Meilahden sairaala-alueen toiminnan kannalta kaupunginvaltuustossa tekemämme päätös parkkihallin rakentamisesta oli välttämätön.
Sairaala-alueen henkilöstö on pitkään vedonnut päättäjiin monille kestämättömän parkkipaikkatilanteen ratkaisemiseksi. Ongelma on tunnistettu jo ainakin vuodesta 2018 alkaen. Iltavuoroon saapuminen omalla autolla on parkkipaikkojen puutteen takia käytännössä mahdotonta. Julkinen liikenne tai pyörä ei ole vaihtoehto monellekaan kauempaa saapuville tai vuorotyötä tekevälle.
Parkkitilan puute vaikuttaa henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen sitä kautta kaikille tärkeisiin vaativan erikoissairaanhoidon palveluihin.
Parkkiongelma entisestään paisunut, kun Suomen suurimman sairaala-alueelle on rakennettu uusia toimitiloja. Meilahden sairaala-alueella on arvioitu työskentelevän yhteensä jopa 13 500 työntekijää, joista noin puolet asuu Helsingin ulkopuolella. Alueella osio tietenkin mittava määrä potilaita ja omaisia sekä muita toimijoita.
HUS on aikaisemmin suunnitellut maanalaisen pysäköinnin laajentamista sairaala-alueella. Selvitysten aikana kuitenkin ilmeni, että maanalaisen pysäköintilaitoksen louhinta aiheuttaisi vaurioita sairaalarakennuksiin.
Parkkihallinrakentamisen ikäväpuoli on se, että parkkihalli nakertaa viheraluetta. Kävimme valtuustoista laajasti keskustelua siitä kuinka pysäköintilaitoksen suunnitelmassa ja toteuttamisessa on varjeltava luontoa. Jos vaihtoehtoinen paikka olisi niin se olisi tietenkin valittu. Ikävä kyllä sellaista ei laajojen lisäselvityksen myötä löytynyt.
Pysäköintitalo rakennetaan nykyiselle yleisenä pysäköintialueelta käytettävälle hiekkakentälle ja osittain sen eteläpuoliselle viheralueelle. Ajoyhteys suunnitellaan ensisijaisesti Paciuksenkadulta.
Meilahden puisto- ja metsäalueet ovat meille helsinkiläisille merkittäviä virkistysaluetta. Puita ja viIheraluetta on kaikin tavoin vaalittava ja uusia puita istutettava kaadettavien tilalle
Äänesti parkkihallin ja samalla sen puolesta, että valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n henkilön on mahdollista päästä töihin. Kannatin esitystä parkkihallista, joka edistää osaltaan koko suomelle tärkeän Meilahden mäen sairaalan 24/ 7 seitsemän ahkeroivan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä arjen sujuvuutta.
Onneksi äänestyksessä voitti järki ja parkkihalli rakennetaan.
Toistin keskustelussa myös ajamani ehdotuksen, jolla suojellaan luontoa. Alueelle kaavailtu Munkkiniemenbaana olisi viisasta laittaa Pasiuksen kadun laitaan, Tammisairaalan editse. Siellähän on asfalttia valmiiksi. Samalla Humallahden päälle kaavaillusta luontoa ja verorahaa tuhlaavasta rakennelmasta on luovuttava. Se on kaavailussa, vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät mäen. Annetaan mäkien olla, varjellaan sen sijaan merenrantaa ja luontoamme.
Valoa kohti mennään, kun vuoden pimein aika on ohitettu. Helpotus oli myös monelle isoja vahinkoja tuoneen Hannes-myrskyn laantuminen. Maailmalla myllerrys jatkuu. Ukrainan kestävän rauhan, maailman epävakaan tilanteen rauhoittumisen eteen pieni Suomi tekee osaltaan vahvasti työtä.
Kokoonnuimme vielä ennen joulua ulkoasianvaliokunnan ja suuren valiokunnan voimin kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
EU-huippukokouksessa tehty päätös Ukrainan tulevien vuosien 90 miljardin euron tuesta oli täysin valtavan tärkeä ja täysin välttämätön. Suomi ja moni muu EU-maa olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat suoraan käyttöön Ukrainan hyväksi. Vahvat erilaiset näkemykset ja tiukat neuvottelut johtivat hybridimalliin, jossa Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää yhteisen Ukrainan tukeen otettavan lainan takaisinmaksuun.
