Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 19.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Muutos vahvistaisi kauan alamaissa olleen ravintola-alan kannattavuutta. Nykyisin ravintolasta saa ostaa mukaan käymisteitse valmistettuja enintään 8,0-prosenttisia ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia, mikä on rajannut ulosmyynnin käytännössä merkityksettömäksi.

– Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan aterian päätteeksi olisi helppo tapa vahvistaa ravintola-alan kannattavuutta. Se ei vaadi ravintolalta uutta neliötä eikä uutta työvuoroa. Kyse on pienestä muutoksesta lakiin, mutta sen vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan voisivat näkyä nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Ravintola-alan 2020-luku on ollut poikkeuksellisen vaikea: ensin koronapandemia, sitten kustannusten nousu ja kuluttajien heikko luottamus. Ravintolassa nautitun alkoholin verotus on Suomessa erittäin kireää. Vuonna 2025 anniskelukulutuksen osuus alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta oli enää 13 prosenttia ja anniskelukulutus väheni edelleen 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

– Talouden ja kuluttajien luottamuksen käännyttyä kasvuun myönteistä kehitystä kannattaa vauhdittaa. Viinien ulosmyyntioikeus on markkinaehtoinen uudistus, joka ei maksa valtiolle euroakaan mutta voisi tuoda ravintoloille kaivattua lisämyyntiä, Sarkomaa sanoo.

Samalla uudistus olisi piristysruiske kotimaiselle matkailulle. Kokoomuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen matkailuvienti. Sarkomaa muistuttaa, että matkailija ei osta pelkkää majoitusta.

– Laadukkaat ja omaleimaiset ravintolat ovat yksi syy siihen, miksi matkailija valitsee Suomen. Helsingissä on panostettu viime vuosina voimakkaasti ruokakulttuurin ja ravintolamatkailun kehittämiseen, ja sama potentiaali löytyy eri puolilta Suomea. Ravintola-ala on työvoimavaltainen, joten jokainen elinvoimainen ravintola työllistää ja pitää yllä koko alueen palveluita, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan uudistus auttaisi varmasti suurten kaupunkien ulkopuolella toimivia ravintoloita: matkailukeskuksia tai vaikkapa saaristossa sijaitsevia ravintoloita, joissa lähin viinejä myyvä Alko voi olla kymmenien kilometrien päässä. Myös pienten paikkakuntien liikenneasemaravintolat voisivat palvella nykyistä paremmin sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

– Monella pienellä paikkakunnalla liikenneasema on viimeinen palvelupiste, joka on auki. Jokainen lisäeuro sen kassaan on koko kylän etu, Sarkomaa sanoo.

– Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys pientuottajien ulosmyyntioikeudesta. On johdonmukaista, että sama oikeus ulotetaan myös ravintoloihin, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kyse ei ole alkoholin kokonaiskulutuksen kasvattamisesta vaan ravintola-alan ja sen työpaikkojen turvaamisesta.

Julkaistu

Kolumni 17.8.2026 (Letterbox Media)

Koulujen alkaessa keskustelut peruskouluista kuumenevat. Opettajien, oppilaiden ja perheiden ääni on syytä saada kuulumaan. Täysin selvää on, että vaikuttavilla toimilla on kiire. On onnistuttava katkaisemaan 2000-luvun alusta alkanut oppimistulosten lasku. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole tepsineet, ja siksi perusopetuksen vahvistaminen on kuluvan eduskuntakauden painopisteemme. On ollut iso karhunpalvelus, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman riittäviä perustaitoja. Suunnan muuttamiseksi säädimme lain osaamistakuusta. Jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista, kun vähimmäisosaamisen tasot sekä kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin määritellään. Tämä tukee opettajien entistä vaativampaa työtä. Oppilaita tuetaan vaikuttavammin, ja samalla vaaditaan riittävää osaamista. Tavoite on, että jokainen oppilas saa peruskoulusta osaamisen, joka mahdollistaa omien unelmien tavoittelun.

