Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 3.4.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että liikenneministeri Kyllönen (vas.) ottaa vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja nostaa asian viivytyksettä työpöydälleen. Sarkomaa kannattaa Kyllösen julkisuudessa esille nostamaa ajatusta tiukentaa autoilijoiden rangaistuksia suojatiellä kulkevien jalankulkijoiden turvaksi. Sarkomaa jätti tänään kirjallisen kysymyksen suojateiden turvallisuuden parantamisesta.

”Taas eilen luimme lehdestä todella surullinen uutinen siitä, että 10-vuotias tyttö kuoli jäätyään pakettiauton alle suojatiellä Naantalissa. Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä tarvitaan, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Lapsilla ja meillä kaikilla on oikeus liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössämme”, sanoo Sarkomaa.

Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä. Suojatieonnettomuuksissa loukkaantui lähes 700 ihmistä, eli keskimäärin 2 ihmistä päivässä.

Sarkomaa kirittää ministeriä tarttumaan Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat mm. päiväsakkojen lukumäärän nostaminen, poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien alhaisemmaksi saaminen.

”Kaikki keinot pitäisi saada käyttöön. Olisi hyvä harkita myös kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi etenkin syksyllä taas koulujen alkaessa”, ehdottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin.

Poliisin rikostilastojen mukaan autoilijat jättävät yhä useammin väistämättä suojatiellä kulkevan sekä ohittavat näkyvyyden peittävän auton pysähtymättä. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ovat suuri riskiryhmä suojatieonnettomuuksissa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Linkki kirjalliseen kysymykseen

Tiedote 30.3.2012

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) jättivät kirjallisen kysymyksen äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistamisesta. Sarkomaa ja Vahasalo kannustavat opetusministeri Gustafssonia (sd.) tekemään uudistukset hätiköimättä ja pohtimaan uudistuksien marssijärjestystä.

Tällä vaalikaudella on lukiokoulutuksen uudistamisen vuoro. Sarkomaa ja Vahasalo kirittävät ministeriä aloittamaan uudistuksen viipymättä. He pitävät välttämättömänä, että lukiokoulutuksen laajapohjainen tavoite- ja tuntijakotyöryhmä voisi aloittaa työnsä mahdollisimman pian.

Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen aikataulu ja sisältö on herättänyt huolta useilla tahoilla. Kirjallisessa kysymyksessään Sarkomaa ja Vahasalo nostavat esille mm. sen, olisiko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten kun lukiokoulutuksen kokonaisuudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt. Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistuksen on tarkoitus käynnistyä ensi syksynä ja astua voimaan vuoden 2016 syksyllä. Muutaman vuoden kuluttua joudutaan kaikki ylioppilaskokeet tarkistamaan koulutuksen uusittujen sisältöjen ja tutkinnossa käyttöön otettavan tietotekniikan mukaisiksi.

”Mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan nyt kiireellä ja ennen kokonaisuudistusta, on vaarana, että koe on jo syntyessään vanhentunut. Suunniteltu koetyyppi edellyttäisi toimiakseen nimenomaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä”, huomauttavat Sarkomaa ja Vahasalo. ”Järkevintä olisi sitoa uusiutuvan ylioppilastutkinnon käyttöönotto uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon.”

Mikäli uusi äidinkielen koe otettaisiin käyttöön alkuperäisten suunnitelmien mukaan jo vuonna 2015, olisi valmistelutyön oltava valmis jo ensi syksyyn mennessä, jotta silloin lukionsa aloittavat opiskelijat tietävät, millainen päättötutkinto heitä odottaa. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ministeri Gustafsson on arvioinut, että todennäköisesti vuoden 2015 sijaan tähtäimessä olisi vuosi 2016.

