Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen arjessa. Julkisten kotipalveluiden piiriin pääsee usein vasta kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on useimmiten hankittava myös muualta. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tarve kotitalousvähennyksen kehittämiselle on merkittävä”, Sarkomaa sanoo.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Sarkomaa pitää tärkeänä, että selvitys valmistuu niin, että nykyinen hallitus ehtii tehdä mahdollisia toimia asiaan liittyen.
Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena-julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.
"Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä", Sarkomaa sanoo.
”Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävällä tavalla vastamaan väestön yksilöllisiin tarpeisiin. Ikärakenteen muutos edellyttää muutoksia myös palveluissa. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi palvekykokonaisuutta", Sarkomaa sanoo.
Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.
”Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.
”Kotitalousvähennyksen uudistaminen lisäisi tuntuvasti vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta sekä antaisi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille vauhdittaen työllisyyttä. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ostaa palveluja arjen helpottamiseksi. Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto”, päättää Sarkomaa.
Hyviä uutisia! Lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen pääsyä vauhditetaan. HUS perustaa oman yliopistosairaalatasoista hoitoa tarjoavan tekonivelsairaalan Helsinkiin. Potilaalle hoito maksaa HUSin normaalien asiakasmaksujen verran. Toiminnan on tarkoitus alkaa huhtikuussa.
Tekonivelsairaala Ortoniin voi hakeutua hoitoon HUSiin ohjattavalla erikoissairaanhoidon lähetteellä. HUS ohjaa jo jonossa olevia potilaita tekonivelsairaalaan sen toiminnan käynnistyttyä.
Yhtymähallitus päätti tänään 12.1.2026, että HUS perustaa oman tekonivelsairaalan Helsinkiin parantaakseen hoitoon pääsyä. Tukielinkirurgian hoitojonot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Tekonivelkirurgiaa pitkään eli yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli marraskuun 2025 lopussa 1760.
Nopeampi hoitoon pääsy on välttämätöntä!
Suunnitelmana on siirtää HUSin tekonivelleikkaukset uuteen tekonivelsairaalaan vaiheittain. Muu tukielinkirurgia ja päivystyksellinen toiminta jää HUS-yhtymään. Muutoksen myötä leikkaussalikapasiteettia vapautuisi enemmän muiden erikoisalojen ja HUSiin jäävän tukielinkirurgian käyttöön.
Tekonivelleikkauksia tehdään tällä hetkellä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Peijaksen sairaaloissa. Tekonivelleikkauksiin keskittyminen mahdollistaa merkittävän tuottavuuden noston ja hoitoon pääsyn nopeuttamisen. Tekonivelsairaala Orton tarjoaa uusimpaan tutkimukseen perustuvaa, yliopistosairaalatasoista hoitoa.
Orton Oy:n hallitus käynnistää yhtiössä muutosneuvottelut, jotka tähtäävät HUSin yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti tekonivelsairaalan toiminnan käynnistämiseen.
HUS-yhtymässä käynnistyy valmistelu, jossa mahdollista tekoniveltoiminnan siirtämistä tekonivelsairaala Ortoniin suunnitellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
Meilahden sairaala-alueen toiminnan kannalta kaupunginvaltuustossa tekemämme päätös parkkihallin rakentamisesta oli välttämätön.
Sairaala-alueen henkilöstö on pitkään vedonnut päättäjiin monille kestämättömän parkkipaikkatilanteen ratkaisemiseksi. Ongelma on tunnistettu jo ainakin vuodesta 2018 alkaen. Iltavuoroon saapuminen omalla autolla on parkkipaikkojen puutteen takia käytännössä mahdotonta. Julkinen liikenne tai pyörä ei ole vaihtoehto monellekaan kauempaa saapuville tai vuorotyötä tekevälle.
Parkkitilan puute vaikuttaa henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen sitä kautta kaikille tärkeisiin vaativan erikoissairaanhoidon palveluihin.
