Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.

Työ on kaupunkimme keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää työpaikkoja. Turhat kiellot ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.

Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa kohtelua yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.

On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläiselle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.

Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin tekemällä uudistaa ilman lainmuutosta tai lisärahaa. Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien työtä. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on oltava lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.

Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että eri kaupunginosien ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa kaupunkilaisten äänen kuulumista.

Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä 26.11.2016.

Julkaistu

Tiedote 5.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: varhaiskasvatuksen laatu selvitettävä

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa selvityshenkilön tai –ryhmän asettamista arvioimaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaistilaa ja -laatua.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön olisi hyvä pyytää selvityksen lisäksi myös ehdotukset päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi sekä ministeri Kiurun kaudella torsoksi jääneen varhaiskasvatuslain uudistamisen loppuun viemiseksi, sanoo Sarkomaa.

- Suomeen tarvitaan varhaiskasvatuksen visio aikataulutuksineen. Tämä jos joku sopii maamme 100 vuotisjuhlavuoden teoksi, jatkaa Sarkomaa.

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Sarkomaan mielestä on syytä arvioida, miten tämä toteutuu eri puolella maata. Arvioinnissa on huomioitava, miten päiväkotien henkilöstön koulutus ja asiantuntemus tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi ja miten lapsiryhmät tulee rakentaa, jotta toteutuisi sekä pedagoginen varhaiskasvatus että laadukas päivähoito. Myös päiväkotien tiloja ja ulkoilualueiden tilaa tulisi arvioida niin, että ne mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan. Sarkomaa korostaa erityisesti lapsen oikeutta leikkiin ja liikuntaan.

- Varhaiskasvatuslain on arvioitava myös varhaiskasvatuksen johtamista, sillä johtaja rooli päiväkodin pedagogisen toiminnan kehittäjänä ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä on keskeinen. Hyvinvoivassa työyhteisössä tehdään motivoitunutta ja tavoitteellista työtä lapsen parhaaksi, sanoo Sarkomaa.

Osallistumisastetta varhaiskasvatukseen on lisättävä. Suomessa 3-5 –vuotiaiden osallistumisaste on OECD maiden keskitason alapuolella. Varhaiskasvatuksen merkitys mm. maahanmuuttajataustaisten lasten kielen opetukselle on merkittävä. Varhaiskasvatuksen vaikutuksesta lapsen hyvälle elämälle on paljon tutkimustietoa, jotka puoltavat varhaiskasvatukseen osallistumista. Laadukas varhaiskasvatus on kullanarvoinen sijoitus sata vuotta täyttävältä osaamiseen ja koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoon uskovalta Suomelta.

- Selvityshenkilö tai -ryhmä voisi myös arvioida sitä, miten taataan kaikille lapsille todellinen mahdollisuus osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa alleviivaa, että tämän vuoden valtion talousarviota koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Professori Mats Brommelsin puheenvuorossaan esittämään toiveeseen (Viesti 14.12.2016), ettei sote koskaan valmistuisi, on helppo yhtyä.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ei pitäisi olla usean eri hallituksen voimin urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Uudistumisen pitää olla jatkuvaa ja sen on tapahduttava ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmälähtöisesti.

Siksi ennen joulua syntynyt ja lausunnolle lähtevä valinnanvapauslaki on koko sote-uudistuksen paras osa. Tasa-arvoinen mahdollisuus valita rahapussin paksuudesta riippumatta on uudistumisen vahvin käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut moottori, joka pitää uudistumisen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa parempia ja kustannustehokkaita palveluja.  Uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Hallituspuolueiden yhteisvoimin synnytetty valinnanvapausmallia on valmisteltu erityisesti vahvistamaan tasa-arvoista hoitoon pääsyä, peruspalveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Jonot tulevat kalliiksi, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen hoito ovat aina edullisinta.

On sanottava, että olen tyytyväinen työvoittoon siitä, että ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012 esittämäni raha seuraa ihmistä- malli on toteutumassa (HS 16.6.2012). Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi Suomen mallissa myös erilaisia mahdollisuuksia valita.

Jatkossa ihmiset voivat valita sote-asemansa, joka voi olla maakunnan, yrityksen tai järjestön ylläpitämä. Sote- keskusten on täytettävä julkisen vallan asettamat laatu ja muut kriteerit. Asiakasmaksut ja siten palvelun hinta on sama riippumatta palvelun tuottajasta.

Lisäksi käyttöön tulee uusia "valinnavapausvälineitä". Palveluseteliä muistuttavat maksu -ja asiakassetelit mahdollistavat valintojen tekemisen ihmisen hoito- ja hoivaketjujen eri vaiheissa. Käyttöön otetaan myös henkilökohtainen budjetti. Se vahvistaa erityisesti vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin ihmisen oman elämän näköiseksi.

