Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

22.5.2026

Hyvät uutiset ovat kesän kynnyksellä erityisen tervetulleita. Suomen taloudessa näkyy selkeä käänne kohti kasvua ja uusia mahdollisuuksia. 

Taloudessa näkyy selviä valonpilkahduksia: vienti kasvoi 5 % ja palkansaajien ostovoima vahvistui 3,5 %. Korttidata vahvistaa saman suunnan: kulutus kasvaa.  Perheasuntojen kysyntä on kääntyneet nousuun, teollisuustuotanto on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008, ja suomalaisyritykset menestyvät maailmalla. Tästä esimerkkeinä Turun telakan uudet tilaukset sekä Koneen merkittävä kauppa. Myös puolustusteollisuudella menee vahvasti. Vaikka asuntorakentaminen yskii edelleen, korjausrakentaminen on lähtenyt kasvuun. Uusia yrityksiä syntyy, investoinnit kasvavat ja ihmiset luottavat huomiseen enemmän kuin eilen.

Myönteistä kehitystä vahvistetaan määrätietoisella politiikalla. Kevään kehysriihessä tehtiin päätöksiä, joilla vauhditetaan kasvua, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja vahvistetaan kotitalouksien luottamusta samalla, kun julkista taloutta vakautetaan ja velkaantumista hillitään. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasteta veron kiristyksellä, vaan yrittäjyydellä ja tekemällä työtä. 

Yrittäjien eläkejärjestelmä ja listaamattomien yritysoptioiden verotuksen uudistukset vauhdittavat yrittäjyyttä 

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa pohdimme ratkaisua yrittäjien epäoikeudenmukaisen eläkemallin uudistamiseen. Lupasimme uudistaa epäoikeudenmukaisen YEL:n ja sen nyt teemme. Uudistetun lain myötä yrittäjä saa itse valita, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön työtuloarvioon. Yrittäjän valinnanvapausmalli antaa päätösvallan yrittäjälle. Kiitos lukuisille yrittäjille, joita kuulimme ryhmämme työssä. 

Kehysriihessä tehty päätös korjata listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden vinoutunut verotus on merkittävä. Kyseessä on piristysruiske kasvuyritys- ja startupkenttään. Hallituksen esityksen hyväksymisen myötä kyseisistä optioissa maksettaisiin vero vasta kun niistä saa oikeasta tuottoa ja niistä luovuttaessa. Optiot ovat alkuvaiheessa oleville yrityksille keino houkutella osaajia ja palkita tekijöitään. Startupit tuottavat jo prosentin bruttokansantuotteestamme. Jos kasvu jatkuu nykyisellään, on arvioitu, että vuonna 2035 ala yltäisi jopa neljään prosenttiin, mikä on Nokian kultavuosien tuottamaa kokoluokkaa bruttokansantuotteesta.
Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan yrittäjyydellä, ei vasemmiston hellimillä veronkorotuksilla – SARI SARKOMAA

Korotamme kotitalousvähennystä turvaamaan sujuvaa arkea ja paikallista yrittäjyyttä Kotitalousvähennyksen korotus oli työvoitto. Olen asiaa monin tavoin edistänyt. Aloitteestani kotitalousvähennys laajennettiin eduskuntakauden alussa kotikuntoutukseen. 

Nyt tehtävä kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja vauhdittamaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Korotuksen myötä vähennyksen enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.

Kokoomuksen Sarkomaa: Kehysriihen päätös kotitalousvähennyksen korottamisesta on loistouutinen – SARI SARKOMAA

65- vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun lisätään lääkärikäyntejä ja fysioterapia

Vuoden 2025 alussa käynnistyi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Kokeilun myötä voi hakeutua kokeiluun ilmoittautuneiden yksityisten yleislääkäreiden vastaanotolle terveyskeskusmaksun hinnalla (vuonna 2026 enintään 30,20 euroa).  Tavoite on parantaa senioreiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Kokeilun mahdollistaa valinnanvapauden ja nopean ensikontaktin, kun valitsemalleen lääkärille pääsee suoraan ilman hoidon tarpeen arviointia.

