Kategoria: Blogi

Blogi 6.2.2026

Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Saimaannorpan suojelua koskevia kalastusrajoituksia sisältävästä asetuksesta tuleviksi viideksi vuodeksi tehdään pian päätös. Lämpimästi tervetullut on ELY-keskuksen ehdottama verkkokalastuksen rajoitusalueen merkittävä laajentaminen.

Huolikeskustelua on käyty muikkuverkojen käytön rajoitusajoista ja ELY-keskuksen esille nostamasta mahdollisesta höllennyksestä. Sellaista ei pidä tehdä. Päin vastoin muikkuverkkojen käyttökieltoa on syytä pidentää kesäkuun loppuun samalla tavalla kun tällä hetkellä on säädetty yleisemmästä verkkokalastukiellosta.

Kuuttien suojaksi säädetty verkokalastuskielto on nykyisen asetuksen mukaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Rajoituksen jatkamiselle heinäkuun loppuun on vahvat perusteet ja se olisi syytä tehdä kuuttien kuolemien ehkäisemiseksi. Kuukauden lisäaika antaisi pienille kuuteille aikaa voimistua ja siten vähentää riskiä tukehtumiskuolemaan pyydyksissä.

Kalanpyydysten aiheuttama kuuttien hukkumisen estäminen ja siten kuolleisuuden vähentäminen on tutkitusti tehokkain omissa käsissämme oleva keino suojella Saimaannorppaa.

Ennen rajoituksia kuutteja hukkui kalanpyydyksiin eniten huhti-kesäkuussa. Kalastusrajoitusten tehostamisen myötä kuolleisuuden huippu on siirtynyt heinäkuulle ja aikaan, jolloin verkkojen täyskielto ei ole voimassa.

Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään ovat muut suojelukeinot vaarassa jäädä riittämättömiksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta.

Olen pitkään pitänyt verkkokiellon jatkamista heinäkuun loppuun asti perusteltuna. Tätä linjaa tukee myös merkittävä osa  suomalaisista.  WWF:n teettämän kyselyyn mukaan 67 % kaikista suomalaisista kannattaa heinäkuun loppuun jatkuvaa verkkokalastuksen rajoitusta. 

Saimaannorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen laji, ja ilmastonmuutos on jo muuttanut Saimaan oloja. Kalastusrajoituksilla voimme vaikuttaa nopeasti ja suojella saimaannorppaa vaikuttavasti.

Blogi 27.01.2026

Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan AMK opiskelijoiden harjoittelupaikkapulaan tarvitaan ratkaisuja. Haasteita harjoittelupaikkojen kanssa on yhtälailla yliopisto- opiskelijoilla.

Harjoittelupaikkojen saatavuus on niukkaa ja aivan erityisen vakava tilanne on yliopistosairaaloiden ympäristössä ja pääkaupunkiseudulla.

Tilanne tuntuu opiskelijoiden arjessa  opintojen vaikeutumisena  ja viivästymisinä.

Tilanne kuormittaa opiskelijoiden lisäksi mm ammattikorkeakouluja ja sote-palveluita tuottavia organisaatioita.

Vakava tilanne todentuu ammattikorkeakoulujen osalta Arenen hiljattain julkaisemassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla -kyselyanalyysista. Yli 90 prosenttia Arenen kyselyyn vastanneesta vastaajista arvioi harjoittelupaikkatilanteen heikentyneen viime vuosina. Kyselyn tulokset osoittavat, että kyse on valtakunnallisesta ja rakenteellisesta ongelmasta.  

Kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakoulujen mukaan harjoittelupaikkojen puute ei rajoitu yksittäisille alueille tai koulutusohjelmiin. Erityisesti pakollisten harjoittelujaksojen viivästyminen aiheuttaa ongelmia ja tekee vaikeaksi opintojen suunnittelun sekä opiskelijalle että korkeakoululle. Ongelma liittyy raportin mukaan paitsi paikkamääriin myös siihen, missä harjoittelupaikat sijaitsevat, millaisia osaamistavoitteita ne tukevat ja millaiset resurssit ohjaukseen ovat käytettävissä. Kaikkein vaikeinta harjoittelupaikkoja on kuitenkin saada kansainvälisille opiskelijoille. 