Päätavoite toteutui: Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman lisäapua Ukraina ei pääsisi neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Suomi seisoo Ukrainan tukena, jotta rauha Venäjän brutaalin hyökkäyssodan päätteeksi olisi sellainen, että Ukrainan kansa voi sen hyväksyä. Venäjä ei valitettavasti ole vielä antanut yhtään selvää merkkiä tahdosta rauhaan.
Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin vakava. Julkista taloutta on sopeutettu noin 10 miljardilla eurolla. Silti menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Tämä kuvaa massiivisen vakavaa lähtötilannetta, josta nykyinen eduskunta ja hallitus aloittivat työnsä. Sopeutustoimilla on estettyä maamme ajautuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen.
Ymmärrys tilanteen vakavuudesta nyt laajaa. Kuluneen vuoden merkittävämpiä päätöksiä oli kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi vasemmistoliiton sitoutuminen velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevina vaalikausina. Yhteisenä tavoitteena on kestävällä tavalla pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa jokaisesta apua tarvitsevista huolehditaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiinni oleva itäraja ovat vaikuttaneet suomalaisten mieliin ja talouteemme tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa. Rauhan aikaansaaminen ja uskon tulevaisuuteen vahvistumiseen eteen teemme osaltamme eduskunnassa kaikkemme.
Ensi vuonna on taas kerran käytävä avoimin mielin läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen menestys on aina kietoutunut työ tekoon ja yrittäjyyteen sekä osaamiseen, niin on varmasti jatkossakin.
Iloitsen eduskuntakauden 200 miljoonan euron lisäpanostuksista peruskouluun ja perustaitojen vahvistamiseen. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös vuonna 2026. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä.”
Vaikean työllisyystilanteen takia on erityisen tärkeä vahvistaa kaupunkimme nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka. Kaupunginhallituksessa päätimme määrärahasta hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18-29 – vuotiaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 työtöntä nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin.
Uusia alkuja- hankkeella kannustamme myös kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Hyvä uutinen on myös se, että olemme päättäneet laajentaa koululaisten kesätyöseteli toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja ottaa nuorten yrittäjyysseteli käyttöön.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsingissä vauhditamme vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Mielellään otan vastaan ajatuksia ja palautetta siitä, kuinka Helsinki voisi asiasta toimia entistäkin paremmin.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi Uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tänä vuonna. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. ”Tasavallan presidentti Stubb asetti toivoa tuovassa uudenvuodenpuheessaan hienolla tavalla suomalaisille yhteiset tavoitteet: rauha, kasvu ja välittäminen.
Olkoon alkanut uusi vuosi kaikin tavoin parempi kuin edellinen!
Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
On perusteltua, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätän asiasta puhemiehistölle ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.
Lasten ja Nuorten liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi enenevässä määrin kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.
Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Suomessa pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut käyttöön koko EU:ssa 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median, videonjakoalustojen ja tekoälykumppanien käytölle, mutta sallisi kuitenkin 13–16‑vuotiaiden pääsyn alustoille vanhempien suostumuksella.
Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha. On toivottavaa, että pääministerin alulle laittama selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu niin, että nykyinen eduskunta saa mahdollisesti tarvittavat lakiesitykset käsiteltäväksi.
Iloitsen kaupunginhallituksen kokouksessa eilen illalla yhdessä tehdystä viisaasta päätöksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetalo Unikon toiminta Pukinmäessä turvataan. Ensi vuotta koskeva avustusesityksen valuvika korjattiin ja vaikuttavaa työtä tekevän MLL Uusimaan riittävä avustus pelastettiin. Samalla edistetään MLL:n toimintaa Itäkadun uudessa perhekeskuksessa.
Unikkossa on tehnyt erinomaista työtä: tänä vuonna käyntikertoja on jo lähes 15 000. Toiminta tavoittaa onnistuneesti haavoittuvassa asemassa olevia. Unikosta saa tukea vanhemmuuteen, arkeen ja elämänhallintaan, asiointiapua, aineellista apua, vertaistukea ja tukea suomen kielen oppimiseen. Jouluaattoisin Unikko on avoinna yksinäisille yhden vanhemman perheille. Toiminnassa on yli 30 yhteistyökumppania: järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimijoita.
Lämmin kiitos MLL:n toimijoille vaikuttavasti työstä. Kiitos koko kaupunginhallitukselle vuoden yhteistyöstä. Kaupunginhallituksessa työmme jää hetkeksi joulutauolta ja ensi vuonna työtä jatketaan. Edessä paljon tärkeitä päätöksiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Perusopetusta koskeva lainsäädäntö on päivitettävä, jotta se mahdollistaa oppimisen paikasta riippumatta. Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ottavat kantaa etäopetuksen kehittämiseen.