Valmisteilla on tervetullut lakimuutos kokeilun laajentamiseksi. Korvattavien yleislääkärikäyntien määrää nostetaan kolmesta kuuteen, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja omalääkärisuhteen syntymistä. Kokeiluun lisätään myös fysioterapia, jota voidaan korvata enintään neljä kertaa vuodessa.

65- vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun lisätään lääkärikäyntejä ja fysioterapia – SARI SARKOMAA

Hyvästit armovitosille - Osaamistakuulla vahvistamme koululaisten perustaitoja 

Peruskoulun päättävien perustaidot ovat merkittävästi heikentyneet. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty luokalta toiselle ja peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Tilanteen korjaamiseksi on eduskunnan käsittelyssä laki osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamisen tasot. Ns. armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas todella saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata.Osaamistakuu varmistamaan koululaisten perustaitoja – Hyvästit armovitosille – SARI SARKOMAA

Saimaannorpan suojelua vahvistetaan uudella asetuksella

Saimaannorpille ja norppien ystäville hyvä uutinen. Saimaannorpan suojelua vahvistetaan uudella asetuksella. Olen aktiivisesti tehnyt työtä asiassa. Kirjelmöimme jopa maatalousministeri Sari Essayahille, joka ikävä kyllä oli lievempien toimien kannalla. 

Saimaannorpan kannan kasvulle asetetaan selkeä vähimmäistavoite: vähintään 4 % vuodessa. Jos kasvu jää alle tavoitteen, verkkokalastuksen rajoituksia pidennetään heinäkuulle. Asetuksella varmistetaan, että tarvittavat lisätoimet otetaan käyttöön heti, jos kehitys sitä edellyttää. Rajoitukset ovat tärkeitä pienille uteliaille kuuteille, jotka ovat vaarassa hukkua verkkoihin. 

Saimaannorpan suojelua vahvistetaan: Kannan kasvulle asetettiin neljän prosentin vähimmäistavoite – SARI SARKOMAA

Ehdotamme kokoomusvoimin Humallahden siltahankkeen hylkäämistä

Iloitsen, että pitkään ajamani luontoarvoja pilaavan ja kalliomaiseman pilaavan Humallahden siltahankkeen pysäyttäminen on nyt kokoomuksen yhteinen hanke. Ehdotamme siltahankkeen hylkäämistä kaupunkiympäristölautakunnassa, kun asia on elokuussa seuraavan kerran siellä käsittelyssä.  Työtä on tehtävä, että esitykselle saadaan lautakunnassa enemmistön tuki.

Humallahden siltaa kaavaillaan pelkästään siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevan mäen. Perustelu on kaupunkilaisjärjen vastainen. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan ylä- ja alamäkeä. 

Ehdotamme kokoomusvoimin Humallahden siltahankkeen hylkäämistä! – SARI SARKOMAA

Syöpästrategian tarkoitus on varmistaa Pohjoismainen taso syövän hoidossa 

Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Useimmissa EU-maissa jo olevan syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Strategian ydintavoite on vauhdittaa toimia, joilla syövän hoito pidetään Suomessa pohjoismaisella tasolla.

Tämän vuoden valtion budjettiin valtiovarainvaliokunnassa lisäämillämme määrärahoilla on pilotoitu syövän laaturekisteriä. Se tuo välttämättömiä tietoja yhdenvertaisen hoidon ja tuen kehittämiseen syöpään sairastuneille. 

Kokoomuksen Sarkomaa ja Laiho: Syöpästrategian toimeenpanon jatkaminen seuraavalla hallituskaudella on välttämätöntä – SARI SARKOMAA

Suomalaiset on pidettävä turvassa – droonihälytysjärjestelmän on oltava kunnossa

Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti, kun mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille.

Väestön laaja varoittaminen oli perusteltua. Tilanne osoitti selvästi sen, että tiedottamisessa on parannettavaa. Suomessa tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jolla vaaratiedotteet tavoittavat jatkossa suomalaiset nopeasti ja suoraan puhelimeen. Orpon hallitus kohdensi tämän järjestelmän rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa vuosi sitten pidetyssä puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Ei vasta vuonna 2027.
Suomalaiset on pidettävä turvassa – droonihälytysjärjestelmän on oltava kunnossa – SARI SARKOMAA

Ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana eduskuntavaaleissa 2027

Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.
Tahtotila tehdä kansanedustajan työtä täydestä sydämestäni myös tulevalla eduskuntakaudella on vahva.

