Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 10.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kuolleena syntyneenä ajatuksena liikenneministeri Kyllösen (vas) ehdotusta siitä, että parempien joukkoliikenneyhteyksien alueilla kilometrikorvaus olisi pienempi kuin esimerkiksi ministerin kotikonnuilla Lapissa. Sarkomaa huomauttaa, että ei ole mahdollista asettaa ihmisten saamaa korvausta työtehtävissä aiheutuvista kuluista riippuvaiseksi siitä, missä päin Suomea asuu.

"Kun työtehtävissä pitää käyttää autoa, on korvausten oltava tasa-arvoiset. Jo muutenkin Korkeiden asumis- ja elämiskustannusten pääkaupunkiseudulla ministeri Kyllösen ehdotus toteutuessaan olisi erittäin epäoikeudenmukainen. Se, että Helsingissä myyntinäytteiden kanssa kulkeva myyntiedustaja saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Lapissa on mahdoton ajatus", kommentoi Sarkomaa.

Työnantajan tehtävä on ohjeistaa milloin työtehtävissä tarvitaan henkilöautoa ja työssä auton käytön suhteen kaikkien suomalaisten on oltava tasavertaisessa asemassa. On selvää, että joukkoliikenne ei aina ole ajallisesti tai monen käytännön syyn ja työtehtävän luonteen takia vaihtoehto.

Sarkomaan mukaan nyt on ensisijaisesti keskityttävä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Ministerin tahto löytää keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi on hallitusohjelman edellyttämä linjaus, jossa ministerin ja koko hallituksen on urakoitava.

Jos kilometrikorvauksien tasoa tahdotaan tarkastella, on niitä katsottava kokonaisuutena. Kokoomuksen johdolla aloitetun ekologisen verouudistuksen osana on loogista, että myös verotukia ja etuuksia arvioidaan. Tavoitteena on oltava, että ne kaikin tavoin kannustavat ilmaston ja ympäristön kannalta järkevämpään liikkumiseen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöön.

"Työmatkakorvauksien arviointitalkoissa on muistettava, että ihmisten elämäntilanteet, työtehtävät ja asuinalueet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työmatkakorvauksien kohtuuton leikkaus tekisi monen työn kannattamattomaksi ja siksi suin päin sokeita leikkauksia on lyhytnäköistä edes esittää", Sarkomaa muistuttaa. 

Hallitusohjelmassa luvataan, että työmatkalippua kehitetään helppokäyttöisemmäksi ja sen houkuttelevuutta parannetaan. Sarkomaa kirittää hallitusta toimiin tehdä työsuhdematkalipusta oikeasti houkutteleva, sekä etsimään uusia tapoja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Ympäristön ja joukkoliikenteen edistämisen kannalta on fiksua tehdä työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi työnantajille kannustaa työntekijöitä valitsemaan joukkoliikenne, ja entistä suurempi kannustin työntekijälle jättää oma auto kotiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 3.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa korosti tänään Lukiopäivillä pitämässään puheessaan lukiokoulutuksen tasavertaisuuden edistämistä. Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien on koskettava myös maahanmuuttajataustaisia nuoria. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat aliedustettuina lukioissa ja korkeakouluissa. Sarkomaa kiritti maahanmuuttajien lukioon valmentavan koulutuksen käyttöönottoa.

"Valmentavaa koulutusta tarjotaan jo nyt ammatillisiin opintoihin. Maahanmuuttajien lukio-opintojen edellytysten parantaminen on aivan erityisen tervetullutta pääkaupunkiseudulla", Sarkomaa lisää.

"Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen säädös- ja opetussuunnitelmien perusteiden valmistelu on syytä käynnistää viivytyksettä. Tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen on maamme menestystekijä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään osaamispääomaa. Maahanmuuttajanuoret kaipaavat nykyistä enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa", korosti Sarkomaa.

Viimeisimpänä Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimuksessa osoitettiin, että isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus. Toisen polven maahanmuuttajat kaipasivat tutkimuksen mukaan lisää yksilöllistä ohjausta ja tukea valintojensa tekemiseen, koska maahanmuuttajaperheiden tietämys koulutusmahdollisuuksista oli usein heikkoa vahvasta koulutusmyönteisyydestä huolimatta. Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja.

