Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 21.4.2012

”Keskustan huoli vanhuspalvelulaista on turhaa. Vanhuspalvelulaki on pääministeri Kataisen hallituksen keskeisiä lakiuudistuksia ja se on edennyt aikataulun mukaisesti. Hallitusohjelman kirjaukset ovat selkeät. Niiden mukaan jatkovalmistellaan viime torstaina julkaistua ohjaustyöryhmän esitystä", toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Ymmärrän, että keskusta odottaa vanhuspalvelulakia malttamattomana. Niin odotamme sitä myös me kokoomuksessa”, sanoo Sarkomaa.

Keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen on tänään esittänyt huolen vanhuspalvelulain etenemisaikataulusta ja penännyt hallitukselta kantoja julkaistuun vanhuspalvelulakia pohtineen ohjausryhmän työhön.

”Kokeneena poliitikkona Vehviläinen kyllä ymmärtää, että lain valmistelussa menee aina oma aikansa. Työryhmä luovutti työnsä viime torstaina eli vain muutama päivä sitten. On päivänselvää, että asiaan paneutumiseen menee hallitukselta tovi. Laki on mittava ponnistus ja on aivan oikein, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) haluaa pohtia lakia yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa”, sanoo Sarkomaa.

”Peruspalveluministerille on syytä antaa hetkeksi työrauha. Peruspalveluministeri paalutti lain valmistelun jatkamisen selkeästi viime kyselytunnilla, kun Vehviläinen asiaa kyseli. Keskustan hoppuilu on siis aivan turhaa”, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaa on täysin samaa mieltä peruspalveluministerin kyselytunnilla esittämän näkemyksen kanssa siitä, että ohjausryhmän esitys on arvioitava. Sarkomaan mielestä on erityisesti arvioitava täyttääkö esitys hallitusohjelman lupaukset. Hallitusohjelmaanhan oli selkeäsanaisesti kirjattu, että lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Kyse on siis nimenomaan oikeudesta.

Myös esityksen tuomat lisävelvoitteet kunnille ja kustannukset niin valtiolle kuin kunnille on jatkovalmistelussa tarkennettava. Ohjaustyöryhmän arvio 100 - 200 miljoonasta eurosta vaatii tietenkin täsmentävää työtä.

Sarkomaa pitää hyvänä, että hallituksen sosiaalipoliittinen ministeriryhmä tekisi esityksen jatkotyöstön ja vasta sitten esitys lähtisi lausuntokierrokselle. Tämä on perusteltua, koska ministeri Risikon johdolla tehty lakiesitys oli laajalla lausuntokierroksella ja eri tahojen kannat asiaan ovat hallituksen ja ministeriön tiedossa.

”Ohjaustyöryhmä on tehnyt osaltaan hyvää työtä ja ansaitsee kiitokset. Esityksen lähtökohta on väestön toimintakyvyn tukeminen ja siinä on hyvin huomioitu hyvin erilaiset palvelutarpeet. Lakiesityksessä korostetaan vanhustenhoidossa vaadittavaa asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Vanhustenhoito on vaativaa, joten siinä tarvitaan laaja-alaista asiantuntemusta ja yhteistyötä mm. hoitotyössä, lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja kuntoutuksessa sekä sosiaalityössä”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.4.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat, että valtiovalta on mukana rahoittamassa Suomen uuden Lastensairaalan rakentamista. Kansanedustajat ovat tyytyväisiä, että HUS:n hallitus teki eilen päätöksen Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Kansanedustajat kirittävät peruspalveluministeriä nimeämään työryhmän viivytyksettä. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Lauslahti ja Sarkomaa pitävät perusteltuna, että näin tärkeään kansalliseen hankkeeseen tulisi erityisvaltionosuus.

Kansanedustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat kansallinen häpeätahra eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Nykyiset tilat ovat kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolelta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

”On välttämätöntä, että myös HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista ja siitä, millä tavoin kunnat ovat tässä tärkeässä hankkeessa mukana”, sanovat Lauslahti ja Sarkomaa.

Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

-----------------------------
KIRJALLINEN KYSYMYS

Valtion osallistumisesta uuden Lastensairaalan rakentamisen rahoittamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on tehnyt päätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Perusteltua on, että valtiovalta on näin tärkeässä kansallisessa hankkeessa mukana ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden lastensairaalan. HUS:n Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisenalun hengen.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisenalkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

On välttämätöntä, että HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien, mutta myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään valtiovallan rahoitusosuutta Lastensairaalaan miettivän työryhmän perustamiseksi, ja

mihin toimenpiteisiin ryhdytään Lastensairaalan rahoituksen järjestämiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi?