Ajattelen, että tulevan eduskuntakauden keskeinen tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja pitää suomalaiset turvassa. Haluan, että Suomi on monien mahdollisuuksien maa kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.

Vaaleja ei tehdä yksin- olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön sinulle sopivalla tavalla. Luvassa on paljon mukavaa tekemistä kivassa joukossa. Jos olet kiinnostunut, niin laitathan minulle viestiä sähköpostilla sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soitat 0505 113 033.

Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027 jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana – SARI SARKOMAA

Tervetuloa tapaamaan:

Ma 23.5. klo 13:00

Naisten Kymppi - Päärautatieaseman asema-aukiolla

28.5. klo 17:30-18:30
Arkadian Kokoomusnaisten kevätmaljatilaisuus
Tukena Oy:n toimistolla Pohjoisesplanadi 33. Käynti Mikonkatu 1b 6krs. (Kämp gallerian liukuovista sisään) 

29.5. klo 16:00
Facebook live

Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 21.5.2026

Lupasimme uudistaa yrittäjien epäoikeudenmukaisen eläkemallin ja siihen saimme ison työn jälkeen sovittua ratkaisun. Hallitus teki asiasta kehysriihessä päätöksen ja lainvalmistelu on parhaillaan käynnissä. Pidän olennaisena, että saamme lain mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn. 

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa kuulimme yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä sekä valmistelimme kantaamme uudistukseen. Suuri kiitos kaikille mukana olleille panoksesta. 
Uudistetun YEL:n myötä yrittäjä saa itse valita, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön työtuloarvioon. Yrittäjän valinnanvapausmalli antaa päätösvallan yrittäjälle.

Järjestelmästä korjataan sen pahin vika. YEL-maksu on määrätty liikevaihdon eikä työtulon perusteella. Siinä ei ole huomioitu muita kuluja, vaan katsottu kaikki yritykselle tuleva tulo työtulona. Vaihtoehtoisesti on katsottu alan mediaaniliikevaihtoa ja mediaanipalkkaa.

Teoreettiset laskelmat ovat johtaneet varsinkin yksinyrittäjien kannalta täysin kohtuuttomiin tilanteisiin ja jopa konkursseihin. Nyt käyttöön otettava valinnanvapausmalli hyödyttää etenkin pieni- ja keskituloisia sekä yksinyrittäjiä keventäen pienituloisimpien yrittäjien eläkemaksuja. Jatkossa YEL:in voi myös tauottaa sairauspäivärahan ajaksi. Järjestelmän kehittämistä on jatkettava, valmis se ei vielä ole.

Kehysriihessä tehtiin myös tervetullut päätös korjata listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden vinoutunut verotus.

Hallituksen esityksen hyväksymisen myötä optioissa maksettaisiin vero vasta kun niistä saa oikeasti tuottoa ja niistä luovuttaessa. Optiot ovat alkavalle yritykselle tapa houkutella osaajia tilanteessa, jossa ei ole vielä palkanmaksuvaraa. Nykymallissa moni ei ole voinut heti maksettavan veron takia optiota vastaanottaa tai on joutunut ottamaan lainaa veron maksamiseksi. Tämä on ollut kasvun jarru.

Tämä on erittäin tärkeä päätös suomalaisille kasvuyrityksille, jotka voivat nyt houkutella osaajia mukaan rakentamaan menestystarinoita.

Kyseessä on piristysruiske kasvuyritys- ja startupkenttään. Startupit tuottavat jo prosentin bruttokansantuotteesta. Näkymät ovat valoisia ja jos kasvu jatkuu nykyisellään, on arvioitu, että vuonna 2035 ala yltäisi jopa 4 prosenttiin mikä on Nokian kultavuosien kokoluokkaa bruttokansantuotteesta. Startup-kenttä työllistää jo yhtä paljon ihmisiä kuin metsäteollisuus. 

Mainio päätös oli myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisesta 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan yrittäjyydellä, ei vasemmiston hellimillä veronkorotuksilla.

Julkaistu

Blogi 21.5.2026

Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti, kun mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille.