Kaupallinen yhteistyö: Kansanvalistusseura 20.11.2025 8:30
”Etäopetus ei saa olla säästökeino, eikä sitä tule verrata koronapandemian aikaiseen hätäopetuksena käynnistettyyn etäopetukseen”, Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Ulla Harmaala sanoo. (Kuva: Kvs-säätiö)
Suomalaisen peruskoulun voi käydä kokonaan verkossa, jos asuu ulkomailla. Suomessa se ei ole mahdollista, sillä perusopetuslaissa on sudenkuoppa: se ei tunnista etäopetusta oppimisen mahdollistajana.
Lähiopetus on oletus ja etäopetus poikkeus.
”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus mainitaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Lakiin sitä ei kuitenkaan ole kirjattu”, Etäkoulu Kulkurin / Distansskolan Nomadin (Kulkuri) koulunjohtaja Ulla Harmaala toteaa.
Kulkuri palvelee ulkomailla asuvia perheitä suomeksi ja ruotsiksi. Viidenkymmenen toimintavuotensa aikana se on osoittanut, että suomalainen perusopetus toimii verkossa. Etäkoulun noin 500 oppilasta opiskelevat yli 60 maassa ympäri maailmaa suomalaisten opettajien ohjauksessa. Peruskoulun päättötodistus on silta jatko-opintoihin Suomessa.
Kulkurin ylläpitäjän, Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) mukaan ulkosuomalaisten lasten etäopetus tulisi saada perusopetuslakiin, ja samalla etäopetus olisi tärkeää avata myös Suomessa asuvilla lapsille ja nuorille.
Lain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä
Perustelut etäopetuksen virallistamiseksi ovat vankat: teknologia mahdollistaa uudenlaiset oppimisen tavat, verkossa tai mobiilisti. Väestönmurros ja lasten määrän väheneminen ajavat koulujen lakkauttamiseen, joten koulumatkat pitenevät.
Kulkurin juhlavuoden suojelija, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvioi, että perusopetuslain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä ja vauhdittaisi teknologian suomien mahdollisuuksien käyttöä oppilaiden parhaaksi.
”Perusopetuksen on kuitenkin vastaisuudessakin oltava lähiopetusta. Sitä voivat täydentää opetus etäyhteyksin ja varsinainen etäopetus hyvin tarkasti rajattuna, hallitusohjelman mukaisesti valmisteltuna ja perusopetuslakiin kirjattuna”, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen sivistys- ja tiedejaostossa toimiva koulutuspoliitikko.
Kunnissa etäopetuksen tarve kumpuaa usein kelpoisten opettajien pulasta ja pitkistä etäisyyksistä. Kuntaliitto ajaakin etäopetusta lainsäädäntöön lähiopetusta täydentävänä opetusmuotona.
Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat nykyistä tarkempia linjauksia siitä, missä tilanteissa ja millä ehdoilla etäopetusta voidaan hyödyntää. Asia käy ilmi tutkimuksesta, jolla selvitettiin sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, opettajien sekä kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, miten kunnat voisivat järjestää perusopetusta muuttuvissa toimintaympäristöissä.
”Joustava opettajaresurssin jakaminen etäyhteydellä koulujen tai kuntien välillä voi mahdollistaa pätevän opettajan antaman opetuksen useaan kouluun. Etäopetuksella voidaan lisäksi turvata vähemmän opiskeltujen oppiaineiden, kuten perusopetusta täydentävän oman äidinkielen, harvinaisten uskontojen tai valinnaisten kielten, opetus”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Pauliina Hongisto Helsingin yliopistosta.
Etäopetuksesta on moneksi
Etäopetus, etäyhteyksin järjestettävä opetus, hybridiopetus – vai jotain muuta?
Oikeastaan etäopetus on tuttu asia digiajan vaatteissa. Kvs-säätiö on järjestänyt sitä yli sadan vuoden ajan, ensin kirjeopetuksena, sitten verkossa ja mobiilisti. Vuosiin on mahtunut pandemioita espanjantaudista koronaan, opetusta rintamalla sotineille ja kansainvälisiä kehittämishankkeita.
Koulutustutkija Hongisto nimeää etäopetuksen kattotermiksi, jonka alla on monenlaista toimintaa.
