Kategoria: Tiedotteet

Juustopöytä ry jakoi historiansa toisen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 27.10 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, Maku-lehden päätoimittaja Marita Joutjärvi luovuttivat palkinnon Äänekosken juustolan juustomestari Matti Virralle. Hän on valmistanut vuosikymmeniä suomalaiseen makuun sopivaa Valio AURA® sinihomejuustoa.

Juustomestari Matti Virta sai vuoden 2011 Kultaisen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi mittavasta urastaan suomalaisten rakastaman Valio AURA sinihomejuuston valmistuksessa. Tinkimättömällä ammattitaidollaan ja omistautumisellaan juustonvalmistuksen saloihin Matti Virta on vastannut AURA juuston haasteellisesta valmistuksesta ja hyvästä laadusta jo yli 30 vuoden ajan Valion Äänekosken meijerillä. Laatua varmistaa myös meijerin maidontuottajien laatupalkinnoilla huomioitu korkealuokkainen, puhdas suomalainen maito.

AURA juusto on hivellyt suomalaisten makuhermoja jo lähes 80 vuoden ajan sekä herkuttelu- että ruoanlaittojuustona. Suomen suosituinta sinihomejuustoa Valio AURA sinihomejuustoa syödään vuosittain jo yli 1,5 milj. kg. Sinihomejuuston kulutus on kasvussa ja Valio AURA on ylivoimainen markkinajohtaja. AURA on myös lähiruokaa parhaimmillaan - juusto tehdään Äänekoskella ja siihen käytettävä maito tulee keskimäärin 26 km päästä juustolasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry on naisten juustoseura, jossa on lähes 300 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Tiedote 20.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeriä tositoimiin opettajan ammatin vetovoimaisuuden lisäämiseksi. On harmillista, että lausunnolla olevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuunnitelman lyhyimpiä ja ohuimpia lukuja on opettajia koskeva luku, ja siinäkin on suuria puutteita.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä tavoite edistää opettajan ammatin vetovoimasuutta. Tämän tavoitteen edistäminen on ydinkysymys koko Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa kannustaa opetusministeriä nostamaan opettajuuden edistämisen hallituskauden kärkihankkeeksi.

Sarkomaa iloitsee siitä, että valtion rahoittaman täydennyskoulutuksen voimavarat lisääntyvät. "Mikä on sen tärkeämpää, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan", sanoo Sarkomaa. "Kesuun on syytä kirjata tavoitteeksi se, että jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus tarjota opettajille täydennyskoulutusta ja opettajalla puolestaan velvollisuus kehittää osaamistaan. Täydennyskoulutusvelvoite varmistaisi sen, että rahat menisivät siihen mihin ne on tarkoitettu, ja että täydennyskoulutukseen pääsy oikeasti toteutuu. On tärkeää varmistaa, että sosiaalihuoltolaissa säädetty täydennyskoulutusvelvoite toteutuu varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetushenkilöstölle", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa kannattaa selvityksen tekemistä valtakunnallisen opettajarekisterin perustamisesta. Samassa yhteydessä on etsittävä keinot opettajan ammatin suojaamiseksi. Luomalla rekisteri opettajien ammatissa toimivista henkilöistä helpotetaan kelpoisuuksien tunnistamista ja edistetään koulutuksen- ja kasvatuksen laatua sekä tasavertaisuutta. Rekisteri helpottaisi myös opettajatarpeen ennakointia.

Sarkomaa pitää pohtimisen arvoisena ja hyvänä oivalluksena ”ovausta" eli OAJ:n perusteltua ehdotusta siitä, että keskeisissä koulutuspoliittisissa hankkeissa arvioitaisiin myös vaikutukset opettajiin. Opettajan työn houkuttelevuuden edistämisessä ei voi liikaa korostaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä.

Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän vahvuus ja maailman parhaiden oppimistulosten taustalla on korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä tiukat kelpoisuusehdot, mutta myös opettajan työn houkuttelevuus. Opettajan työn vetovoimaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan siitä on pidettävä hyvää huolta. OPH:n arvion mukaan jopa 10-15 % opettajista hakeutuu jatkossa muihin työtehtäviin. Sarkomaa kannattaa opettajien työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Tähän on myös liitettävä päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten johtamisen kehittäminen. Opettajat ansaitsevat hyvän esimiehen.

Sarkomaa muistuttaa, että täydennyskoulutuksessa on erityisesti painotettava opetustoimen johtajien ja rehtoreiden hallinnollisen ja pedagogisen johtamistaidon kehittämistä. Myös opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen yhteistyötä ja jatkuvuutta tulisi kehittää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa ottamasta askelia, joilla murennetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tehtäviä. Sarkomaa on huolissaan lausuntokierroksella olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksista, jotka toteutuessaan vaarantaisivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuottaman osaamisen ja opetuksen laadun.