Harjoittelupaikkojen saatavuus on heikointa väkirikkaimmilla alueilla. Harjoitteluihin pääsy edellyttää yhä useammin opiskelijalta liikkumista oman opiskelupaikan hyvinvointialueen ulkopuolelle. Tämä korostaa alueiden välistä riippuvuutta ja osoittaa, että harjoittelupaikkatilannetta ei voida tarkastella pelkästään yksittäisten hyvinvointialueiden tai korkeakoulujen näkökulmasta. 

Raportin mukaan jopa 3 500 opiskelijan opinnot viivästyvät yhden lukuvuoden. Luvut kertovat merkittävästä ongelmasta, jonka ratkaiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Korvaavat suoritukset ja simulaatiot ovat vakiintuneet osaksi opetuksen toteutusta, mutta ne eivät korvaa työelämässä tapahtuvaa harjoittelua. Työpaikkojen henkilöstötilanne vaikuttaa osaltaan harjoittelupaikkojen tarjontaan. 

Arenen saamat vastaukset osoittavat, että harjoittelupaikkojen tarjonta ei ole tasapainossa koulutuksen aloituspaikkamäärien kanssa.  

Harjoittelu ovat olennainen osa koulutusta. Sote-alan ammattilaisten osaamisen turvaamiseksi on välttämätöntä löytää ratkaisut turvata koulutuspaikkoja vastaavat mahdollisuudet harjoitteluun.

Jätimme yhdessä Mia Laihon kanssa asiasta myös eilen kirjallisen kysymyksen. KK 484/2025 vp

Kestävään ratkaisuun tarvitaan usean eri tahon tiivistä ja ratkaisuhakuista yhteistyötä. Tapaan Helsingin yliopiston johtoa ensi viikolla ja olen menossa vierailulle Metropoliaan. Harjoittelupaikka-asiat on myös silloin agendallani.

Ajatukset ja palaute asiaan liittyen on tervetullutta.

Blogi 23.01.2026

Kansalliset suositukset  0–13-vuotiaiden lasten vapa-ajan ruutuajasta on  julkaistu. Omia älypuhelinta eikä myöskään  sosiaalisen median käyttöä suositella alle 13-vuotiaille. Alle kaksivuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa. Suositus 2–10-vuotiaille on  enintään tunti ruutua päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Suositukset julkaistiin 22.1.26.   

Yhtä lailla olennaista on digilaitteella  käytettävä sisältö. Sen tulee olla lapselle sopivaa, kehitystä sekä oppimista tukevaa ja mieluusti iloa tuottavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. 

Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski mm aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta

Lapsen normaalille kehitykselle välttämättömät asiat kuten lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.

Olen huolissaan netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.

Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.

Olen tehnyt keskustelualoitteen siitä, että eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta.

Mitä mieltä sinä olet uusista suosituksista, lasten sosiaalisen mediaan käytöstä ja ruudulla vietetystä ajasta?

Blogi 21.01.2026

Munkkivuoren ostarin arvo aikakautensa liike-elämän ja rakennustyypin edustajana on huikea. Ostarin käytön jatkuminen jotakuinkin alkuperäisen kaltaisena on tärkeä arvo. Moni vastaava ostari on jo purettu.

Asemakaavan muutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ostoskeskuksen toiminnan jatkumisen pääpiirteissään ja sen palveluiden kehittämisen. Ostoskeskuksen arvokkaimpia säilyviä osia täydennetään uudella liikerakennuksella ja asuinrakennuksella. Tavoite on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää ostoskeskusta siten, että suojellut osat ja uudisrakennukset muodostavat toimivan ja eheän kokonaisuuden. Tässä on kohtuudella onnistuttu. Ostoskeskuksen kohennusta on suunniteltu pitkään. Rakennuksessa on merkittävä ja koko ajan kasvava korjausvelka ja siksi oli välttämätöntä saada asiaa eteenpäin.

Ostoskeskuksen ulkoalueita kehitetään, sisäpihalle palautetaan alkuperäinen selkeä luonne. Ja että sisäpihan alle rakennettu pysäköintikellari säilyy. Toimivassa kaupungissa ja ostarissa on oltava parkkipaikkoja.

Valtuustossa korostin sitä, että myös jatkosuunnitelmissa on kuultava alueen asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita. Ostoskeskuksen sijainti on joukkoliikenteen kannalta keskeinen. On olennaista, että remontin toteutuksessa kadut, raiteet ja kevyenliikenteenväylät sekä parkkipaikat pysyvät käytössä siten, että kaikki liikenne ja arki saadaan aluella sujumaan.