”Yleensä etäopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa opetuksesta vastaava opettaja ja oppilas ovat fyysisesti eri paikoissa ja vuorovaikutuksessa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole vakiintuneita, ja niitä käytetään eri yhteyksissä eri tavoin”, hän sanoo.
Hongisto erottaa toisistaan paikkasidonnaisen ja paikkaan sitomattoman etäopetuksen. Ensimmäisessä oppilaat ovat opettajan valvomassa luokassa, ja toinen opettaja antaa opetusta verkon välityksellä. Toisessa opiskellaan kuten Kulkurissa: oppilas istuu tietokoneellaan kodissaan asuinmaassaan, ja opettaja on omalla koneellaan toisella puolella maailmaa.
Etäopetus vahvistaa huoltovarmuutta
”Kansanedustajana tavoitteeni on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään”, kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo. (Kuva: Sari Sarkomaan arkisto)
Kulkuri on raivannut oppimisen oikeuden polkua haurailla alueilla äärimmäisissä oloissa. Yhdessä Unescon kanssa se on järjestänyt perusopetusta Afganistanin tytöille. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja ulkoministeriön kanssa se on vienyt opetusta Syyriaan al-Holin vankileirin suomalaislapsille.
Sari Sarkomaa näkee Kulkurin innovatiivisessa toiminnassa paljon potentiaalia.
”Etäyhteyksien avulla annettu opetus voi myös olla yksi keino tukea moniongelmaisia oppilaita takaisin koulupolulle oppivelvollisuuden suorittamiseksi ja siten myös syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi”, hän sanoo.
Etäopetuksella olisi myös mahdollista lisätä sivistyksellistä huoltovarmuutta.
”On arvioitava, tarvitaanko perusopetuslakiin poikkeusoloja varten pykälä, joka mahdollistaa saumattoman opetuksen paikallisissa kriiseissä”, Sarkomaa sanoo.
Saavutettavuus ja laatu edellä
Pauliina Hongiston ja kollegojen tutkimus antaa suuntaviivat etäopetuksen kehittämiseen sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi.
”Perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita tulee täsmentää etäopetuksen osalta. Rahoitusohjausta on muokattava siten, että se kannustaa opetuksen järjestäjien yhteistyöhön ja joustavuuteen. Lisäksi etäopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää ja siihen liittyviä käsitteitä selkiyttää”, tutkija listaa.
Opetuksen laatu ja saavutettavuus perustuvat resursseihin, kuten rahoitukseen. Kulkurille yhtälö on kipeän tuttu: nykyisen lainsäädännön vuoksi sen ylläpitäjällä ei voi olla virallista perusopetuksen järjestämislupaa eikä myöskään jatkuvaa rahoitusta.
”Koulu on koko historiansa ajan toiminut harkinnanvaraisen rahoituksen turvin projektinomaisesti, vaikka toiminta on hyvin vakiintunutta. Tämä saattaa oppilaat hankalaan asemaan, sillä koulupolku on vaarassa katketa joka vuosi”, Ulla Harmaala toteaa.
Puretaan vastakkainasettelu
”Tarvitaan lisää tutkimusta erilaisista etäopetuksen järjestämisen tavoista, jotta opetuksen laatukysymyksiä voidaan tarkastella kattavasti”, koulutustutkija Pauliina Hongisto sanoo. (Kuva: Pauliina Hongiston arkisto)
Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ovat yksimielisiä siitä, että keskustelusta tulee purkaa vastakkainasettelu. Keskitytään sen sijaan siihen, miten varmistetaan laadukas opetus.
”Etäopetuksen ei ole tarkoitus missään oloissa syrjäyttää lähiopetusta vaan täydentää sitä”, Ulla Harmaala toteaa.
Eikä etäopetus saa olla säästökeino vaan pedagogisesti laadukas tapa vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta. Sen perustana ovat opettajien osaamisen kehittäminen, koulun johdon ja kunnan sivistystoimen tuki, toimivat laitteet ja yhteydet, hallinnollisten rakenteiden uudistaminen ja yhteistyön resurssit.
Kulkurissa opetuksen laatu perustuu opettajien kattavaan perehdytykseen, uusien opettajien mentorointiin ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
”Kaikilla opettajilla on suomalaisen opettajan kelpoisuus, vanhemmat saavat tukea lähiohjaajan tehtäväänsä, ja verkko-opettajien tiimityötä tuetaan”, Harmaala kertoo.
Ehtiikö muutos hallituskaudelle?
Sari Sarkomaa oli mukana hallitusneuvotteluissa, joissa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite arvioida ”etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia nykyistä laajemmin perusopetuksessa tarkkarajaisesti säädettynä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa”.