Väestön laaja varoittaminen oli perusteltua. Tilanne osoitti selvästi sen, että tiedottamisessa on parannettavaa. Suomessa tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jolla vaaratiedotteet tavoittavat jatkossa suomalaiset nopeasti ja suoraan puhelimeen. Orpon hallitus kohdensi tämän järjestelmän rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa vuosi sitten pidetyssä puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Ei vasta vuonna 2027.

Vaaratiedotteen jälkeen ihmiset joutuivat yksin arvioimaan, onko esimerkiksi töihin syytä mennä vai ei. Näin ei voi käydä uudestaan. Viranomaiset on ohjeistettu käymään toimintamallit välittömästi läpi ja korjaamaan ne.

Hallitus päätti tämän kevään kehysriihessä vahvistaa Suomen droonintorjuntakykyä 50 miljoonalla eurolla.

Turvallisuudessa ei pidä jättää mitään sattuman varaan. Havaitut puutteet on korjattava nopeasti ja Suomen on varauduttava entistä vahvemmin uusiin uhkiin. Suomen turvallisuudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. 

Julkaistu

Kolumni 19.5.2026

Peruskoulun päättävien perustaidot ovat merkittävästi heikentyneet. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on hälyttävä. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa koko koulupolku sekä myöhemmät opintomahdollisuudet vaarantuvat. On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, vaikka korjaustoimia on tehty. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja heikosti pärjäävien määrä lisääntynyt. Samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja arvosanan 10 määrä on moninkertaistunut. Lisäksi arvioinnit osoittavat, että samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat saada eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Tilanteen korjaamiseksi on eduskunnan käsittelyssä laki osaamistakuusta.

Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamisen tasot. Ns. armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas todella saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti. Siihen on voitava luottaa. Selkeät tavoitteet, ymmärrettävät kriteerit ja määritellyt vähimmäisosaamisen rajat vahvistavat lasten yhdenvertaisuutta ja tukevat opettajia heidän työssään.

Kynnys luokalle jättämiseen ja ehtojen suorittamiseen on vuosien varrella noussut, vaikka ne ovat edelleen perusopetuslaissa mahdollisia keinoja. Luokalle jääneiden määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Lainsäädäntömuutoksen pohjalta uudistetaan myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joiden on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2028.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa tehneet perusopetukseen 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen oppimiseen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin, eikä tuijoteta ruutuja. Muutoksella on myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja keskittymiskykyyn tunneilla. Saimme myös korjattua kaupunkimme sopimuskoulujen valtiolta saaman rahoituksen samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Näitä peruskoulua vahvistavia toimia jatketaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Ei ole liioiteltua sanoa, että lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden. Helsingissä täydennämme eduskunnan päättämiä panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin. Toimiva peruskoulu ei synny pelkillä linjauksilla, vaan se vaatii tuekseen johdonmukaista koulutuspolitiikkaa ja riittäviä voimavaroja. Perusopetuksen tulee olla erityisenä painopisteenä myös tulevalla vaalikaudella.

Julkaistu

Blogi 19.5.2026

Vuoden 2025 alussa käynnistyi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Kokeilun myötä voi hakeutua kokeiluun ilmoittautuneiden yksityisten yleislääkäreiden vastaanotolle terveyskeskusmaksun hinnalla (vuonna 2026 enintään 30,20 euroa).  Tavoite on parantaa senioreiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Kokeilun mahdollistaa valinnanvapauden ja nopean ensikontaktin, kun valitsemalleen lääkärille pääsee suoraan ilman hoidon tarpeen arviointia.

Valmisteilla on tervetullut lakimuutos kokeilun laajentamiseksi. Korvattavien yleislääkärikäyntien määrää nostetaan kolmesta kuuteen, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja omalääkärisuhteen syntymistä. Kokeiluun lisätään myös fysioterapia, jota voidaan korvata enintään neljä kertaa vuodessa (noin 19,90 € / käynti). Lisäys on erityisen tärkeää tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa. Lisäksi tutkimusmahdollisuuksia on laajennettu merkittävästi: mukana on nyt laajempi valikoima laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen. Tämä mahdollistaa aiempaa kokonaisvaltaisemman ja sujuvamman hoidon yhdellä hoitopolulla.  Kela on asettanut korvattavien palveluille hintakaton ja näin varmistetaan verorahojen vaikuttava käyttö. Tutkimusten kustannuksista korvataan 50 prosenttia enimmäishinnoista. Kokeilua on päätetty jatkaa vuoteen 2028 saakka.

