Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 22.4.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa hallitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisen välttämättömyydestä puoliväliriihessä. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on aikansa elänyt, minkä vuoksi uudistuksen aloittamisella ei enää voi aikailla, vaan nykyisen hallituksen on käynnistettävä uudistustyö.

"Perheet ovat samanarvoisia, mutta niitä kohdellaan nykyisin eriarvoisesti. Nykyiset vanhempainvapaat tunnistavat huonosti erilaisten perheiden tarpeet ja saumattoman yhdistämisen työelämän kanssa. Meidän on huomioitava paremmin esimerkiksi adoptio-, yksinhuoltaja- ja uusioperheet", toteaa Sari Sarkomaa.

Puolueet sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt ovat tarjonneet hyviä malleja perhevapaiden uudistamiseksi. Kokoomuksen ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi tarkoittaisi perheille enemmän joustavuutta arkeen, lisää valinnanmahdollisuuksia sekä tasaisi vastuuta hoivasta vanhempien välillä.

"On lasten etu, että sekä isät että äidit ovat vahvoja vanhemmuudessa. Kokoomus haluaa tarjota perheille vapauttaa päättää perhevapaiden käytöstä, mutta samalla myös varmistaa etuuden sekä vanhemmuuden tasa-arvoisen jakamisen", muistuttaa Sarkomaa.

Asiantuntijoiden taholta on laajasti osoitettu, että perhevapaiden uudistamisella on vaikutuksia etenkin naisten työllisyyteen, uran kehittymiseen ja eläkkeen määrään. Uudistus on siis kannattava myös hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

"Työn ja perheen yhdistäminen haastaa monien perheiden arkea. On niin perheiden kuin koko yhteiskunnan etu, että annamme enemmän joustoja suunnitella näiden kahden tärkeän asian yhdistäminen. Työelämän tasa-arvo on itseisarvo, jonka eteen meidän on tehtävä päättäjinä töitä. Työelämässä tarvitaan naiset, ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Vanhempainvapaauudistus on tärkeä askel tasa-arvoisempaan työ- ja perhe-elämään, ja se voisi osaltaan vauhdittaa perheiden perustamista ja lisätä syntyvyyttä", summaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä ajatuksena myös parlamentaarisen työryhmän perustamista, jossa työmarkkinajärjestöt olisivat mukana.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 11.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajilla ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenillä Sanna Lauslahdella ja Sari Sarkomaalla on vahva tahtotila vankistaa järjestöjen asemaa hyvinvoinnin rakentajina osana sote- ja maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksessa on asetettu samalle viivalle järjestöt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Palveluiden tuottamisen lisäksi kansalaisjärjestöillä on suuri rooli esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä ja siksi uudistuksessa on tärkeää huolehtia järjestötyön jatkuvuudesta.
"Otamme kansalaisjärjestöjen huolen vakavasti vastaan. Järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä.  Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka tuottava tekijöilleen hyvää mieltä ja avun saajille hyvinvointia", toteaa Sanna Lauslahti.

Kunnilla on tähän asti ollut merkittävä rooli järjestöjen toimintaedellytysten takaamisessa mm. tilojen ja avustusten kautta. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee tehdä maakuntalakiin lisäys, jossa maakunta velvoitetaan yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Ei riitä, että yhteistyövelvoite on vain kunnilla.
"Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelmassa nimittäin todeltaan, että vahvistetaan vertaistukea ja ihmisten osallisuutta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", perustelee Sari Sarkomaa.

"Vapaaehtoistyötä tulee maakunta-uudistuksessa vahvistaa, eikä heikentää.  Meillä ei ole varaa menettää esimerkiksi kuntoutuksen vertaistukea tai muita hyviä hyvinvointia parantavia toimijoita. On nimittäin kyse yli miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta", päättävät edustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

+358 50 512 2380

 

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja

Kuntavaalien läheisyys näkyy myös eduskunnassa tiivistyneenä tunnelmana. Eduskuntatyön ohessa kokoomuksessa valmistaudumme tulevaan hallituksen puolivälitarkistukseen, jonka päätavoite on löytää uusia tapoja edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Koko ajan on ponnisteltava ja pysyttävä parempaan.

Tuoreimmat gallupit otimme vastaan nöyränä mutta ilahtuneena siitä, että kokoomuksen työ saa tukea.

Olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen joukkuetta voittoon. Helsingin lisäksi olen kiertänyt Uudellamaalla laajemmin. Kokoomustilaisuuksissa on ollut hyvä tekemisen tunnelma.

Kokoomuksella on kaikki mahdollisuudet olla Helsingin suurin puolue ja pormestaripuolue. Sen varmistamiseksi on tärkeää saada ihmiset löytämään Helsingin Kokoomuksen mainiosta ehdokasjoukosta itselleen sopiva. Loppukiri tehdään sunnuntaina. Jokainen ääni ratkaisee.


 

 

 

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tiiviisti mukana vaalityössä

Sari Helsinki-kierroksella ja Vantaalla lauantaina 8.4

Kuntavaalien aikaan olen aktiivisesti mukana vaalikentillä. Lauantaina 8.4 olen Helsinki-kierroksella ja tavattavissa kello 11.30-12.30 Lauttasaaressa Heikkaantorilla ja kello 13-14 Kokoomusnaisten kanssa Sörnäisissä Vaasanpuistikossa.

Vierailen myös Vantaalla Myyrmäen Paalutorilla kello 17-17.45. Kuntapolitiikan ja ehdokkaiden lisäksi tarjolla grillimakkaraa. Tervetuloa!

Euroopan lääkevirasto EMA Suomeen

Oli päivän paras uutinen, kun sain EU- ministerivaliokunnan jälkeen tekstiviestin tuoreesta päätöksestä Risikon Paulalta. Viestissä oli tieto, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa (EMA). Asian eteen olimme tehneet urakalla työtä. Kokoomuksen kanta hakea virastoa on nyt koko hallituksen kanta.

EMA vastaa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Suomella on vahvaa osaamista lääke alalta ja olemme etunojassa alan kehityksessä. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja kansallista lääkealan kehitystä. Tulevaisuudessa Helsinki voisi olla  terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Sote-lait eduskunnassa

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen lakipaketin käsittely on sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa käynnissä. Kuulemme asiantuntijoita päivittäin tuntikausia. 1002-sivuinen lakipaketti on vaativa kokonaisuus käsitellä. Ajatukseni laista on tiiviisti eduskunnassa pitämässäni lähetekeskustelupuheessa.

Eduskuntaan on osana sotea tulossa valinnanvapauslaki, joka on vielä valmistelussa. Juuri päättyneen lausuntokierroksen palaute käydään läpi ja hyödynnetään huolella. Olen mukana Kokkoomusjoukkueessa, jossa tehdään tiivistä työtä, jotta eduskuntaan saadaan paras mahdollinen laki. Kyse on siitä, että laista halutaan tehdä yhteisvoimin paras mahdollinen.

Valinnanvapaus on keino vahvistaa peruspalveluja ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. On vaikea ymmärtää, että vasemmistovihreä oppositio vastustaa ehdottomasti ihmisten itsemääräämisoikeuden lisäämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, ilman että heillä on esittää yhtään vaihtoehtoa. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että valinnanvapautta laajentamalla on onnistuttu vahvistamaan peruspalveluja. Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen sote-välikysymyskeskustelussa.

Soten valmistelun epäkohta kunnissa ja maakunnissa on se, ettei hoitohenkilökuntaa ole otettu riittävästi mukaan suunnitteluun ja toimeenpanoon. Lähetimme vahvan viestin maakuntiin hoitohenkilöstön ja sen johdon edustuksen ottamiseksi mukaan yhdessä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajien Hannakaisa Heikkisen (kesk.) ja Arja Juvosen kanssa.

Valinnanvapaus herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kuvasimme kansanedustajien Antti Häkkäsen ja Ben Zyskowiczin kanssa videosarjan, joissa kerromme valinnanvapauden uudistuksesta ja korjaamme virheellisiä käsityksiä.

Sisäilmaongelmat kuriin

Valmistelimme yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Samalla haastoimme ensi sunnuntaina valittavat uudet valtuutetut tarttumaan toimeen. Valtuustoilla on vastuu terveiden päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten tilojen terveellisyydestä.

Kertakorvaus edistää tasa-arvoa ja yrittäjyyttä

Vihdoin astui voimaan työantajille vanhempainvapaasta aiheutuvien kustannusten korvaus. Tämä on todellinen työvoitto asiassa, jossa olen tehnyt paljon työtä.