Ulla Harmaala pitää kirjausta tärkeänä, mutta vasta alkuna.
”Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoisempi ja rohkeampi tavoite sekä perusopetuslainsäädännön muutos. Haluamme, että etäopetusta kehitetään pedagogisesti laadukkaasti niin sanottuina normaaliaikoina, vaikka sillä on merkitystä myös huoltovarmuudelle”, hän sanoo.
Kulkuri, Kvs-säätiö ja Kuntaliitto pitävät aktiivisesti yhteyttä sinne, missä päätöksiä tehdään: eduskuntaan, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä opetusalan toimijoihin ja kehittäjiin.
Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii pontta ja rohkeutta, mutta palkinto kannustaa.
”Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia joustavasti asuinpaikasta riippumatta. Teknologia tukee, mutta ihminen on yhä oppimisen kapteeni”, koulunjohtaja Harmaala maalaa kuvan sivistyksellisen yhdenvertaisuuden Suomesta.
Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo ollut pitkään.
Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön, jotta onnistumme yhteensovittamaan kasvavan syöpään sairastuvien määrän, yleistyvän yksilöllisen hoidon ja rajallisten resurssit.
Syöpästrategian laadinnasta on päävastuussa Kansallinen syöpäkeskus FICAN, mutta valmistelu työ on tehty laajalla yhteistyöllä. Kesän aikana lausunnolla ollut strategialuonnos kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen.
Strategia on määrä valmistua tänä syksynä. Toivon että tulevaisuuden palvelut ovat vuorovaikutteisia, ihmisläheisiä ja yksilöllisiä ja että ihminen kohdataan ihmisenä eikä pelkästään syöpäpotilaan. Tämä tavoite on mielestäni hyvin sisällytetty strategialuonnokseen.
On hienoa, että strategian läpimenevä teema on yhdenvertaisuus – sekä alueellinen että eri syöpähoitojen välinen yhdenvertaisuus vastaanotolle, tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä, tukitoimissa, kuntoutuksessa ja seurannassa. Tämä teema on noussut vahvasti syöpää sairastaneelta ihmisiltä.
Potilaat ovat ehdottaneet yhdenvertaisuuden tukemiseksi hoitopolun ajaksi potilaalle nimettyä ammattihenkilöä, jolla olisi kokonaiskuva potilaan tilanteesta ja joka toimisi syöpään sairastuneen yhteyshenkilönä sekä auttaisi tunnistamaan yksilölliset tuki ja kuntoutus tarpeet ja ohjaisi niihin. Odotan mielenkiinnolla lausuntoyhteenvedon lukemista.
Odotan että syöpästrategian toimeenpanoon selkeästi priorisoidut askeleet eteenpäin niin, että niitä on mahdollista viedä poliittisessa päätöksenteossa eteenpäin. Odotan, että syöpästrategia on sellainen, että se vaikuttavalla tavalla ohjaa hyvinvointialueiden käynnissä olevaa palveluiden uudistamistyötä.
Yhä useampi potilas elää syövän kanssa normaalia elämää parhaassa tilanteessa palaa töihinkin. Tavoite on, että potilaiden elämän laatu paranisi syöpähoidon aikana. Tärkeä tavoite on vahvistaa potilaiden osallisuutta. Syövän hoidon lisäksi on tärkeää nähdä ihminen kokonaisuutena.
Yksi varma syksyn merkki on lähes vuosittainen keskustelu koulujen kesälomien siirrosta. Asiasta on erilaisia painavia mielipiteitä ja siksi on hyvä saada asiasta kunnollinen selvitys.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisen kesäloman siirtämisen vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet. Selvityksen on määrä valmistusta syyskuun lopussa.
Aiemmin tehdyt selvitykset ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön toimialan näkökulmasta tehtyjä. Nyt tekeillä olevassa selvityksessä asiaa arvioidaan koulutusjärjestelmän ja oppimisen näkökulmasta. Perusopetuksen arviointiaikojen muuttamiselle on yhteys toisen asteen valintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen valintoihin. Lomien siirto vaikuttaisi myös monin muin tavoin koko koulutusjärjestelmäämme varhaiskasvatuksesta lähtien. On syytä saada arvio myös siitä, millaisia kustannuksia mahdollinen siirto aiheuttaisi.
Huolta on herättänyt erityisesti se, että kesälomien siirron myötä kevätlukukaudesta tulisi liian pitkä ja se, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Asian ratkaisuksi Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) on pohdiskellut pidempää pääsiäislomaa.