Tällä eduskuntakaudella on lukion uudistamisen vuoro. Uudistamalla hyvää lukiotamme varmistamme, että meillä on meillä on laadukas ja vetovoimainen lukiokoulutus myös vuosikymmenten päästä. Ennen joulua päätettävässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on sovittava selkeä tavoiteaikataulu lukiokoulutuksen uudistamiselle. Sarkomaa pitää tärkeänä että lukion tavoite- ja tuntijakotyöryhmä voisi aloitta työnsä jo ensi vuoden alussa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 28.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa antaa ruusuja, mutta myös risuja Verkkouutisten blogissaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen laatupaketille. Sarkomaan mukaan suuri pettymys oli se, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten jako säilyy entisellään ja ettei asia ollut edes raamisopimuksen neuvottelupöydässä.

"Vaikka raamisopimuksessa ei ole toimia vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi, se ei saa tarkoittaa sitä, että asiassa ei edettäisi tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Tällä välillä suurimman taakan ja laskun työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista maksavat äitien työnantajat", Sarkomaa napauttaa.

"Taas kerran asia sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää.

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on aivan välttämätön täsmätoimi tasa-arvon edistämiseksi ja naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamiseksi.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on välttämätön toimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Juustopöytä ry jakoi historiansa toisen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 27.10 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, Maku-lehden päätoimittaja Marita Joutjärvi luovuttivat palkinnon Äänekosken juustolan juustomestari Matti Virralle. Hän on valmistanut vuosikymmeniä suomalaiseen makuun sopivaa Valio AURA® sinihomejuustoa.

Juustomestari Matti Virta sai vuoden 2011 Kultaisen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi mittavasta urastaan suomalaisten rakastaman Valio AURA sinihomejuuston valmistuksessa. Tinkimättömällä ammattitaidollaan ja omistautumisellaan juustonvalmistuksen saloihin Matti Virta on vastannut AURA juuston haasteellisesta valmistuksesta ja hyvästä laadusta jo yli 30 vuoden ajan Valion Äänekosken meijerillä. Laatua varmistaa myös meijerin maidontuottajien laatupalkinnoilla huomioitu korkealuokkainen, puhdas suomalainen maito.

AURA juusto on hivellyt suomalaisten makuhermoja jo lähes 80 vuoden ajan sekä herkuttelu- että ruoanlaittojuustona. Suomen suosituinta sinihomejuustoa Valio AURA sinihomejuustoa syödään vuosittain jo yli 1,5 milj. kg. Sinihomejuuston kulutus on kasvussa ja Valio AURA on ylivoimainen markkinajohtaja. AURA on myös lähiruokaa parhaimmillaan - juusto tehdään Äänekoskella ja siihen käytettävä maito tulee keskimäärin 26 km päästä juustolasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry on naisten juustoseura, jossa on lähes 300 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Tiedote 20.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeriä tositoimiin opettajan ammatin vetovoimaisuuden lisäämiseksi. On harmillista, että lausunnolla olevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuunnitelman lyhyimpiä ja ohuimpia lukuja on opettajia koskeva luku, ja siinäkin on suuria puutteita.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä tavoite edistää opettajan ammatin vetovoimasuutta. Tämän tavoitteen edistäminen on ydinkysymys koko Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa kannustaa opetusministeriä nostamaan opettajuuden edistämisen hallituskauden kärkihankkeeksi.

Sarkomaa iloitsee siitä, että valtion rahoittaman täydennyskoulutuksen voimavarat lisääntyvät. "Mikä on sen tärkeämpää, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan", sanoo Sarkomaa. "Kesuun on syytä kirjata tavoitteeksi se, että jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus tarjota opettajille täydennyskoulutusta ja opettajalla puolestaan velvollisuus kehittää osaamistaan. Täydennyskoulutusvelvoite varmistaisi sen, että rahat menisivät siihen mihin ne on tarkoitettu, ja että täydennyskoulutukseen pääsy oikeasti toteutuu. On tärkeää varmistaa, että sosiaalihuoltolaissa säädetty täydennyskoulutusvelvoite toteutuu varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetushenkilöstölle", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa kannattaa selvityksen tekemistä valtakunnallisen opettajarekisterin perustamisesta. Samassa yhteydessä on etsittävä keinot opettajan ammatin suojaamiseksi. Luomalla rekisteri opettajien ammatissa toimivista henkilöistä helpotetaan kelpoisuuksien tunnistamista ja edistetään koulutuksen- ja kasvatuksen laatua sekä tasavertaisuutta. Rekisteri helpottaisi myös opettajatarpeen ennakointia.