Uudessa laissa nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Lakimuutos on askel eteenpäin tiellä, jolla puretaan rakenteita, joissa miehen palkkaaminen on edullisempaa kuin naisen. Kertakorvaus on yrittäjyyttä ja työelämän tasa-arvoa edistävä täsmätoimi.

Tasa-arvotyö jatkuu. Kokoomuksen perhevapaamallin avulla on mahdollista edelleen parantaa tasa-arvoa ja edistää naisten työllisyyttä. Urakoin sen eteen, että päätökset tulee tehdä hallituksen puolivälitarkistuksessa.

Senioriparlamentti muistiasioiden äärellä

Järjestimme kokoomuksen senioriverkoston ja sen vetäjän kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa Senioriparlamentin eduskunnassa. Pohdimme keinoja, miten voisimme turvata muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuden elää oman näköistä elämää sairaudesta huolimatta. Toimin varapuheenjohtajana Muistiliitossa, joka tekee työtä Muistisairaiden parhaaksi. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta. Julkaisimme hiljattain laatukriteerit hyvälle kuntoutukselle, hoidolle ja hoivalle.

Liikkuva koulu

Liikunnan ja terveyden edistäminen on kansanedustajatyössäni ollut aina vahvasti mukana. Nykyistä hallitusta muodostettaessa olin hallitusneuvotteluissa kokoomuksen neuvottelujoukkueessa. Sovimme, että jokainen Suomen peruskoulu olisi liikkuva koulu. Tähän työhön suuntasimme koulujen tueksi 21 me lisämäärärahat vuosille 2016-2018.

Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien tänä vuonna jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Tutkimusten mukaan liikkuminen koulupäivän aikana on yhteydessä oppimiseen ja hyvään koulumenestykseen.

Tervetuloa Pikkuparlamenttiin

Järjestämme Suomena Parkinson-liiton, Lääkäriiton, Tehyn ja AbbVie Oy:n kanssa keskustelutilaisuuden Parkinsonin taudista ja yleisemmin pitkäaikaissairauksien hoitopoluista. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 26.4 kello 12-14 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa.

Lämpimästi tervetuloa!

Kevätterveisin

Sari Sarkomaa

 

 

 

 

Julkaistu

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Julkaistu

Eri puolelta Suomea kuuluu hälyttäviä viestejä, ettei hoitohenkilöstön edustus sote-uudistuksen paikallisessa valmistelussa toteudu. Tähän on viisasta ja välttämätöntä tehdä korjausliike. On välttämätöntä, että jokaisessa kunnassa ja maakunnassa otetaan hoitohenkilöstön ja hoitotyönjohdon edustus mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Koko henkilöstön sitoutuminen on mittavan muutoksen onnistumisen edellytys. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa yli 200 000 sote- työntekijää, joista noin 75 % on hoitoalan ammattilaisia. Uudistus ei onnistu, ellei suurin henkilöstöryhmät ole edustettuina kaikilla tasoilla ja vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, miten uudistus käytännössä toteutetaan.

Uusien rakenteiden, toimintamallien ja työnjaon suunnittelussa on oltava mukana moniammatillinen edustus, kun tavoitteena on saada koko koulutetun henkilöstön osaaminen käyttöön. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että rakenteet, toimintatavat ja hoitoketjut sekä diagnostiset tukipalvelut muotoutuvat sellaisiksi, että sosiaalityön eri sektoreiden, vanhus- ja vammaispalvelujen ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti.

Sote-lakipaketti on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Lain hyväksymisen jälkeen muodostettava maakuntien väliaikaishallinto tekee koko soten kannalta merkittäviä päätöksiä. Siksi on varmistettava, että henkilöstön - mukaan lukien hoitohenkilöstön johdon - edustus on myös tulevassa väliaikaishallinnossa.  Uudessa maakunnassa on sosiaali-ja terveyspalveluiden hallinnossa oltava vahvat johtamisosaamisen ammattilaiset. Kaikilla tasoilla on oltava monialaisen hoitohenkilöstön osaamisen tuntevia, koulutettuja hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajat tuntevat hoitotyön koulutuksen, osaamisen, työn sisällön ja kehittämistarpeet. Koko johtaminen on uudistettava moniammatilliseksi, jotta asiakaslähtöisyys voi toteutua.  Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen.  Nämä asiat on eduskunnassa pykälätasolla varmistettava.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 6.4

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat, että jokaisessa maakunnassa otetaan hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistuksen uusien rakenteiden ja toimintamallien suunnitteluun.