”Vertailun vuoksi on sanottava, että vuoden 2007 äidinkielen ylioppilaskokeen uudistusta valmisteltiin vuosikymmenen verran ennen kuin koe varsinaisesti tuli päättökokeeksi. Ei valmisteluun tarvitse vuositolkulla aikaa käyttää, mutta samansuuruinen muutos muutamassa kuukaudessa kuulostaa mahdottomalta ja hätiköimiseltä”, sanovat Sarkomaa ja Vahasalo.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hyvä tavoite olisi, että uuden opetussuunnitelman puitteissa syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat pääsisivät suorittamaan koko ylioppilastutkinnon sähköisesti. Tämä edellyttää panostuksia koulujen välineistöön ja opettajien koulutukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

-----------------------------------

Linkki kirjalliseen kysymykseen

Tiedote 28.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaan mielestä pääkaupunkiseudun asukkailla on oikeus tietää, mitä kuntien yhteen liittäminen tai liittämättä jättäminen merkitsee metropolialueella. Ilman selvitystä tämä tieto jää saamatta. Helsingin kaupunginvaltuusto keskustelee tämänpäiväisessä kokouksessaan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä ja kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista.

Sarkomaa pitää tervetulleena virkamiestyöryhmän ehdotusta siitä, että Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo istuisivat samaan pöytään. Sarkomaa uskoo, että kuntien yhteenliittymisen etu olisi paljon suurempi kuin niiden osiensa summa. On viisasta ja välttämätöntä, että nämä kunnat selvittävät, mitä tiiviimpi yhteiselo merkitsisi. Selvitys on syytä tehdä viivytyksettä ja perusteellisesti.

Sarkomaan mielestä metropolialueella on mietittävä luovasti ja avoimin mielin sitä, miten alueemme tulevaisuus ja asukkaiden hyvä arki parhaiten yhteisvoimin turvataan. Helsingin seudun kuntien ei pidä taistella keskenään, vaan yhdistää voimansa ja etsiä yhdessä ratkaisuja asukkaiden hyvään arkeen, kohtuuhintaiseen asumiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten menestymiseen, segregaation torjumiseen ja ympäristökysymyksiin.

Sarkomaa toivoo, että kaikki kunnat antaisivat asukkailleen mahdollisuuden saada tiedon yhdistymisen eduista. Sarkomaa korostaa, että esimerkiksi Espoolla ja Helsingillä on jo nyt paljon yhteistä, kuten Aalto-yliopisto. Kuten Aalto-yliopiston syntymisessä, myös uudessa elinvoimaisessa metropolissa ei ole kyse minkään kunnan lakkauttamisesta vaan aivan uuden luomisesta.

”Osaoptimoinnin sijaan on pääkaupunkiseudun kunnat saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Etenkin asumisessa, liikenteessä ja maankäytössä on kipeä ja kiireellinen tarve nähdä kokonaisuus”, sanoo Sarkomaa. ”Päättäjillä on oltava rohkeus aidosti rakentaa vahvempaa metropolialuetta, jonka lähtökohtana on peruskunnat eikä hallinnon paisuttaminen.”

Lähtökohtana on oltava byrokratian ja päällekkäisen hallinnon vähentäminen. Nykyinen yhteistyön viidakko ei ole enää kunnolla kenenkään hallussa. Metropolialueen perusta on oltava vahvoissa peruskunnissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä. Me emme tarvitse pääkaupunkiseudulle lisää hallintotasoja, veroja, emmekä virkamiehiä, vaan parempia palveluja, kohtuuhintaista asumista ja hyvän elämän mahdollisuudet jokaiselle metropolin asukkaalle.

Metropolialueen kuntaratkaisut ovat tärkeitä alueen asukkaille, mutta myös jokaiselle suomalaiselle. Aktiivinen ja elinvoimainen metropolimme toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen ja talouden veturina sekä luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa uudesta liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun pääkaupunkiseutu menestyy, hyötyy siitä koko Suomi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 13.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan johtama Juustopöytä ry vaatii perusopetukseen lisää kotitalousopetusta.