Uudistuksessa säilyy nykyinen mahdollisuus valita julkinen terveyskeskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä. Uudistuksen tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Valinnanvapauslinjauksissa toteutuu mainiosti kokoomuksen valinnanvapausteesit. Esimerkiksi se, että suun terveydenhuolto on olennainen osa uudistusta. Ja se, että vihdoin Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulu opiskelijoita.

Alkavalta lausuntokierrokselta odotan kehittämisedotuksia. Monopoleja tai oligopoleja ei saa päästää syntymään. Pienten yritysten ja ammatinharjoittajien yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ovat uudistuksen peruskivi ja tämän varmistamiseksi on vielä urakkaa. Toinen keskeinen onnistumisen edellytys on moniammatillisuus ja se, että koko koulutetun sote-henkilöstön osaaminen hyödynnetään ja työnjakoa vauhditetaan.

Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta. Valinnanvapausmalli rahoitusratkaisuineen vaatii viimeistelyä varten vedenpitävän vaikutusarvioinnin.

Sotea ei saada kerralla kohdalleen vaan kehittämistyötä on jatkettava tavoitteellisesti. Valinnanvapauslain ja koko sote-uudistuksen vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös.

Onnea ja iloa uudelle vuodelle 2017!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Sote-parlamentaarisen työryhmän jäsen

 

Kirjoitus jukaistiin Verkkouutisten V-blogissa 1.1.2017.

Julkaistu

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet.

LÄÄKÄRI Pertti Mustajoki nosti osuvasti esille (HS Aamu 26.12.) sen, että lapsia on suojeltava lihomiselta.

Kirjoituksen eduskuntaosio kaipaa kuitenkin täsmentämistä. Eduskunta ei kuopannut ­tavoitetta terveysperusteisesta valmisteverosta, mikä mah­dollistaisi esimerkiksi sokeri­pitoisten tuotteiden verottamisen.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisen taustalla on se, että veron on arvioitu ­nykymuodossaan olevan EU:n valtiontukisäädösten vastainen. Eduskuntakäsittelyssä on ­vahvasti nostettu esille tavoite, että tilalle säädettäisiin laajempi terveysperusteinen valmistevero.

Eduskunnan hyväksymän valtiovarainvaliokunnan makeis­veromietinnön mukaan hallituksen on tuotava terveysperusteista haittaverotusta koskeva selvitystyö eduskunnan käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut, että terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittäminen tulisi aloittaa pikaisesti.

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava.

Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä. Esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Nuorten liiallinen energiansaanti muun muassa erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Joulukuussa tuli voimaan ­pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, ­kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus.

Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravinto­ainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ­ravintoaineen määrän kasvaessa.

Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Helsinki
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 3.1.2017.

 

Julkaistu

Tiedote 22.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Ilman tutkimusta ei ole hyvää terveydenhuoltoa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti ovat erittäin tyytyväisiä Eduskunnan lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.  Tämä oli Kokoomuksen keskeisimpiä tavoitteita vuoden 2017 budjettikäsittelyssä. Edustajakaksikon mukaan tutkimusrahoitusta tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.  Eduskunta on tehnyt asiasta lausuman. Se on vahva viesti hallitukselle tutkimustyön merkityksestä.

Eduskunnassa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja lisättiin 5 miljoonalla eurolla. Lisäys nostaa ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan säästönakertamisen kohteena eri hallitusten ja ministerien aikaan. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

”Ilman tutkimusta ei ole korkeatasoista lääketiedettä. Samoin parhaimmat lääketieteen ammattilaiset hakeutuvat paikkoihin, joissa voi tehdä myös tutkimustyötä. Terveydenhuollossa tutkimustyö on kivijalka, joka takaa parempien hoitomuotojen kehittämisen. Se on ennen kaikkea potilaiden etu”, muistuttaa kokoomuskaksikko.

Lääketutkimuksista käydään kovaa kisaa, ja muista Pohjoismaista on esimerkkejä, että kansalliset kliinisten tutkimusten keskukset ovat myös lisänneet lääketeollisuuden tutkimusinvestointeja. Sarkomaa ja Lauslahti ovat huolissaan kliinisen tutkimuksen heikkenevästä asemasta Suomessa säästöjen myötä.

”Säästölinja on ristiriitainen sen kanssa, että samaan aikaan Suomi hakee terveydenhuollosta uutta kasvualaa. Suomen kannattaa olla mukana houkuttelevana kumppanina, koska näin saadaan kaupan päälle luotua uusia työpaikkoja samalla kun suomalainen saa ensimmäisten joukossa sen parhaimman hoidon. Suomen tulee hakea kärkipaikkaa kliinisen tutkimuksen mallimaana”, linjaavat edustajat.

