Siirry sisältöön

Tiedote 29.01.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa innostaa vanhempia ja pienten lasten lähellä olevia aikuisia lukemaan lapsille. Sarkomaa viittaa viimeisimpiin Pisa-tuloksiin, jotka osoittivat lukutaidon kansallisen keskiarvomme laskeneen kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut.

Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Sarkomaan mukaan Suomessa tarvitaan lukutalkoot heikkenevän lukutaidon taltuttamiseksi. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat. Sarkomaa painottaa erityisesti kotona lukemista. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Selvää on, että heikentynyt lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on otettava vakavasti päiväkotiemme ja koulujemme kehittämisessä. Opetushallituksen johtokunta pohtii asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan ja kuulee myös tuoreen Pohjoismaisen ministerineuvoston raportin ehdotuksia. Sarkomaa pitää varteenotettavana viestinä raportin ehdotusta lisätä kouluihimme lukuharjoituksia. Myös lukemiseen innostavia keinoja, kuten kirjailijavierailuja yhteistyötä kirjastojen kanssa on syytä lisätä.

Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Sarkomaa muistuttaa Mielenterveyden keskusliiton kannanotosta, jossa korostettiin vanhempien ja läheisten aikuisten läsnäolon merkitystä ja sitä, että juuri lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta.

"TV:n ja tietokonepelien vaihtaminen joinakin iltoina lukemiseen on monin tavoin lapsen etu", sanoo Sarkomaa. Jokapäiväinen iltasatuhetki on mukava isommillekin lapsille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.1.2012 

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa antaa Verkkouutisten blogissaan maa- ja metsätalousministeri Koskiselle (kok) kiitosta tarttumisesta eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyviin asioihin, mutta samalla kirittää vastaavaa ministeriä ripeään eläinsuojelutyöhön. Sarkomaa muistuttaa, että edellisiltä vaalikausilta on jäänyt iso pino tekemätöntä työtä. Viime vuosina on lisääntynyt tietoisuus siitä, että eläimet eivät Suomessa voi parhaalla mahdollisella tavalla ja räikeitäkin epäkohtia löytyy.

”On välttämätön askel eteenpäin, että ministeriöön viime vaalikaudella jumittunut sikojen hyvinvointia koskeva asetus on vihdoin ja viimein etenemässä. Lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös korjattavaa kuten porsaiden pakkokastraatioon liittyvä kivunlievityksen tekeminen pakolliseksi ja porsitushäkkejä koskevan säätelyn tiukentaminen. Koskisen on myös syytä viipymättä hoitaa kuntoon viisi vuotta ministeriön päätöstä odottaneet kalkkunoiden kuljetusohjeet”, Sarkomaa toteaa.

Syytä on myös selventää julkisuuteen tulleet tiedot, että kalkkunoiden kuljetukseen puuttunut valvontaeläinlääkäri olisi siirretty tehtävistään. Sarkomaa peräänkuuluttaa myös nopeita toimia hallitusohjelmassa luvatun eläinsuojeluasiamiehen nimeämiseksi. Ministeriön on tehtävä työtä sen eteen, että eläinvalvonnan laatu ja uskottavuus turvataan.

Sarkomaa kiittää ministeri Koskista siitä, että hän on ensi töinään aloittanut uuden eläinten hyvinvointia säätelevän puitelain valmistelun. Sarkomaa kannustaa Koskista ennakoimaan lain valmistelussa tulevaisuuden haasteita, jotta laki olisi edistyksellinen vielä vuosien päästä. Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että Koskinen on ottanut uuden lain valmistelun pohjaksi laajan kansalaiskuulemisen netissä.

Koskisen on huolehdittava uuden lain riittävän ripeästä valmistelusta niin, että vielä nykyinen eduskunta ehtii uuden lain käsitellä”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa suomalaisia ottamaan aktiivisesti osaa keskusteluun ja kertomaan mielipiteensä eläinsuojelulainsäädännöstä valtionhallinnon otakantaa.fi -sivustolla: http://otakantaa.fi/aihe/elainsuojelulaki-uudistuu.