Kotitalousopetusta tarvitaan lisää perusopetukseen: pakollinen kolmen vuosiviikkotunnin oppimäärä kaikille yhteisessä opetuksessa on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin – uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen. Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta perusopetuksensa aikana.

Kotitalousopetus on jätetty vaille lisäresursseja

Perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva esitys on valmistunut ja se asettaa kotitalouden eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin taito- ja taideaineisiin. Muiden taito- ja taideaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Kotitalous on peruskoulun suosituimpia valinnaisaineita ja luonteeltaan taitoaine.

Hallitusohjelman tavoitteisiin ei vastata

Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta. Hallitusohjelmassa painotetaan myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki alueet sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Arvokasvatusta on esimerkiksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostamisen oppiminen.

Kotitaloustaidot ennaltaehkäisevät syrjäytymistä

Presidentti Niinistö otti tavoitteekseen syrjäytymisen ehkäisemisen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusopetuksesta. Kotitalousopetus antaa tähän työkalut opettamalla tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille arjen hallintaa ja antamalla valmiuksia päivittäisten valintojen tekemiseen. Se tavoittaa koko ikäluokan ja kaikki peruskoulun oppilaat. Kotitalous on myös luontevaa kansainvälisyyskasvatusta: erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista. Tämä lisää arkipäivän tasa-arvoisuutta: osaaminen ja tietäminen antaa lisää valinnanmahdollisuuksia arjessa. Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Juustopöytä ry:n hallitus

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Juustopöytä ry:n puheenjohtaja
050 511 3033
www.juustopoyta.fi

----------------

Vuonna 1978 ministeri Marjatta Väänänen kutsui 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista perustavaan kokoukseen. Näin syntyi naisten juustoseura, Juustopöytä ry.

Juustopöytä ry:n kulmakiviä ovat:
- juustotietämyksen edistäminen
- samanhenkisten yhdistyksen jäsenien verkostoituminen
- ruokakulttuurin edistäminen, kuten Helsingin yliopiston ruokaprofessuurin tukeminen
- juuston monipuolisen käytön edistäminen
- koulutuksen, seminaarien ja opintoretkien järjestäminen
- tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen juuston ympärille

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle
17.2.2012

Helsingin leikkipuistojen kunnosta ja Haagan Isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa, ja ne ovat tärkeä osa Helsingin palvelutuotantoa kaikilla alueilla. Leikkipuistoissa järjestetään kerhotoimintaa, koululaisten iltapäivätoimintaa ja ne toimivat lapsiperheiden kohtaamispaikkana, tietopisteenä sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistajana. Leikkipuistoihin tarvitaan toimivat ja turvalliset tilat, jotta pienet lapset ja koululaiset pystyvät liikkumaan ja leikkimään.

Perheiden kannalta on tärkeää, että leikkipuistorakennusten oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja peruskorjauksesta sekä tarvittavien uusien tilojen rakentamisesta huolehditaan. Sosiaalivirastosta saatujen tietojen mukaan viisi leikkipuistoa odottaa parhaillaan toimenpiteitä. Noin kymmenessä leikkipuistorakennuksessa on viime vuosina tehty erilaisia sisäilma- ja kuntotutkimuksia niissä ilmenneiden ongelmien takia. Kaikkien rakennusten osalta korjauksetkaan eivät ole auttaneet ja jatkotutkimuksissa on todettu lisää ongelmia.

Leikkipuistojen kunnon heikentyminen ja korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen näkyy vakavalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa. Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta on siirretty vuosikausia. Tilanne on täysin kohtuuton lapsirikkaalle alueelle. Nyt rakennus joudutaan purkamaan ja koululaisten iltapäivätoiminta siirtyy väliaikaisesti Haagan peruskouluun. Alueen asukkaiden huoli pienten koululaisten ja puistoa käyttävien tilanteesta, sekä epävarmuus leikkipuistoon suunnitteilla olleen uudisrakennuksen toteutumisesta on aiheellista. Viimeisimpien saatujen tietojen mukaan Isonnevan puistoon on tulossa uudisrakennus, jonka rakentaminen pyritään aloittamaan tämän vuoden puolella. On tärkeää, että hanketta ei enää siirretä.