Kokeilu on ollut omiaan nopeuttamaan senioreiden hoitoon pääsyä ja samalla tavoitellaan helpotusta julkisen terveydenhuollon työhön. Kokeilu tarjoaa tärkeän jatkumon esimerkiksi tilanteessa, jossa työterveyshuollon palvelut päättyvät, mutta hoidon tarve usein kasvaa. Samalla tavoitteena on kehittää Kela‑korvausten käyttöä vaikuttavammaksi ja lisätä ihmisten valinnanvapautta omassa hoidossaan. Kokeilusta saatavaa tietoa hyödynnetään laajemmin terveydenhuollon kehittämisessä, jotta palvelut vastaisivat paremmin ikääntyvän väestön tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Kokeilun alku on ollut rohkaiseva. Ensivaiheen kokemusten perusteella hoidon saatavuus on parantunut. Suuri osa potilaista on saanut tarvitsemansa avun jo yhdellä käynnillä. Palaute sekä potilailta että lääkäreiltä on ollut myönteistä. Kokeilu on lisännyt mahdollisuuksia hakeutua nopeasti hoitoon. Jo ensimmäisten kuukausien aikana on kertynyt kymmeniätuhansia käyntejä. Yli 60 prosenttia asiakkaista on hakeutunut samalle lääkärille uudelleen, mikä kertoo hoidon jatkuvuuden vahvistumisesta. Samalla on kuitenkin tärkeää todeta, että kokeilu on vielä alkuvaiheessa ja sen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioivat parhaillaan vaikutuksia laajemmin. Yksi keskeinen havainto on se, että kokeilu tunnetaan vielä melko huonosti. Moni ei tiedä mahdollisuudesta tai kokee epävarmuutta sen käytöstä. Siksi tiedon lisääminen on ratkaisevaa, jotta yhä useampi 65 vuotta täyttänyt hyödyntäisi kokeilua.

Uudistus näkyy jo usean seniorit arjessa konkreettisesti sujuvampana hoitoon pääsynä. Kokeilu tuo myös uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon yrittäjyyteen eri puolella Suomea. Kokeilu on mahdollisuus tuoda yleislääkärin palveluja lähelle ihmistä sinne, missä niitä tarvitaan. Valinnanvapauskokeilu on tärkeä askel kohti toimivampaa ja saavutettavampaa terveydenhuoltoa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 18.5.2026

Ehdotamme kokoomuksen voimin Humallahden siltahankkeen hylkäämistä kaupunkiympäristölautakunnassa, kun asia on elokuussa seuraavan kerran siellä käsittelyssä.  Lautakunnan kokoomuslaisilla jäsenillä on koko ryhmämme tuki. Työtä on tehtävä, että esitykselle saadaan myös lautakunnan enemmistön tuki.

Humallahden sillasta on syytä luopua kokonaan. Pelkästään laajasta kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta jatkunut valmistelu on tullut valtavan kalliiksi.

Upean Humallahden päälle kaavailtu vähintään seitsemän miljoonan euron silta ei ole perusteltu millään mittarilla. Kevyen liikenteen sujuvuutta voidaan ja pitää kehittää ilman massiivista veronmaksajien rahaa ja luontoa tuhlaavaa rakennelmaa.

Helsinkiin ovat tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, kaupunkimme toimivuuteen, viihtyisyyteen, luontoarvoihin eikä verorahojen järkevään käyttöön.

Pyöräilijänä ja ahkerana kävelijänä kannan huolta siitä, että Helsingissä on edelleen monta vaarallista paikkaa korjaamatta pyörä- ja kävelyteiden osalta. Verorahat on käytettävä vaikuttavasti sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen, eikä Humallahden sillan kaltaisiin kalliisiin rakenteisiin. On myös nykyistä paremmin varmistettava, ettei asuinalueiden omaleimaisuutta, lähiluontoa ja turvallisuutta murenneta liian massiivisilla pyöräilybaanoilla.