Sarkomaa kannattaa Sauli Niinistöä presidentiksi hänen osaamisensa ja sitkeän asenteen takia. Sisukkaat suomalaiset ansaitsevat sisukkaan presidentin.

”Eläinsuojelu ei kuulu presidentin viralliseen toimivaltaan, mutta se on asia, josta meidän kaikkien pitää kantaa huolta - myös presidentin. Eläinrakas presidentti on hyvä esikuva koko Suomelle”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 13.1.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee keskustan puheenjohtaja Kiviniemen halua tyrmätä kuntauudistus tietämättä edes valmisteilla olevan esityksen sisältöä. Keskusta ei malttanut odottaa edes helmikuun alkuun, jolloin kuntatyöryhmän työ tulee julkisuuteen ja kaikkien keskusteltavaksi.

Kiviniemi pillastui julkisuuteen tulleesta kuntakartasta, joka ei ole kuntatyöryhmän, kuntaministerin, saatikka hallituksen kanta, ja tuli näin paljastaneeksi keskustan todelliset karvat. Vielä ennen joulua budjettikeskusteluissa keskusta kielsi vastustavansa kuntauudistusta. Nyt Kiviniemi sanoi suoraan, että keskustan tavoite on kaataa kuntauudistus. Keskustan vastuuton kuntapolitiikka on kovaa peliä suomalaisten arjen palveluilla.

Sarkomaa pitää aivan käsittämättömänä sitä, että Kiviniemen mielestä presidenttiehdokkaidenkin pitäisi ottaa kantaa kuntatyöryhmän täysin keskeneräiseen työhön.

Onkin perin kummallista, että keskusta on oppositioon siirryttyään yhtäkkiä omaa työtään vastaan. Kunta- ja palvelurakennusuudistus on suoraa jatkumoa edellisten hallitusten ja etenkin keskustalaisten kuntaministereiden työlle, joissa tavoitteena on ollut ja on lähipalveluiden turvaaminen ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen.

Kiviniemen väite, että kuntauudistus tuhoaa elämisen mahdollisuuksia, on täysin päinvastaista sille mistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kysymys. Uudistus tehdään juuri siksi, jotta palveluiden eriarvoistuminen pysäytettäisiin ja taattaisiin hyvä arki eri puolilla Suomea.

"Jäitä hattuun, Kiviniemi! Presidentinvaalien takia ei pidä tyrmätä koko Suomen kannalta välttämättömiä uudistuksia kunnissa ja palveluissa", Sarkomaa näpäyttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.1.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaista arvioimaan verovähennyssäädöksiä niin, että Guggenheim-lahjoitukset olisivat verovähennysoikeuden piirissä. Alustavien suunnitelmien mukaan Guggenheimin lisenssimaksu on tarkoitus kattaa yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksilla.

Yksityisillä lahjoituksilla on Suomen tulevaisuuden kannalta korkeaan osaamiseen ja tieteeseen saatu välttämättömiä lisärahoja. Ilman yksityisiä lahjoituksia Aalto-yliopisto ei olisi ollut mahdollinen. Nyt samaa yritysten ja yksityishenkilöiden mukaantuloa tarvitaan Guggenheim-Helsingin luomiseksi. On fiksua kannustaa koko yhteiskuntaa mukaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviin hankkeisiin.

Suomessa yksityinen lahjoittaminen taiteelle ja kulttuurille on pientä, koska verotus ei siihen kannusta. Guggenheim-Helsingin lisäksi on varmasti muitakin merkittäviä hankkeita, jotka saisivat mahdollisuuden lahjoituksilla. Valtiovallan on enemmän kuin fiksua kannustaa uuteen lahjoituskulttuuriin ja uudistaa taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennyssäädöksiä.