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012

Sari Sarkomaa /kok

Sanna Lauslahti /kok

Tiedote 16.4.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on huolissaan hallituksen kehysriihessä tekemistä päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvistä päätöksistä. On suuri riski, että päätökset vaarantavat päivähoidon kehittämisen sekä hallitusohjelmassa luvatun päivähoitolain uudistamisen varhaiskasvatuslaiksi. Sarkomaa toteaa, että päätöksen johdosta päivähoidon hallinnonalasiirto on menossa vikaraiteille.

Kehyspäätöksen mukaan vain kaksi henkilötyövuotta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöstä uuteen vastuuministeriöön. Tämän lisäksi hallitus aikoo halkaista päivähoidon ja jättää kokonaisuudesta irrotetut kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet STM:öön. Tällainen puolittamismalli on vastoin alkuperäistä tarkoitusta siirtää koko päivähoidon kokonaisuus opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tälle uudelle käänteelle repiä päivähoito kahtia ei löydy mitään asiallista perustelua. Tämä on vastoin selvitysmiesten ja asiantuntijoiden yksimielistä näkemystä ja johtaa moniin ongelmiin sekä voimavarojen tehottomaan käyttöön. Merkittävä osa kunnista on siirtänyt päivähoidon ja varhaiskasvatuksen opetustoimeen ja jokainen näistä on siirtänyt koko päivähoidon kokonaisuuden.

Sarkomaa jätti v.2011 asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 96/2011)

”Puolittamismallin vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämiseen olisi käytännössä runsaammat resurssit kuin OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen. Tällainen vastakkainasettelu ei ole mitenkään perusteltua saati järkevää”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä hallituksen olisi arvioitava uudelleen päätöksensä ja toimittava niin, että hallinnonalan siirto saadaan oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Lasten sekä Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen on löydyttävä kunnolliset voimavarat. Myös eduskunnan tulee asiaa arvioida käsitellessään kehysselontekoa.

Puolittamismallin takia OKM:ssä ja STM:ssä olisi oltava kussakin omat "päivähoitovirkamiehensä" jotka valmistelisivat omaa puolikastaan päivähoidosta. Näin ollen itse varhaiskasvatuslain valmisteluun sekä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ei vastuuministeriönä toimivassa OKM:ssä ja Opetushallituksessa olisi riittäviä voimavaroja.

”Näyttää siltä, että tehtäviä siirtyy ministeriöstä toiseen, mutta voimavarat eivät. Muutenkin jo isojen säästöjen kohteena oleva OKM joutuisi siirtämään resursseja muualta sivistyksen ja koulutuksen kehittämisen voimavaroista”, toteaa Sarkomaa.

”Tämä uudistus ei saa olla ministeriöiden tai ministereiden välinen kiistelyn kohde, vaan koko hallituksen ohjelmansa mukaisesti ajama todellinen uudistus. Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista, mutta sitä on edelleen kehitettävä. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus on nähtävä laajempana kokonaisuutena ja oppimisen polkuna. Se on lasten etu”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 14.4.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on ilahtunut Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin tuoreesta ja poikkeuksellisesta puheenvuorosta. Puheenvuorossaan Fjäder kirittää hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä tekoihin työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin myös omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen johtotehtävissä.

Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi missään nimessä työmarkkinakeskusjärjestöjen hallituksessa sanoa tasa-arvoiseksi. Juuri työelämän järjestöjen tulisi toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjiä työelämän kehittämisessä.

Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. Työmarkkinajärjestöjen on otettava naisten osallistuminen tosissaan myös omassa toiminnassaan.

Eilisessä puheenvuorossaan Fjäder nosti esille keskuskauppakamarin ohjeet molempien sukupuolien 40-prosenttisesta edustuksesta pörssiyritysten hallituksissa. Fjäder kannattaa lakisääteisiä kiintiöitä ellei tasa-arvo etene. Sarkomaa kannustaa myös työmarkkinajärjestöjä noudattamaan keskuskauppakamarin ehdotusta molempien sukupuolien edustuksesta korkeimmissa päätöksentekoelimissä kuten työmarkkinakeskusjärjestöjen hallituksissa. Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt kertomaan kantansa siitä, ovatko he tähän jo valmiita ja sisältyykö tämä tavoite heidän tasa-arvo-ohjelmiinsa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 12.4.2012

Eduskuntaan on perustettu lähiruokakerho. Kerhoon ilmoittautui 37 kansanedustajaa. Ruoka on kaikille yhteinen asia, ei puolueeseen sidottu. Kerhon tarkoituksena on järjestää ruokaan liittyviä seminaareja, esittää kannanottoja, tarkastella ruokaan liittyvää lainsäädäntöä ja tehdä yhteistyötä ruoka-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada julkiset ja yksityiset toimijat suosimaan suomalaista ruokaa, lähi- ja luomuruokaa.