Biobankkeja on rakennettu ja genomikeskus on tuloillaan. Nyt Suomella on todellinen mahdollisuus olla etulinjassa luomassa terveydenhuollon revoluutiota kohti yksilöllistä terveydenhoitoa. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen instituutin rakentaman molekyylipankin ja biopankkidatan avulla turhat hoidot voivat jäädä historiaan.

”Tulevaisuus ei synny ilman resursseja. Hallituksen on varmistettava jatkossa riittävät satsaukset terveydenhuollon tutkimukseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”, vaativat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Sanna Lauslahti

050-5122380

Julkaistu

Tiedote 21.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Sote loikkasi eteenpäin, ihmiset saavat vihdoin valita!

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee hallituspuolueiden yhdessä luomasta suomalaisesta valinnanvapausmallista. Tämä on vahva viesti siitä, että kaikille suomalaisille tärkeä uudistus etenee palvelut edellä, ihmisiä varten. Hallitus tiedotti tänään, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapausmalli lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

- Valinnanvapaus on uudistuksen eniten ihmisiä koskettava osuus ja mittavin muutosvoima. Tehty työ ihmisten valinnanvapauden eteen kantaa hedelmää. Nyt uskaltaa jo sanoa, että ihmiset saavat vihdoin valinnanvapautensa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden tarkoitus on varmistaa jokaiselle tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet käyttämiinsä palveluihin riippumatta rahapussin paksuudesta. Sarkomaasta ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa palveluiden uudistamista ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä.

- Valinnanvapaus näkyy ihmiselle ei yhdessä, vaan useammassa paikassa. Ensinnäkin ihminen saa valita oman sote-keskuksensa, jossa pääsee esimerkiksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Toiseksi sote-keskuksesta saatavilla maksuseteleillä ihminen voi valita esimerkiksi fysioterapeuttinsa itse. Kolmanneksi erikoistason palveluissa voi valita palveluita tarjoavan yksikön ja neljänneksi palveluyksiköstä saatavalla asiakassetelillä mahdollisen jatkopalvelun tuottajan, esimerkiksi kaihileikkauspaikan. Viidentenä mahdollisuutena on henkilökohtainen budjetti, joka tarjoaa itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta ennen kaikkea vanhuksille ja vammaisille. Jokaisessa vaiheessa asiakasmaksu on ihmiselle sama, riippumatta siitä minkälaisen valinnan tekee, Sarkomaa kertaa mallia.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

Sarkomaa muistuttaa, että ilman kokoomuksen aloitteellisuutta valinnanvapaudessa olisi uudistus ollut vaarassa jäädä hallinto- ja järjestelmäkeskeiseksi. Sarkomaa ehdotti ensimmäistä kertaa valinnanvapautta verovaroin järjestettyjen peruspalveluiden vahvistamiseksi vuonna 2012.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnassa on meneillään loppukiri ensi vuoden talousarvion käsittelyssä. Valmista on saatava jouluksi. Olemme käsitelleet valtion budjettia valtiovarainvaliokunnassa jo kahdeksantena laihana vuonna finanssikriisin jälkeen. Hallituksen talouspolitiikka on kompromissi velkaantumiskehityksen taittamisen ja kotimaisen kysynnän sekä ostovoiman tukemisen välillä.

Toivoa antavaa on taloudessa esiintyvä myönteinen värinä ja monien investointien käynnistyminen. Kasvuarvion etumerkki on positiivinen, mutta luku on auttamatta liian pieni. Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä. Siksi Suomea on uudistettava ja edettävä tiukasti hallitusohjelman viitoittamalla tiellä.

Työllisyystavoite uhkaa tähänastisen kehityksen valossa jäädä saavuttamatta ja velkaantuminen taittamatta ilman lisätoimia. Työrukkaset on hallituksen ja eduskunnan pidettävä tiukasti käsissä.

Olen tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunnassa onnistuimme tiukoissa talousraameissa kohdentamaan noin 40 miljoonaa valikoituihin kohteisiin. Merkittävimmät lisäykset, noin 12 miljoonaa, teimme koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin.

Eduskunnassa talousarvioon tehtiin muutokset meidän valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluiden perusteella. Vastaan kokoomuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkien neuvotteluista.

Tässä viestissä:

  • Eduskunnassa lisäsimme täsmäpanostuksia koulutukseen
  • Tuntuvat lisäykset sote-tutkimukseen
  • Eduskunta turvasi äitien päihdepalvelut seitsemännen kerran
  • Perhevapaauudistus heti valmisteluun
  • Robotiikalla hoitajan aikaa ihmiselle
  • Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto

Eduskunnassa lisäsimme täsmäpanostuksia koulutukseen

Onnistuin neuvotteluissa saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Sovimme neuvotteluissa myös lisäyksen perusopetuksen kehittämisrahoihin. Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän.