Parkkiongelma entisestään paisunut, kun Suomen suurimman sairaala-alueelle on rakennettu uusia toimitiloja. Meilahden sairaala-alueella on arvioitu työskentelevän yhteensä jopa 13 500 työntekijää, joista noin puolet asuu Helsingin ulkopuolella. Alueella osio tietenkin mittava määrä potilaita ja omaisia sekä muita toimijoita.
HUS on aikaisemmin suunnitellut maanalaisen pysäköinnin laajentamista sairaala-alueella. Selvitysten aikana kuitenkin ilmeni, että maanalaisen pysäköintilaitoksen louhinta aiheuttaisi vaurioita sairaalarakennuksiin.
Parkkihallinrakentamisen ikäväpuoli on se, että parkkihalli nakertaa viheraluetta. Kävimme valtuustoista laajasti keskustelua siitä kuinka pysäköintilaitoksen suunnitelmassa ja toteuttamisessa on varjeltava luontoa. Jos vaihtoehtoinen paikka olisi niin se olisi tietenkin valittu. Ikävä kyllä sellaista ei laajojen lisäselvityksen myötä löytynyt.
Pysäköintitalo rakennetaan nykyiselle yleisenä pysäköintialueelta käytettävälle hiekkakentälle ja osittain sen eteläpuoliselle viheralueelle. Ajoyhteys suunnitellaan ensisijaisesti Paciuksenkadulta.
Meilahden puisto- ja metsäalueet ovat meille helsinkiläisille merkittäviä virkistysaluetta. Puita ja viIheraluetta on kaikin tavoin vaalittava ja uusia puita istutettava kaadettavien tilalle
Äänesti parkkihallin ja samalla sen puolesta, että valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n henkilön on mahdollista päästä töihin. Kannatin esitystä parkkihallista, joka edistää osaltaan koko suomelle tärkeän Meilahden mäen sairaalan 24/ 7 seitsemän ahkeroivan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä arjen sujuvuutta.
Onneksi äänestyksessä voitti järki ja parkkihalli rakennetaan.
Toistin keskustelussa myös ajamani ehdotuksen, jolla suojellaan luontoa. Alueelle kaavailtu Munkkiniemenbaana olisi viisasta laittaa Pasiuksen kadun laitaan, Tammisairaalan editse. Siellähän on asfalttia valmiiksi. Samalla Humallahden päälle kaavaillusta luontoa ja verorahaa tuhlaavasta rakennelmasta on luovuttava. Se on kaavailussa, vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät mäen. Annetaan mäkien olla, varjellaan sen sijaan merenrantaa ja luontoamme.
Valoa kohti mennään, kun vuoden pimein aika on ohitettu. Helpotus oli myös monelle isoja vahinkoja tuoneen Hannes-myrskyn laantuminen. Maailmalla myllerrys jatkuu. Ukrainan kestävän rauhan, maailman epävakaan tilanteen rauhoittumisen eteen pieni Suomi tekee osaltaan vahvasti työtä.
Kokoonnuimme vielä ennen joulua ulkoasianvaliokunnan ja suuren valiokunnan voimin kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
EU-huippukokouksessa tehty päätös Ukrainan tulevien vuosien 90 miljardin euron tuesta oli täysin valtavan tärkeä ja täysin välttämätön. Suomi ja moni muu EU-maa olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat suoraan käyttöön Ukrainan hyväksi. Vahvat erilaiset näkemykset ja tiukat neuvottelut johtivat hybridimalliin, jossa Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää yhteisen Ukrainan tukeen otettavan lainan takaisinmaksuun.
Päätavoite toteutui: Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman lisäapua Ukraina ei pääsisi neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Suomi seisoo Ukrainan tukena, jotta rauha Venäjän brutaalin hyökkäyssodan päätteeksi olisi sellainen, että Ukrainan kansa voi sen hyväksyä. Venäjä ei valitettavasti ole vielä antanut yhtään selvää merkkiä tahdosta rauhaan.
Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin vakava. Julkista taloutta on sopeutettu noin 10 miljardilla eurolla. Silti menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Tämä kuvaa massiivisen vakavaa lähtötilannetta, josta nykyinen eduskunta ja hallitus aloittivat työnsä. Sopeutustoimilla on estettyä maamme ajautuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen.