Kansanedustajien kautta laitetaan eteenpäin kuntien valtuutettuja varten tehty vetoomus ja aloite lähiruuan käyttämiseksi julkisissa keittiöissä. Lähiruokakerho haluaa myös eri puolueiden vaaliohjelmiin lähiruuan.

Lähiruokakerhon puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Anne Kalmari, kesk. ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok. Kerhon työvaliokuntaan tulee jäsen jokaisesta puolueesta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Anne Kalmari 050 512 2084
Kansanedustaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 7.4.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pahoittelee sitä, että hallitus lykkäsi kehysriihessä taas HPV-rokotteen ottamista yleiseen rokotusohjelmaan. On vakava tosiasia, että Suomen jälkeenjäänyt rokotusohjelma on omiaan lisäämään terveyseroja ja eriarvoisuutta. Nyt Suomessa rokotteen saavat vain ne nuoret, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että päätös HPV-rokotteen sisällyttämisestä rokoteohjelmaan tehdään viimeistään ensi vuoden talousarviosta päätettäessä. Sarkomaa on jättänyt HPV-rokotepäätöksen viivästymisestä kirjallisen kysymyksen (5.4.)

Papilloomavirusta vastaan annettava ja esimerkiksi lisääntynyttä kohdunkaulasyöpää ennaltaehkäisevä HPV-rokote on käytössä muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsimaissa, joten Suomi on räikeä poikkeustapaus. Ahvenanmaakin otti rokotteen käyttöön, koska Suomen päätös viipynyt. Useissa maissa keskustellaan poikien liittämisestä rokotusohjelmaan saatujen yhteiskunnallisten hyötyjen ja säästöjen valossa. Suomessa HPV-rokote on ostettavissa apteekista mutta se on kohtuullisen kallis.

”Täysin päinvastaisia toimia tarvittaisiin tilanteessa, jossa osa lapsista voi paremmin kuin koskaan ja osalle terveysongelmat kasaantuvat”, huomauttaa Sarkomaa. ”Rokote on tällä hetkellä käytännössä ennaltaehkäisy vain varakkaille.” Päätös on täysin päinvastainen sille, mitä terveysasiantuntijat toivovat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut rokotuksia, ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä oli samaa mieltä. Myös OECD on vastikään todennut, että Suomen kannattaa pureutua väestön terveyseroihin juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla terveyttä edistävillä toimilla.  Myös eduskunta on tämän vuoden budjettimietinnössään HPV-asiaa kirittänyt.

”Ei ole terveyspolitiikallemme kunniaksi ylläpitää tilannetta, jossa osa saa rokotteen ja osa ei. Kohdunkaulan syöpien ja papilloomaviruksen ennaltaehkäisy pitäisi olla jokaisen nuoren kohdalla mahdollista”, sanoo Sarkomaa. Talouden kuntoon laittaminen on välttämätöntä, mutta samalla on huolehdittava siitä, että perusasiat ovat kunnossa ja siitä koko ikäluokan kattavassa ajantasaisessa rokoteohjelmassa on juuri kysymys. Sarkomaa varoittaa lisäämästä säästöpäätöksillä terveyseroja. Päinvastoin koko terveyspolitiikan painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä toimiin, joilla edistetään terveyden tasa-arvoa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 3.4.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että liikenneministeri Kyllönen (vas.) ottaa vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja nostaa asian viivytyksettä työpöydälleen. Sarkomaa kannattaa Kyllösen julkisuudessa esille nostamaa ajatusta tiukentaa autoilijoiden rangaistuksia suojatiellä kulkevien jalankulkijoiden turvaksi. Sarkomaa jätti tänään kirjallisen kysymyksen suojateiden turvallisuuden parantamisesta.

”Taas eilen luimme lehdestä todella surullinen uutinen siitä, että 10-vuotias tyttö kuoli jäätyään pakettiauton alle suojatiellä Naantalissa. Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä tarvitaan, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Lapsilla ja meillä kaikilla on oikeus liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössämme”, sanoo Sarkomaa.

Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä. Suojatieonnettomuuksissa loukkaantui lähes 700 ihmistä, eli keskimäärin 2 ihmistä päivässä.