Kysyn, mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä? Miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä?

Sari Sarkomaa
Helsingissä 17.2.2012

---------------------------------------------

29.02.2012

Vastaus vt Sari Sarkomaan kysymykseen leikkipuistojen kunnosta ja isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Valtuutettu Sari Sarkomaa kysyy mihin toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä. Sarkomaa kysyy myös, miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä.

Vastauksena sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa sosiaaliviraston lausunnon mukaisesti seuraavaa:

Leikkipuistot siirtyivät vuoden 2011 alusta sosiaaliviraston perheiden palvelujen vastuualueelta lasten päivähoidon vastuualueelle. Leikkipuistoilla on päiväkotien ohella tärkeä rooli perheiden tarvitsemien varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämisessä. Vuoden 2012 aikana jatketaan leikkipuistojen palveluverkon tarkastelua osana päivähoidon vastuualueen kokonaisuutta.

Kolmessakymmenessä leikkipuistossa toimii tällä hetkellä ns. pienten lasten kerhoja ja uusia kerhoja käynnistyy vuoden 2012 aikana 12-15. Kerhotoiminta edellyttää kunnossa olevien ulkoleikkitilojen lisäksi toimivia wc – ja pesutiloja. Näitä pieniä korjauksia tehdään tarpeen mukaan kiinteistöviraston tilakeskuksen isännöitsijöiden toimesta.

Leikkipuistojen kunto vaihtelee. Asiasta on keskusteltu kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa, tavoitteena on tehdä suunnitelma käytettävissä olevien leikkipuistotilojen korjaustarpeista ja korjausten aikatauluista.

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2013 - 2017 on viisi leikkipuiston peruskorjausta korvaavaa uudisrakennusta, sen mukaan Leikkipuisto Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vuoden 2013 aikana. Lisäksi kahdelle uudelle asuinalueelle on tulossa leikkipuisto korttelitalon yhteyteen. Osana sosiaaliviraston palveluverkon kehittämistyötä on laadittu leikkipuistojen tilakonseptia. Tästä esimerkkinä on leikkipuisto Kiikun valmistuminen vuoden 2011 lopussa.

Tiedote 8.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa työministeri Ihalaisen (sd.) tarttumaan Suomessa kasvussa olevaan työpaikkakiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen on TEM:n työolobarometrin mukaan yleistä ja lisääntynyt selvästi. Suomalaisille työpaikoille tarvitaan konkreettisia toimia, jotta työpaikkakiusaamiseen saadaan nollatoleranssi. Sarkomaa pitää myös välttämättömänä, että ministeri on mukana kannustamassa, että ammattiyhdistysliike nousee vahvasti mukaan kiusaamisen vastaiseen rintamaan.

Työolobarometri 2011:n mukaan 29% kaikista palkansaajista kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Vuonna 2010 vastaava luku oli 24%. Kiusaaminen on yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja kiusaamisen kohteena ovat useimmiten naiset. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisista palkansaajista 6 % eli noin 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on hyvän työelämän edistäminen. Hallitusohjelmassakin on mainittu se tosiasia, että laadukas työelämä pidentää työuria. "Hyvään ja laadukkaaseen työelämään kuuluu se, että työpaikalla ei kiusata. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen tarttuminen pitäisi olla myös asia joka on työministerin salkussa", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa työpaikoille kehitettäväksi kiusaamisen vastaisen KiVa-koulu-hankkeen kaltaista hanketta. KiVa-koulu-hankkeessa yliopisto kehitti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tutkimusten pohjalta koko kouluyhteisölle konkreettisia välineitä koulukiusaamisen kitkemiseen. Suomi on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maa, jossa tavoite on, että jokainen koulu on mukana kiusaamisen vastaisessa hankkeessa. Hankkeen tulokset ovat kansainvälisesti hyviä. Vastaavanlainen hanke voisi toimia työpaikoillakin.