Ymmärrys tilanteen vakavuudesta nyt laajaa. Kuluneen vuoden merkittävämpiä päätöksiä oli kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi vasemmistoliiton sitoutuminen velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevina vaalikausina. Yhteisenä tavoitteena on kestävällä tavalla pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa jokaisesta apua tarvitsevista huolehditaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiinni oleva itäraja ovat vaikuttaneet suomalaisten mieliin ja talouteemme tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa. Rauhan aikaansaaminen ja uskon tulevaisuuteen vahvistumiseen eteen teemme osaltamme eduskunnassa kaikkemme.
Ensi vuonna on taas kerran käytävä avoimin mielin läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen menestys on aina kietoutunut työ tekoon ja yrittäjyyteen sekä osaamiseen, niin on varmasti jatkossakin.
Iloitsen eduskuntakauden 200 miljoonan euron lisäpanostuksista peruskouluun ja perustaitojen vahvistamiseen. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös vuonna 2026. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä.”
Vaikean työllisyystilanteen takia on erityisen tärkeä vahvistaa kaupunkimme nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka. Kaupunginhallituksessa päätimme määrärahasta hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18-29 – vuotiaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 työtöntä nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin.
Uusia alkuja- hankkeella kannustamme myös kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Hyvä uutinen on myös se, että olemme päättäneet laajentaa koululaisten kesätyöseteli toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja ottaa nuorten yrittäjyysseteli käyttöön.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsingissä vauhditamme vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Mielellään otan vastaan ajatuksia ja palautetta siitä, kuinka Helsinki voisi asiasta toimia entistäkin paremmin.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi Uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tänä vuonna. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. ”Tasavallan presidentti Stubb asetti toivoa tuovassa uudenvuodenpuheessaan hienolla tavalla suomalaisille yhteiset tavoitteet: rauha, kasvu ja välittäminen.
Olkoon alkanut uusi vuosi kaikin tavoin parempi kuin edellinen!
Kulunut vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen ja toivon rakentaminen paremmasta on olennaista. Olemme saaneet valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuotta koskevan valtion talousarvion, joka on vielä koko eduskunnan käsiteltävä ennen joulua.
Vaikeita päätöksiä on jouduttu tekemään, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä.
Jokainen euro, jonka otamme velkaa, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkeä tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen.
Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen.
Valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yritykset uskaltavat investoida jälleen ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat. Yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin – aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan.
Ensi vuoden budjetin tavoite on varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata, ja nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistämistä. Tervetullut on myös uusi työllistämisseteli, joka avaa nuorillemme oven ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein se kaikista tärkein.
Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja nostetaan miljardilla. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saavat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat.
Tässä kirjeessä:
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Palvelusetelin arvon tulee olla riittävä - ikäihmisten palveluista on huolehdittava
Vauhditamme opiskelija-asuntojen rakentamista
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sanaston ja kirjallisuuskummien jouluglögit
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) on myöntänyt minulle vuoden 2025 Venny-palkinnon rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Olen ihan sanaton. Kiitollinen ja iloinen. Vuoden Vennynä on valtavan upea olla. Kaikki työ on tehty yhdessä. Kiitos hoitotyön edustajat eri organisaatioissa ja omat työkaverit eduskunnassa.
Helsingissä ympärivuorokautisen hoivan palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Kannustan Helsinkiä ja kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa.
Palvelusetelin arvon tulee olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin riittävyyteen. Kirjoitimme asiasta Helsingin Sanomiin kansanedustaja Mia Laihon kanssa.
Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Eduskunnassa on käsittelyssä lakimuutos, jonka myötä opiskelija-asuntojen rakentaminen saadaan parempaan vauhtiin ja voimme helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Vuokrien tasaaminen ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana.
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme 400 000 euron määrärahan hallituksen budjettiesitykseen kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen, laajentamiseen ja olemassa olevan laaturekisteritiedon hyödyntämiseen huomioiden mm. kilpirauhassairaudet ja syöpärekisteri.