Olemme vahvistaneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Äidinkielen ja matematiikan tunteja on lisätty. Oppimisen tuki on uudistettu, jotta jokainen oppilas saa tuen oikeaan aikaan. Sopimuskoulujemme valtion rahoitus on korjattu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja.

Iloitsen siitä, että työrauha on jo kohentunut, kun kännyköiden käyttöä kouluissa on rajoitettu. Lisäksi lisäämme Helsingin koulupäivään lukemista ja liikuntaa.

Riittävän vahva suomen tai ruotsin kielen taito on oppimisen ehdoton edellytys. Siksi suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2 ja R2) -opetus täsmennetään kielitaidon tasoon perustuvaksi määräaikaiseksi tueksi kohti yleistä oppimäärää. Siirtymisen tueksi tulee mahdollisuus antaa yleisopetuksessa vielä lisäopetusta. Kielitaito kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa, ja lapselle lukeminen syntymästä asti edistää koulumenestystä. Vanhempien rooli on merkittävä. Siksi olemme vakinaistaneet neuvoloissa toiminnan, joka on tutkitusti kannustanut vanhempia lukemaan juuri niissä perheissä, joissa ei muutoin luettaisi. Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle.

Lasten eriytymisen ehkäisyä ei voi asettaa vain koulujen harteille, vaan sen on oltava keskeinen osa kaupunkipolitiikkaa. Oppilaaksiottoalueiden muodostamisen perusteena ei pidä olla lasten kielitaito.

Lähikouluperiaate on hyvä perusta koulujen kehittämiselle, mutta sen rinnalla on pidettävä mahdollisuudet hakeutua toiseen kouluun esimerkiksi painotetun luokkamuotoisen opetuksen vuoksi. On iso rikkaus, että kaupungisamme on monimuotoinen kouluverkko ja erilaisia vaihtoehtoja. Se tukee osaltaan sitä, että tavoite jokaisen lapsen parhaista mahdollisuuksista oppia ja saavuttaa oma potentiaalinsa taustasta riippumatta toteutuu.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 13.8.2026

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli keskiviikkona eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa hallituksen turvallisuuspolitiikkaa ja arvioi hallituksen kompuroivan. Väite on jäi ilman kunnollisia perusteita. Tosiasia on, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi.  Linja on ollut kirkas. Päätöksiä mm. rajaturvallisuudesta, jalkaväkimiinoista ja ydinenergialaista on viety päämäärätietoisesti eteenpäin.

Puheenjohtaja Lindtmanin puheenvuoro sai pohtimaan SDP:n turvallisuuspoliittista linjaa.

Puheenjohtaja Antti Lindtmanin joukot ovat revenneet kannoissaan puoluejohtoa myöten suomalaisten turvallisuudelle elintärkeissä asioissa.

Kun päätimme Suomen rajaturvallisuudesta, SDP:n rivit hajosivat. SDP:n eduskuntaryhmän kuusi kansanedustajaa äänesti rajaturvallisuuslain jatkamista vastaan. SDP:n vastustusta on mahdoton ymmärtää, kun kyse on laista, joka on keskeinen keino Venäjän välineellistämän maahantulon torjumiseksi.

Koko SDP:n eduskuntaryhmä asettui poikkiteloin vastustamaan puolustushallinnon valmistelemaa ydinaselainsäädännön päivitystä. Demariryhmä ei hyväksynyt aikansa eläneiden esteiden poistamista, jotta Suomi voisi hyödyntää täysimääräisesti Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Äänestyspäätös oli käsittämätön. Liityimme kansakuntana Natoon, jotta saisimme täyden turvan liittokunnasta. Siksi myös lainsäädäntömme on vastattava nykyistä turvallisuusympäristöä ja Nato-jäsenyyttä. Tässäkin oli lupa odottaa SDP:ltä enemmän, mutta toisin kävi. SDP tyrmäsi hallituksen esityksen heti kättelyssä vedoten tyytymättömyyteensä esityksen valmisteluprosessiin.

Yhteistä linjaa ei löytynyt SDP:n ryhmästä myöskään Ottawan sopimukseen eli kansainväliseen jalkaväkimiinojen käyttöön koskevaan sopimukseen.