Helsingissä on tehtävää siinä, että asukkaiden ääni kuuluisi oman kotikaupungin ja asuinalueen kehittämisessä ja verorahojen käytössä nykyistä paremmin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 15.5.2026

Saimaannorpille ja norppien ystäville hyvä uutinen. Saimaannorpan suojelua vahvistetaan uudella asetuksella. Saimaannorpan kannan kasvulle asetetaan selkeä vähimmäistavoite: vähintään 4 % vuodessa. Jos kasvu jää alle tavoitteen, verkkokalastuksen rajoituksia pidennetään heinäkuulle. Asetuksella varmistetaan, että että tarvittavat lisätoimet otetaan käyttöön heti, jos kehitys sitä edellyttää. Asetus astuu voimaan 15.5. ja on voimassa vuoden 2031 kevääseen asti.

Uteliaiden pienten kuuttien keväiset uintiretket voivat olla kohtalokkaita. Verkkokalastuskiellolla suojellaan saimaannorppia, sillä verkot ovat erityisen vaarallisia kuuteille.

Kalastusrajoitusaluetta laajennetaan 337 neliökilometrillä. Näillä alueilla kielletään ympärivuotisesti norpalle vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö.

 Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa on rauhoitettu. Suomen vesialueilla elää saimaannorpan lisäksi itämerennorppia ja harmaahylkeitä eli halleja, mutta näistä ainoastaan saimaannorppa viihtyy järvivedessä. Saimaannorppaa kanta on suojelutoimien  ansiosta kasvanut. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Vuoden 2025 arvion mukaan Saimaalla elää noin 530 saimaannorppaa. Kanta on vahvistunut pitkäjänteisen suojelun ansiosta; vuonna 2010 niitä oli noin 270. Suurimmat uhat saimaannorpalle ovat hukkuminen kalanpyydyksiin ja  ilmastonmuutoksen aiheuttama pesimäjään väheneminen.

Saimaannorppaa on suojeltava tutkittuun tietoon perustuvilla päätöksillä.

Jos norppakannan kasvu hidastuu, toimia on nyt sovittu tiukennettavan ilman viivyttelyä. Tämä on norpille elintärkeä askel eteenpäin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 15.5.2026

Yliopisto-opintojen ohessa tein hoitajana yövuoroja. Valvoin usein viimeisiä hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.

THL:n tekemät selvitykset ja julkisuuteen nousseet vakavat puutteet, viimeisempänä vanhusten saattohoidosta kertovat, että maassamme on saattohoidon osalta tehtävää ja sitä työtä käsittelyssä olevan laki vauhdittaa. Lakiesityksessä täsmennetään Hyvinvointialueiden vastuuta saattohoitoon ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. 

Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Käsittelyssä olevan lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville riippumatta ihmisen asuin- tai hoitopaikasta. Ihmiselämään on kunnioitettava sen loppuun saakka.

Vaikka saattohoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä esiintyy yhä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Eduskunnan jo vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutoksia. Lain saaminen eduskuntaan on viipynyt kohtuuttomasti, mutta nyt esitys on eduskunnassa.

Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on keskeinen osa saattohoitoa.

Lakiesityksen selkeyttämä järjestämisvelvoite mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön, paremman laadun seurannan ja kehittämisen sekä valvontaviranomaisen puuttumisen mahdollisiin puutteisiin. Laki on omiaan vahvistamaan oikeutta saattohoitoon.

Olen pitkään ajanut lakimuutosta yhteistyössä alan toimijoiden  kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella. Hallitusneuvotteluissa työtä vietiin eteenpäin ja kirjasimme pääministeri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon. On merkittävää, että lakiesitys on nyt eduskunnassa.  Lait on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 13.5.2026

Kuva: Studio Puisto

Humallahden sillan ja ympäristön uusi suunnitelma on valmistunut.

Suunnitelmasta voi jättää mielipiteen verkkokyselyssä 31. toukokuuta asti. Kyselyyn tulleet mielipiteet kootaan ja viedään kaupunkiympäristölautakunnalle tiedoksi.
https://kerrokantasi.hel.fi/humallahti?headless=false&fbclid=IwRlRTSARwYphleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEeZgH_YELyTks4aLy_Aak5Z1WKdaWBKs47g401GiLIiB_6dpoJ1JNAQ7RcbfI_aem_-mV0UgYjrUc_UO10PeI8Hg

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee hankesuunnitelmaa elokuussa. Jos lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman, laaditaan sen pohjalta tarkemmat puisto- ja siltasuunnitelmat. Sillan ja sen ympäristön kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa.

