanottonsa ennen eduskuntavaaleja. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskunnan kannanotossa ehdotettiin, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Muistisairaan ihmisen ihmisioikeudet ja vapauden rajoittaminen -vaikuttajafoorumi 1.2.2013 klo 10 - 13

36 suomalaista sairastuu muistisairauteen joka päivä. Alzheimerin tautia tai jotain muuta etenevää muistisairautta sairastaa jo noin 130 000 ihmistä. Onko muistisairaalla ihmisellä ihmisoikeuksia?  Mitkä ovat vapauden rajoittamisen rajat? Tukeeko vai heikentääkö valmisteilla oleva lainsäädäntö muistisairaan itsemääräämisoikeutta? Miksi meidän pitäisi välittää toisistamme enemmän?

Tule kuulemaan lisää:
MUISTISAIRAAN IHMISEN IHMISOIKEUDET JA VAPAUDEN RAJOITTAMINEN -VAIKUTTAJAFOORUMI

1.2.2013 klo 10.00 - 13.00 Pikkuparlamentin Kansalaisinfo
Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 10.00.

OHJELMA
Tervetuloa
Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen

Tositarina välittämisestä ja välinpitämättömyydestä - jos yksikin pelastuisi
Ulla-Maija Vähä, omainen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa – VÄLITÄ! -juhlavuositeeman avaus
Muistiliiton liittohallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Muistisairaan ihmisen perus- ja ihmisoikeudet
Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja, MEP Sirpa Pietikäinen

Vapauden rajoittamisen rajat muistisairaan ihmisen näkökulmasta - ajankohtaisia näkökulmia Euroopasta
Oikeustieteen dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittautumiset: ilmoittautumiset@muistiliitto.fi

Tiedote 23.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan suomalaislasten suun terveydestä. Sarkomaan mukaan tarvitaan lisätoimia ja uusia keinoja karieksen kuriin saamiseksi. Esimerkiksi ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan viipymättä lasten ksylitolin käytöstä sekä sen yhteydessä annettavasta terveyskasvatuksesta valtakunnalliset ohjeet. Sarkomaa jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Kuntien erilaisista käytännöistä kertoo se, että Helsingin päiväkodeissa kiellettiin ksylitolipastillien jakaminen alle esikouluikäisille.

”Ksylitolikieltoa on mahdotonta ymmärtää. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinkiläiset perheet ovat antaneet paljon palautetta ja kertoneet olevansa hämmentyneitä kun kaupungin terveydenhuollossa neuvotaan käyttämään ksylitolipastilleja, ja päiväkodeissa asia kielletään”, toteaa Sarkomaa.

Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena.

”Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä”, kannustaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorille. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä. Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista.

Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskysely 2011 mukaan 2000-luvun mittaan lasten hammasterveys ei juuri ole kohentunut. Peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033