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan aloitettavaksi rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jonka mukaan toista astetta kehitettäisiin yhtenä kokonaisuutena.

"Ehdotus on toteuttamiskelvoton", sanoo Sarkomaa. Jatkossakin lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on tehtävä koulutusmuotojen omista päämääristä käsin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa on kehitettävä erillisinä tutkintoina. Myöskään opetussuunnitelmiin liittyvillä muutoksilla ei saa hämärtää toimivaksi osoittautunutta duaalimallia. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rahoitus on pidettävä toisistaan erillisinä.

Samaa duaalimallin hämärtämislinjaa edustaa se, että kehittämissuunnitelmassa toisen asteen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittava yhdistelmätutkinto. On erittäin huolestuttavaa, että esitetyistä toimenpiteistä ja painotuksista kumpuaa kaipuu ns. nuorisokoulumalliin sekä tahto hivuttaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset yhteen. Linjaukset eivät vastaa sitä yhteisymmärrystä, josta Säätytalolla kuuden hallituspuolueen kesken sovittiin.

Duaalimalliin perustuva toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille. Se on tuottanut maailman huipputason koulutusta, joka vastaa nuorten tarvitsemaa osaamis- ja sivistyspohjaa sekä työelämän tarpeita. Tämän perustan murentaminen olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Sen sijaan yhdistelmätutkinnoista on syytä tehdä selvitys. Yhdistelmätutkinnon todellisesta hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta ei ole valtakunnan tasolta kerättynä kattavaa tietoa. Tämän tiedon kerääminen on välttämätöntä, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin oikeasti arvioida.

Lukio-opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa on lukioiden tehtävä keskenään yhteistyötä. Myös verkostoituminen peruskoulujen ja korkeakoulujen kanssa edistää yleissivistävän aineenopettajaosaamisen saatavuutta. Ammatillisten oppilaitosten osalta on jatkettava meneillään olevaa rakenteiden kehittämistä. Lukiolaisilla pitää olla oikeus saada yleissivistävää opetusta ja ammattiin opiskelevilla ammatillista erityisosaamista tukevaa osaamista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 7.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi maa- ja metsätalousministeri Koskisen (kok.) ehdotuksen maatalouden päästöjen vähentämiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Koskinen on ehdottanut Nykypäivä-lehden haastattelussa, että maatalouden ravinnepäästöjä vähennettäisiin peltojen tarjouskilpailulla, jonka avulla saataisiin eniten vesistöjä kuormittavia peltoja pois viljelykäytöstä vapaaehtoisesti. Sarkomaan mielestä kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin ehdotus ansaitsee kiitoksen ja se on tärkeä toteuttaa.

"Koskisen ehdotus on tervetullut avaus vesiensuojelun tehostamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. On ilo huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä puhaltaa uudet tuulet, ja uusi kokoomuslainen ministeri on laittanut vauhtia ympäristönsuojeluun", Sarkomaa iloitsee.

Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi vesistöjen ja Itämeren suojelemiseksi on peräänkuulutettu tehokkaampia toimia. Erityinen puute on ollut se, että ympäristötuet on kohdennettu tasaisesti, eikä erityisesti niille alueille, joissa päästöt ovat suurimmat. Tähän Koskisen ehdotus on todellinen edistysaskel ja täsmätoimi.

Itämeriselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta totesikin, että toimet Itämeren suojelemiseksi eivät ole riittäviä. Suojelutavoitteemme eivät toteudu, ellemme Suomessa pysty vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta sovitusti. On hyvä, että hallitus on ohjelmassaan luvannut toimia ympäristöystävällisen maatalouden edistämiseksi ja kohdentaa maatalouden ympäristötukea nykyistä vaikuttavammin. Sarkomaa kannustaa ministeri Koskista hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kirittää myös ympäristöministeri Niinistöä mukaan Koskisen aloittamaan vauhdikkaaseen työhön.

Itämeriselonteon käsittelyssä Sarkomaa nosti kokoomuksen ryhmäpuheessa esille ehdotuksen, että on järkevää kehittää vapaaehtoista vuokrauskokeilua, jossa Saaristomeren herkimmillä valuma-alueilla rinnepeltoja vuokrattaisiin pois viljelykäytöstä. Koskisen ehdotus, että viljelijät tarjoaisivat peltokaistaleita valtiolle, joka maksaisi ympäristötukea peltonsa suojelleelle maanomistajalle, ajaa samaa asiaa. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 1.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjohtajia ottamaan neuvottelupöytään vahvasti myös työelämän tasa-arvoon liittyvät asiat.

"Keskitetyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä on pöydällä oltava myös työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen", kannustaa Sarkomaa ja tarjoaa malliksi vanhempainvakuutusta.