"Työterveyslaitos voisi tutkimuksen kautta kehittää välineitä työpaikkojen käyttöön, jotta jokaisesta suomalaisesta työpaikasta saataisiin ´KiVa-työpaikka´", sanoo Sarkomaa.

Pohjoismaista löytyy hyvä esimerkki: Norjassa oli kiusaamisen vastainen valtakunnallinen hanke "Jobbing uten mobbing" vuosina 2004-2007. Sarkomaa kannustaa Ihalaista tutustumaan hankkeeseen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

Tiedote 7.3.2012

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) tyrmäävät ehdotuksen koulun valintamahdollisuuden rajoittamisesta (HS 7.3.2012). Valinnanvapaus lisää kouluviihtyvyyttä ja kannustaa kouluja kehittämään opetusta. Erikoisluokkia ja erikoiskouluja tarvitaan jatkossakin.

Koulujen huolestuttavaa eriytymistä ei Sarkomaan ja Vahasalon mukaan pysäytetä valinnanvapautta rajoittamalla. "Valinnanvapauden rajoittaminen ajaisi vanhemmat valitsemaan asuinpaikan ja kiihdyttäisi asuinalueiden segregoitumista", toteavat Sarkomaa ja Vahasalo. Alueiden eriarvioistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän (sd) esittämä (HS 27.2.2012) resepti laadukkaan lähikoulun turvaamiseksi on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa eikä paranna lähikoulujen laatua. "Laadukas perusopetus ei tarkoita sitä, että jokaisen koulun pitää olla täysin samanlainen", sanovat Sarkomaa ja Vahasalo.

Sarkomaan ja Vahasalon mukaan lapsilähtöisessä Suomessa vanhemmilla ja oppilailla on oltava oikeus valita sopivin koulu. Erityisesti kriittisessä vaiheessa kuten yläluokilla valinnanmahdollisuus innostaa ja kannustaa oppimaan. Yksilöllisiä taipumuksia, lahjakkuutta ja mieltymyksiä täytyy tasapäistämisen sijaan tukea ja vahvistaa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa. Nykytilanteessa koulut voivat erikoisluokkien lisäksi painottaa erilaisia pedagogisia menetelmiä. Valinnanvapaus on laadun perusta.

Kokoomuksen johdolla viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit on otettava käyttöön joka koulussa ja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.  Vanhempien on voitava luottaa siihen, että lähikoulu on hyvä koulu.

Mahdollisuus oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja lahjakkuuksien yksilölliseen kehittämiseen ja vahvistamiseen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Tel. +358 50 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Raija Vahasalo, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Tel. +358 50 511 3090
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Tiedote 2.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee edellisessä hallituksessa vastuullista talouspolitiikkaa pääministerinä kannattaneen keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen reaktiota Helsingin Sanomien arvioon, että hallitus aikoo lyhentää kotihoidon tukiaikaa. Kiviniemi puhuu ”sodanjulistuksesta” heti kun mediassa on ensimmäisiä arvioita siitä, mistä mahdollisesti säästöjä voitaisiin etsiä.

Kiviniemi näyttää olevan täysin eri linjoilla kuin edeltäjänsä ex-pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kannustaa tämän päivän Nykypäivä-lehdessä Kataisen hallitusta pysymään ohjelmassaan ja velkaantumisen taittamiseen tähtäävässä linjassaan.

”Lasten ja perheiden puolta on pidettävä säästötalkoissa, se on selvä. Kiviniemi näyttää kuitenkin unohtaneen sen, että velkaantumisen katkaisu on välttämätöntä juuri lapsiemme ja lastenlapsiemme takia”, sanoo Sarkomaa.

