Kategoria: Tiedotteet

Verkkouutisten tiedote 24.11.2011
"Pois poteroista, kun isänmaan etu niin vaatii"

Kokoomus haluaa hallituksen valmistautuvan kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin.

- On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii, puolueen ryhmäpuheenvuoron valtiontalouden tarkistettuja kehyksiä vuosille 2012–2015 koskeneessa keskustelussa käyttänyt Sari Sarkomaa muotoili.

Sarkomaan mielestä julkisen talouden tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan.

- Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti, Sarkomaa sanoi.

Hänen mukaansa Suomen julkisen talouden haastaa akuutin talouskriisin ohella väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta. Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voidaan Sarkomaan mukaan olla varmoja:

- Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kolmanneksi, vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa, hän luetteli.

Jo nyt on Sarkomaan mukaan selvää, että aiemmin asetettuihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä, koska kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään. Odotteluun ei hänen mielestään ole varaa, vaan uusista sopeutustoimista on päätettävä heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

Niukkenevilla voimavaroilla on Sarkomaan mielestä löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia.

- Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Myös panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat hänen mukaansa parasta tulevaisuuden rakentamista. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Esiin Sarkomaa nosti myös toimimattomien rakenteiden uudistamisen, josta esimerkkinä hän mainitsi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

- Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan, Sarkomaa pelkisti ja ilmoitti Kokoomuksen olevan palveluiden puolella.

* * * * * * * * * * * * *

Ryhmäpuheeni kokonaisuudessaan: 
Valtiontalouden kehykset vuosille 2012 – 2015
24.11.2011 klo 17

Ryhmäpuheenvuoro (5 min) – puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Julkisen taloutemme tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan. Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti.  

Talouteemme kohdistuu samanaikaisesti useita haasteita, joita tulee sekä kotimaasta että kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Akuutin talouskriisin ohella julkista talouttamme haastaa väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta.

Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voimme olla aivan varmoja:

Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi, Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Toimet, joilla edistämme uusien työpaikkojen syntyä, työllisyyttä ja yrittäjyyttä ovat kullanarvoisia. Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan.

Kolmanneksi vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Jokaiselle eurolle ja sentille on löydettävä paras mahdollinen käyttötarkoitus. On uudistuttava, jotta julkinen sektori saadaan toimimaan nykyistä fiksummin ja tehokkaammin, laadusta tinkimättä.

Elämäntapamuutoksen onnistuminen on helpompaa, kun muistaa, että lopussa odottavat palkinnoksi terveempi elämä ja parempi olo. Kun nyt sopeutamme talouttamme ja uudistamme yhteiskunnan rakenteita, on samalla tavoin kyse myönteisestä muutoksesta.

Hallituksen jo toimeenpanemien sopeutustoimien ohella hallitusohjelmaan kirjattiin selkeä resepti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitus sopi, että uusiin lisäsopeutustoimiin tartutaan, mikäli valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun tai valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jo nyt on selvää, että näihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä. Kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään, eikä odotteluun ole varaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uusista sopeutustoimista päätetään heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

On syytä muistaa, ettei vakaa valtiontalous ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys monille muille tärkeille tavoitteille kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiselle. Euroopan kriisimailta olemme oppineet kouriintuntuvasti sen, että hyvinvoinnin rakentaminen kuplan varaan tai jatkuva velkarahalla elvyttäminen voi lopulta käydä koko hyvinvointiyhteiskunnan turmioksi.

Niukkenevilla voimavaroilla on löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia. Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuden rakentamista. Koulutusjärjestelmän rakenteita on uudistettava mutta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta, ei ole lupa tinkiä. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Perusopetus on korkean osaamisemme kivijalka ja samalla myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden ratkaisee se, miten hyvin onnistumme uudistamaan toimimattomia rakenteita. Tässä työssä kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeinen työkalu. Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on palveluiden puolella.