Sarkomaa muistuttaa samalla myös Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen ja perheystävälliseen työelämään. Sarkomaa kannustaa hallitusta töihin hallitusohjelmalupausten täyttämiseksi niin, että tämän vaalikauden aikana vanhemmuuden kustannuksiin liittyvät esitykset saataisiin eduskunnassa käsiteltyä. Kyse ei ole vain tasa-arvon häpeätahran poistamisesta vaan yhtälailla naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamisesta. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työnantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 19.9.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kataisen hallitus ottaa ohjelmassaan luvatun varhaiskasvatuslain valmistelun hallituksen erityishuolenpitoon. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kolmatta perättäistä kertaa hallitusohjelmassa, koska kahdella edellisessä kerralla uudistusta ei saatu toteutettua. Nykyisen hallituksen on aivan välttämätöntä onnistua uuden varhaiskasvatuslain valmistelussa siten, että nykyinen eduskunta ehtii lain käsittelemään tämän vaalikauden aikana, sanoo Sarkomaa. Viime vaalikaudella olisi muutoksiin ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi hän torppasi tämän lasten kannalta tärkeän hankkeen.

Nykyinen päivähoitolaki on vuodelta 1973 ja täysin aikansa elänyt. Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Sarkomaa kannustaa aloittamaan viivytyksettä varhaiskasvatuslain valmistelun ja nimeämään sitä varten laaja-alaisen työryhmän. Hallinnonalaa siirrettäessä ministeriöstä toiseen on tärkeää varmistaa vaativaan lainsäädäntövalmisteluun riittävät voimavarat.

Monet tahot ovat olleet huolissaan varhaiskasvatuslain valmistelun aikataulusta. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on hoputtanut opetus- ja kulttuuriministeriötä ryhtymään uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun.

Sarkomaa on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo aikatauluttaa ja resursoida varhaiskasvatuslain valmistelun niin, että uusi laki saadaan käsiteltyä tämän vaalikauden aikana.

Sarkomaa nostaa kysymyksessä esille myös sen, että viime kesäkuussa YK:n lasten oikeuksien komitea kiinnitti huomiota Suomen varhaiskasvatusjärjestelmän puutteisiin. Komitea on huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön pulasta varhaiskasvatuksessa sekä lapsiryhmien liian suuresta koosta ja varhaiskasvatuksen toiminnan laadusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pula lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on iso riski varhaiskasvatuksen laadulle. Sarkomaa kysyykin, mihin toimiin hallitus ryhtyy lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 2.9.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nimitettiin Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajaksi.

Valtioneuvosto nimitti 1.9.2011 Opetushallituksen johtokunnan toimikaudeksi 1.9.2011-31.8.2015.

Johtokunnan tehtävinä on mm. osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen, hyväksyä mm. toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat, seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä sekä ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat.  

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 1.9.2011 

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa ministeri Päivi Räsästä rikkomasta hallitusohjelmaa ja sotkemasta hallitusohjelmassa luvatun uuden varhaiskasvatuslain valmistelua. Sarkomaa tyrmää Räsäsen ehdotukset kaivaa lisäsäästöjä päivähoidosta. Sarkomaa toteaa myös, että Räsäsen puheet ovat omiaan vaikeuttamaan varhaiskasvatuslain valmistelua ja eteenpäinviemistä. Kaiken lisäksi Räsäsen ehdotukset päivähoito-oikeuden rajaamisesta ovat täysin vastoin tuoretta hallitusohjelmaa, toteaa Sarkomaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Päivi Räsänen on tänään ehdottanut kaikille automaattisesti kuuluvaa päivähoito-oikeutta muutettavaksi lisäsäästöjen aikaansaamiseksi.

Sarkomaa iloitsee siitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu selkeästi lupaus uudistaa ikivanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi. Lainvalmistelussa voidaan kuulla ja arvioida erilaisia mielipiteitä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.  Uuden lain tarkoitus on lähteä lapsesta ja lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Räsäsen katsontakanta päivähoitoon on sen sijaan aikansa elänyt. On myös pakko ihmetellä kristillisdemokraattien halua asettaa lapset ja perheet ensisijaiseksi lisäsäästöjen kohteeksi, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa hallitusta nimeämään viivytyksettä työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia niin, että laki ehditään varmasti käsitellä ja hyväksyä tämän vaalikauden aikana. Nykyinen yli 30 vuotta vanha päivähoitolaki on täysin aikansa elänyt. On tärkeää, että varhaiskasvatuslakia valmistelevassa työryhmässä on sekä varhaiskasvatuksen että perhepolitiikan asiantuntijoita. Myös uusin tutkimustieto varhaiskasvatuksesta on oltava työryhmän ulottuvilla. Lain valmistelun lähtökohtana on oltava lapsi ja lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Ministeri Räsäsen eikä hallituksen tule sivuuttaa sitä tosiasiaa, että hallitusohjelmassa on selkeäsanaisesti luvattu pitää kiinni siitä, että perheet voivat arvioida millaista päivähoitopalvelua tarvitsevat. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Nykyisestä tilanteesta, jossa ei kaikissa kunnissa ole laadukkaita osapäiväpalveluja on päästävä eteenpäin palveluita kehittämällä eikä ensisijaisesti romuttamalla subjektiivista oikeutta tai suuntaamalla kohtuuttomia säästöjä perheiden palveluihin. Kuntien on aktiivisesti tarjottava esimerkiksi osapäivähoitoa ja avoimia varhaiskasvatuspalveluita niille perheille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa. Vuorotyötä tekevät tarvitsevat taas nykyistä enemmän vuoropäivähoitoa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 19.8.2011  