"Guggenheimin toteuttaminen edellyttää, että se otetaan koko Suomen hankkeeksi ja siten myös valtiovallan on välttämätöntä olla vahvasti mukana. Verovähennysoikeuden uudistaminen taiteelle annetuista lahjoituksista on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Se olisi iso tuki Guggenheim-Helsinki-museolle, mutta mahdollisuus kaikelle taiteelle Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa", sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitäisi hyvänä, että hallitus tekisi päätöksen taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennyksestä viimeistään maaliskuun kehysriihessä niin, että mahdolliset Guggenheim-lahjoittajat saisivat tiedon asiasta mahdollisimman pian.

Sarkomaa näkee Aalto-yliopiston ja Guggenheim-Helsingin yhteistyössä mittavaa potentiaalia, sillä onhan tavoitteena, että yhtenä painopisteenä ja erityispiirteenä museossa olisi design ja arkkitehtuuri. On erittäin upeaa, jos Suomessa kerätyt näyttelyt saadaan laajasti esille myös muissa verkoston näyttelyissä.

Sarkomaa suhtautuu Guggenheim-Helsinki-museoon avoimin mielin. Asiaa on nyt tarkkaan pohdittava ja kaikkiin avoimiin kysymyksiin sekä valtiovallan rooliin on saatava vastaukset. Selvää on, että Helsinki ja Suomi tarvitsevat ”piristysruiskehankkeita”, jotka lisäävät pääkaupunkimme ja maamme kiinnostavuutta. Guggenheim voisi olla onnistuessaan olla juuri tällainen.

Sarkomaa jättää asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden uudistamisesta ja Guggenheim-lahjoitusten ulottamisesta verovähennysoikeuden piiriin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.12.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsi valiokunnan kohdentamista lisämäärärahoista lapsiystävällisen oikeudenkäyntikokeilun valtakunnalliseen laajentamiseen. Sarkomaa esitteli tänään eduskunnalle oikeusministeriön pääluokkaa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

"Olen todella tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua 900 000 euron lisämäärärahan kohdentamisesta hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen sovittelumallin eli ns. Follo-mallin laajentamiseen", kertoo Sarkomaa.

Sarkomaa korosti, että Follo-mallin laajentaminen on niin inhimilliseltä kuin taloudellista kannalta perusteltua. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

"Pidämme valiokunnassa tärkeänä, että malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan", Sarkomaa lisäsi. Iso haaste mallin laajentamiselle on psykologien ja muiden asiantuntijoiden riittävyys ja saatavuus. Sarkomaa kannusti eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa.

Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa, tänä vuonna toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen. Syyskuun alkuun mennessä kokeiluyksiköissä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Huoltoriidat kuormittavat sekä tuomioistuimia, sosiaalitoimea että muita viranomaisia. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.12.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa Iltalehden blogissaan kouluja ja päiväkoteja säilyttämään joulujuhlaperinteet. Joulujuhlien läheisyys tuo usein tullessaan myös pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä.

"Usein kuulee pohdittavan, voiko joululaulua ”joulupuu on rakennettu” laulaa koulun tai päiväkodin juhlissa. Totta kai voi. Joulu on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme ja sen vietto on olennainen osa koulujen ja päiväkotien toimintaa", kirjoittaa Sarkomaa.

Jouluevankeliumi ja suvivirsi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

"Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kouluissa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa omaa kulttuuriamme ja samaan aikaan huomioida lasten ja nuorten erilaisuus", toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa koulujen rehtoreita yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa käymään asiasta keskustelua. Hän myös huomauttaa, että monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan molemminpuolinen uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Verkkouutisten tiedote 24.11.2011
"Pois poteroista, kun isänmaan etu niin vaatii"

Kokoomus haluaa hallituksen valmistautuvan kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin.

- On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii, puolueen ryhmäpuheenvuoron valtiontalouden tarkistettuja kehyksiä vuosille 2012–2015 koskeneessa keskustelussa käyttänyt Sari Sarkomaa muotoili.

Sarkomaan mielestä julkisen talouden tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan.

- Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti, Sarkomaa sanoi.

Hänen mukaansa Suomen julkisen talouden haastaa akuutin talouskriisin ohella väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta. Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voidaan Sarkomaan mukaan olla varmoja:

- Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kolmanneksi, vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa, hän luetteli.