Myös suomalainen työelämä kaipaa rakenneuudistusta. Työurien pidentämisessä on olennaista, että kaikki työkykyiset ja -haluiset saadaan mukaan työelämään. Hyvän ja perheystävällisen työelämän on oltava jokaisen työntekijän oikeus.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi totean, että me tässä salissa kannamme vastuuta siitä, luotetaanko kotimaassa ja maailmalla Suomeen ja kykyymme hoitaa talouttamme vastuullisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus valmistautuu kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin. On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tälle työlle täyden tukensa.

Tiedote 30.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa korosti oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä puheessaan tarvetta yhtenäiselle opiskeluhuoltolaille ja kiritti lain valmistelua. Yhtä lakia, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, on odotettu pitkään, ja laki on jo viime hallituskaudella hyvin pitkälle valmisteltu. Uusi laki on välttämätön siksikin, että oikeuskanslerin pyytämässä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, että perusopetuslain edellyttämää riittävää ja valtakunnallisesti yhdenvertaista oppilashuoltoa ei ole vielä saavutettu.

"Opiskeluhuoltolaki on saatava eduskunnan käsittelyyn niin, että se saadaan voimaan viimeistään 2014", kannusti Sarkomaa. "Oppilas- ja opiskelijahuolto on erinomainen täsmätoimi, jolla edistämme samanaikaisesti niin valtiontalouden tärkeitä tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista, koulutuksen oikea-aikaista ja parempaa läpäisyä, kansanterveyttä ja pidempiä työuria, kuin myös lasten ja nuorten hyvinvointia, hyvää elämää ja arkea tässä ja nyt", Sarkomaa lisää.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja sitä, että jokainen lapsi löytäisi itselleen oppimisen ilon.

Sarkomaa nosti vahvasti esille sen, että turvallisuus on myös sitä, että kukaan ei kiusaa. Hän kannusti jatkamaan kiusaamisen kitkemistä kouluissa. Kiusaamisen vastaisen KiVa koulu -ohjelman käyttäjiksi on rekisteröitynyt jo noin 90% Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. Nollatoleranssi koulukiusaamiseen pitää olla jokaisessa koulussa.

Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että KiVa koulu -hankkeen kaltaiselle systemaattiselle ohjelmalle on suuri tarve myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon puolella. "Nyt tämä on mahdollista, kun varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut siirtyvät vihdoin opetus- ja kulttuuriministeriöön", iloitsi Sarkomaa.

"Koulukiusaamisesta onkin puhuttu paljon, mutta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa tapahtuvasta kiusaamisesta ei niinkään. Tutkimusten mukaan kiusaamiseen on puututtava jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Kiusaamisessa nollatoleranssi on otettava tavoitteeksi myös päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa", toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 19.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti blogissaan esille sen, että Suomessa lainauskorvauskäytäntö on direktiivin vastainen. On ikävä tosiasia, että työ ei rahallisesti kiitä kirjan tekijää kohtuudella. Yhdestä lainatapahtumasta tekijä saa korvausta vain muutaman sentin. Esimerkiksi Tanskassa lainauskorvausmäärärahat ovat yli seitsemän kertaa enemmän kuin Suomessa.

Sarkomaa ehdotti, että valtioneuvoston pitäisi päättää Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä ohjelmasta, jossa vuosittain lainauskorvauksen määrärahaa korotetaan niin, että kohtuullinen taso saavutetaan, ja että opetus- ja tutkimuskirjastot voidaan saattaa lainauskorvausjärjestelmän piiriin. On oikeudenmukaista, mutta myös fiksua suomalaisen sivistyksen ja kirjallisuuden kannalta, että kirjailijoiden työ kannattaa.

Ensi vuoden valtion budjetissa lisätään 300 000 eurolla lainauskorvauksen määrärahaa, jota eduskunnan on budjettikäsittelyssä arvioitava. Lisäys on pieni mutta tervetullut aloitus välttämättömälle työlle laittaa suomalainen lainakorvausjärjestelmä kuntoon.

Vuokraus- ja lainausdirektiivi implementoitiin aikanaan 1990-luvun puolivälissä Suomeen väärin. Silloin tekijöille säädettiin oikeus lainauskorvaukseen, mutta kaikki merkittävää lainaustoimintaa harjoittavat kirjastot vapautettiin korvauksen maksamisesta.

