Siirry sisältöön

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vain ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta kykenee kantamaan ihmiset ja yritykset yli kriisistä. Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esittämässä muutamia keinoja, kuten uutta tulonsiirtoa hintojen nousun kompensoimiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen on budjettiriihessä kiinnitettävä huomiota tekemiensä ratkaisujen kannustavuuteen.

”Pidän tärkeänä, että yhteiskunta kohdistaa tukea kaikista heikoimmassa asemassa oleville. On kuitenkin muistettava, että energian hintojen nousu osuu voimakkaasti myös tavalliseen keskituloiseen työssäkäyvään”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“Tuhansissa kodeissa ympäri Suomen lasketaan sähkölaskun kasvua nyt kymmenien sijaan sadoissa euroissa. Tämänhetkisillä odotuksilla talvisähkön hinnasta näyttää siltä, että laskuista selviäminen tekee ison loven ihan tavallisen keskituloisen lompakkoon. Heille hallituksella ei ole osoittaa kuin lämpimiä ajatuksia”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomus on esittänyt ansiotuloveron huojennusta kaikille tulotasoille. Veroja tulee keventää niin palkka- kuin eläketuloista. Veronkevennykset ovat reilu helpotus keskituloiselle ja kannustaa työllä lisäämään omaa ostovoimaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että energian hinnan nousu aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuja.

“Kenelläkään ei saisi olla sellainen tilanne, että korkeiden energian hintojen takia ei kannata mennä töihin. Siksi matkakulujen vähentämistä verotuksessa laajemmin tulee tarkastella huolellisesti. Sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehtävät muutokset tulee arvioida myös siltä kannalta, miten ne kannustavat jatkamaan töissä ja ottamaan työtä vastaan. Rakenteellisesti heikko julkinen talous ei kestä enää uusia tuloloukkuja”, Sarkomaa huomauttaa.

“Verokarhu vie liki puolet tienatusta lisäsatasesta jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän”, Sari Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kaikki puolueet ovat tunnustaneet kireän työn verotuksen keskeiseksi verojärjestelmän ongelmaksi viimeksi maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportissa.

“Yhtäkkiä kaikki hallituspuolueet, jopa ansiotuloveron kevennystä vahvasti väläytellyt valtiovarainministeri Saarikko, ovat kääntyneet kannoillaan kannattamaan nykyistä kireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen selkäranka. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Arvoisa vastaanottaja,

Heinäkuusta nautin Itämeren ja Saimaan aalloilla. Elokuun alkaessa alkoi myös politiikan syksy ja työt. Elokuussa kokoonnuimme Maarianhaminaan Kokoomuksen puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokoukseen. Eduskuntaryhmän kesäkokous oli Lappeenrannassa ja Kotkassa. Elokuu on tärkeä kuukausi valmistella syyskuussa alkavaa Eduskunnan virallista syysistuntokautta. 

Agendalla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa oli turvallisuus, peruskoulu, tutkimus ja ratkaisut arjen kustannusten hillitsemiseen. Pohdimme myös johdollani välikysymystä vanhustenhuollon ja terveydenhuollon syvenevästä kriisistä. Kannamme vahvaa huolta vanhus- ja terveydenhuollon tilasta. Hallitukselta odotamme korjaussarjaa budjettiriihestä.

Elokuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Kokoomus jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden tilasta
  • Helsingin on korjattava palkanmaksuongelmat ja otettava opikseen
  • Hallituksen on budjettiriihessä lisättävä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä
  • Akuuttilääkevarastojen rajaaminen ruuhkauttaa päivystyksiä ja iäkkäiden hoitoa entisestään
  • Kaupunkilaisia kiusaava sähköpotkulautailu on laitettava kuriin
  • Suostuvatko hallituspuolueet korjaamaan yrittäjien eläkelakiesityksen epäkohdat? Kokoomus on valmiina

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Arvostan suuresti tukeasi. Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön: sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-live tiistaina 30.8. klo 17.15. https://fb.me/e/93mB20tVf

Haagapäivä, Haagan torilla lauantaina 3.9. klo 11.00-11.45 ja Puistola-päivä, Puistolan torilla klo 12.30-13.15

Hakaniemen markkinat, Hakaniemen tori sunnuntaina 4.9. klo 10.00-10.45 ja Meilahti-päivä, Valpurin puistossa klo 11.15-13.00 

Eduskunnan avoimet ovet, Mannerheimintie 30, B-ovi maanantaina 5.9. klo 14.15-15.15 ja klo 16.30-17.30. https://bit.ly/3Tp0H5L

