Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Verkoston pyöreän pöydän keskustelu tulkkauspalvelujen tilasta kokosi yhteen yli 40 asiantuntijaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kertonut käynnistävänsä selvityksen tulkkauspalvelujen kokonaisarvioinnin aloittamiseksi. Tulkkauspalvelu nykyisellään on hajanainen ja monimutkainen: sitä ohjaa jopa 20 eri lakia, mikä vaikeuttaa sekä vastuunjakoa että palveluiden kehittämistä.

Eduskunnan viittomakielten verkosto iloitsee STM:n päätöksestä: kyseessä on tärkeä ja odotettu toimi palvelujen parantamiseksi. Eduskunnan viittomakielten verkosto pitää tärkeänä, että keskustelua jatketaan ja että kokonaisarviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

5. kesäkuuta 2025 järjestetty Eduskunnan viittomakielten verkoston ja järjestöjen yhteinen pyöreän pöydän keskustelu nosti vahvasti esiin tarpeen tulkkauspalvelun kokonaisarvioinnille. 

Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa ja viranomaista muun muassa eri järjestöistä, ministeriöistä ja Kelasta. Tilaisuuden avasi Eduskunnan viittomakielten verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja päätti puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja kentän käytännön haasteista sekä viranomaisten näkemyksiä tilanteesta.

-Neuvonpito oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja poikkeuksellisen yksimielinen. Kuurot ja kuulovammaiset ansaitsevat toimivat ja tasokkaat tulkkauspalvelut, jotta he tulevat ymmärretyksi elämän tärkeissä perusasioissa. Verkosto kirittää ministeriötä ripeään ja laajasti osallistavaan valmisteluun, jotta vielä näillä valtiopäivillä saadaan tulkkauksen kokonaisarvio ja parannusehdotuksia, sanoo Timo Harakka.

-Suuret kiitokset kaikille osallistujille – tulkkauspalvelun kokonaistilanteen arvioinnin selvitys oli tärkeä askel kohti selkeämpää, yhdenvertaisempaa ja toimivampaa tulkkauspalvelua. Tulkkauspalvelu on keskeinen osa perusoikeuksien toteutumista. Tarvitsemme laajapohjaisen ja konkreettisen arvioinnin nykytilasta ja sen puutteista. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tähän tarkastelutyöhön tulee osallistaa vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt, toteaa Sari Sarkomaa.

Vuonna 2014 perustetun Eduskunnan viittomakielten verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Timo Harakka

Kansanedustaja

Puh: 050 3869292

timo.harakka@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok.)

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari (sd.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tavoitteena on turvata hoitotyön ammatillinen johtaminen ja varmistaa sen asema kaikilla hyvinvointialueilla.

Hoitotyön verkosto jätti asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 125/2025) keväällä. Ministeri vastasi, että he tulevat harkitsemaan säädösmuutostarpeita hyvinvointialueiden hallintoa koskevaan sääntelyyn.

– Iloitsemme ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseemme. Meiltä on nyt lakialoite asiasta jätetty ja tuemme vahvasti ministerin työtä varmistaa hoitotyön profession johtaminen säädösperusteisesti, toteaa hoitotyön verkoston puheenjohtajisto.

Hoitotyön johtaja toimisi vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.

– Hoitotyön johtaminen ei ole hallinnollinen tukitoimi, vaan olennainen osa palveluiden sisällöllistä johtamista. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijät ovat soten suurin ammattiryhmä ja siten ei ole yhdentekevää, miten tätä ammattiryhmää johdetaan, sanoo Lotta Hamari, Hoitotyön verkoston puheenjohtaja.

Tutkimukset osoittavat, että vahva hoitotyön johtaminen parantaa henkilöstön työhyvinvointia, palveluiden laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Ammatillinen johtajuus tukee myös henkilöstön pysyvyyttä ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön.

– Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Lakialoitteella vahvistetaan hoitotyön johtamisen asemaa ja varmistetaan, että osaamista hyödynnetään täysimääräisesti palveluiden kehittämisessä, sanoo varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan hoitotyön verkosto katsoo, että hoitotyön johtaminen vaatii oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.

Laki korjaisi tilanteen, jossa hoitotyön johtamismallit ja -rakenteet ovat osassa alueista puutteellisia ja hyvin erilaisia eri alueilla. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikkialla ymmärretä.

Eduskunnan hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja ja lisäksi mukana on kymmeniä hoitoalan asiantuntijatahoja.

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Puh: 09 432 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat erityisesti kaupunkirakenteen ja liikenteen muutokset.

Helsingin Yrittäjät ovat oikeassa vaatiessaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehitykselle.

Yhteistyö yritysten kanssa on myös avaintekijä siihen, että saamme kotikaupunkimme sydämen taas sykkimään. Helsingin keskustan elinvoimaa ovat koetelleet isot haasteet. Etätyön lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset ja liikenteen ongelmat näkyvät ydinkeskustan näivettymisenä.