- Ilman hoitohenkilöstön mukanaoloa uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa suoraan yli 200 000 työntekijää, joista 75 % on hoitoalan ammattilaisia, joten on aivan oleellista, että myös hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana joka maakunnassa jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa, kansanedustajat linjaavat.

-Henkilöstön sitoutuminen on avainasemassa muutoksen onnistumisen kannalta. On välttämätöntä, että hoitohenkilöstön ja sen johdon edustus otetaan mukaan sote-uudistuksen toteuttamisessa jo rakenteiden ja toimintatapojen suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijoiden mukaan alueelliset erot hoitohenkilöstön ja sen johdon  mukanaolossa muutoksen tekemisessä ovat huolestuttavia, kansanedustajat toteavat.

–Hoitohenkilöstöllä on asiantuntemus arjen toimintakenttään ja sitä ei voi ohittaa vaan heidän on oltava mukana jo valmisteluvaiheissa. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että toimintatavat ja hoitoketjut saadaan aidosti sellaisiksi, että hoitotyön ja muun terveydenhuollon ja sosiaalityön eri sektoreiden sekä vanhus- ja vammaispalvelujen aito yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti, sote-valiokunnan vastuukansanedustajat painottavat.

 

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.4

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee oppositiopuolueiden linjaa siitä, että ihmisen valinnanvapauden sijaan he jatkaisivat kilpailutusmallilla. Kilpailuttamisessa maakunnan viranomaiset tekevät ratkaisut ihmisen puolesta.

”Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutus. Näin ihmisen ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, toteaa Sari Sarkomaa.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät väittävät kannattavansa valinnanvapautta, mutta se ei toteudu heidän sote-malleissaan. Yhdessäkään opposition esityksessä ei lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Nykyinen kilpailuttaminen on saanut paljon kritiikkiä siitä, että se ei huomioi ihmisten omia toiveita ja suosii isoja yrityksiä.

”Vasemmisto haluaa jatkaa sillä linjalla, että esimerkiksi vammainen ei pääse valitsemaan asumispalveluitansa. Kokoomuksen ajama henkilökohtainen budjetti tuo vammaisen mukaan palveluiden suunnitteluun tuen kanssa, räätälöi hänelle yksilölliset palvelut ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Näin järjestöillä ja pk-yrityksillä on mahdollisuus olla mukana markkinoilla”, selventää Sarkomaa.

Kelan tutkimuksien mukaan edes merkittävä vamma ei vähennä henkilön halua vaikuttaa omiin palveluihinsa. Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla, ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja (Kelan työpaperi 95/2016).

”Oppositio vastustaa valinnanvapautta unohtaen ihmisen. Vammaiset ovat näyttäneet esimerkkiä valitsemisesta samaan aikaan kun vihervasemmisto väittää, etteivät ihmiset pystyisi valitsemaan”, toteaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Julkaistu

Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota saa etsiä. Kouluateria on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria. Koululaisten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa.

Vuoden alussa päivitetyt kouluruokasuositukset Syödään ja opitaan yhdessä tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin. On hyvä suunta, että kouluruokailussa korostetaan entistä vahvemmin ruokakasvatusta.  Uudet suositukset on viisasta ottaa käyttöön Helsingin kouluissa. Terveelliset ruokailutottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta.

Kokoomus on tehnyt työtä kouluruuan laadun edistämiseksi. Helsingissä kouluruokia on kehitetty oppilaiden palautteen perusteella. Roskiin menevä ruoka vähentynyt. Ruokaa saa aina ottaa lisää ja kasvisruokaa on tarjolla päivittäin. Vanhemmille on annettu mahdollisuus tutustua lasten kouluruokailuun tilaisuuksissa, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella kouluruokaa. Vanhemmat ovat olleet iloisen yllättyneitä siitä, mitä kouluruoka tänä päivänä on. Tämä käytäntö on saatava joka kouluun.

Helsingissä ruuan maittavuuden ja kouluruokailun mielekkyyden eteen on tehty sitkeää työtä mutta kehittämisen tarvetta on. Moni lapsi jättää kouluruuan syömättä tai syö vain osan ateriasta. Erot koulujen välillä ovat suuret. Ateria korvataan usein epäterveellisillä välipaloilla. Huoli lasten ja nuorten epäterveellisestä ruokavaliosta on aiheellinen.  Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta.