Jo nyt on Sarkomaan mukaan selvää, että aiemmin asetettuihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä, koska kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään. Odotteluun ei hänen mielestään ole varaa, vaan uusista sopeutustoimista on päätettävä heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

Niukkenevilla voimavaroilla on Sarkomaan mielestä löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia.

- Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Myös panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat hänen mukaansa parasta tulevaisuuden rakentamista. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Esiin Sarkomaa nosti myös toimimattomien rakenteiden uudistamisen, josta esimerkkinä hän mainitsi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

- Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan, Sarkomaa pelkisti ja ilmoitti Kokoomuksen olevan palveluiden puolella.

* * * * * * * * * * * * *

Ryhmäpuheeni kokonaisuudessaan: 
Valtiontalouden kehykset vuosille 2012 – 2015
24.11.2011 klo 17

Ryhmäpuheenvuoro (5 min) – puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Julkisen taloutemme tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan. Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti.  

Talouteemme kohdistuu samanaikaisesti useita haasteita, joita tulee sekä kotimaasta että kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Akuutin talouskriisin ohella julkista talouttamme haastaa väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta.

Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voimme olla aivan varmoja:

Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi, Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Toimet, joilla edistämme uusien työpaikkojen syntyä, työllisyyttä ja yrittäjyyttä ovat kullanarvoisia. Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan.

Kolmanneksi vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Jokaiselle eurolle ja sentille on löydettävä paras mahdollinen käyttötarkoitus. On uudistuttava, jotta julkinen sektori saadaan toimimaan nykyistä fiksummin ja tehokkaammin, laadusta tinkimättä.

Elämäntapamuutoksen onnistuminen on helpompaa, kun muistaa, että lopussa odottavat palkinnoksi terveempi elämä ja parempi olo. Kun nyt sopeutamme talouttamme ja uudistamme yhteiskunnan rakenteita, on samalla tavoin kyse myönteisestä muutoksesta.

Hallituksen jo toimeenpanemien sopeutustoimien ohella hallitusohjelmaan kirjattiin selkeä resepti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitus sopi, että uusiin lisäsopeutustoimiin tartutaan, mikäli valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun tai valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jo nyt on selvää, että näihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä. Kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään, eikä odotteluun ole varaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uusista sopeutustoimista päätetään heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

On syytä muistaa, ettei vakaa valtiontalous ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys monille muille tärkeille tavoitteille kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiselle. Euroopan kriisimailta olemme oppineet kouriintuntuvasti sen, että hyvinvoinnin rakentaminen kuplan varaan tai jatkuva velkarahalla elvyttäminen voi lopulta käydä koko hyvinvointiyhteiskunnan turmioksi.

Niukkenevilla voimavaroilla on löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia. Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuden rakentamista. Koulutusjärjestelmän rakenteita on uudistettava mutta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta, ei ole lupa tinkiä. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Perusopetus on korkean osaamisemme kivijalka ja samalla myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden ratkaisee se, miten hyvin onnistumme uudistamaan toimimattomia rakenteita. Tässä työssä kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeinen työkalu. Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on palveluiden puolella.

Myös suomalainen työelämä kaipaa rakenneuudistusta. Työurien pidentämisessä on olennaista, että kaikki työkykyiset ja -haluiset saadaan mukaan työelämään. Hyvän ja perheystävällisen työelämän on oltava jokaisen työntekijän oikeus.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi totean, että me tässä salissa kannamme vastuuta siitä, luotetaanko kotimaassa ja maailmalla Suomeen ja kykyymme hoitaa talouttamme vastuullisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus valmistautuu kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin. On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tälle työlle täyden tukensa.

Tiedote 30.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa korosti oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä puheessaan tarvetta yhtenäiselle opiskeluhuoltolaille ja kiritti lain valmistelua. Yhtä lakia, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, on odotettu pitkään, ja laki on jo viime hallituskaudella hyvin pitkälle valmisteltu. Uusi laki on välttämätön siksikin, että oikeuskanslerin pyytämässä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, että perusopetuslain edellyttämää riittävää ja valtakunnallisesti yhdenvertaista oppilashuoltoa ei ole vielä saavutettu.