Olemme asettaneet Helsingin kaupungin tavoitteeksi saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Lisäksi ydinkeskustasta on tarkoitus tehdä kohtaamispaikka, joka houkuttelee ihmiset viihtymään. 

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten tapahtumien syntymistä, ja tarjontaa on tarkoitus lisätä laajemmin kesäsesongin ulkopuolelle. Elinvoiman kulmakiviä ovat myös ravintolat, kahvilat, mielenkiintoiset liikkeet ja palveluyritykset.

Liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus ovat myös elintärkeitä. Keskustaan täytyy päästä helposti kaikilla kulkumuodoilla. Logistiikan ja asiointiliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä edellyttää myös maanalaisen liikenteen kehittämistä. Katutöiden aikataulutusta ja viestintää on parannettava, jotta yritysten toiminta eikä kaupunkilaisten arki kärsi kohtuuttomasti.

Matkailun edistäminen on aivan keskeisessä roolissa keskustan elinvoiman vahvistamisessa. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa sekä hotelleissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingin on kirittävä tavoitteessaan parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Helsingin on ennen kaikkea kyettävä palvelemaan yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien sekä järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

kunnallisvaalit olivat Helsingissä poikkeuksellisen jännittävät. Kokoomusjoukkueemme selvisi muutaman tuhannen äänen erolla voittajaksi, mutta valtuustopaikkoja saimme yhtä paljon kuin Sdp, eli 21 valtuutettua. Se on kokoomukselle kaksi paikkaa vähemmän kuin viime kuntavaaleissa.

Omaan vaalitulokseeni olen hyvin tyytyväinen. Lämmin kiitos helsinkiläisille vahvasta luottamuksesta. Sain 3255 ääntä, mikä on Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista kolmanneksi eniten. Suuri kiitos kaikille vaalityössä tukeneille ja mainiolle vaalipäällikölleni Maria Mattilalle.

Vaalikampanjassa kysyjille jo vastasin ja vaalien jälkeen kysyttäessä, että en ollut tavoittelemassa apulaispormestarin tehtävää. Jatkan kiitollisena työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Valtuustoryhmä valitsi minut myös jatkamaan työtä Helsingin kaupunginhallituksessa. Helsinki tarvitsee lisää kaupunkilaisjärkeä päätöksentekoon ja enemmän yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että Helsingissä on hyvä ja turvallista kaikenikäisten asua, elää, oppia, harrastaa, yrittää ja tehdä työtä. On olennaista vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja huolehtia, että jokainen helsinkiläinen saa vastinetta verorahoilleen toimivina palveluina.

Tervetuloa tapaamaan:

  • MLL UP Muotia ja tähtiä 2025 -elämysiltaan to 15.5. klo 19 lippuja saatavilla. Kevään parhaita tapahtumia ja tuotto lapsille sekä nuorille supertärkeään asiaan. Ilo olla taas tänä vuonna mukana mallina ja yhdessä tekemässä hyvää ilon kautta. https://www.nettilippu.fi/fi/event/mll-up-muotia-ja-tahtia-2025
  • Instagram-livelähetys ke 21.5. klo 17. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Lähetys löytyy Instagram-profiilistani @sarisarkomaa

Tässä kirjeessä: 

  • Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys
  • Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta
  • Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle
  • Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon
  • Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla
  • Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa
  • Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys

Puoliväliriihessä hallitus päätti esittää eduskunnalle yli miljardin euron kevennystä työn verotukseen. Suomen talous lähtee kasvuun kestävästi vain työnteolla ja yrittämisellä. Ylikireä verotus ei ratkaise yhtä ainutta Suomen ongelmaa. Työnteon kannustavuutta edistetään keventämällä ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa. Tästä 650 miljoonaa euroa kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu, kasvaa myös kotimainen kulutus. Tämä näkyy erityisesti palvelualoilla – kuten vähittäiskaupassa, ravintola- ja matkailualalla sekä kuljetuspalveluissa. Näillä päätöksillä parannetaan erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia.

Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta

Eduskunnassa keskusteltiin lakimuutoksesta, joka sisältää esityksen leikata Helsingin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsinki on ainoana sote-alueena tehnyt ylijäämää kahtena viime vuotena. Tämä on kuitenkin täysin väärä viesti: hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen vaarantaa kannusteet hillitä kustannuksia kaikilla hyvinvointialueilla. Teen työtä sen eteen, että esitys uudelleenarvioitaisiin. Puheenvuoroni eduskunnan täysistunnossa.

Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia. Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen olen tehnyt määrätietoista työtä. Lue lisää.

Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon

Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksesta, joka varmistaa hyvän ja yhdenvertaisen saattohoidon riippumatta asuinpaikasta. Olen ajanut pitkään saattohoitolakia. Tämä on tärkeä askel ihmisarvoisen elämän loppuvaiheen turvaamiseksi. Puoliväliriihessä sovittiin, että esitys tuotava eduskuntaan ripeästi. Lue lisää.

Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla

Olen tyytyväinen, että pitkään ajamani yrityslähestymiskielto etenee. Myymälävarkauksien ja väkivallan uhan torjumiseksi valmistellaan lakia, joka antaa yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Lue lisää.

Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa

Hyväksyimme eduskunnassa vihdoin lakimuutoksen, joka antaa kouluille selkeän oikeuden rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä ja lisää liikuntaa koulupäivään. Iloitsen, että lakiesitykseen tuli myös ajamani mahdollisuus rajoittaa kännyköiden käyttöä myös välitunneilla. Tämä tukee lasten oppimista ja hyvinvointia. Lue lisää.

Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Esityksestäni kaupunginhallitus päätti, että Helsinki alkaa vähentää eläimille ja luonnolle haitallisten talvikunnossapidon aineiden, kuten kalsiumkloridin, käyttöä. Päätös parantaa koirien hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Lue lisää.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia.

Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen on tehty määrätietoista työtä sekä eduskunnassa että yhteistyössä monien tahojen kanssa.

Sote-uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vahvaa panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan. Erikoistumiskoulutus on tärkeä askel paitsi sairaanhoitajien osaamisen kehittämisessä myös koko hoitojärjestelmämme laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

On hienoa, että eduskunnan viime syksyn budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken sopimamme 500 000 euron lisäpanostus mahdollisti tämän tärkeän startin. Lisäksi sovimme lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen. Tämä on osa kokonaisuutta, jolla vahvistamme hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja alan veto- sekä pitovoimaa.

Selvitysten mukaan maassamme tarvitaan vuoteen 2028 mennessä noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa — tämä määräraha auttaa ottamaan ensimmäiset ratkaisevat askeleet tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Päätös on tärkeä askel eteenpäin työssä, jossa sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän asian edistämisessä — työ jatkuu.

Julkaistu

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksestäni kannan, jolla vauhditetaan Helsingin luopumista eläimille ja luonnolle haitallisista talvikunnossapidon aineista. Esityksestäni kaupunginhallitus edellytti, että kaupunkiympäristötoimiala selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö niin, että samalla huolehditaan liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopio on luopunut suolaharjauksesta pyöräilijöiden ja koiranomistajien negatiivisten kokemusten vuoksi. Mekaaniseen lumenpoistoon luotetaan esimerkiksi Oulussa, jonka talvipyöräilyolosuhteet ovat kuulemma hyvät. Monessa  kaupungissa ei suolaharjausta  käytetä kevyenliikenteen väylillä. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Tukholmassa kaavaillaan luopumista kalsiumkloridista, joka on haitallista niin koirille, muille eläimille kuin luonnolle.

Moni helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu on kantanut huolta kaupungin käyttämän kalsiumkloridin vaikutuksista koirien hyvinvointiin. Varsinkin kevyen liikenteen väylien suolaus on nelijalkaisten lisäksi haitallista myös ympäristölle. Kalsiumkloridi on syövyttävä aine, joka ruostuttaa myös kulkuneuvoja ja infrastruktuuria.

On tärkeää alleviivata, että eläinten hyvinvointilain yleinen periaate (6 §) on, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Suomen Kennelliitto ovat aktiivisesti vaatineet kaupunkeja luopumaan kalsiumkloridin käytöstä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa.

Kalsiumkloridi on voimakkaasti ärsyttävä aine, joka aiheuttaa koirille ihoärsytystä, kipua ja jopa kemiallisia palovammoja. Se on myös myrkyllistä: nieltynä se voi polttaa koiran suun rakkuloille sekä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristuskohtauksia. Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

Kaupungin on kaikki syyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös eläinten hyvinvointi.  Monet kaupungit ovat jo luopuneet kalsiumkloridista, ja asiassa etenemisen on syytä olla myös Helsingin tavoite. Kalsiumkloridi on teiden suolauksessa käytetyistä aineista kiistattomasti koirille vahingollisin. Suoraa kieltoa ei tällä kertaa ollut yksimielisesti mahdollista saada, mutta tehty päätös on välttämätön askel eteenpäin. Työni asian edistämiseksi jatkuu – Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää myös koiraystävillemme.

Julkaistu

27.4.2025 Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että eduskuntaan tuodaan pikaisesti lakimuutos, jolla varmennetaan jokaiselle lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Kyseessä on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu lupaus laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamisesta. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että lakimuutos tuodaan pikaisesti eduskuntaan. 

”Hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden kehittämisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää sote-uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Myös eri alueiden välillä on eroja. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Hyväksyimme viime perjantaina eduskunnassa perusopetuslakiin mainioita muutoksia, joiden myötä:

  • kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö sallitaan peruskoulussa oppitunnin aikana vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 
  • edistämme oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin, ja oppilaiden sekä opettajien ja muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
  • koulujen on määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen sitkeästi kirittänyt kännyköiden kuriin laittamista myös välitunneilla. 
  • liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on työvoitto. Enemmistö oppilaista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Siksi koulupäivään on saatava lisää liikuntaa ja toimia, joilla jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.

On vakava tosiasia, että melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. Kaiken lisäksi Suomessa lapsille hankitaan älypuhelimet kansainvälisesti vertaillen hyvin varhain. 

Korkea ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Moni ihmetellyt miksi laki tarvitaan kännyköiden kuriin saamiseksi. Kyse on siitä, että  laintulkinta on ollut mutkikasta.

Ennen juuri hyväksyttyä lakia opettaja on saanut ottaa puhelimen oppilaalta pois vain siinä tapauksessa, että oppilas on jo käyttänyt sitä ja käyttö on ollut häiritsevää. Kouluilla on ollut mahdollisuus järjestyssäännöissään kieltää puhelimen käyttö oppituntien aikana, mutta kännykän käyttöä välitunneilla ei ole voinut kieltää.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies taas on päätöksessään todennut lainvastaiseksi käytännön, jossa kännykkä takavarikoidaan loppupäivän ajaksi häiritsevän käytön takia. Samassa päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, että sellainen käytäntö, jossa puhelimet kerätään koulun haltuun oppitunnin ajaksi oppilaan tahdon vastaisesti, on laiton. Käytännössä siis kännykkäparkkien täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa nyt oikeuden kerätä kaikilta oppilailta kännykät parkkiin.

Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Julkaistu


16.4.2025 Tiedote
Myymälävarkauksien ja väkivallan uhka kaupoissa on kasvanut hälyttävästi. Kokoomuksen Sari Sarkomaa iloitsee, että pitkään odotettu yrityslähestymiskielto etenee vihdoin oikeusministeri Leena Meren johdolla. Laki toisi yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Sarkomaan mukaan laki olisi merkittävä askel kohti turvallisempaa työympäristöä kaupan alalla.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee, että yrityslähestymiskieltoa koskevan lain valmistelutyö on vauhdissa. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi yrityksille lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa toistuvaa väkivallan uhkaa, häiriökäyttäytymistä tai tekee esimerkiksi varkauksia.

Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta, joka vie kaupan alan toimijoiden pitkään toivomaa työ- ja asiointiturvallisuutta kohentavaa lakia määrätietoisesti eteenpäin.

”Olen pitkään ajanut yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Lain eteneminen on erittäin merkittävä askel kaupan alan työntekijöiden turvallisuudelle. On tärkeää, että uuden lain myötä kaupassa ei jouduttaisi puntaroimaan kiellon antamisen edellytyksiä, vaan sen tekisi viranomainen”, sanoo Sarkomaa.”

Myymälävarkauksien ja häiriökäyttäytymisen määrä kaupoissa on kasvanut vauhdilla. Kaupan yrityksistä saatujen tietojen mukaan erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat peräti kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.

”On viisasta, että yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön valmistelutyön tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta. Yrityslähestymiskielto on kaikkien kuluttajien etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää. Varkaushävikkiin ja torjuntatoimiin arvioidaan kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

”Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Julkaistu

Kolumni 7.4.2025

Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat pitkiä.

Sovimme Helsingin budjettineuvotteluissa valtuustoryhmien yhteiseksi tavoitteeksi helsinkiläisten palvelujen kehittämisen. Sovimme, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli otetaan koko Helsingissä käyttöön. Tavoite on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät.

Helsingin ja Helsingin yliopistollisen sairaala HUS:n toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistuksen rahoitusmalli. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia.

Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi HUS:n kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Erityistason sairaanhoitoon, kuten elinsiirtoihin ja lasten sydänkirurgiaan, tarvitaan suoraa valtion rahoitusta.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle. Rahoitus tulee rahoitusmallin myötä Helsingiltä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Kaiken lisäksi ministeriössä on ollut valmistelussa lakiesitys, joka leikkaisi Helsingin soterahoitusta kertaluontoisesti 35 miljoonalla eurolla ja rankaisisi vastuullisesta taloudenpidosta.

Olemme antaneet asiasta vahvaa palautetta, ja korjaustoimia on luvattu tehtävän. Helsingin on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa. Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille epäedullinen.

Helsinkiläisten hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää toiminnan kehittämistä ja kaupunkimme sote-ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmien parempaa huomiointia. Helsingin ja HUS:n on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintomalli on ajanut pääkaupunkiseudun taloudellisesti tiukille.

Meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on oltava se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.