Pikkukoululaiset osallistuvat ruokailuun, mutta syöminen voi jäädä vähäiseksi. Kouluruoka ei auta, jos lapsi ei sitä syö. Lapsen jaksamisen ja kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä. Koulutielle lapsiaan saattavien vanhempien on hyvä kannustaa ja kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä.

Kodin ja koulun yhteistyössä on tärkeää ottaa yhteiseksi tavoitteeksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Julkaistu

Tiedote 29.3.

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauslakiluonnos palasi eilen lausuntokierrokselta. Uudistus ei ole helppo ja siksi  se on erityisellä huolella tehtävä. Lausuntokierroksen palaute, asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan pureksittava ja hyödynnettävä.

”Laista on saatava paras mahdollinen, siksi kenttää kuultiin lausuntokierroksella. Edellytämme, että lausuntopalaute luetaan huolella ja vaikutusarviot tehdään vedenpitäksi. Eduskuntaan on tuotava laadukas laki”, sanoo edustaja Sarkomaa.

Valinnanvapauslaki on osa sote-kokonaisuutta. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Maakunta- ja sote- uudistuslakeja ei voi käsitellä kunnolla ilman kokonaisuuteen kuuluvaa valinnanvapauslakia. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava.

”Lainvalmisteussa tulee mennä laatu eikä aikataulu edellä - vain siten saamme kaikille suomalaisille hyvän uudistuksen”, toteaa Sari Raassina.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Sari Raassina

Kansanedustaja

Tel. +358 505232808

Julkaistu

Tiedote 26.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa sote-kenttää ratkaisukeskeisyyteen sote-keskustelussa. Uudistusta on yritetty saada maaliin parikymmentä vuotta vuorovedoin usean hallituksen ja kaikkien puolueiden voimin.  On kaikkien, varsinkin palveluja jonossa odottavan ihmisen, etu, että uudistuksesta saadaan vihdoin tehtyä.

”Järjestelmäkeskeisyyden sijaan vahvemmin ihmisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet mahdollistavaan valinnanvapauslakiin on varmasti löydettävissä Suomessa toimivat ratkaisut. Valinnanvapaudesta on sosiaali- ja terveydenhuollossa jo hyviä esimerkkejä, joista vammaisten avokuntoutuspalvelut ovat yksi”, toteaa Sari Sarkomaa.

Valinnanvapaus toimii hyvin merkittäviä terveyden ja toimintakyvyn haasteita omaavalla ihmisryhmällä. Tästä on tutkimusnäyttöä Visa Pitkäsen ja Piia Pekolan tekemässä Kelan työpaperissa 95 (2016) . Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävätkään vammat tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja.

Kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa yrityksissä. Kela on luonut palveluiden laadun varmistamiseen kriteerit, jotka kohtelevat eri kokoisia palvelun tuottajia tasavertaisesti.  Oikeus valita ja tarvittaessa vaihtaa koettiin valtaosan (90%) mielestä tärkeäksi. Valintaoikeutta käytti noin 40 prosenttia. Vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa palvelukokonaisuuksien toimivan, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.

”Vaikeavammaisten valinnanvapaus on esimerkki Suomen elävästä elämästä, että valinnanvapauden laajentaminen on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveydenhuollossa laajemminkin”, huomauttaa Sarkomaa.

Tulevaisuudessa tiedonkulku palveluprosessin eri vaiheessa helpottuu entisestään, kun Kanta-palveluiden potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin potilaskertomukset. Yksityisten tuottajien liittymisprosessi kantaan on parhaillaan käynnissä ja moni toimija on jo siinä mukana.

Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25 300 ihmistä. Yleisin muoto on yksilöllinen fysioterapia. Kelan tutkimus osoittaa, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että mikroyritykset kykenevät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan ihmisten valittavaksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalvelujen säilymistä ja hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.

”On tärkeää, että hallitus vastaa huolella valinnanvapauslain lausuntokierroksen päätyttyä aukioleviin ja ymmärrettävästi ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin. Pidän uudistuksen onnistumisen edellytyksenä, että valinnanvapauslaista tehdään vedenpitävät vaikutusarviot. Viimeksi eduskunnassa kaatuneesta sote-esityksessä vaikutusarviot oli vajavaiset, samaa virhettä ei ole vara toistaa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033