AfterWalk torstaina 8.9. klo 17.15. https://fb.me/e/2feNfU8AC

Pitäjänmäki-päivä, Turkismiehentie 1 sunnuntaina 11.9. klo 12.00-13.00

Kokoomus jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden tilasta

Kesäkokouksessa päätimme tehdä välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytyvästä tilanteesta. Yhä useampi vanhus jää ilman hoitoa ja hoivaa, jopa heitteille. Kriisi on jo ruuhkauttanut päivystykset vaarantaen jo potilasturvallisuuden. Haluamme herättää hallituksen toimiin. Vaadimme hallitukselta toimia tilanteen korjaamiseksi ja  päätöksiä jo budjettiriihessä entisestään ja potilasturvallisuus vaarantuu. 

Kokoomus on vaatinut, että vanhuspalvelut pitää laittaa kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia.

https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11552

Helsingin on korjattava palkanmaksuongelmat ja otettava opikseen

Kaupunki, joka ei kuuntele henkilöstöä ei ole toimiva eikä vetovoimainen. Se oli pääviestini valtuuston keskustelussa kaupungin palkanmaksusotkusta. Nostin esille näkemykseni siitä, että henkilöstöä paremmin kuulemalla tilanne ei olisi päässyt näin pahaksi.

Palkanmaksu on työnantajan tärkein velvollisuus. Siitä ei voi millään syyllä luistaa. Palkan maksun kuntoon laittaminen on oltava kaupungin ykkösasia  Helsingin on pystyttävä ja kyllä pääkaupunki pystyy varmasti parempaan. On katkaistava syöksykierre, jossa sijaisia on entistä vaikeampi saada ja vakihenkilöstön työtaakka kasvaa entisestään. Myös uuden järjestelmän käyttöönoton ja ruuhkien kanssa kamppaileva henkilöstö on kovilla.


https://bit.ly/3cfbfE8

Hallituksen on budjettiriihessä lisättävä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä

Otimme kantaa Sari Multalan kanssa siihen, miten hallituksen tulee lisätä budjettiriihessä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Myös kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava.

Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä.

Lue koko kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11557

Akuuttilääkevarastojen rajaaminen ruuhkauttaa päivystyksiä ja iäkkäiden hoitoa entisestään

Vetosin hallitukseen, jotta se kuulisi vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään katastrofin äärellä olevia päivystyksiä.

Lue kannanottoni täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11540

Kaupunkilaisia kiusaava sähköpotkulautailu on laitettava kuriin

Kirjoitin Töölöläiseen siitä, miten sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. Jos tiukemmat toimet eivät auta on muutettava lainsäädäntöä, että sähköpotkulaudat kielletään kokonaan vilkkaimmilla kaupunkialueilla.

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Lue koko blogini täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11545

Suostuvatko hallituspuolueet korjaamaan yrittäjien eläkelakiesityksen epäkohdat? Kokoomus on valmiina

Yrittäjien näkemykset sivuutettu monin osin hallituksen esityksessä yrittäjien eläkelain muuttamisesta. Korjaukset on tehtävä eduskuntakäsittelyssä. Yrittäjyyttä on edistettävä eikä kampitettava.

YEL-järjestelmää on uudistettava, mutta se on tehtävä reilulla tavalla. Kaavamaisesti sovellettuna valtakunnallinen mediaanipalkka YEL-maksun perusteena kohtelisi yrittäjiä epäoikeudenmukaisesti ja merkitsisi pahimmillaan yrityksen kaatumista. Yrittäjiä on mahdotonta ja järjetöntä sovittaa yhteen muottiin.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö ja siksi on ratkaisevaa sitoutuvatko he tukemaan välttämättömiä muutoksia yrittäjien eläkelakiesitykseen. Yhteistyö asiassa on hyvin tärkeää. Yrittäjyys on ratkaiseva kivijalka, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Lue blogini aiheesta täältä: https://bit.ly/3zRD9h4

Itämeren pelastaminen edellyttää toimia

Itämeripäivää vietettiin perinteisesti elokuussa. Intohimoisena Itämeren suojelijana tein videon, jolla haastoin koko kaupunginvaltuuston ja helsinkiläiset tekemään toimia Itämeren puolesta.

Katso video täältä: https://fb.watch/fcx4jvXEKr/

Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä.Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Yhä useampi syöpään sairastunut paranee ja elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskus on arvioitu toistamiseen Euroopan huipputason syöpäsairaalaksi. Kiitos kuuluu sairaalan huippuosaavalle henkilöstölle.