Vuonna 2004 Suomi sai Euroopan yhteisön komissiolta virallisen huomautuksen direktiivin virheellisestä implementoinnista. Tämän jälkeen valmisteltiin pikaisesti muutos tekijänoikeuslakiin, jonka seurauksena yleiset kirjastot poistettiin poikkeuksen piiristä. Vuodesta 2007 Suomessa teosten lainamääriin perustuvat korvaukset ovat olleet käytössä yleisissä kirjastoissa. Muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu jo usean vuosikymmenen ajan.

Tässä yhteydessä eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että lainauskorvausmääräraha oli huomattavan pieni suhteessa yleisten kirjastojen vuosittaisiin lainamääriin. Pohjoismaisessa tarkastelussa Suomi on selkeästi viimeisellä sijalla korvausten tasossa. Ei ole kunniaksi, että kirjastojen ja lukemisen luvatussa maassa unohdetaan kirjailijoiden työn merkitys.

Kirjallisuuden lainaamisesta yli viidesosa tapahtuu tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista kirjastoista, jotka Suomessa ovat korvauksen ulkopuolella. Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana lainaluvuissa ja korvauksen piirissä.

Viimeisimmäksi Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut kesäkuussa 2011 antamassaan tuomiossa kantaa vuokraus- ja lainausdirektiiviin sekä kohtuullisen korvauksen määräytymiseen. Tuomiossa korostetaan, että jos poistetaan tekijältä mahdollisuus kieltää teostensa lainaaminen, niin se edellyttää sen turvaamista, että tekijät saavat lainaamisesta korvauksen.

Sarkomaa on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tekijöille kuuluvien oikeuksien turvaamisesta lainauskorvausjärjestelmässä (kk 302/2011 vp). 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kuolleena syntyneenä ajatuksena liikenneministeri Kyllösen (vas) ehdotusta siitä, että parempien joukkoliikenneyhteyksien alueilla kilometrikorvaus olisi pienempi kuin esimerkiksi ministerin kotikonnuilla Lapissa. Sarkomaa huomauttaa, että ei ole mahdollista asettaa ihmisten saamaa korvausta työtehtävissä aiheutuvista kuluista riippuvaiseksi siitä, missä päin Suomea asuu.

"Kun työtehtävissä pitää käyttää autoa, on korvausten oltava tasa-arvoiset. Jo muutenkin Korkeiden asumis- ja elämiskustannusten pääkaupunkiseudulla ministeri Kyllösen ehdotus toteutuessaan olisi erittäin epäoikeudenmukainen. Se, että Helsingissä myyntinäytteiden kanssa kulkeva myyntiedustaja saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Lapissa on mahdoton ajatus", kommentoi Sarkomaa.

Työnantajan tehtävä on ohjeistaa milloin työtehtävissä tarvitaan henkilöautoa ja työssä auton käytön suhteen kaikkien suomalaisten on oltava tasavertaisessa asemassa. On selvää, että joukkoliikenne ei aina ole ajallisesti tai monen käytännön syyn ja työtehtävän luonteen takia vaihtoehto.

Sarkomaan mukaan nyt on ensisijaisesti keskityttävä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Ministerin tahto löytää keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi on hallitusohjelman edellyttämä linjaus, jossa ministerin ja koko hallituksen on urakoitava.

Jos kilometrikorvauksien tasoa tahdotaan tarkastella, on niitä katsottava kokonaisuutena. Kokoomuksen johdolla aloitetun ekologisen verouudistuksen osana on loogista, että myös verotukia ja etuuksia arvioidaan. Tavoitteena on oltava, että ne kaikin tavoin kannustavat ilmaston ja ympäristön kannalta järkevämpään liikkumiseen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöön.

"Työmatkakorvauksien arviointitalkoissa on muistettava, että ihmisten elämäntilanteet, työtehtävät ja asuinalueet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työmatkakorvauksien kohtuuton leikkaus tekisi monen työn kannattamattomaksi ja siksi suin päin sokeita leikkauksia on lyhytnäköistä edes esittää", Sarkomaa muistuttaa. 