Sarkomaa kirittää ministeriä tarttumaan Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat mm. päiväsakkojen lukumäärän nostaminen, poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien alhaisemmaksi saaminen.

”Kaikki keinot pitäisi saada käyttöön. Olisi hyvä harkita myös kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi etenkin syksyllä taas koulujen alkaessa”, ehdottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin.

Poliisin rikostilastojen mukaan autoilijat jättävät yhä useammin väistämättä suojatiellä kulkevan sekä ohittavat näkyvyyden peittävän auton pysähtymättä. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ovat suuri riskiryhmä suojatieonnettomuuksissa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Linkki kirjalliseen kysymykseen

Tiedote 30.3.2012

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) jättivät kirjallisen kysymyksen äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistamisesta. Sarkomaa ja Vahasalo kannustavat opetusministeri Gustafssonia (sd.) tekemään uudistukset hätiköimättä ja pohtimaan uudistuksien marssijärjestystä.

Tällä vaalikaudella on lukiokoulutuksen uudistamisen vuoro. Sarkomaa ja Vahasalo kirittävät ministeriä aloittamaan uudistuksen viipymättä. He pitävät välttämättömänä, että lukiokoulutuksen laajapohjainen tavoite- ja tuntijakotyöryhmä voisi aloittaa työnsä mahdollisimman pian.

Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen aikataulu ja sisältö on herättänyt huolta useilla tahoilla. Kirjallisessa kysymyksessään Sarkomaa ja Vahasalo nostavat esille mm. sen, olisiko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten kun lukiokoulutuksen kokonaisuudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt. Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistuksen on tarkoitus käynnistyä ensi syksynä ja astua voimaan vuoden 2016 syksyllä. Muutaman vuoden kuluttua joudutaan kaikki ylioppilaskokeet tarkistamaan koulutuksen uusittujen sisältöjen ja tutkinnossa käyttöön otettavan tietotekniikan mukaisiksi.

”Mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan nyt kiireellä ja ennen kokonaisuudistusta, on vaarana, että koe on jo syntyessään vanhentunut. Suunniteltu koetyyppi edellyttäisi toimiakseen nimenomaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä”, huomauttavat Sarkomaa ja Vahasalo. ”Järkevintä olisi sitoa uusiutuvan ylioppilastutkinnon käyttöönotto uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon.”

Mikäli uusi äidinkielen koe otettaisiin käyttöön alkuperäisten suunnitelmien mukaan jo vuonna 2015, olisi valmistelutyön oltava valmis jo ensi syksyyn mennessä, jotta silloin lukionsa aloittavat opiskelijat tietävät, millainen päättötutkinto heitä odottaa. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ministeri Gustafsson on arvioinut, että todennäköisesti vuoden 2015 sijaan tähtäimessä olisi vuosi 2016.

”Vertailun vuoksi on sanottava, että vuoden 2007 äidinkielen ylioppilaskokeen uudistusta valmisteltiin vuosikymmenen verran ennen kuin koe varsinaisesti tuli päättökokeeksi. Ei valmisteluun tarvitse vuositolkulla aikaa käyttää, mutta samansuuruinen muutos muutamassa kuukaudessa kuulostaa mahdottomalta ja hätiköimiseltä”, sanovat Sarkomaa ja Vahasalo.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hyvä tavoite olisi, että uuden opetussuunnitelman puitteissa syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat pääsisivät suorittamaan koko ylioppilastutkinnon sähköisesti. Tämä edellyttää panostuksia koulujen välineistöön ja opettajien koulutukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

-----------------------------------

Linkki kirjalliseen kysymykseen

Tiedote 28.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaan mielestä pääkaupunkiseudun asukkailla on oikeus tietää, mitä kuntien yhteen liittäminen tai liittämättä jättäminen merkitsee metropolialueella. Ilman selvitystä tämä tieto jää saamatta. Helsingin kaupunginvaltuusto keskustelee tämänpäiväisessä kokouksessaan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä ja kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista.

Sarkomaa pitää tervetulleena virkamiestyöryhmän ehdotusta siitä, että Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo istuisivat samaan pöytään. Sarkomaa uskoo, että kuntien yhteenliittymisen etu olisi paljon suurempi kuin niiden osiensa summa. On viisasta ja välttämätöntä, että nämä kunnat selvittävät, mitä tiiviimpi yhteiselo merkitsisi. Selvitys on syytä tehdä viivytyksettä ja perusteellisesti.