Kannatin lämpimästi sitä, että jatkosuunnittelussa Naantalinaukiosta suunnitellaan vehreä aukio, jossa lehtipuiden lisäksi on pensaita ja ikivihreää kasvillisuutta. Munkkivuoren vehreää omaleimaisuutta on vaalittava

Blogi 19.1.2026

Julkisia kotipalveluja saa useimmin vasta kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on useimmiten hankittava myös muualta. Elämäntilanteet ovat erilaisia, siksi tarvitaan vaihtoehtoja.

PM Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu tekemään selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Asiaa kirittääkseni jätin hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen. Selvitys on tärkeä saada valmiiksi niin, että nykyinen hallitus ehtii asiassa tehdä mahdollisia toimia.

Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä.

Kotitalousvähennys on ketterä tapa mahdollistaa apua niihin asioihin, joita kulloinkin eniten ja usein välttämättä turvallisen kotona asumisen mahdollistamiseksi tarvitaan. Kotitalousvähennys on veronmaksajalle ja useimmin kotihoidon tulosidonnaisen maksun maksavalle palvelun käyttäjälle edullisempi kuin julkisen kotihoidon piirissä annettavat palvelu.

Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan elämänlaatua. Korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa.

Kotitalousvähennys on luonut kulttuurin kaiken ikäisille ostaa palveluja arjen helpottamiseksi. Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Kotitalousvähennys luo uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille vauhdittaen työllisyyttä.

Blogi 12.1.2026

Hyviä uutisia! Lonkan ja polven  tekonivelleikkaukseen pääsyä vauhditetaan. HUS perustaa oman yliopistosairaalatasoista hoitoa tarjoavan tekonivelsairaalan Helsinkiin. Potilaalle hoito maksaa HUSin normaalien asiakasmaksujen verran. Toiminnan on tarkoitus alkaa huhtikuussa.

Tekonivelsairaala Ortoniin voi hakeutua hoitoon HUSiin ohjattavalla erikoissairaanhoidon lähetteellä. HUS ohjaa jo jonossa olevia potilaita tekonivelsairaalaan sen toiminnan käynnistyttyä.

Yhtymähallitus päätti tänään 12.1.2026, että HUS perustaa oman tekonivelsairaalan Helsinkiin parantaakseen hoitoon pääsyä. Tukielinkirurgian hoitojonot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Tekonivelkirurgiaa pitkään eli yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli marraskuun 2025 lopussa 1760.

Nopeampi hoitoon pääsy on välttämätöntä!

Suunnitelmana on siirtää HUSin tekonivelleikkaukset uuteen tekonivelsairaalaan vaiheittain. Muu tukielinkirurgia ja päivystyksellinen toiminta jää HUS-yhtymään. Muutoksen myötä leikkaussalikapasiteettia vapautuisi enemmän muiden erikoisalojen ja HUSiin jäävän tukielinkirurgian käyttöön.

Tekonivelleikkauksia tehdään tällä hetkellä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Peijaksen sairaaloissa. Tekonivelleikkauksiin keskittyminen mahdollistaa merkittävän tuottavuuden noston ja hoitoon pääsyn nopeuttamisen. Tekonivelsairaala Orton tarjoaa uusimpaan tutkimukseen perustuvaa, yliopistosairaalatasoista hoitoa.

Orton Oy:n hallitus käynnistää yhtiössä muutosneuvottelut, jotka tähtäävät HUSin yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti tekonivelsairaalan toiminnan käynnistämiseen.

HUS-yhtymässä käynnistyy valmistelu, jossa mahdollista tekoniveltoiminnan siirtämistä tekonivelsairaala Ortoniin suunnitellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. 

Blogi 8.1.2026

Meilahden sairaala-alueen toiminnan kannalta kaupunginvaltuustossa tekemämme päätös parkkihallin rakentamisesta oli välttämätön.

Sairaala-alueen henkilöstö  on pitkään vedonnut  päättäjiin monille kestämättömän parkkipaikkatilanteen ratkaisemiseksi. Ongelma on tunnistettu jo ainakin vuodesta 2018 alkaen. Iltavuoroon saapuminen omalla autolla on parkkipaikkojen puutteen takia käytännössä mahdotonta. Julkinen liikenne tai pyörä ei ole vaihtoehto monellekaan kauempaa saapuville tai vuorotyötä tekevälle.