Laaturekistereissä on valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista hoitoa on annettu ja millaisin tuloksin. Laajat laaturekisterit ovat käytössä muissa Pohjoismaissa. Suomessa niiden rakentaminen alkoi aloitteestani. Tieto on välttämätöntä yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa sekä tietenkin päätöksenteossa ja johtamisessa.
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sovimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken lisämäärärahasta Suomi-koulujen ja Etäkoulu Kulkuriin toimintaan. Suomi-koulut ovat olleet kansanedustajan työssäni sydämen asia. Samoin Etäkoulu kulkuri. Koulujen rahoituksen turvaaminen on tärkeä tavoite, jonka eteen on edelleen työtä tehtävänä.
Johtamani ulkosuomalaisten ystävyysryhmä oli koolla Pikkuparlamentissa ja etäyhteyksin oli osallistujia ympäri maailmaa. Tilaisuuden avauspuheessa kerroin ajankohtaisista ulkosuomalaisia koskevista uudistuksista.
Sanaston ja kirjallisuuskummien järjestämät jouluglögit eduskunnassa oli lämminhenkinen tilaisuus, jossa luotiin yhdessä joulumieltä ja keskusteltiin kirjoista, kirjallisuudesta ja tekijöiden toimeentulosta.
Pidin tilaisuudessa puheenvuoron, jossa kerroin terveisiä sivistys- ja tiedejaostosta. Kerroin, että olemme keskustelleet kirjallisuuden tekijöiden toimeentulosta ja kantaneet huolta lainauskorvausmäärärahasta etenkin nyt, kun kirjastoissa lainamäärät ovat kasvaneet.
Teimme valtiovarainvaliokunnassa pienen lisäyksen lainauskorvausmäärärahoihin. Linjasimme, että osana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa ja osana kirja-alan erillisselvitystä, tulee arvioida lainauskorvausten kokonaisuus.
Kuvassa on kirjallisuuskummini Ville-Juhani Sutinen.
Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
Lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta 2026
Kiitos tasavallan presidentti Alexille ja puoliso Suzannelle upeista linnanjuhlista ja ennen kaikkea tärkeästä työstä Suomen parhaaksi.
Muuntohuume alfa-PVP:n tuomat ongelmat ovat kärjistyneet helsinkiläisten arjessa. Vaarallinen Ilmiö on osa muutosta, jossa huumeiden käyttö, kokeilut ja niiden myötä turvattomuus sekä sivullisiin kohdistunut väkivalta ovat yleistyneet. Huumeet ovat tragedia käyttäjille ja läheisille. Alfa-PVP aiheuttaa suuren psykoosiriskin, harhoja ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä on poikkeuksellisen koukuttava ja tuhoisa huume. Ruotsissa siitä käytetään nimitystä zombi-huume. Niin olisi hyvä meidänkin tehdä.
Poliisi tekee kaikkensa, mutta ongelman taltuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan yhteistyötä. Kyse on myös asenteista. Tarvitsemme lisää ymmärrystä huumausaineiden vaarallisuudesta. Vastuullisuutta tarvitaan myös medialta, kuinka huumeista puhutaan.
Alfa-PVP:n käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeisessä asemassa ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Siksi Helsingissä lisäämme liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Kaduillamme on jatkossa enemmän osaavia auttajia, jotka ohjaavat matalan kynnyksen avun piiriin. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, on välttämätöntä, että hoito ja tuki kohdistuvat sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.
Tietoisuutta siitä, Alfa PVP:tä sekoitetaan muihin huumeisiin ja siitä, että käyttömuodot ovat laajoja mukaan lukien vapetus on lisättävä. Tiedämme, että esimerkiksi sähkötupakan kokeilua ja käyttöä on jopa alaluokkalaisten keskuudessa. Eikä kukaan tiedä, mitä nuorten ja jopa lasten pimeiltä markkinoilta hankkimassa sähkösavukkeissa on. Vanhemmille ja kouluihin on nopeasti saatava tietoa ja luotava vaikuttavia keinoja huumeiden käytön ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi.