Sarkomaan mielestä metropolialueella on mietittävä luovasti ja avoimin mielin sitä, miten alueemme tulevaisuus ja asukkaiden hyvä arki parhaiten yhteisvoimin turvataan. Helsingin seudun kuntien ei pidä taistella keskenään, vaan yhdistää voimansa ja etsiä yhdessä ratkaisuja asukkaiden hyvään arkeen, kohtuuhintaiseen asumiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten menestymiseen, segregaation torjumiseen ja ympäristökysymyksiin.

Sarkomaa toivoo, että kaikki kunnat antaisivat asukkailleen mahdollisuuden saada tiedon yhdistymisen eduista. Sarkomaa korostaa, että esimerkiksi Espoolla ja Helsingillä on jo nyt paljon yhteistä, kuten Aalto-yliopisto. Kuten Aalto-yliopiston syntymisessä, myös uudessa elinvoimaisessa metropolissa ei ole kyse minkään kunnan lakkauttamisesta vaan aivan uuden luomisesta.

”Osaoptimoinnin sijaan on pääkaupunkiseudun kunnat saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Etenkin asumisessa, liikenteessä ja maankäytössä on kipeä ja kiireellinen tarve nähdä kokonaisuus”, sanoo Sarkomaa. ”Päättäjillä on oltava rohkeus aidosti rakentaa vahvempaa metropolialuetta, jonka lähtökohtana on peruskunnat eikä hallinnon paisuttaminen.”

Lähtökohtana on oltava byrokratian ja päällekkäisen hallinnon vähentäminen. Nykyinen yhteistyön viidakko ei ole enää kunnolla kenenkään hallussa. Metropolialueen perusta on oltava vahvoissa peruskunnissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä. Me emme tarvitse pääkaupunkiseudulle lisää hallintotasoja, veroja, emmekä virkamiehiä, vaan parempia palveluja, kohtuuhintaista asumista ja hyvän elämän mahdollisuudet jokaiselle metropolin asukkaalle.

Metropolialueen kuntaratkaisut ovat tärkeitä alueen asukkaille, mutta myös jokaiselle suomalaiselle. Aktiivinen ja elinvoimainen metropolimme toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen ja talouden veturina sekä luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa uudesta liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun pääkaupunkiseutu menestyy, hyötyy siitä koko Suomi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 13.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan johtama Juustopöytä ry vaatii perusopetukseen lisää kotitalousopetusta.

Kotitalousopetusta tarvitaan lisää perusopetukseen: pakollinen kolmen vuosiviikkotunnin oppimäärä kaikille yhteisessä opetuksessa on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin – uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen. Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta perusopetuksensa aikana.

Kotitalousopetus on jätetty vaille lisäresursseja

Perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva esitys on valmistunut ja se asettaa kotitalouden eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin taito- ja taideaineisiin. Muiden taito- ja taideaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Kotitalous on peruskoulun suosituimpia valinnaisaineita ja luonteeltaan taitoaine.

Hallitusohjelman tavoitteisiin ei vastata

Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta. Hallitusohjelmassa painotetaan myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki alueet sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Arvokasvatusta on esimerkiksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostamisen oppiminen.

Kotitaloustaidot ennaltaehkäisevät syrjäytymistä

Presidentti Niinistö otti tavoitteekseen syrjäytymisen ehkäisemisen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusopetuksesta. Kotitalousopetus antaa tähän työkalut opettamalla tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille arjen hallintaa ja antamalla valmiuksia päivittäisten valintojen tekemiseen. Se tavoittaa koko ikäluokan ja kaikki peruskoulun oppilaat. Kotitalous on myös luontevaa kansainvälisyyskasvatusta: erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista. Tämä lisää arkipäivän tasa-arvoisuutta: osaaminen ja tietäminen antaa lisää valinnanmahdollisuuksia arjessa. Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Juustopöytä ry:n hallitus

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Juustopöytä ry:n puheenjohtaja
050 511 3033
www.juustopoyta.fi

----------------

Vuonna 1978 ministeri Marjatta Väänänen kutsui 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista perustavaan kokoukseen. Näin syntyi naisten juustoseura, Juustopöytä ry.

Juustopöytä ry:n kulmakiviä ovat:
- juustotietämyksen edistäminen
- samanhenkisten yhdistyksen jäsenien verkostoituminen
- ruokakulttuurin edistäminen, kuten Helsingin yliopiston ruokaprofessuurin tukeminen
- juuston monipuolisen käytön edistäminen
- koulutuksen, seminaarien ja opintoretkien järjestäminen
- tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen juuston ympärille