Siirry sisältöön

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää, että rintasyöpäseulonnat laajennetaan Suomessa koskemaan myös 70–74-vuotiaita naisia. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. 

”On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen. Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa”, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia ja tutkimuskäyttöön perustuvia. 

”Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70–74-vuoden iässä. Tämä osoittaa, että palveluiden pääsyn ikärajoja on laajemminkin arvioitava ja että uutta tutkimusta tarvitaan. Yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote- palveluiden turvaamisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus turvataan”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. 

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

KANSANEDUSTAJA SARI SARKOMAAN (KOK.) lista Helsingin seudun elinvoimaa kehittävistä toimista on pitkä. Kärkeen hän nostaa osaavan työvoiman varmistamisen ja työhön kannustavan verotuksen.

– Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja.
Sarkomaan mukaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat tehneet paljon töitä koulutusasioiden parantamiseksi, mutta viesti ei ole mennyt riittävästi perille.

Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. Myös ammatillista koulutusta on Sarkomaan mielestä lisättävä joustavasti aloilla, joissa työvoimatarpeet ovat suurimmat.

– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella myös riittävä resurssointi on hänestä turvattava, jotta koulutuksen laatu säilyy.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

– Tämän tulee näkyä myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Sarkomaan mielestä myös elinkeinoelämän kannalta on oleellista pitää kaupungin talous kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan palveluja ja investoimaan. Nyt tehty aluehallintouudistus näivettää Helsingin, hän varoittaa.

– Meidän pitää saada suurempi osuus veropohjasta ja ennen muuta yhteisöverokertymästä.
Mielestäni tulevan hallituksen ykkösasioita on korjata epäoikeudenmukainen rahoitusmalli, joka ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä.

Kasvua tukevat investoinnit edellyttävät Sarkomaan mielestä luvitus- ja kaavoitusprosessien sujuvoittamista. Tulevien vuosien investoinneista Sarkomaa nostaa kärkeen vihreää siirtymää tukevat panostukset. Myös Helsingin saavutettavuutta on parannettava.
– Keskeisellä sijalla ovat nopeat raideyhteydet.

Koko juttu luettavissa tästä linkistä: https://kauppakamarilehti.fi/millaisia-vaalilupauksia-elinvoiman-vahvistamiseen/

Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta. Monien vaativien lastensairauksien hoito kuten sydänkirurgian, elinsiirrot sekä vaikeiden syöpien hoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Erinomaiset hoitotulokset, osaava henkilökunta, monipuolinen tutkimustyö sekä uudet ensiluokkaiset tilat tekevät toukokuussa 2018 avatusta Uudesta lastensairaalasta huippusairaalan. Uuden lastensairaalan rakentaminen oli kansallinen ponnistus. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala oli 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Lastenklinikan ja Lastenlinnan elinkaaren käyttökelvottomat tilat olivat häpeätahra home- ja kosteusvaurioineen. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Vanhempien läsnäoloa jouduttiin jatkuvasti rajoittamaan, vaikka vanhempien läheisyys on valtavan tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Tilanne oli vakava ja toimeen ryhtyivät monet tahot. Erityisesti mainitsen Leijona Emot, erityislasten vanhempien yhdistyksen ja silloisen lastensairaalan toimijat. He tekivät valtavan työn ja näin saimme heräteltyä eduskunnan ja valtiovallan liikkeelle.

Uusi lastensairaala rakennettiin poikkeuksellisella suomalaisten yhteishengellä, julkisin ja yksityisin sekä kansalaisten lahjoittamin varoin. Eduskunnassa otimme Lasten sairaalan rakentamisen erityissuojelukseen. Valtiovarainvaliokunnassa teimme kaikkien puolueiden jäsenten yhteisvoimin lausuman, jonka eduskunta hyväksyi. Lausumalla edellytettiin, että valtiovalta poikkeuksellisesti rahoittaa Uutta lastensairaalaa. Rakennuksesta vastaavalla HUSilla ei ollut remonttisuman takia mahdollisuutta sairaalaa ajoissa remontoida. Kun valtio lähti mukaan, uskalsi HUSin hallitus tehdä rakentamispäätöksen ja loppu eli kolmannes tarvittavista määrärahoista kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tuloksena syntyi lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. 

Nyt lastensairaala tarvitsee taas eduskunnan ja koko Suomen tukea. Uuden Lastensairaalan toiminnassa on tällä hetkellä isoja ja vakavia haasteita. Suurin ongelma on vakava hoitajapula, joka on johtanut lasten tehohoidon kriisiin. Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla.

Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja, jotka julkaistiin tammikuussa. Toimenpiteitä viedään eteenpäin mutta niissä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja myös valtiovallan tukea. Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Tilanne on lainvastainen ja täysin kestämätön jonossa odottaville lapsille sekä heidän perheilleen. Toimia tarvitaan kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava. Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.

Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Helsinkiläisissä on herättänyt myös huolta työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta, jotta hoitajia riittäisi leikattujen lasten hoitoon. Asiantuntijat esittävät, että Husin alueen muutamien odottavien äitien, joiden on arvioitu olevan riskisynnyttäjiä, synnytys ja hoito siirrettäisiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tätä varten näiden sairaaloiden vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia aiotaan lisätä. Päätavoite toimissa on saada yhteistyöstä  eri tahojen kanssa rakennettua lastensairaalan toimintakyky kuntoon ja lyhyellä tähtäimellä löytää keinoja lasten sydänleikkauksen tekemisen. Ilman rahaa muutos ei ole toteutettavissa. Välitön rahoitustarve kohdennettaisiin hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Myös lasten tehohoitajien koulutukseen tarvitaan rahaa. Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.

Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan vaatii myös kustannusten korvaamista. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin viiden miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen. Uuden lastensairaalan yksikkö on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Valtiovallan on tultava vastaan. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuutta muista pohjoismaisista ja erityisesti Tanskasta valmistellaan. Turvautuminen lasten lähettämiseen ulkomaille saamaan sydänkirurgista hoitoa tuo paljon uusia kysymyksiä, jotka ratkaistava lasten etu edellä. Ratkaisu lasten ja odottavien äitien siirtämisestä hoitoon toisaalle on oltava täysin väliaikainen. Uuden lastensairaalan tilanne on saatava kestävällä tavalla kuntoon.

Valtiovallan sote- alan henkilöstön pito ja vetovoimaa toimenpiteitä valmistelevan työryhmän esityksiä pitää viedä vauhdilla eteenpäin. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Hoitoalalle tarvitaan kannustavaa palkkausta, jossa osaaminen huomioidaan nykyistä paremmin. HUSin rooli on merkittävä, kun hyvää henkilöstöpolitiikkaan rakennetaan. Siinä on henkilöstön ja avainasemassa olevien lähiesihenkilöiden oltava vahvasti ja jatkuvasti mukana.

Rahoituksen lisäksi tarvitaan uudelle maalle lisää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja. Ja aivan erityisesti kasvatus- ja sote- alalle. Nyt Uudellamaalla on suhteessa väestöön liian vähän koulutuspaikkoja. Hyvä uutinen on se, että saimme pitkän työn tuloksena vihdoin Helsingin yliopiston terveystieteiden maisterin tutkinnon anto-oikeuden.

Järjestimme eduskunnassa tapaamisen, jossa yhdessä Sydänlasten ja -aikuisten kanssa keskustelimme sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerin kanssa. Välitämme hänelle perheiden valtavan huolen tilanteesta. Yhteinen tavoitteemme on kiirehtiä toimia, joilla ratkaistaan epäinhimillinen lasten sydänleikkausjono ja teho-hoidon kriisi. Leikkausta odottavien lasten ja heidän perheidensä tilanne on hyvin vaikea ja toivoa sekä ratkaisuja tarvitaan. Painotimme ministeriölle, että kyse erittäin vaativasta työstä ja sen näyttävä kunnolla, kun tehdään toimia henkilöstö pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Ilman hoitajia ja lääkäreitä ei ole palveluja.

Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.

On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.

Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

On vastuutonta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Ideologinen yritysvastaisuus jyrää järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.

Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Sitä maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.

Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.

Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja. Hallituspuolueiden piittaamattomuus sote-yrittäjiä ja heidän tekemää työtä kohtaan on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.

Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten rahat kohdentuvat, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.

Hallitukselta olisi viisautta purkaa vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta on valtava pettymys, ettei hallitus ole eduskunnan vaateesta huolimatta tekemässä lakiesitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia. Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus, joka on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin on liikaa. Haluamme lopettaa haitallisen perinteen kaikkialta maailmasta.

Silpominen on haitallinen kulttuurinen perinne, joka loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Pahimmassa tapauksessa tyttö voi kuolla silpomisen seurauksena.

Eduskunta edellytti marraskuussa vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ehdottaneen kansalaisaloitteen pohjalta, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset.

Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. On olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Eduskunta edellytti kansalaisaloittetta koskevassa mietinnössään, että hallitus antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. On valtava pettymys, että hallitus on laiminlyönyt eduskunnan näkemyksen. Oikeusministeri Henriksson totesi juuri ennen joulua, ettei esitystä olla antamassa eduskunnalle tällä vaalikaudella.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet, että tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot – ennaltaehkäisevien toimien lisäksi myös eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin. Olemme olleet asiassa hyvin aloitteellisia . Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa jo syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksen käytössä. Olemme vedonneet oikeusministeri Henrikssoniin sen puolesta, että esitys voitaisiin vielä tuoda eduskuntaan. On tyrmistyttävä arvovalinta, että hallitus näin pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Kaikki kivet on vielä kerran käännettävä, jotta hallitus toisi viipymättä tyttöjen silpomisen kriminalisointia selkeyttävän esityksen eduskuntaan siten, että se voidaan saada maaliin vielä kuluvan vaalikauden aikana.

Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.

On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli niin sanotut Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.

Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.

Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.

Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.

Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja.

Hallituspuolueiden piittaamattomuus sitä kohtaan, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä sektorilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa terveyspalvelut, on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.

Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten  rahat tulevat kohdentumaan, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.

Olisi viisasta purkaa hallituksen vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.