Hallitusohjelmassa luvataan, että työmatkalippua kehitetään helppokäyttöisemmäksi ja sen houkuttelevuutta parannetaan. Sarkomaa kirittää hallitusta toimiin tehdä työsuhdematkalipusta oikeasti houkutteleva, sekä etsimään uusia tapoja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Ympäristön ja joukkoliikenteen edistämisen kannalta on fiksua tehdä työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi työnantajille kannustaa työntekijöitä valitsemaan joukkoliikenne, ja entistä suurempi kannustin työntekijälle jättää oma auto kotiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 3.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa korosti tänään Lukiopäivillä pitämässään puheessaan lukiokoulutuksen tasavertaisuuden edistämistä. Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien on koskettava myös maahanmuuttajataustaisia nuoria. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat aliedustettuina lukioissa ja korkeakouluissa. Sarkomaa kiritti maahanmuuttajien lukioon valmentavan koulutuksen käyttöönottoa.

"Valmentavaa koulutusta tarjotaan jo nyt ammatillisiin opintoihin. Maahanmuuttajien lukio-opintojen edellytysten parantaminen on aivan erityisen tervetullutta pääkaupunkiseudulla", Sarkomaa lisää.

"Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen säädös- ja opetussuunnitelmien perusteiden valmistelu on syytä käynnistää viivytyksettä. Tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen on maamme menestystekijä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään osaamispääomaa. Maahanmuuttajanuoret kaipaavat nykyistä enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa", korosti Sarkomaa.

Viimeisimpänä Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimuksessa osoitettiin, että isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus. Toisen polven maahanmuuttajat kaipasivat tutkimuksen mukaan lisää yksilöllistä ohjausta ja tukea valintojensa tekemiseen, koska maahanmuuttajaperheiden tietämys koulutusmahdollisuuksista oli usein heikkoa vahvasta koulutusmyönteisyydestä huolimatta. Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja.

Tällä eduskuntakaudella on lukion uudistamisen vuoro. Uudistamalla hyvää lukiotamme varmistamme, että meillä on meillä on laadukas ja vetovoimainen lukiokoulutus myös vuosikymmenten päästä. Ennen joulua päätettävässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on sovittava selkeä tavoiteaikataulu lukiokoulutuksen uudistamiselle. Sarkomaa pitää tärkeänä että lukion tavoite- ja tuntijakotyöryhmä voisi aloitta työnsä jo ensi vuoden alussa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 28.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa antaa ruusuja, mutta myös risuja Verkkouutisten blogissaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen laatupaketille. Sarkomaan mukaan suuri pettymys oli se, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten jako säilyy entisellään ja ettei asia ollut edes raamisopimuksen neuvottelupöydässä.

"Vaikka raamisopimuksessa ei ole toimia vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi, se ei saa tarkoittaa sitä, että asiassa ei edettäisi tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Tällä välillä suurimman taakan ja laskun työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista maksavat äitien työnantajat", Sarkomaa napauttaa.

"Taas kerran asia sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää.

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on aivan välttämätön täsmätoimi tasa-arvon edistämiseksi ja naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamiseksi.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on välttämätön toimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Juustopöytä ry jakoi historiansa toisen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 27.10 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, Maku-lehden päätoimittaja Marita Joutjärvi luovuttivat palkinnon Äänekosken juustolan juustomestari Matti Virralle. Hän on valmistanut vuosikymmeniä suomalaiseen makuun sopivaa Valio AURA® sinihomejuustoa.

Juustomestari Matti Virta sai vuoden 2011 Kultaisen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi mittavasta urastaan suomalaisten rakastaman Valio AURA sinihomejuuston valmistuksessa. Tinkimättömällä ammattitaidollaan ja omistautumisellaan juustonvalmistuksen saloihin Matti Virta on vastannut AURA juuston haasteellisesta valmistuksesta ja hyvästä laadusta jo yli 30 vuoden ajan Valion Äänekosken meijerillä. Laatua varmistaa myös meijerin maidontuottajien laatupalkinnoilla huomioitu korkealuokkainen, puhdas suomalainen maito.