Parkkitilan puute vaikuttaa henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen sitä kautta kaikille tärkeisiin vaativan erikoissairaanhoidon palveluihin.

Parkkiongelma entisestään paisunut, kun Suomen suurimman sairaala-alueelle on rakennettu uusia toimitiloja. Meilahden sairaala-alueella on arvioitu työskentelevän yhteensä jopa 13 500 työntekijää, joista noin puolet asuu Helsingin ulkopuolella. Alueella osio tietenkin mittava määrä potilaita ja omaisia sekä muita toimijoita.

HUS on aikaisemmin suunnitellut maanalaisen pysäköinnin laajentamista sairaala-alueella. Selvitysten aikana kuitenkin ilmeni, että maanalaisen pysäköintilaitoksen louhinta aiheuttaisi vaurioita sairaalarakennuksiin.

Parkkihallinrakentamisen ikäväpuoli on se, että parkkihalli nakertaa viheraluetta. Kävimme valtuustoista laajasti keskustelua siitä kuinka pysäköintilaitoksen suunnitelmassa ja toteuttamisessa on varjeltava luontoa. Jos vaihtoehtoinen paikka olisi niin se olisi tietenkin valittu. Ikävä kyllä sellaista ei laajojen lisäselvityksen myötä löytynyt.

Pysäköintitalo rakennetaan  nykyiselle yleisenä pysäköintialueelta käytettävälle hiekkakentälle ja osittain sen eteläpuoliselle viheralueelle. Ajoyhteys suunnitellaan ensisijaisesti Paciuksenkadulta.

Meilahden puisto- ja metsäalueet ovat meille helsinkiläisille merkittäviä virkistysaluetta. Puita ja viIheraluetta on kaikin tavoin vaalittava ja uusia puita istutettava kaadettavien tilalle

Äänesti parkkihallin ja samalla sen puolesta, että  valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n henkilön on mahdollista päästä töihin. Kannatin esitystä parkkihallista, joka edistää osaltaan koko suomelle tärkeän Meilahden mäen sairaalan 24/ 7 seitsemän ahkeroivan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä arjen sujuvuutta.

Onneksi äänestyksessä voitti järki ja parkkihalli rakennetaan.

Toistin keskustelussa myös ajamani ehdotuksen, jolla suojellaan luontoa. Alueelle kaavailtu Munkkiniemenbaana olisi viisasta laittaa Pasiuksen kadun laitaan, Tammisairaalan editse. Siellähän on asfalttia valmiiksi. Samalla Humallahden päälle kaavaillusta luontoa ja verorahaa tuhlaavasta rakennelmasta on luovuttava. Se on kaavailussa, vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät mäen. Annetaan mäkien olla, varjellaan sen sijaan merenrantaa ja luontoamme.

Blogi 6.1.2026

Valoa kohti mennään, kun vuoden pimein aika on ohitettu. Helpotus oli myös monelle isoja vahinkoja tuoneen Hannes-myrskyn laantuminen. Maailmalla myllerrys jatkuu. Ukrainan kestävän rauhan, maailman epävakaan tilanteen rauhoittumisen eteen pieni Suomi tekee osaltaan vahvasti työtä.

Kokoonnuimme vielä ennen joulua ulkoasianvaliokunnan ja suuren valiokunnan voimin kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksesta.

EU-huippukokouksessa tehty päätös Ukrainan tulevien vuosien 90 miljardin euron tuesta oli täysin valtavan tärkeä ja täysin välttämätön. Suomi ja moni muu EU-maa olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat suoraan käyttöön Ukrainan hyväksi. Vahvat erilaiset näkemykset ja tiukat neuvottelut johtivat hybridimalliin, jossa Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää yhteisen Ukrainan tukeen otettavan lainan takaisinmaksuun.

Päätavoite toteutui: Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman lisäapua  Ukraina ei pääsisi neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.

Suomi seisoo Ukrainan tukena, jotta rauha Venäjän brutaalin hyökkäyssodan päätteeksi olisi sellainen, että Ukrainan kansa voi sen hyväksyä. Venäjä ei valitettavasti ole vielä antanut yhtään selvää merkkiä tahdosta rauhaan.

Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin vakava. Julkista taloutta on sopeutettu noin 10 miljardilla eurolla. Silti menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Tämä kuvaa massiivisen vakavaa lähtötilannetta, josta nykyinen eduskunta ja hallitus aloittivat työnsä. Sopeutustoimilla on estettyä maamme ajautuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen.

Ymmärrys tilanteen vakavuudesta nyt laajaa. Kuluneen vuoden merkittävämpiä päätöksiä oli kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi vasemmistoliiton sitoutuminen velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevina vaalikausina. Yhteisenä tavoitteena on kestävällä tavalla pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa jokaisesta apua tarvitsevista huolehditaan.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiinni oleva itäraja ovat vaikuttaneet suomalaisten mieliin ja talouteemme tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa. Rauhan aikaansaaminen ja uskon tulevaisuuteen vahvistumiseen eteen teemme osaltamme eduskunnassa kaikkemme.

Ensi vuonna on taas kerran käytävä avoimin mielin läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen menestys on aina kietoutunut työ tekoon ja yrittäjyyteen sekä osaamiseen, niin on varmasti jatkossakin.

Iloitsen eduskuntakauden 200 miljoonan euron lisäpanostuksista peruskouluun ja perustaitojen vahvistamiseen. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös vuonna 2026. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä.”

Vaikean työllisyystilanteen takia on erityisen tärkeä vahvistaa kaupunkimme nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka. Kaupunginhallituksessa päätimme määrärahasta hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18-29 – vuotiaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 työtöntä nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin.

Uusia alkuja- hankkeella kannustamme myös kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.

Hyvä uutinen on myös se, että olemme päättäneet laajentaa koululaisten kesätyöseteli toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja ottaa nuorten yrittäjyysseteli käyttöön.

Uusien työpaikkojen syntymistä Helsingissä vauhditamme vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Mielellään otan vastaan ajatuksia ja palautetta siitä, kuinka Helsinki voisi asiasta toimia entistäkin paremmin.

Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi Uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tänä vuonna. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. ”Tasavallan presidentti Stubb asetti toivoa tuovassa uudenvuodenpuheessaan hienolla tavalla suomalaisille yhteiset tavoitteet: rauha, kasvu ja välittäminen.

Olkoon alkanut uusi vuosi kaikin tavoin parempi kuin edellinen!

Blogi 3.1.2026

Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

On perusteltua, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätän asiasta puhemiehistölle ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.

Lasten ja Nuorten liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi enenevässä määrin kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.

Olen huolissani  netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.

Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Suomessa pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.

Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut käyttöön koko EU:ssa 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median, videonjakoalustojen ja tekoälykumppanien käytölle, mutta sallisi kuitenkin 13–16‑vuotiaiden pääsyn alustoille vanhempien suostumuksella.

Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha. On toivottavaa, että pääministerin alulle laittama selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu niin, että  nykyinen eduskunta saa mahdollisesti tarvittavat lakiesitykset käsiteltäväksi.

Blogi 16.12.2025

Iloitsen kaupunginhallituksen kokouksessa eilen illalla yhdessä tehdystä viisaasta päätöksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetalo Unikon toiminta Pukinmäessä turvataan. Ensi vuotta koskeva avustusesityksen valuvika korjattiin ja vaikuttavaa työtä tekevän MLL Uusimaan riittävä avustus pelastettiin. Samalla edistetään MLL:n toimintaa Itäkadun uudessa perhekeskuksessa.

Unikkossa on tehnyt erinomaista työtä: tänä vuonna käyntikertoja on jo lähes 15 000. Toiminta tavoittaa onnistuneesti haavoittuvassa asemassa olevia. Unikosta saa tukea vanhemmuuteen, arkeen ja elämänhallintaan, asiointiapua, aineellista apua, vertaistukea ja tukea suomen kielen oppimiseen. Jouluaattoisin Unikko on avoinna yksinäisille yhden vanhemman perheille. Toiminnassa on yli 30 yhteistyökumppania: järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimijoita.

Lämmin kiitos MLL:n toimijoille vaikuttavasti työstä. Kiitos koko kaupunginhallitukselle vuoden yhteistyöstä. Kaupunginhallituksessa työmme  jää hetkeksi joulutauolta ja ensi vuonna työtä jatketaan. Edessä paljon tärkeitä päätöksiä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.

Hyvää joulun odotusta kaikille.