"Opiskeluhuoltolaki on saatava eduskunnan käsittelyyn niin, että se saadaan voimaan viimeistään 2014", kannusti Sarkomaa. "Oppilas- ja opiskelijahuolto on erinomainen täsmätoimi, jolla edistämme samanaikaisesti niin valtiontalouden tärkeitä tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista, koulutuksen oikea-aikaista ja parempaa läpäisyä, kansanterveyttä ja pidempiä työuria, kuin myös lasten ja nuorten hyvinvointia, hyvää elämää ja arkea tässä ja nyt", Sarkomaa lisää.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja sitä, että jokainen lapsi löytäisi itselleen oppimisen ilon.

Sarkomaa nosti vahvasti esille sen, että turvallisuus on myös sitä, että kukaan ei kiusaa. Hän kannusti jatkamaan kiusaamisen kitkemistä kouluissa. Kiusaamisen vastaisen KiVa koulu -ohjelman käyttäjiksi on rekisteröitynyt jo noin 90% Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. Nollatoleranssi koulukiusaamiseen pitää olla jokaisessa koulussa.

Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että KiVa koulu -hankkeen kaltaiselle systemaattiselle ohjelmalle on suuri tarve myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon puolella. "Nyt tämä on mahdollista, kun varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut siirtyvät vihdoin opetus- ja kulttuuriministeriöön", iloitsi Sarkomaa.

"Koulukiusaamisesta onkin puhuttu paljon, mutta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa tapahtuvasta kiusaamisesta ei niinkään. Tutkimusten mukaan kiusaamiseen on puututtava jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Kiusaamisessa nollatoleranssi on otettava tavoitteeksi myös päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa", toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 19.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti blogissaan esille sen, että Suomessa lainauskorvauskäytäntö on direktiivin vastainen. On ikävä tosiasia, että työ ei rahallisesti kiitä kirjan tekijää kohtuudella. Yhdestä lainatapahtumasta tekijä saa korvausta vain muutaman sentin. Esimerkiksi Tanskassa lainauskorvausmäärärahat ovat yli seitsemän kertaa enemmän kuin Suomessa.

Sarkomaa ehdotti, että valtioneuvoston pitäisi päättää Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä ohjelmasta, jossa vuosittain lainauskorvauksen määrärahaa korotetaan niin, että kohtuullinen taso saavutetaan, ja että opetus- ja tutkimuskirjastot voidaan saattaa lainauskorvausjärjestelmän piiriin. On oikeudenmukaista, mutta myös fiksua suomalaisen sivistyksen ja kirjallisuuden kannalta, että kirjailijoiden työ kannattaa.

Ensi vuoden valtion budjetissa lisätään 300 000 eurolla lainauskorvauksen määrärahaa, jota eduskunnan on budjettikäsittelyssä arvioitava. Lisäys on pieni mutta tervetullut aloitus välttämättömälle työlle laittaa suomalainen lainakorvausjärjestelmä kuntoon.

Vuokraus- ja lainausdirektiivi implementoitiin aikanaan 1990-luvun puolivälissä Suomeen väärin. Silloin tekijöille säädettiin oikeus lainauskorvaukseen, mutta kaikki merkittävää lainaustoimintaa harjoittavat kirjastot vapautettiin korvauksen maksamisesta.

Vuonna 2004 Suomi sai Euroopan yhteisön komissiolta virallisen huomautuksen direktiivin virheellisestä implementoinnista. Tämän jälkeen valmisteltiin pikaisesti muutos tekijänoikeuslakiin, jonka seurauksena yleiset kirjastot poistettiin poikkeuksen piiristä. Vuodesta 2007 Suomessa teosten lainamääriin perustuvat korvaukset ovat olleet käytössä yleisissä kirjastoissa. Muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu jo usean vuosikymmenen ajan.