Rajalain jatkaminen tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ei ole luottamusta herättävää, että maamme turvallisuudelle näin tärkeässä ja kohtalokkaassa asiassa SDP:n tukea voi vain arvailla. Suomi ansaitsee parempaa.

Syksy näyttää, kuinka käy rajalakia koskevassa äänestyksessä. Toivottavaa on, että Puheenjohtaja Lindtman ja ryhmyri Tuppuraisen  kykenisivät kokoamaan eriseuraisen  joukkonsa asioissa, joissa on keskeisestä kyse suomalaisten turvallisuudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Tiedote 11.8.2026

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa muistuttavat, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista anna aihetta luopua korvausjärjestelmästä. Helsingin Sanomat uutisoi 4.8. tutkimuksesta, jonka mukaan Kela-korvauksista hyötyvät keskimääräistä enemmän hyvätuloiset.

Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Julkaistu

Kolumni 10.8.2026 (Kaupunkisanomat)

On vakava tosiasia, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tämä on useista korjaustoimista huolimatta jatkunut. 2000-luvun alussa alkanut lukutaidon laskukierre on vihdoin katkaistava. Lukutaito on oppimisen, sivistyksen ja elämässä pärjäämisen perusedellytys. Olemme Helsingissä asettaneet tavoitteen rakentaa kotikaupungistamme lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin.

Helsingissä lukutaitotyötä tehdään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Lapsen polkua vauvasta nuoruuteen tukevat tutkimustietoon nojaavat toimintamallit, kuten Lukuaskeleet-kokonaisuus, sekä tiivis yhteistyö koulutuksen, kirjastojen ja tutkijoiden välillä. Haluamme antaa opettajille entistä tarkempaa tietoa oppijoiden taidoista oikea-aikaisten ja vaikuttavien tukitoimien kohdentamiseksi.

Kirjastojen rooli lukemisen innostajina ja tasa-arvon rakentajina on korvaamaton. Keskustakirjasto Oodi ja eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat lähikirjastomme tuovat kirjat lähelle arkea ja madaltavat lukemisen kynnystä. Olemme Helsingissä sitoutuneet varmistamaan lähikirjastoverkoston laajuuden. Aktiivinen kirjastoyhteistyö ulottuu myös toiselle asteelle, jossa nuorten lukuharrastus herkästi hiipuu. Vauhditamme perustaitojen oppimista lisämäärärahoilla: pienentämällä alkuopetuksen ryhmäkokoja 20 oppilaasta 18 oppilaaseen ja lisäämällä painettujen oppikirjojen määrärahoja.

Sovimme myös hallitusneuvotteluissa lukutaidon ja peruskoulun vahvistamisen hallitusohjelman yhdeksi painopisteeksi. Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Samalla oppimisen tukea on uudistettu ja lukujärjestyksiin on lisätty tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen. Suunnanmuutoksen varmistamiseksi hyväksyimme lain osaamistakuusta. Jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa tarvittavat perustaidot. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säädetyt rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista. Eduskunnassa tekemämme päätökset tukevat kiitettävästi kaupungin tekemää lukutaitotyötä.

Lukutaitoa rapauttavat useat yhteiskunnalliset muutokset. Älylaitteet ja sosiaalinen media nakertavat aikaa lukemiselta ja muulta oppimiselta. Vapaa-ajan lukeminen on merkittävästi vähentynyt ja yhä useammalta puuttuu arjestaan lukemiseen kannustava esimerkki.

Lukemisen edistäminen on ollut kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun työssäni keskeistä. Iloitsen erityisesti pitkäaikaisen tavoitteeni toteutumisesta: saimme vihdoin vakinaistettua Lukulahja lapselle -ohjelman valtionrahoituksen. Kyse on neuvoloiden työstä, joka tutkimusten mukaan on kannustanut merkittävästi vanhempia lukemaan lapsille jo vauvasta alkaen.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on aivan keskeinen. Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lapsille lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Jokaisen nuoren on saatava peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan omia unelmiaan. On tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman. Helsingin tavoitteena on toimia maamme lukutaitotyön suunnannäyttäjänä. Hyvä lukutaito on ratkaiseva tekijä jokaisen lapsen elämässä ja koko kotikaupunkimme hyvinvoinnissa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 6.8.2026