Mielestäni Humallahden kallioiden eteen merenlahden päälle suunniteltua luontoa pilaavaa, veronmaksajien rahoja tuhlaavaa ja rakennelmaa ei tule toteuttaa.

Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista mm. siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Mielestäni perustelut ovat vastoin kaupunkilaisjärkeä. Pyörällä voi vallan hyvin ajaa myös  ylä-ja alamäkeä.
Mäet kuuluvat kaupunkiin, eikä niitä pidä veronmaksajien rahoilla tasoitella.
Tervetulleita ovat nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista kaupunginosien omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Merenrannat ovat meidän helsinkiläisten rakkaus ja rikkaus. Humallahden kalliot ovat  luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.


Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Tiedote 10.5.2026

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 35 000 ihmistä, ja määrä kasvaa. Silti Suomi oli pitkään harvinainen poikkeus EU-maissa vailla kansallista syöpästrategiaa. Marraskuussa julkaistu strategia korjaa tämän puutteen – nyt kokoomusedustajat Sarkomaa ja Laiho haluavat varmistaa, että työ jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.

Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho

”Tavoitteenamme on varmistaa, että syövän hoito onnistutaan pitämään kansainvälisesti huipputasolla. Erityisen tärkeä asia on siksi, että Suomi on jäämässä osin jälkeen muista Pohjoismaista”, kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat.

”Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Tärkeä edistysaskel oli, kun lisäsimme valtion budjettiin määrärahan syövänhoidon laaturekistereiden kehittämiseen. Pilotti on käynnissä keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on tulossa mukaan pian. Jatkossa on varmistettava rahoitus syöpätautien laaturekisterin vakinaistamiselle”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa on toistaiseksi vähän valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista syöpähoitoa potilaat saavat ja millaisin tuloksin. Tämä vaikeuttaa hoidon kehittämistä.

”Päättäjinä ajattelemme, että meillä pitää olla parempi tietopohja hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta. Syöpästrategian avulla vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja edistetään vaikuttavan hoidon saatavuutta”, Sarkomaa ja Laiho painottavat.

”Yliopistosairaaloissamme on vankkaa osaamista ja erinomaista tutkimusta, ja olemme tällä kaudella parantaneet tutkimuksen edellytyksiä. Kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä on saatava paremmin potilaiden käyttöön, jotta sairastunut ei joudu odottamaan vuosia lääkkeen markkinoille tuloa”, Laiho jatkaa.

Kansanedustajat korostavat, että hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen on ratkaisevan tärkeää syöpästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Ennaltaehkäisy, vaikuttavat seulonnat sekä oikea-aikainen hoitoonpääsy ovat tärkeässä asemassa syöpien estämisessä ja varhaisessa löytämisessä. Orpon hallitus on tehnyt hyvää työtä hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi omalääkärimallin ja Kelan valinnanvapauskokeilun avulla. Ihmisten on tärkeä uskaltautua matalalla kynnyksellä hakeutumaan terveyspalveluihin oireiden ilmaantuessa”, Laiho kuvailee.

”Syövän hoidon parantamisessa on aivan keskeistä kansallisten yhtenäisten hoitosuositusten, hoitoketjujen ja seurantamittarien kehittäminen. Seulontojen perustuminen viimeisimpään tutkimustietoon on myös strategian linjaus.  Seuraava askel on viisasta olla rintasyöpäseulonnan laajentaminen 45–75-vuotiaille naisille", painottaa Sarkomaa.

”Suomen tulee olla uusien vaikuttavien hoitojen ja lääkkeiden tutkimuksessa ja käyttöönotossa edelläkävijä. Tähän linkittyy merkittävällä tavalla myös hyvinvointialueiden sekä yliopistosairaaloiden riittävän rahoituksen turvaaminen", Sarkomaa ja Laiho summaavat.

Sarkomaa on koulutukseltaan sekä röntgenhoitaja että terveydenhuollon maisteri ja toimii mm. eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Laiho on taustaltaan lääketieteen tohtori ja toimii mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.