Ei voi kuin ihmetellä puheenjohtaja Kiviniemen yletöntä kiirettä repiä ja lytätä hallituksen esitykset yksi toisensa jälkeen ennen kuin hän on niitä edes nähnytkään. Myös oppositiossa olisi rehellistä myöntää, että Suomi ei voi jatkaa yli varojen elämistä ja että ylivelkaantumisen katkaisemisessa on tehtävä myös kipeitä ratkaisuja.

Taloutemme tasapainottaminen on niin iso kansallinen kysymys, että siihen toivoisi mukaan myös vastuulliset oppositiopuolueet.

”Olisi hyvä kuulla Kiviniemeltä, onko keskusta mukana kansallisissa talkoissa katkaisemassa velkaantumista? Vai onko tässä takki käännetty, kuten keskusta teki kuntapolitiikassaan?” kysyy Sarkomaa.

Vielä ennen joulua budjettikeskusteluissa keskusta kielsi vastustavansa kuntauudistusta. Vuodenvaihteen jälkeen Kiviniemi sanoi suoraan, että keskustan tavoite on kaataa kuntauudistus.

Täysin samaa mieltä Sarkomaa on Kiviniemen kanssa siitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on yksi tämän vuosikymmenen suurista asioista politiikassa. Fiksu työnantaja tekee hyvästä työelämästä ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat sekä työelämässä että vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 29.2.2012

Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kannustaa hallitusta tekemään koulutus- ja yhteiskuntatakuusta totta myös vammaisten ja vajaakuntoisten nuorten osalta. Sarkomaa pitää valmisteilla olevaa nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta merkittävänä askeleena vammaisten nuorten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä. Sarkomaa painotti asennemuutoksen tärkeyttä vammaisten koulutukseen ja työelämään pääsyssä. Sarkomaa puhui tänään Helsingissä Rinnekodin 85-vuotisjuhlaseminaarissa.

Sarkomaa pitää tärkeänä sitä, kaikki ovat samanarvoisia koulussa ja työelämässä.

"Tekniset apuvälineet ja esteetön työympäristö mahdollistavat useiden vammaisten työskentelyn. Usein kuitenkin asenne on se, joka saattaa pitää vammaisen työelämän ulkopuolella", Sarkomaa sanoi puheenvuorossaan. Usein tulee vastaan se, että vammaisia ei palkata, koska ei ole palkattu aikaisemminkaan.

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 työikäistä vammaista. Vammaisista vain runsaalla viidenneksellä on pysyvä työpaikka.

Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki koulutuspolut ovat auki ja esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Siltaa on rakennettava peruskoulusta ammatilliseen ja lukioon sekä sitä kautta korkeakouluihin ja työelämään.

Sarkomaa korosti hallitusohjelmaan kirjatun nuorten yhteiskuntatakuun merkitystä erityisryhmiin kuuluville nuorille. Yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun on tarkoitus toteutua vuoteen 2013 mennessä. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja itsenäisyyden perusedellytys.

"Yhteiskuntatakuussa kyse on koko yhteiskunnan hankkeesta. Mukaan on saatava julkisen vallan lisäksi yritykset ja kolmas sektori. Hanke on vastalääke syrjäytymiseen, mutta tämä on iso mahdollisuus vammaisten ja vajaakuntoisten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä", korosti Sarkomaa.

Sarkomaa muistutti, että vaikka vammaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen on edistetty viimeisten vuosien aikana, on edelleen ongelmia ja alueellisia eroja erityisesti vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyssä. Aina eivät ongelmat johdu riittämättömästä koulutustarjonnasta, vaan myös asenneongelmista sekä riittämättömistä avustus- ja muista tukipalveluista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 25.2.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee sitä, että kansanedustaja Soininvaara on uusimmassa blogissaan hypännyt peruspalveluministerin linjalle, jossa suljetaan silmät tosiasioilta.