Koulut alkavat eri puolilla Suomea tällä ja ensi viikolla. Helsingissä syyslukukausi alkaa keskiviikkona 12. elokuuta. Tänä syksynä Helsingissä koulunsa aloittaa noin 6 000 ekaluokkalaista, ja kaupungin peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 48 000 lasta ja nuorta. Kaikkien tiellä liikkujien on syytä terävöittää liikennekäyttäytymistään. Erityisen tärkeää on noudattaa nopeusrajoituksia ja kunnioittaa suojateitä.

Vaikka kuolemantapaukset ovat nykyisin onneksi erittäin harvinaisia, koulumatkojen vakavat vaaratilanteet ja loukkaantumiset painottuvat vahvasti juuri kadun ylityksiin. Näistä kaksi kolmesta tapahtuu suojateillä. Jokainen meistä voi tehdä suojateistä turvallisempia omilla päätöksillään ja omalla käyttäytymisellään liikenteessä.

Alhaisempi ajonopeus antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden ratkaisee pitkälti nopeus. Siinä vaiheessa, kun 30 km/h ajava auto on jo pysähtynyt, 40 km/h ajavan auton jarrutus on vasta alkanut ja nopeutta on edelleen jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

Iloitsen siitä, että Helsingissä olemme määrätietoisesti parantaneet koulureittien turvallisuutta. Päätimme viime vuonna laajasta kokonaisuudesta, jossa koulujen läheisyydessä olevien keskeisten suojateiden ja risteysten nopeusrajoituksia alennetaan. Muutoksia on toteutettu ja toteutetaan noin 50 kadulla eri puolilla kaupunkia. Tavoitteenamme on vähentää onnettomuuksia ja lisätä lasten turvallisuuden tunnetta koulumatkoilla.

Pelkät liikennemerkit eivät kuitenkaan riitä. Turvallisuus paranee vain, jos nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä myös noudatetaan.

Turvallinen koulumatka ei synny itsestään. Yhdessä harjoiteltu reitti, liikennetilanteiden läpikäynti ja puhelimen käytöstä sopiminen auttavat lasta oppimaan taitavaksi liikkujaksi. Koulujen alkaessa on hyvä harjoitella tulevaa koulumatkaa yhdessä aikuisen kanssa. Erityisen tärkeää on opetella turvalliset tienylitykset. Vanhempi näyttää esimerkillään, kuinka ennen ylitystä pysähdytään ja katsotaan huolellisesti molempiin suuntiin. Kännykkä on syytä pitää taskussa koulumatkan ajan. Samoin autoa ajaessa.

Meillä aikuisilla ja kaikilla tiellä liikkujilla on vastuu lasten koulutien turvallisuudesta. Vastuu koskee autoilijoiden lisäksi pyöräilijöitä ja sähköpotkulautailijoita.

Liikenteessä näkee edelleen liian usein läheltä piti -tilanteita, joissa ajoneuvo ei pysähdy suojatien eteen. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon, mutta myös liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja ymmärtämään, että auto voi tulla myös silloin, kun jalankulkijalle palaa vihreä valo. Vielä vaikeampaa oli opettaa, että vaikka yksi auto pysähtyy suojatien eteen, toinen voi toisella kaistalla jatkaa pysähtymättä.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja erityisesti suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Jokainen koulutielle lähtevä lapsi ansaitsee turvallisen koulumatkan. Turvallinen kaupunki kuuluu meille kaikille, ja liikenneturvallisuus on jokaisen yhteinen asia.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 22.7.2026

Eduskunta oli koolla käsittelemässä valtioneuvoston tiedonantoa Garden Helsinki -hankkeesta.

Jokaisesta veroeurosta saa ja pitää Suomessa vaatia perustelut. Hyvä pääministeri on aina valmis vastaamaan kysymyksiin. Siksi pääministeri Orpo pyysi kutsumaan eduskunnan koolle. Hän on vastannut hanketta koskeviin kysymyksiin tiedotustilaisuuksissa ja A-studiossa sekä julkaissut asiasta kirjallisen selvityksen.