Sarkomaa pitää pohtimisen arvoisena ja hyvänä oivalluksena ”ovausta" eli OAJ:n perusteltua ehdotusta siitä, että keskeisissä koulutuspoliittisissa hankkeissa arvioitaisiin myös vaikutukset opettajiin. Opettajan työn houkuttelevuuden edistämisessä ei voi liikaa korostaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä.

Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän vahvuus ja maailman parhaiden oppimistulosten taustalla on korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä tiukat kelpoisuusehdot, mutta myös opettajan työn houkuttelevuus. Opettajan työn vetovoimaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan siitä on pidettävä hyvää huolta. OPH:n arvion mukaan jopa 10-15 % opettajista hakeutuu jatkossa muihin työtehtäviin. Sarkomaa kannattaa opettajien työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Tähän on myös liitettävä päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten johtamisen kehittäminen. Opettajat ansaitsevat hyvän esimiehen.

Sarkomaa muistuttaa, että täydennyskoulutuksessa on erityisesti painotettava opetustoimen johtajien ja rehtoreiden hallinnollisen ja pedagogisen johtamistaidon kehittämistä. Myös opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen yhteistyötä ja jatkuvuutta tulisi kehittää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa ottamasta askelia, joilla murennetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tehtäviä. Sarkomaa on huolissaan lausuntokierroksella olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksista, jotka toteutuessaan vaarantaisivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuottaman osaamisen ja opetuksen laadun.

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan aloitettavaksi rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jonka mukaan toista astetta kehitettäisiin yhtenä kokonaisuutena.

"Ehdotus on toteuttamiskelvoton", sanoo Sarkomaa. Jatkossakin lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on tehtävä koulutusmuotojen omista päämääristä käsin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa on kehitettävä erillisinä tutkintoina. Myöskään opetussuunnitelmiin liittyvillä muutoksilla ei saa hämärtää toimivaksi osoittautunutta duaalimallia. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rahoitus on pidettävä toisistaan erillisinä.

Samaa duaalimallin hämärtämislinjaa edustaa se, että kehittämissuunnitelmassa toisen asteen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittava yhdistelmätutkinto. On erittäin huolestuttavaa, että esitetyistä toimenpiteistä ja painotuksista kumpuaa kaipuu ns. nuorisokoulumalliin sekä tahto hivuttaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset yhteen. Linjaukset eivät vastaa sitä yhteisymmärrystä, josta Säätytalolla kuuden hallituspuolueen kesken sovittiin.

Duaalimalliin perustuva toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille. Se on tuottanut maailman huipputason koulutusta, joka vastaa nuorten tarvitsemaa osaamis- ja sivistyspohjaa sekä työelämän tarpeita. Tämän perustan murentaminen olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Sen sijaan yhdistelmätutkinnoista on syytä tehdä selvitys. Yhdistelmätutkinnon todellisesta hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta ei ole valtakunnan tasolta kerättynä kattavaa tietoa. Tämän tiedon kerääminen on välttämätöntä, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin oikeasti arvioida.

Lukio-opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa on lukioiden tehtävä keskenään yhteistyötä. Myös verkostoituminen peruskoulujen ja korkeakoulujen kanssa edistää yleissivistävän aineenopettajaosaamisen saatavuutta. Ammatillisten oppilaitosten osalta on jatkettava meneillään olevaa rakenteiden kehittämistä. Lukiolaisilla pitää olla oikeus saada yleissivistävää opetusta ja ammattiin opiskelevilla ammatillista erityisosaamista tukevaa osaamista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 7.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi maa- ja metsätalousministeri Koskisen (kok.) ehdotuksen maatalouden päästöjen vähentämiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Koskinen on ehdottanut Nykypäivä-lehden haastattelussa, että maatalouden ravinnepäästöjä vähennettäisiin peltojen tarjouskilpailulla, jonka avulla saataisiin eniten vesistöjä kuormittavia peltoja pois viljelykäytöstä vapaaehtoisesti. Sarkomaan mielestä kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin ehdotus ansaitsee kiitoksen ja se on tärkeä toteuttaa.

"Koskisen ehdotus on tervetullut avaus vesiensuojelun tehostamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. On ilo huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä puhaltaa uudet tuulet, ja uusi kokoomuslainen ministeri on laittanut vauhtia ympäristönsuojeluun", Sarkomaa iloitsee.

Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi vesistöjen ja Itämeren suojelemiseksi on peräänkuulutettu tehokkaampia toimia. Erityinen puute on ollut se, että ympäristötuet on kohdennettu tasaisesti, eikä erityisesti niille alueille, joissa päästöt ovat suurimmat. Tähän Koskisen ehdotus on todellinen edistysaskel ja täsmätoimi.

Itämeriselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta totesikin, että toimet Itämeren suojelemiseksi eivät ole riittäviä. Suojelutavoitteemme eivät toteudu, ellemme Suomessa pysty vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta sovitusti. On hyvä, että hallitus on ohjelmassaan luvannut toimia ympäristöystävällisen maatalouden edistämiseksi ja kohdentaa maatalouden ympäristötukea nykyistä vaikuttavammin. Sarkomaa kannustaa ministeri Koskista hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kirittää myös ympäristöministeri Niinistöä mukaan Koskisen aloittamaan vauhdikkaaseen työhön.

Itämeriselonteon käsittelyssä Sarkomaa nosti kokoomuksen ryhmäpuheessa esille ehdotuksen, että on järkevää kehittää vapaaehtoista vuokrauskokeilua, jossa Saaristomeren herkimmillä valuma-alueilla rinnepeltoja vuokrattaisiin pois viljelykäytöstä. Koskisen ehdotus, että viljelijät tarjoaisivat peltokaistaleita valtiolle, joka maksaisi ympäristötukea peltonsa suojelleelle maanomistajalle, ajaa samaa asiaa. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 1.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjohtajia ottamaan neuvottelupöytään vahvasti myös työelämän tasa-arvoon liittyvät asiat.

"Keskitetyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä on pöydällä oltava myös työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen", kannustaa Sarkomaa ja tarjoaa malliksi vanhempainvakuutusta.

Sarkomaa muistuttaa samalla myös Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen ja perheystävälliseen työelämään. Sarkomaa kannustaa hallitusta töihin hallitusohjelmalupausten täyttämiseksi niin, että tämän vaalikauden aikana vanhemmuuden kustannuksiin liittyvät esitykset saataisiin eduskunnassa käsiteltyä. Kyse ei ole vain tasa-arvon häpeätahran poistamisesta vaan yhtälailla naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamisesta. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työnantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 19.9.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kataisen hallitus ottaa ohjelmassaan luvatun varhaiskasvatuslain valmistelun hallituksen erityishuolenpitoon. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kolmatta perättäistä kertaa hallitusohjelmassa, koska kahdella edellisessä kerralla uudistusta ei saatu toteutettua. Nykyisen hallituksen on aivan välttämätöntä onnistua uuden varhaiskasvatuslain valmistelussa siten, että nykyinen eduskunta ehtii lain käsittelemään tämän vaalikauden aikana, sanoo Sarkomaa. Viime vaalikaudella olisi muutoksiin ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi hän torppasi tämän lasten kannalta tärkeän hankkeen.

Nykyinen päivähoitolaki on vuodelta 1973 ja täysin aikansa elänyt. Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Sarkomaa kannustaa aloittamaan viivytyksettä varhaiskasvatuslain valmistelun ja nimeämään sitä varten laaja-alaisen työryhmän. Hallinnonalaa siirrettäessä ministeriöstä toiseen on tärkeää varmistaa vaativaan lainsäädäntövalmisteluun riittävät voimavarat.

Monet tahot ovat olleet huolissaan varhaiskasvatuslain valmistelun aikataulusta. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on hoputtanut opetus- ja kulttuuriministeriötä ryhtymään uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun.

Sarkomaa on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo aikatauluttaa ja resursoida varhaiskasvatuslain valmistelun niin, että uusi laki saadaan käsiteltyä tämän vaalikauden aikana.

Sarkomaa nostaa kysymyksessä esille myös sen, että viime kesäkuussa YK:n lasten oikeuksien komitea kiinnitti huomiota Suomen varhaiskasvatusjärjestelmän puutteisiin. Komitea on huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön pulasta varhaiskasvatuksessa sekä lapsiryhmien liian suuresta koosta ja varhaiskasvatuksen toiminnan laadusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pula lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on iso riski varhaiskasvatuksen laadulle. Sarkomaa kysyykin, mihin toimiin hallitus ryhtyy lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 2.9.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nimitettiin Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajaksi.

Valtioneuvosto nimitti 1.9.2011 Opetushallituksen johtokunnan toimikaudeksi 1.9.2011-31.8.2015.

Johtokunnan tehtävinä on mm. osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen, hyväksyä mm. toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat, seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä sekä ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat.  

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033