Sarkomaa kannustaa peruspalveluministeriä keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen ja viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelmaan kirjatut toimet palvelurakenteen uudistamiseksi. Eduskunnassa alamme jo olla ihmeissämme, kun kuntauudistus etenee vauhdilla, mutta peruspalveluministeri ei vielä ole edes nimennyt työryhmää, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta pitäisi miettiä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on toistellut viime aikoina demareiden pitkään hellimää ajatusta poistaa kela-korvaus yksityisistä terveyspalveluista. Vanhaa ehdotusta ministeri on maustanut mittavilla perusteluilla, jotka eivät kaikilta osin edes pidä kutiaan. Peruspalveluministerin ehdotus poistaa kela-korvaus olisi valtion budjetissa pieni säästö, mutta terveyspalvelujen toimivuudelle ja kansanterveydelle suuri vahinko.

Tosiasia on, että pienillä korvaussummilla on kyetty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua osallistua terveydenhuollon rahoitukseen. Kela-korvaus on myös edistänyt ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi iso osa gynekologista käynneistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Suomi onkin kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa.

Todennäköistä on, että kela-korvausten poiston seurauksena olisivat vain julkisen sektorin kasvavat jonot ja ylikuormitus. Kela-korvauksissa säästyvä rahamäärä on niin häviävän pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei kyettäisi mitenkään korvaamaan palvelutarpeen kasvua. Vuonna 2010 sairasvakuutuksesta korvattiin 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja toimenpidettä sekä lisäksi 2,7 miljoonaa hammaslääkärin toimenpidettä. On tärkeä muistaa, että kela-korvauksista puolet rahoitetaan vakuutettavilta perittävällä sava-maksulla. Nämä seikat näyttävät niin peruspalveluministeri kuin Soininvaarakin sivuuttavan.

Peruspalveluministeri on useasti todennut, että "säästetty raha investoituna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistaisi nykyistä eriarvoisuutta." On pakko kysyä, mihinkähän tämä väite perustuu?

Myös Soininvaara perustelee kela-korvauksien poistoa sillä, että kela-korvausta käyttävät vain ne, jotka haluavat ohittaa terveyskeskusjonot. Tosiasiassa merkittävä osa yksityisistä lääkärissä käynneistä on silmälääkäri- ja gynekologikäyntejä. Kela-korvausta käyttävät naiset kaikista ikäluokista ja tuloluokista gynekologikäynteihin. Silmälääkärissä käyntiin lähes kaikki, jotka sellaista tarvitsevat. Kyse on siis palveluista, joita ei julkisella sektorilla ole juuri tarjolla. Kela-korvauksen poistoon sisältyykin monta epätasa-arvon siementä. On vastuutonta, että peruspalveluministeri ja hänen houkuttelemana myös vihreiden Soininvaara lakaisevat maton alle sen tosiasian, että kela-korvaus on olennainen osa terveydenhuoltoamme eikä ”varakkaiden ohituskaista”, kuten varsinkin ministeri on viimeaikaisissa puheissaan toistellut.

Peruspalveluministerin pääargumentti poistaa kela-korvaukset on ollut toteamus, että kela-korvauksilla tuetaan monikansallisten yritysten voitontekomahdollisuuksia. On hyvä todeta, että TEM:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman toimialaraportin mukaan terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa. Kolme Suomessa olevaa pääomasijoittajien omistuksessa olevaa terveyspalvelualan yritystä edustavat lukumääräisesti noin 0,2 promillea kaikista terveyspalvelualan yrityksistä. Tosiasioiden valossa ministerin halu moukaroida monikansallisia yrityksiä osuisi kovaa, mutta kohteena on tavallinen pieni- ja keskituloinen suomalainen. Ministerinkin kannattaisi ensin tutkia asioita ennen kuin alkaa hutkia.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033