AURA juusto on hivellyt suomalaisten makuhermoja jo lähes 80 vuoden ajan sekä herkuttelu- että ruoanlaittojuustona. Suomen suosituinta sinihomejuustoa Valio AURA sinihomejuustoa syödään vuosittain jo yli 1,5 milj. kg. Sinihomejuuston kulutus on kasvussa ja Valio AURA on ylivoimainen markkinajohtaja. AURA on myös lähiruokaa parhaimmillaan - juusto tehdään Äänekoskella ja siihen käytettävä maito tulee keskimäärin 26 km päästä juustolasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry on naisten juustoseura, jossa on lähes 300 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Tiedote 20.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeriä tositoimiin opettajan ammatin vetovoimaisuuden lisäämiseksi. On harmillista, että lausunnolla olevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuunnitelman lyhyimpiä ja ohuimpia lukuja on opettajia koskeva luku, ja siinäkin on suuria puutteita.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä tavoite edistää opettajan ammatin vetovoimasuutta. Tämän tavoitteen edistäminen on ydinkysymys koko Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa kannustaa opetusministeriä nostamaan opettajuuden edistämisen hallituskauden kärkihankkeeksi.

Sarkomaa iloitsee siitä, että valtion rahoittaman täydennyskoulutuksen voimavarat lisääntyvät. "Mikä on sen tärkeämpää, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan", sanoo Sarkomaa. "Kesuun on syytä kirjata tavoitteeksi se, että jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus tarjota opettajille täydennyskoulutusta ja opettajalla puolestaan velvollisuus kehittää osaamistaan. Täydennyskoulutusvelvoite varmistaisi sen, että rahat menisivät siihen mihin ne on tarkoitettu, ja että täydennyskoulutukseen pääsy oikeasti toteutuu. On tärkeää varmistaa, että sosiaalihuoltolaissa säädetty täydennyskoulutusvelvoite toteutuu varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetushenkilöstölle", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa kannattaa selvityksen tekemistä valtakunnallisen opettajarekisterin perustamisesta. Samassa yhteydessä on etsittävä keinot opettajan ammatin suojaamiseksi. Luomalla rekisteri opettajien ammatissa toimivista henkilöistä helpotetaan kelpoisuuksien tunnistamista ja edistetään koulutuksen- ja kasvatuksen laatua sekä tasavertaisuutta. Rekisteri helpottaisi myös opettajatarpeen ennakointia.

Sarkomaa pitää pohtimisen arvoisena ja hyvänä oivalluksena ”ovausta" eli OAJ:n perusteltua ehdotusta siitä, että keskeisissä koulutuspoliittisissa hankkeissa arvioitaisiin myös vaikutukset opettajiin. Opettajan työn houkuttelevuuden edistämisessä ei voi liikaa korostaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä.

Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän vahvuus ja maailman parhaiden oppimistulosten taustalla on korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä tiukat kelpoisuusehdot, mutta myös opettajan työn houkuttelevuus. Opettajan työn vetovoimaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan siitä on pidettävä hyvää huolta. OPH:n arvion mukaan jopa 10-15 % opettajista hakeutuu jatkossa muihin työtehtäviin. Sarkomaa kannattaa opettajien työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Tähän on myös liitettävä päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten johtamisen kehittäminen. Opettajat ansaitsevat hyvän esimiehen.

Sarkomaa muistuttaa, että täydennyskoulutuksessa on erityisesti painotettava opetustoimen johtajien ja rehtoreiden hallinnollisen ja pedagogisen johtamistaidon kehittämistä. Myös opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen yhteistyötä ja jatkuvuutta tulisi kehittää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa ottamasta askelia, joilla murennetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tehtäviä. Sarkomaa on huolissaan lausuntokierroksella olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksista, jotka toteutuessaan vaarantaisivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuottaman osaamisen ja opetuksen laadun.

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan aloitettavaksi rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jonka mukaan toista astetta kehitettäisiin yhtenä kokonaisuutena.

"Ehdotus on toteuttamiskelvoton", sanoo Sarkomaa. Jatkossakin lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on tehtävä koulutusmuotojen omista päämääristä käsin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa on kehitettävä erillisinä tutkintoina. Myöskään opetussuunnitelmiin liittyvillä muutoksilla ei saa hämärtää toimivaksi osoittautunutta duaalimallia. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rahoitus on pidettävä toisistaan erillisinä.