Keskustelimme asiasta yhdeksän tuntia, minkä jälkeen asiasta äänestettiin. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101-90.

Garden Helsinkiä koskeva ehdollinen tukipäätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Siinä ei ole mitään salattavaa. Lähes 20 vuotta valmisteltua hanketta ovat tukeneet monet tahot, muun muassa valtion liikuntaneuvosto. Vastaavan suuruusluokan valtiontukea ovat aikanaan saaneet myös Hartwall Areena ja Tampereen Nokia Arena.

Koska Garden-hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on edelleen epäselvä, hallitus päätti luopua hankkeen tukemisesta. Hankkeeseen ei ole maksettu euroakaan valtion rahaa. Tukea olisi arvioitu uudelleen syksyllä joka tapauksessa, sillä kyse oli ehdollisesta tuesta.

Kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta. Tavoitteena on ollut ja on edelleen saada Suomeen kasvua, rakentamista, työpaikkoja ja pysyvää vetovoimaa.

Areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Gardenin mahdollistavan asemakaavan selvällä enemmistöllä. Eduskuntakeskustelussa korostin, että uuden areenan edistämistä tulee jatkaa yhdessä myös valtakunnan tasolla. Kysyin keskustelussa opposition edustajilta, millä tavoin he ovat valmiita edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin. Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja.

Pidin tervetulleena myös hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien suurien hankkeiden valtiontuelle.

Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme pystyy kilpailemaan suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan.

Hyvä myös sanoa, että HIFK tarvitsee uuden kotihallin. Nordis on maamme toiseksi vanhin jäähalli.

Aina kun suuri tapahtuma järjestetään rajojemme ulkopuolella, menetämme samalla matkailijoita, työpaikkoja ja verotuloja. Euroopan pääkaupungit kilpailevat jatkuvasti suurista konserteista, urheilutapahtumista ja kansainvälisistä kulttuuritapahtumista.

Puolustan ja teen työtä sen eteen, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida. Että Suomen ei tarvitse olla se Pohjoismaa, joka jää jälkeen. Olipa kyse työelämästä, terveyspalveluista, tapahtumista tai taloudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Tiedote 21.7.2026

Kokoomuksen helsinkiläiskansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, ettei Garden Helsingin ehdollisesta tuesta ole maksettu euroakaan ja että hanke olisi arvioitu uudelleen joka tapauksessa. Valtion rahoituksen kariutuminen johtui hankeen viivästymisestä ja epäselvästä rahoituksesta. Sarkomaa haastaa oppositiota kertomaan, miten se edistäisi kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa korosti eduskunnan täysistunnossa, ettei Garden Helsingin ehdollisessa tukipäätöksessä ole mitään epämääräistä. Hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on epäselvä, minkä vuoksi hallitus päätti luopua siitä. 

– Yhtään euroa ei ole hankkeesta maksettu ja hanketta olisi arvioitu syksyllä uudelleen joka tapauksessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa muistutti, että areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsinki Gardenin asemakaavan selvällä enemmistöllä yli puoluerajojen: mukana oli myös SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettuja tukemassa yhteistä tavoitetta.

Juuri siksi Sarkomaa toivoo, että areenan edistämistä jatketaan yhdessä myös tästä eteenpäin.

– Kysyn opposition edustajilta: millä tavalla te olisitte valmiita jatkossa edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin? Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa piti tervetulleena hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien hankkeiden valtiontuelle. Hänen mukaansa kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta.

– Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme voisi kilpailla suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan, Sarkomaa sanoi.