Tässä yhteydessä eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että lainauskorvausmääräraha oli huomattavan pieni suhteessa yleisten kirjastojen vuosittaisiin lainamääriin. Pohjoismaisessa tarkastelussa Suomi on selkeästi viimeisellä sijalla korvausten tasossa. Ei ole kunniaksi, että kirjastojen ja lukemisen luvatussa maassa unohdetaan kirjailijoiden työn merkitys.

Kirjallisuuden lainaamisesta yli viidesosa tapahtuu tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista kirjastoista, jotka Suomessa ovat korvauksen ulkopuolella. Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana lainaluvuissa ja korvauksen piirissä.

Viimeisimmäksi Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut kesäkuussa 2011 antamassaan tuomiossa kantaa vuokraus- ja lainausdirektiiviin sekä kohtuullisen korvauksen määräytymiseen. Tuomiossa korostetaan, että jos poistetaan tekijältä mahdollisuus kieltää teostensa lainaaminen, niin se edellyttää sen turvaamista, että tekijät saavat lainaamisesta korvauksen.

Sarkomaa on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tekijöille kuuluvien oikeuksien turvaamisesta lainauskorvausjärjestelmässä (kk 302/2011 vp). 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kuolleena syntyneenä ajatuksena liikenneministeri Kyllösen (vas) ehdotusta siitä, että parempien joukkoliikenneyhteyksien alueilla kilometrikorvaus olisi pienempi kuin esimerkiksi ministerin kotikonnuilla Lapissa. Sarkomaa huomauttaa, että ei ole mahdollista asettaa ihmisten saamaa korvausta työtehtävissä aiheutuvista kuluista riippuvaiseksi siitä, missä päin Suomea asuu.

"Kun työtehtävissä pitää käyttää autoa, on korvausten oltava tasa-arvoiset. Jo muutenkin Korkeiden asumis- ja elämiskustannusten pääkaupunkiseudulla ministeri Kyllösen ehdotus toteutuessaan olisi erittäin epäoikeudenmukainen. Se, että Helsingissä myyntinäytteiden kanssa kulkeva myyntiedustaja saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Lapissa on mahdoton ajatus", kommentoi Sarkomaa.

Työnantajan tehtävä on ohjeistaa milloin työtehtävissä tarvitaan henkilöautoa ja työssä auton käytön suhteen kaikkien suomalaisten on oltava tasavertaisessa asemassa. On selvää, että joukkoliikenne ei aina ole ajallisesti tai monen käytännön syyn ja työtehtävän luonteen takia vaihtoehto.

Sarkomaan mukaan nyt on ensisijaisesti keskityttävä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Ministerin tahto löytää keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi on hallitusohjelman edellyttämä linjaus, jossa ministerin ja koko hallituksen on urakoitava.

Jos kilometrikorvauksien tasoa tahdotaan tarkastella, on niitä katsottava kokonaisuutena. Kokoomuksen johdolla aloitetun ekologisen verouudistuksen osana on loogista, että myös verotukia ja etuuksia arvioidaan. Tavoitteena on oltava, että ne kaikin tavoin kannustavat ilmaston ja ympäristön kannalta järkevämpään liikkumiseen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöön.

"Työmatkakorvauksien arviointitalkoissa on muistettava, että ihmisten elämäntilanteet, työtehtävät ja asuinalueet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työmatkakorvauksien kohtuuton leikkaus tekisi monen työn kannattamattomaksi ja siksi suin päin sokeita leikkauksia on lyhytnäköistä edes esittää", Sarkomaa muistuttaa. 

Hallitusohjelmassa luvataan, että työmatkalippua kehitetään helppokäyttöisemmäksi ja sen houkuttelevuutta parannetaan. Sarkomaa kirittää hallitusta toimiin tehdä työsuhdematkalipusta oikeasti houkutteleva, sekä etsimään uusia tapoja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Ympäristön ja joukkoliikenteen edistämisen kannalta on fiksua tehdä työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi työnantajille kannustaa työntekijöitä valitsemaan joukkoliikenne, ja entistä suurempi kannustin työntekijälle jättää oma auto kotiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033