Teimme myös lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Tuntuvat lisäykset sote-tutkimukseen

Olen tyytyväinen, että neuvotteluissa esittämäni tavoite kasvattaa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja toteutui. Sovittu 5 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa.

Sovimme myös määrärahasta hoitotyön tutkimukseen sekä sosiaalialan kehittämiskeskuksille. Tutkittua tietoa tarvitaan mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä.

Eduskunta turvasi äitien päihdepalvelut seitsemännen kerran

Pelastimme valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Lisäys oli pieni, mutta inhimillisesti suuri, päihderiippuvaisten äitien kuntoutuksen pelastamiseksi.

Perhevapaauudistus heti valmisteluun

Uudistustahtoisen hallituksen on viisasta käynnistää aikansa eläneen ja perheitä eriarvoisesti kohtelevan perhevapaajärjestelmän uudistamistyö. Tätä työtä ei ole viisasta siirtää seuraavalle vaalikaudelle. Teemme työtä sen eteen, että työ käynnistettäisiin ja että hallituksen puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat. Olen mukana kokoomuksen ryhmässä, jossa valmistelemme perhevapaa kantamme. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Robotiikalla hoitajan aikaa ihmiselle

Hallituksen on valmisteltava ripeästi toimia, joilla vauhditetaan teknologian ja robotiikan käyttöönottoa. Tuen ehdotusta valmistella sosiaali- ja terveysalan strategia robotiikalle ja digitalisaatiolle. Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta.

STM uudistaa parhaillaan laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Pidän tärkeänä, että vanhustenhuollon laatusuosituksien uudistamisessa vauhditetaan teknologian hyödyntämistä vanhusten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen laadun varmistamisessa. Johtamani kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti laatusuosituksen valmisteluun. Ajatukset ja toiveet ovat tervetulleita.

Työtä teemme myös johtamassani sote-sisältöryhmässä, että hallituksen valinnanvapausmalli saadaan julkaistua mahdollisesti vielä ennen joulua. Sote-uudistus on tärkeä jokaiselle suomalaiselle ja siksi sitä on päämäärätietoisesti vietävä eteenpäin.

Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto

Taakse jäävä vuosi on kulunut nopeasti. Ensi vuonna itsenäinen Suomemme täyttää 100 vuotta. On ilo, että meillä on tähän aikaan, jossa on monia kiperiä kysymyksiä, sopiva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Oli presidentiltämme hieno valinta, että tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotto nosti esille suomalaisia vahvuuksia. Meidän tulee jatkossakin säilyttää usko vahvuuksiimme ja suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja osaamiseen.

 Itsenäisyyspäivä_2016

 

 

 

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Tänä vuonna tein lahjoituksen Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaan: https://roosanauha.syopasaatio.fi/

Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikan, automatiikan ja digitalisaation käyttö on mahdollisuus vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän ihmisten kohtaamiseen ja välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen väheneminen ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Robotti ei koskaan korvaa ihmistä, mutta se voi tehdä raskaasta työstä mielekkäämpää ja helpottaa vaativaa hoitotyötä tekevien työtä.

Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on siten huomioitava myös sote-alan koulutuksessa. Teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös koko kotikaupunkimme kehittämisessä. Osaamista Helsingistä löytyy. Minulla oli viime viikolla ilo saada vieraakseni mittava joukko kaupunkimme geriatreja. Pohdimme yhdessä Helsingin palveluiden kehittämistä.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Rauhallista joulun aikaa toivottaen

Sari Sarkomaa

Kirjoitus julkaistu Munkin Seudussa Nro 23 / 2016.

 

Julkaistu

Tiedote 19.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: eduskunta lisäsi koulutuksen rahoja täsmätoimin

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kokoomuksen tavoite vahvistaa eduskunnassa koulutuksen voimavaroja toteutui valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen sivistys- ja tiedejaoston vastaava.

- Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa kohdensimme hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen noin 12 miljoonan lisäykset koulutukseen ja sivistykseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeimpänä lisäpanostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun sekä kerhotoimintaan. Sarkomaa puhui asiasta tänään eduskunnan budjetin palautekeskustelussa.

- Onnistuimme saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen koulutielle ja siihen on kansakunnan viisasta investoida, sanoo Sarkomaa.

- Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle, jatkaa Sarkomaa.

Eduskunta teki lisäyksen myös perusopetuksen kehittämisrahoihin. Sarkomaa alleviivaa, että täsmälisäykset eivät ole suuren suuria, mutta ne tulevat suureen tarpeeseen ja ovat vaikuttavia.

- Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän, sanoo Sarkomaa.

- Samoin teimme lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta, Sarkomaa jatkaa.

Eduskunnan lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Sarkomaasta koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033