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonia (sd) ratkaisemaan vanhuspalvelulain haasteet luovuttamisen sijaan. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ministeri Guzenina-Richardson näyttää punaista valoa jo edellisen hallituksen aikana valmisteilla olleelle ja nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjatulle vanhuspalvelulaille.

Kenellekään ei ole ollut epäselvää, että tekeillä oleva vanhuspalvelulaki on hyvin haasteellinen ja vaati paljon jatkotyöstöä. Monet kunnat, kuten myös Helsingin kaupunki, ovat lausunnossaan nostaneet esille monia lain haasteellisia kohtia. Se, että asia ei ole helppo ei ole syy heti luovuttaa. Lain ongelmallisten kohtien ratkaisemiseksi on ponnisteltava entistä kovemmin.

"Ikäihmisten mahdollisuus saada tasapuolista hoitoa on ratkaistava ja hallitusohjelman kirjauksesta on ministerin pidettävä kiinni. Myöskään talouden tiukka tilanne ei voi olla syy siihen, että vanhuspalveluiden kehittämisestä lipsutaan. Päinvastoin, nyt on tehtävä ripeitä ja rohkeita uudistuksia", toteaa Sarkomaa.

On myönteistä, että uusi peruspalveluministeri on luvannut jatkaa työtä omaishoitajien tilanteen parantamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä. Kaikilla vanhuksilla ei ole mahdollista omaishoitoon. Esimerkiksi Helsingissä puolet on yhden hengen talouksia. Vanhusten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että ikäihmisten hoivaan liittyviä asioita ratkaistaan ripeästi, vaikka se ei varmasti ole helppoa.

Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lailla ei voi yksin turvata ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 10.8.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta selkeyttämään lainsäädäntöä, jotta kunnat voisivat nykyistä vahvemmin puuttua roskaamiseen. Sarkomaan mielestä kunnilla pitäisi olla selkeä mahdollisuus antaa sanktio, kuten esimerkiksi rikesakko, roskaamisesta. Sakottamisoikeus olisi vahva viesti siitä, että roskaamiseen halutaan saada nollatoleranssi.

Roskaaminen etenkin pääkaupunkiseudulla on ikävää arkipäivää ja välinpitämättömyyttä. Siitä kärsivät niin ihmiset kuin ympäristökin. Asenteet ja tottumukset kaipaavat muutosta. Sakko voisi olla keino herättää ihmisiä kantamaan vastuuta lähiympäristöstään. Ajatus ja asenne "joku muu hoitaa aina asiat puolestani eikä minun tarvitse piitata", on huolestuttava. Se johtaa vastuun ulkoistamiseen muille ihmisille.

Monet kuntapäättäjät haluaisivat puuttua tiukemmin roskaamiseen. Hallituksen pitäisi nyt tähän avunpyyntöön vastata arvioimalla lainsäädäntöä ja tekemällä tarvittavat muutokset.

"Roskaaminen vähentää merkittävästi kaupungin viihtyvyyttä. Lasipullojen rikkominen aiheuttaa suuren tapaturmariskin niin uimarannoilla, puistoissa kuin pyöräteilläkin. Roskaaminen on harmillinen riesa, joka ei vain pilaa ympäristöä ja viihtyvyyttä vaan se on myös kallista lystiä", Sarkomaa kirjoittaa blogissaan.

Sarkomaan mielestä roskaamista ehkäisisi ennalta tietoisuus siitä, että siitä voi saada sanktion. Sakkorangaistus on ollut toimiva keino monissa suurkaupungeissa pitää kadut ja puistot siisteinä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa on havahduttu ongelmaan. Ruotsissa on kesällä astunut uusi laki voimaan, jonka johdosta roskaajalle saa antaa sakon heti paikan päällä.

Sarkomaa jätti tänään asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kuntien mahdollisuudesta antaa rikesakko roskaamisesta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
www.sarisarkomaa.fi