Suomessa haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Erityisesti psykososiaalisen tuen saaminen vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta, voimavaroista sekä sairastuneen hoidon tai toipumisen vaiheista. Jotta Suomessa tarjottaisiin kokonaisvaltaisesti maailman parasta hoitoa, on psykososiaalista tukea oltava tarjolla koko hoitoprosessin ajan sekä myös sen jälkeen tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamisessa. Syövän taltuttamisen lisäksi on otettava huomioon koko ihminen kokonaisuutena, hänen elämän tilanteensa ja läheiset.

Psykososiaalisen tuen merkitys potilaan toipumisessa ja trauman käsittelyssä voi olla hänen loppuelämänsä kannalta jopa käänteentekevää. Vakava sairastuminen on aina syrjäytymisriski ja voi altistaa myöhemmille sosiaali- ja mielenterveysongelmille.

Psykososiaalisella tuella voidaan saada hyvin merkittäviä parannuksia aikaan potilaiden ja heidän läheistensä elämässä. Kun tukea tarjotaan systemaattisesti ja säännöllisesti, sairastuneet ja heidän läheisensä sekä perheet voivat huomattavasti paremmin hoitojen aikana ja toipuvat nopeammin. Samoin heidän taloudellisen tilanteensa säännöllinen arviointi ammattilaisen ohjaamana voi merkittävästi ennaltaehkäistä velkaantumista ja tulonmenetyksiä. Heidän voimavarojensa tukeminen ennakoivasti on paitsi inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa myös taloudellisesti järkevää. 

Psykososiaalisen tuen saatavuuden eteen tärkeää työtä tehnyt Sylva ry julkaisi toukokuun lopulla raportin Kohti psykososiaalisen tuen standardeja. Raportti julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2022 Sylva-säätiön ja eduskunnan syöpäverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Johtamani eri puolueiden kansanedustajista koostuvan eduskunnan syöpäverkoston tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa, ja parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä siitä toivuttuaan.

Raportissa pyrittiin selvittämään mitä tutkimustietoa on olemassa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen vaikuttavuudesta hoitopolun eri vaiheissa sekä minkälaisia psykososiaaliseen tukeen liittyviä suosituksia ja standardeja muissa maissa on käytössä. Raportti toimii katsauksena olemassa olevaan tutkimukseen, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia tarkemmin psykososiaalisten tuki- ja hoitomuotojen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön tehokkaiksi todetut tuen ja hoidon muodot.

Suositusten mukaan psykososiaalista tukea tulisi olla saatavilla pitkäkestoisesti ja läheltä, alueellisista ja taloudellisista tekijöistä riippumatta. Julkistustilaisuuteen osallistui laaja joukko terveydenhuollon toimijoita, kansanedustajia sekä syöpäjärjestöjen väkeä.

Viedäksemme asiaa eteenpäin tapasimme Sylva ry:n puheenjohtaja Tuomas Kurttilan kanssa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä valtiosihteeri Eila Mäkipään, joille esittelimme tuoreen raportin. Ilokseni saimme lupauksen siitä, että ministeriö valmistelee toimia, joilla saadaan valtakunnalliset standardit syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen tukeen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa ja pääsee mahdollisimman pian takaisin mahdollisimman normaaliin arkeen terveenä.

HUS:in syöpätutkimuksen korkea taso perustuu yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa. Sekä kliininen että perustutkimus ovat kansainvälisestikin arvioiden huipputasoisia. Syöpäverkoston tärkeä tavoite on korjata aluehallintouudistuksen kesken jäänyt rahoitusmalli ja lainsäädäntömme. Yliopistosairaaloiden rooli on tunnistettava ja rahoitus turvattava. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus turvaa potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksen jäsen
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Nykylainsäädännössä päihtyneenä sähköpotkulautailua tai pyöräilyä ei ole suoraan kielletty eikä niiden kuljettajille ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä sähköpotkulautailijoita ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Tilanne on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Yliopistollisten sairaaloiden useat tutkimukset sähköpotkulautailuonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireelliselle lakimuutokselle. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet on päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa eli lähes huikeat kaksi miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa edes mukana.

Maassamme on selkeä tarve tehdä viipymättä useampia toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamia vakavia ongelmia voitaisiin vähentää. Olemme tehneet Kokoomuksen eduskuntaryhmästä promillerajan säätämisestä lakialoitteen. Kansalaisten enemmistö antaa sähköpotkulautojen kuljettajien promillerajalle vahvan tuen. Odotan syksyn aikana liikenneministeri Harakan ja maan hallituksen toimia. Sähköpotkulautojen aiheuttamien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja muiden haittojen kitkemistoimissa olisi vastuutonta enää viivytellä.