Julkaistu

Tiedote 9.7.2026

Kansallisen naisten terveysstrategian valmistelu on merkittävä tasa-arvoteko, joka korjaa pitkään jatkunutta vinoumaa terveyden tutkimuksessa ja hoidossa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa. Strategian tavoite vahvistaa naisten terveyttä ja työkykyä sekä edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt kansallisen naisten terveysstrategian valmistelun. Strategia vastaa vakavaan ongelmaan: naisten terveydestä tiedetään edelleen vähemmän, sitä tutkitaan vähemmän ja hoidetaan vähemmän kuin miesten terveyttä. Tämä näkyy esimerkiksi vaihdevuosien, gynekologisten terveysongelmien ja kansansairauksien alidiagnosointina sekä siitä johtuvina viiveinä hoidon saamisessa. 

– Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka. Laaja-alainen strategia kokoaa yhteen tietoa naisten terveydestä ja auttaa löytämään ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa naisten hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä koko elämänkaaren ajan, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkään perustunut pääosin miehillä tehtyihin tutkimuksiin, ja tämä näkyy edelleen hoidossa. Esimerkiksi naisten sydäninfarkti jää miehiä useammin tunnistamatta oireiden erilaisuuden vuoksi. 

– Naisten terveysongelmien alidiagnosointi ei ole ongelma vain terveydenhuollossa, vaan sillä on suora vaikutus työhyvinvointiin, työuriin ja koko yhteiskunnan kantokykyyn. On korkea aika, että tähän vakavaa epätasa-arvoon puututaan määrätietoisesti, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan hallitus on tehnyt vaikeasta taloustilanteesta huolimatta useita merkittäviä päätöksiä naisten terveyden edistämiseksi. Endometrioosin Käypä hoito -suosituksen laatimiseen on osoitettu rahoitus, gynekologikäyntien Kela-korvauksia on korotettu ja hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautettu. Lisäksi vaihdevuosioireiden hoitoa on vahvistettu työterveyshuollossa, kuukautissuojien arvonlisäveroa alennettu ja omalääkäri–omahoitajamallia edistetty hyvinvointialueilla.

– On tärkeää, että pääministeri Orpon kaudella olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin naisten terveyttä parantavia uudistuksia. Myös omalääkäri–omahoitajamalli vahvistaa naisten kokonaisvaltaista terveyttä mahdollistaen hoidon jatkuvuuden ja pitkäjänteisen hoitosuhteen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan seuraava tärkeä askel on rintasyöpäseulontojen laajentaminen Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti koskemaan 46–74-vuotiaita naisia nykyisen 50–69 vuoden ikärajan sijaan. Tutkimusten mukaan seulontojen laajentaminen on kustannusvaikuttava keino havaita syöpä aiemmin, parantaa ennustetta sekä vähentää hoitokustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

– Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti ansiokkaasti tärkeän työn kansallisen naisten terveysstrategian valmistelussa. On välttämätöntä, että työ etenee suunnitellusti. Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa. Sen tulee muodostaa vahva perusta myös seuraavan hallituksen työlle. Yhdenvertainen terveydenhuolto vahvistaa kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Blogi 6.7.2026

Kirjallisuuden asemaa peruskoulun opetuksessa on viisasta vahvistaa edelleen. Olemme kuluvalla eduskuntakaudella vahvistaneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta peruskoulussa lisäämällä opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia syksystä 2025 alkaen. Jatkamme tätä työtä Kokoomuksessa. Seuraava askel on varmistaa, että lisäaika ja opetussuunnitelman painotukset tukevat aidosti myös kirjallisuuden lukemista ja käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikaa lukemiselle, laajempaa kosketusta kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa sekä selkeämpää painotusta kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen eri vuosiluokilla.

Maamme peruskoulun oppilaiden lukutaito on edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella, mutta pitkään jatkunut lukutaidon heikkeneminen vaatii toimia. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimenpiteistä lukutaidon vahvistamiseksi. Nykyisin joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason.

Suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi hyväksyimme eduskunnassa lain osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee myös opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on kuitenkin jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on keskeinen. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä, sillä lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Lapselle ja lapsen kanssa on hyvä lukea sen jälkeen kun lapsi on itse oppinut lukemaan. Koska kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti, vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman. Sen myötä neuvoloissa valistetaan vanhempia lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tutkitusti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat omien unelmien tavoittelemisen. Yhtä lailla on tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman.

Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.