Suunterveydenhuollossa tulisi jopa tuplata Kela-korvaus ja kehittää sitä ennaltaehkäisyä painottavaksi. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä.

SDP julkisti lauantaina eduskuntavaaliohjelmansa, jossa linjataan, että hoitoon on päästävä seitsemässä päivässä. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen toteuttama Kela-korvausleikkaus on räikeässä ristiriidassa SDP:n tavoitteen kanssa.

Hallituksen Kela-korvausleikkaus tuli voimaan juuri vuoden vaihteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoon pääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

”Jos SDP aidosti haluaa varmistaa nopeamman hoitoon pääsyn, on Kela-korvausleikkaus peruttava. Leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava”, Sarkomaa sanoo.

”On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin Kela-korvausleikkaukset vaikeuttavat tilannetta. Romuttamisen sijaan Kela-korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä”, Sarkomaa sanoo

Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli ns. Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä. Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta. Lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

”Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi”, Sarkomaa sanoo.

”Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä. Tavoitteiden lisäksi demareiden on kyettävä esittämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja hoitoon pääsyn parantamiseksi. Kela-korvausleikkauksen peruminen olisi nyt viisautta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus esitti hallituksen Kela-korvausleikkauksen perumista omassa vaihtoehtobudjetissaan marraskuussa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Eduskunnan syöpäverkosto, Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus esittävät maailman syöpäpäivänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan Suomelle kansallinen syöpästrategia.

- Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa: kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Syöpästrategia on paikka yhdessä linjata, miten jokaisen potilaan laadukas hoito varmistetaan, selittää Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian tavoitteista on parantaa potilaiden elämänlaatua. Tämä nousee jatkossa yhä suuremmaksi kysymykseksi.

- Huipputasoisen hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä, korostaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Markkinoille tulee uusia, kohdennetumpia lääkkeitä. Nämä avaavat mahdollisuuksia yhä paremmille hoitotuloksille. On varmistettava, että kustannusvaikuttavat uudet lääkkeet saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät.

- Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Myös hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa tepsivää hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Ilman syöpästrategiaa Suomi on kummajainen

Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuoden ajan suositellut kansainvälisen syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu mitä erilaisimmissa maissa eri puolilla maailmaa. Länsimaissa syöpästrategia on jo sääntö – ja Suomi poikkeus, kun meillä ei strategiaa ole. Syöpästrategia on laadittu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Myös EU on laatinut oman syöväntorjuntasuunnitelmansa.

- Suomen tulee vihdoin liittyä vertaistensa joukkoon ja laatia kansallinen syöpästrategia. Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Se tarvitsee päättäjien huomion ja sitoutumisen syövän ehkäisyyn ja yhdenvertaisen hoidon varmistamiseen, korostavat Mäkelä, Sarkomaa ja Turunen.

Maailman syöpäpäivää vietetään tänään 4.2.2023.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, eduskunnan syöpäverkosto, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 511 3757

Tomi Mäkelä, johtaja, Kansallinen syöpäkeskus, tomi.makela@helsinki.fi, 050 528 6128

Sini Terävä, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Syöpäjärjestöt, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla koko pääkaupunkiseudulla, mutta aivan erityisesti Helsingissä. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Se miten kotikaupunkimme varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään vaikuttaa valtavasti koko perheen arkeen. On tärkeää, että myös päätöksenteossa ymmärretään se. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uusimpana toimena Helsingissä on päätetty rakentaa iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat vähän lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saadaan turvattua kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Helsingissä on yhä normaalisti avoinna 25 leikkipuistoa. Tarkemmat tiedot saa Helsingin kaupungin sivuilta. Avoinna olevissa leikkipuistoissa järjestetään ohjattua toimintaa lapsiperheille aamupäivisin.

Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.

Jotta varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia olisi tarpeeksi on koulutusmääriä nostettava. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista.

Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle.  Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. Tervetullutta on myös se, että uusien vakituisten työntekijöiden perehdytykseen on varattu kaksi päivää ennen lapsiryhmässä aloittamista. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

On nähtävä, että pulaa on myös pätevistä opettajista. Kouluihin ja päiväkoteihin on onnistuttava turvaamaan työrauha.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön, järjestöjen, yrittäjien, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaiken ikäisten kaupunkilaisten palvelut pelastettua.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa asettaisi seuraavan hallituksen tehtäväksi viinien tuomisen päivittäistavarakaupan valikoimiin. 65 prosenttia suomalaisista kannattaa uudistusta.

Tänään julkaistun Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista toivoo mietoja viinejä ruokakauppaan. Alkoholilain päivittämiseen suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjaisi asian hallitusohjelmaan.

”Reilu puolivuosikymmentä alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä nousseet varoitukset ole toteutuneet ja kuluttajat ovat ottaneet uudistuksen vastuullisesti vastaan. On mainiota, että alkoholittomien ja mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan”, Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus on esittänyt viimeksi vaihtoehtobudjetissaan, että viinien myynti ruokakauppoihin sallitaan. Samalla olemme valmiita kiristämään maltillisesti alkoholiverotusta. Lisäksi laskisimme

ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin”, vaatii Sarkomaa. ”Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033