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Helsingissä on ollut viisasta ja välttämätöntä tehdä päätökset joiden johdosta vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös muut kadulla liikkujat ja varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ongelma muille kaupungissa liikkujille. Nämä ongelmat on saatava kuriin. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. Ennen kaikkea sähköpotkulautojen käyttäjien on syytä muistaa liikennesäännöt.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.

Kuulen mielelläni kokemuksia ja ideoita Helsingin katuturvallisuuden lisäämiseksi ja voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa.

LUOTTAMUS sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Uudenmaan kuntien sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää joustavasti niin, etteivät ne heijastu palvelujen saatavuuteen. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön.

Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok)

Helsinki

Mia Laiho

lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok)

Espoo

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että hallitus päättää budjettiriihessä lisätä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolloin varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä ovat korkeasti koulutetut ammattilaiset. Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillisuutta, jossa jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tehtävänsä. Sarkomaa ja Multala peräänkuuluttavat, että hallitus tunnistaa tämän ja nostaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutusmääriä. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

”Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä”, edustajat aloittavat.

Edustajat muistuttavat, että kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on myös vahvistettava. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava. Ylimääräistä byrokratiaa tulee vähentää, jotta ammattilaiset voivat keskittyä päätyöhönsä. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

”Varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaisten lasten koulutuspolkua ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa. Se oli vaikuttava ja välttämätön toimi tilanteessa, jossa oppimistulokset ovat heikentyneet. Päiväkotien henkilöstö kaipaa päättäjiltä työ- ja kehittämisrauhaa,” toteaa Sarkomaa.

Pääministeripuolue tuli vihdoin viime viikolla Kokoomuksen linjoille esittäessään kaksivuotista esiopetusta.

”Kokoomus on useaan otteeseen esittänyt, että kaksivuotinen esiopetus toteutetaan pysyvästi. Valitettavasti hallituspuolueet eivät ole esityksiämme edistäneet. Toivottavasti ensi vaalikaudella kaksivuotisesta esiopetuksesta tehdään totta!” Multala jatkaa.

Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.

”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Koulutusmäärien nostaminen on olennaista myös, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala, 040 531 7104

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Puolueen ja eduskuntaryhmän johto on kokoontunut vuosittaiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Asiasta päätti puolueen ja eduskuntaryhmän johto, joka on kokoontunut kaksipäiväiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Puolue on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin.

“Kyse ei ole mahdollisista uhkakuvista, vaan palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Hyvinvointiala on arvioinut, että pelkästään kolmella suurimmalla hoivatuottajalla on yli 3000 tyhjää asiakaspaikkaa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Kokoomus vaatii, että hallitus tekee pikaisesti kaiken tarvittavan tilanteen korjaamiseksi.

“On vakava virhe, että hallitus on laiminlyönyt toimet hoito- ja hoiva-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Nyt näemme, miten hoitajapula vaikuttaa kaikkeen vanhus- ja terveyspalveluissa. Säädetyn hoitajamitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen, on hallitukselta vastuutonta politiikkaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“On epäinhimillistä, että yhä useampi moni- ja muistisairas jää vaille palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Hoitajamitoituksen uudelleentarkastelu ei riitä, vaan hallituksen budjettiriihessä kyettävä päättämään korjaussarjasta vanhustenhuollon ja sote-palveluiden kriisiytyneeseen tilanteeseen. Kokoomus haluaa turvata hyvän hoidon ja hoivan kaikille sitä tarvitseville ikäihmisille”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus vaatii, että vanhuspalvelut laitetaan kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Puolueen mukaan kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Puolue painottaa huoltaan koko terveyspalvelujen kriisistä, kun ongelmat kasaantuvat kaikille vanhus- ja terveyspalveluiden tasoille. 

“Kiristyvä hoitajamitoitus johtaa hoitajapulaan kotihoidossa. Samaan aikaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja suljetaan ja kotihoidon tarve vain kasvaa. Kun ikäihminen ei pääse hoivakotiin, eikä saa palveluita kotiinsa, hän suuntaa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Samalla henkilöstön kuormitus kasvaa joka tasolla. Kierre on kestämätön”, Orpo sanoo.

Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

“Vanhukset ja heidän läheisensä ansaitsevat nämä vastaukset ja toimenpiteet hallitukselta. Hallitus lupasi hyvää hoitoa, mutta nyt yhä useampi valvoo öisin miettien, miten oma läheinen viimeiset aikansa viettää ja mistä saa avun. Hallitus, nyt on aika katsoa peiliin ja tunnistaa omat katteettomat lupaukset”, Orpo painottaa.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ikävä ongelma kaupungissa liikkujille. Varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden keskellä. Helsingin katukuvan täyttäneet sähköpotkulaudat aiheuttavat monille pelkkää harmistusta. 

Sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. On välttämätöntä lisätä tietoisuutta sähköpotkulautailun säännöistä ja erityisesti liikennesäännöistä. Sähköpotkulautoja koskevat samat säännöt kuin polkupyörällä ajoa. Sähköpotkulaudoilla ajo ei tuo lupaa huristella missä ja miten vain.

Liikenneturvan kyselyssä 75 % tiesi, että kääntyessä tulee näyttää suuntamerkkiä. 64 % tiesi, että sähköpotkulaudalla kuuluu ajaa pääsääntöisesti pyöräväylillä. Sähköpotkulautailuun liittyviä liikennesääntöjä on tuotava esille eri tahoilla. Lasten ja nuorten osalta merkittäviä tahoja ovat vanhemmat ja koulu.

On mainiota, että poliisi on tänä kesänä tehnyt sähköpotkulautailun tehovalvontaa. Poliisi on määrännyt Helsingissä sähköpotkulautailijoille 252 liikennevirhemaksua tai sakkoa huhtikuun alusta alkaen heinäkuun loppuun mennessä. Valvonnalla ja sanktioilla pyritään muuttamaan sähköpotkulautailijoiden liikennekäyttäytymistä.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Kesä-heinäkuussa onnettomuuksia oli noin 60 kun vielä viime vuonna vastaava luku oli noin 200. Silti sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat edelleen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön.

HUSin tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana. On toivottavaa, että yhä useampi sähköpotkulautailija ryhtyisi käyttämään kypärää. HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista vajaalla puolella oli keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää. Loukkaantuneista reilu puolet oli päihtyneitä. 

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Kiireellistä on säätää viipymättä sähköpotkulautojen ja -pyörien kuskeille laista puuttuva promilleraja. Promilleraja helpottaisi päihtyneenä ajamisen valvontaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Selvitän parhaillaan muita lakimuutostarpeita, jotta Helsinki voisi asiasta toimia vaikuttavammin. 

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia niin Helsingissä kuin koko Suomessa, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Olemme Helsingissä toimineet viisaasti rajoittaessamme sähköpotkulautojen nopeuksia. Vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00—05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa. Rajoitusten tiukentaminen on edelleen perusteltua. Ympäri kaupunkia on tehty sähköpotkulaudoille parkkiruutuja. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. 

Useissa Euroopan maissa sähköpotkulautoja osataan jo käyttää asianmukaisesti ajamalla pyöräkaistoilla sekä parkkeeraamalla ne jalkakäytävän sivuun tai omiin parkkiruutuihinsa. On korkea aika sille, että näin toimivat sähköpotkulautailijat Helsingissäkin.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.


Perustellusti paljon huolta herättänyt hallituksen esitys yrittäjän eläkelain (YEL) muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä.

Oli ikävää, että lakiesitystä valmistelleessa työryhmässä yrittäjien näkemys sivuutettiin. Myöskään hallitus ei yrittäjiä kuullut vaan toi esityksen yrittäjien näkemyksien vastaisesti yksimielisenä eduskuntaan.

YEL-järjestelmää on uudistettava, mutta se on tehtävä reilulla tavalla. Kaavamaisesti sovellettuna valtakunnallinen mediaanipalkka YEL-maksun perusteena kohtelisi yrittäjiä epäoikeudenmukaisesti. Monelle pienyrittäjälle eläkemaksujen kaavamainen korottaminen merkitsee pahimmillaan yrityksen kaatumista.

Eri toimialojen sisälläkin tuottavuus- ja palkkahajonta on usein erittäin suurta. Yrittäjiä on mahdotonta ja järjetöntä sovittaa yhteen muottiin. Lakiesityksen käsittelyssä on myös ymmärrettävä, ettei kukaan muu kuin yrittäjä voi tietää oman työpanoksensa määrää. Eduskunnassa on huolehdittava, että yrittäjän näkemyksellä on sille kuuluva asema tietolähteenä työtulon määrittämisessä.

Eduskunnassa on tehtävä lakiesitykseen muutokset, joilla varmistetaan, että yrittäjien eläkelaki säädetään ymmärtäen eri yrittäjien, yritysten ja toimialojen erityispiirteet. Nyt jos koskaan on edistettävä yrittäjyyttä eikä kampitettava.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö ja on tärkeää, että he sitoutuisivat yhteistyöhön ja tukemaan välttämättömiä muutoksia tekemäänsä yrittäjien eläkelakiesitykseen. Yrittäjyys on tärkeä kivijalka, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.