Kolmen lapsen äitinä tiedän ja muistan sen, että koulujen loma-ajat vaativat aina merkittäviä järjestelyjä. Kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna saan asiasta säännöllisesti huoliviestejä. Olen ollut onnekas, että isovanhemmat ja pikkusiskoni ovat olleet aina apuna. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, työpaikat ja – tilanteet ovat hyvin moninaisia. Pidempien uusien lomakausien luominen voi olla monelle perheille merkittävä huolenaihe. Perheet ovat tietenkin erilaisia, siksi lapsivaikutusten arviointi on asiassa olennainen. Kunnissa on joka tapauksessa syytä säännöllisesti pohtia yhdessä eri toimijoiden kanssa toimia, joilla voidaan edistää sitä, että jokaisen lapsen loma ja koulupäivä olisi turvallinen ja hyvä.
Elinkeinoelämä ja erityisesti matkailu- ja ravintola-ala ovat toistuvasti esittäneet koulujen kesälomien siirtoa kaikilla kouluasteilla. Perusteluna heillä on arviot siitä, että kesäloman ajankohdan siirrosta hyötyisivät tuhannet, erityisesti pienet, matkailuyritykset. Tehdyn selvityksen mukaan nykyistä useampi yritys voisi kesälomien siirron myötä olla auki Euroopan parhaaseen loma-aikaan. Tämän arvioidaan tuovan myös lisää kesätyöpaikkoja. Nyt monet yritykset joutuvat sulkemaan ovensa, kun koulut alkavat. Selvityksessä arvioitiin vaikutuksia siihen, että koulujen kesälomia siirrettäisiin muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.
On päätös kesälomien osalta mikä tahansa, on selvää, että Suomessa tarvitaan kipeästi jo tehtyjen lisäksi lisää vaikuttavia toimia matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytysten kohentamiseksi sekä ylipäätään yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Kouluja koskevissa päätöksissä on tietenkin aina oltava ensisijalla oppimisen ja opettamisen edellytysten edistäminen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Odotan mielenkiinnolla pian valmistuvaa selvitystä.
Mielellään kuulen näkemyksesi ja ajatuksesi koulujen lomista.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut. Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.
Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.
Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.
Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.
Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.
Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.
Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.
Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.
Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.
Senioreiden valinnanvapauskokeilu alkaa tänään. Tästä päivästä lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat valita yksityisen yleislääkärin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
Tavoitteena on nopeuttaa hoitoonpääsyä, lisätä valinnanvapautta, lyhentää jonoja ja helpottaa ikäihmisten arkea. Kokeilussa halutaan hyödyntää nykyistä kustannusvaikuttavammin yksityisiä terveydenhuollon toimijoita ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin lääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.
Vastaanottoaika tilataan yleislääkäriltä, joka on liittynyt mukaan kokeiluun. Lain mukaan erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja tai muita vastaavia maksuja ei saa periä. Myös määrätyistä tutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Sillä halutaan varmistaa, ettei asiakkaiden maksut eivät valu hintoihin. Myös käyntien määrä on rajoitettu kustannusten hillitsemiseksi. Vuoden 2025 aikana voit käydä lääkärissä kaksi kertaa. 2026 ja 2027 voit käydä lääkärissä kolme kertaa kalenterivuodessa. OmaKelasta voi tarkistaa omat käynnit.
Kokeilu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, koska terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä. Eläkkeelle siirtymisen työterveyspalvelut päätyvät. Seniorit ovat tietenkin hyvin erilaisia elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kokeilussa mukana olevat yksityiset palveluntuottajat Kelan sivuilta osoitteesta https://www.kela.fi/valinnanvapauskokeilu. Ajan voi varata ottamalla suoraan yhteyttä palveluntuottajaan.
Kokeilua toteutetaan määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Kokeilun vaikutuksia arvioidaan tarkasti. Kela vastaa kokeilun toimeenpanosta, korvausten maksamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kokeilua arvioidaan monipuolisesti ja sitä, miten vastaavia käytäntöjä voitaisiin vakiinnuttaa osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Valinnanvapauden ja ihmisen itsemääräämisoikeuteen laajentaminen on keino lisätä palveluja tarvitsevan ihmisen vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Sote- palveluja pitää jatkossa kehittää nykyistä enemmän erilaisilla kokeiluilla, joissa tavoite on yhdenvertainen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy.
Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut. Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.
Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.
Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.
Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.
Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.
Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.
Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.
Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.
Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.