Viranomaiset on valtakunnan taholla koottu yhteistyöhön. Samaa työtä tehdään Helsingissä. Valtakunnan tasolla on käynnistetty nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma. Korvaus- tai lääkehoitoa ei muuntohuumeeseen ole. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja sen sijaan on, ja näitä tulisi ottaa käyttöön laajasti. Helsingissä laadimme lisäksi päihdestrategian pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi.
Naapurustotyön avulla voidaan lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää poliisin, sote-toimijoiden, järjestöjen, naapureiden ja yrittäjien yhteistyötä. Kaupunkimme rappukäytävien, katujen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisena ja viihtyisänä pitäminen on oltava ykkösprioriteetteja.
Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksessä on isoja panostuksista kaiken ikäisten kaupunkilaisten peruspalveluihin. Kaksi keskeistä painopistettä on perusterveydenhuolto ja peruskoulu.
Vakaa tahto on vihdoin onnistua purkamaan helsinkiläisten harmina olleet terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon mahdollistamiseksi on varauduttu 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty.
Käyttöön otetaan moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkärimalli. Saman lääkärin ja hoitajan tai muun ammattilaisen hoitaessa palveluiden laatu paranee, kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Määräajaksi kiireettömään hoitoon pääsyyn olemme sopineet 14 vuorokautta. Lääkärille pääsyn vauhdittamiseksi kokeillaan myös mallia, jossa omalääkärinä voi toimia ammatinharjoittaja.
Vastaavia kokeiluja on jo muualla maassamme. Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluja otetaan käyttöön heille, jotka niitä haluavat käyttää. Digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto. Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja jalkautuvaa työtä lisätään muiden keinojen ohella.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Opettajalla on oltava aikaa oppilaille.
Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkielen opetukseen ja lukutaidon vahvistamiseen. Varmistamme eduskunnan juuri säätämän uuden oppimisen tuen laadukkaan toteutumisen. Niin, että tukea tarvitsevat oppilaat myös sitä saavat.
Vastaamme opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen lisäämällä määrärahoja oppikirjoihin. Se on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.
Ammatillisen koulutukseen tehdään lisäpanostuksia ja lukiopaikkojen määrän lisäämisestä on jo tehty päätös.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä toteuttamaan omia unelmiaan.
Helsinkiläisille on varmasti tervetullutta myös se, ettei kuntaveroa koroteta ja kaupungin velkaantuminen pidetään kurissa. Valtuusto hyväksyy budjettiesityksen marraskuussa.
Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä opiskelija-asuntoja voitaisiin jatkossa rakentaa kokonaan lainarahalla. Suurin lainaosuus nousisi 95 prosentista 100 prosenttiin. Tämä helpottaa tilannetta erityisesti nyt, kun valtion investointiavustuksia on kohdennettu vammaisten ja pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
“Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Uudistus antaa yleishyödyllisille toimijoille mahdollisuuden käynnistää hankkeita ilman kohtuutonta oman rahan tarvetta. Esitys on hyvin tervetullut”, Sarkomaa sanoo.
Suurin osa opiskelija-asunnoista rakennetaan säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden voimin. Niiden tuotto on tarkasti säädelty, eikä niillä ole käytettävissä suuria omia pääomia. Siksi täysi lainarahoitus on monelle välttämätöntä, jotta rakennustyöt saadaan käyntiin.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Tämä pienentää vuokrien nousua hankkeissa, jotka rakennetaan pelkän korkotukilainan varassa. “Vuokrien tasaaminen on tärkeä parannus opiskelijoille. Se ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana”, Sarkomaa korostaa.
Nopea apu käynnissä oleviin hankkeisiin
Tällä hetkellä vireillä on seitsemän uutta opiskelija-asuntokohdetta. Lisäksi kymmeneen hankkeeseen on jo myönnetty varauksia, yhteensä noin 170 miljoonan euron edestä. Kaikki nämä odottavat lakimuutosta, jotta korkotukilainojen haku voidaan aloittaa.