Samaa duaalimallin hämärtämislinjaa edustaa se, että kehittämissuunnitelmassa toisen asteen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittava yhdistelmätutkinto. On erittäin huolestuttavaa, että esitetyistä toimenpiteistä ja painotuksista kumpuaa kaipuu ns. nuorisokoulumalliin sekä tahto hivuttaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset yhteen. Linjaukset eivät vastaa sitä yhteisymmärrystä, josta Säätytalolla kuuden hallituspuolueen kesken sovittiin.

Duaalimalliin perustuva toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille. Se on tuottanut maailman huipputason koulutusta, joka vastaa nuorten tarvitsemaa osaamis- ja sivistyspohjaa sekä työelämän tarpeita. Tämän perustan murentaminen olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Sen sijaan yhdistelmätutkinnoista on syytä tehdä selvitys. Yhdistelmätutkinnon todellisesta hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta ei ole valtakunnan tasolta kerättynä kattavaa tietoa. Tämän tiedon kerääminen on välttämätöntä, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin oikeasti arvioida.

Lukio-opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa on lukioiden tehtävä keskenään yhteistyötä. Myös verkostoituminen peruskoulujen ja korkeakoulujen kanssa edistää yleissivistävän aineenopettajaosaamisen saatavuutta. Ammatillisten oppilaitosten osalta on jatkettava meneillään olevaa rakenteiden kehittämistä. Lukiolaisilla pitää olla oikeus saada yleissivistävää opetusta ja ammattiin opiskelevilla ammatillista erityisosaamista tukevaa osaamista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 7.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi maa- ja metsätalousministeri Koskisen (kok.) ehdotuksen maatalouden päästöjen vähentämiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Koskinen on ehdottanut Nykypäivä-lehden haastattelussa, että maatalouden ravinnepäästöjä vähennettäisiin peltojen tarjouskilpailulla, jonka avulla saataisiin eniten vesistöjä kuormittavia peltoja pois viljelykäytöstä vapaaehtoisesti. Sarkomaan mielestä kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin ehdotus ansaitsee kiitoksen ja se on tärkeä toteuttaa.

"Koskisen ehdotus on tervetullut avaus vesiensuojelun tehostamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. On ilo huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä puhaltaa uudet tuulet, ja uusi kokoomuslainen ministeri on laittanut vauhtia ympäristönsuojeluun", Sarkomaa iloitsee.

Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi vesistöjen ja Itämeren suojelemiseksi on peräänkuulutettu tehokkaampia toimia. Erityinen puute on ollut se, että ympäristötuet on kohdennettu tasaisesti, eikä erityisesti niille alueille, joissa päästöt ovat suurimmat. Tähän Koskisen ehdotus on todellinen edistysaskel ja täsmätoimi.

Itämeriselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta totesikin, että toimet Itämeren suojelemiseksi eivät ole riittäviä. Suojelutavoitteemme eivät toteudu, ellemme Suomessa pysty vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta sovitusti. On hyvä, että hallitus on ohjelmassaan luvannut toimia ympäristöystävällisen maatalouden edistämiseksi ja kohdentaa maatalouden ympäristötukea nykyistä vaikuttavammin. Sarkomaa kannustaa ministeri Koskista hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kirittää myös ympäristöministeri Niinistöä mukaan Koskisen aloittamaan vauhdikkaaseen työhön.

Itämeriselonteon käsittelyssä Sarkomaa nosti kokoomuksen ryhmäpuheessa esille ehdotuksen, että on järkevää kehittää vapaaehtoista vuokrauskokeilua, jossa Saaristomeren herkimmillä valuma-alueilla rinnepeltoja vuokrattaisiin pois viljelykäytöstä. Koskisen ehdotus, että viljelijät tarjoaisivat peltokaistaleita valtiolle, joka maksaisi ympäristötukea peltonsa suojelleelle maanomistajalle, ajaa samaa asiaa. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033