“Lakimuutos antaa rakentamiselle vauhtia ja helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti. Kun hankkeet saadaan liikkeelle, opiskelija-asuntopulaa voidaan helpottaa jo lyhyellä aikavälillä. Tämä on opiskelijoille tärkeää”, Sarkomaa sanoo.
Kun ympärivuorokautisen hoivan palvelun kriteerit täyttyvät, hyvinvointialueen tulee järjestää vanhukselle hoivapaikka kolmessa kuukaudessa. Hoivapaikka voidaan järjestää julkisessa hoivakodissa, ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin arvon riittävyyteen.
Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Käsitellessään hallituksen esitystä omaishoidosta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota omaishoidon vapaapäivien järjestämisen yhteydessä myös palvelusetelin arvon riittävyyteen. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin, että Helsingissä palvelusetelillä ei käytännössä pystytä tarjoamaan omaishoidon lakisääteisiä vapaita, koska yritykset eivät nykyisellä hinnalla pysty tarjoamaan väliaikaisia hoivapaikkoja. Puute paikoista on merkittävä erityisesti muistisairaiden osalta. Tämä voi johtaa omaishoitajien uupumisen entisestään.
Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa. Palveluseteleillä voidaan tarjota hoivaa kaikille ikäihmisille eläkkeen tasosta tai taustasta riippumatta.
Sari Sarkomaa
terveystieteiden maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki
Kokoomuksen kansanedustajat Maaret Castrén, Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen pitävät vakavana virheenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suunnitelmaa vähentää terveydenhuollon laaturekistereiden ylläpidon määrärahoja.
Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola, Ville Väyrynen ja Sari Sarkomaa.
”Laaturekistereiden tuottama ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämisessä”, sanoo Castrén.
Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät THL:n johdolla Sarkomaan aloitteesta niin sanotuilla joululahjarahoilla.
”Julkisessa terveydenhuollossa ei ennen laaturekistereiden käynnistämistä seurattu palveluiden laatua systemaattisesti eikä tuotettu valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa. Se oli vakava puute. Tiedolla ei voida johtaa, jos sitä ei ole. Terveydenhuollon laaturekisteritoiminta käynnistyi pilotilla vuonna 2018 valtiovarainvaliokunnassa lisäämillämme määrärahoilla. Laaturekisteritoimintaa on jarruttaminen sijaa vahvasti vauhditettava. Sote- uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin”, Sarkomaa sanoo.
”Laaturekisterit ovat osoittaneet, kuinka merkittävä rooli ajantasaisella ja vertailukelpoisella tiedolla on terveydenhuollon kehittämisessä, laadun ja turvallisuuden sekä yhdenvertaisten kansalaisten palvelujen varmistamisessa. Sekä ammattilaiset että päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi”, Laiho täydentää.
”Monelle suomalaiselle on varmasti hätkähdyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa aiemmin seurattu hoidon laatua järjestelmällisesti. Laatutiedolla voidaan kehittää sote-palveluista vaikuttavia, yhdenvertaisia ja turvallisia”, Valtola painottaa.
Edustajien mukaan laaturekisteritoiminta on välttämätön osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja toiminnan supistaminen olisi lyhytnäköistä säästämistä, joka heikentäisi hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
”Laaturekistereiden ylläpito ja laajentaminen uusiin sairausryhmiin on ehdottoman tärkeää. Yhtä lailla jo toimivien rekistereiden kehittämiseen ja niihin kerätyn tiedon hyödyntämiseen vaadittavat resurssit on turvattava. Ymmärrämme säästöpaineiden vaikeuden, mutta juuri silloin on tehtävä oikeita arvovalintoja. Laaturekistereistä ei ole varaa pakittaa”, Väyrynen päättää.
Edustajat korostavat, että THL:n ja hallituksen on huolehdittava, että rekisterien kehitystyö jatkuu suunnitellusti ja niiden täysi potentiaali hyödynnetään terveydenhuollon johtamisessa ja laadun parantamisessa.
