Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite -keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

Minulla oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. 

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Kun julkisen palvelut ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan – hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. 

Eduskuntaryhmämme on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.

Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä ennen joulua.

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.

Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.

Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 21.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua.

”Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän työnsä ansiosta mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle”, kiittää Sarkomaa.

”Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason”, sanoo Sarkomaa.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa terapiatakuun toteutukseen esitetään 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. 

”Esitämme terapiatakuun toteuttamista myös osana kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033

Julkaistu

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.  Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.

Kokoomuksen esittämä uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti.

Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. 

Kotitalousvähennyksen uudis­taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih­misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. 

Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky­synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk­seksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.

Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esityksemme sisältyy eilen julkaistuun kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 19.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan keinot, joilla Suomeen saadaan hallituksenkin tavoittelemat vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Tarvitsemme nämä työpaikat, jotta suomalaisilla on jatkossakin laadukasta koulutusta, palveluita perheille, hyvää hoivaa vanhuksille ja turvallisuutta.

Kertaluonteisten panostusten sijaan kokoomus tekee osaamiseen ja sivistykseen pysyviä panostuksia, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan koulutukseen ja tutkimukseen yli 300 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahoitusta kuin hallitus.

Ilmastonmuutosta kokoomus torjuu kaventamatta suomalaisten liikkumisen vapautta. Kokoomus lisää liikennettä raiteille. Vaihtoehdosta löytyvät konkreettiset keinot, joilla pääradan parannus ja Turun tunnin junan ykkösvaihe, eli Espoon kaupunkiradan parannus, voidaan käynnistää. Kokoomuksen vaihtoehdossa myös leikataan ympäristölle haitallisia yritystukia ja kiristetään fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta.

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi kokoomus esittää työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvähennykseen.

Vaihtoehtobudjetissamme on laskettu esimerkki Virtasen perheelle, johon kuuluvat vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Kokoomuksen vaihtoehdossa perheellä olisi ensi vuonna käytettävissä 1909 euroa enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa.

Kotitalousvähennyksen parannuksen lisäksi kokoomus esittää ikäihmisten hoivan pysyviin parannuksiin 150 miljoonan euron kokonaisuutta, jolla voidaan kehittää ikäihmisten palveluita ja mm. palkata 1000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan sekä 1000 hoitajaa kotihoitoon.

Nuorten syrjäytymiskehitystä ehkäistään vahvistamalla koulutusta kaikilla tasoilla. Täsmätoimina suuntaamme rahaa myös nuorten työllisyyspalveluihin, toteutamme mielenterveysjärjestöjen esittämä terapiatakuun ja teemme harrastustakuusta pysyvän.

”Kokoomuksen vaihtoehto on todellisia tulevaisuustekoja: lisää työpaikkoja, lisää osaamista ja lisää liikennettä raiteille. Investoimme tulevaisuuteen syömättä suomalaisilta huomisen eväitä kasvavalla velanotolla tai leikkaamalla kasvua työn verotusta kiristämällä. Yli 60 000 työllistä enemmän, 1,5 miljardia euroa velkaa vähemmän ja isoja panostuksia koulutukseen sekä liikenteeseen”, Kokoomuksen vaihtoehtobudjettityöryhmän puheenjohtaja Timo Heinonen sanoo.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään miljardiluokan tulevaisuusinvestoinnit korkeakoulujen pääomitukseen ja nopeisiin raideyhteyksiin, vastuullisesti. Teemme päinvastoin kuin hallitus, joka käyttää omaisuuden myyntitulot pysyviksi tarkoitettuihin menoihin. Syömävelka ja opettajien kolmen vuoden määräaika ei ole tulevaisuusinvestointi. Omassa vaihtoehdossamme esitämme enemmän pysyviä panostuksia koulutukseen kuin hallitus”, kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa toteaa.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa on myös korotus pienimpiin eläkkeisiin, eläkeläisten verotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen parannus yli 75-vuotiaille. Eläkkeellä on voitava tulla toimeen ja kotiin on saatava apua, kun sitä tarvitsee”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Timo Heinonen, 050 512 2760

Julkaistu

Kysyin pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) viime viikon kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne vastasi kysymykseeni myöntävästi toteamalla, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin helposti irrottaa 200–300 miljoonaa euroa.

Kysymykseni liittyi Rinteen hallitusohjelman kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja. 

Hallituksen aie tarkoittaa käytännössä sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin vähän suurempia eläkkeitä, kuten sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien eläkkeitä leikkaamalla. Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja kestävyyttä.

Tyrmäsin kyselytunnilla pääministerin työeläkkeiden leikkauskaavailut. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät huoleeni pääministerin aikeista. 

Monet asiantuntijat, viimeksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, ovat pitäneet pääministerin eläkepuheita ennenkuulumattomina.

Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen tulevilla sukupolvilla on yhtä lailla kestämätön ajatus.

Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan.

Työeläkejärjestelmä ei ole tarkoitettu tulontasaukseen, vaan sitä varten on progressiivisen tuloverotus.

Jos suomalaisten työeläkejärjestelmän varoista ja ahkerien suomalaisten eläkkeistä tehdään demareiden vaalilupausten rahoitusautomaatti, on pääministeri Rinne vienyt demareiden ”kädet toisten taskuissa” -politiikan aivan uudelle ulottuvuudelle. En voi uskoa, että muut hallituspuolueet olisivat valmiita romuttamaan työeläkejärjestelmämme. Vetoan hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöaiketaan” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei ole kyennyt nimeämään yhtään asiantuntijatahoa.

Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta olisi välttämätöntä, että pääministeri kertoisi, mihin asiantuntijatahoihin hän vetosi eduskunnan edessä.

Moni taho on ihmetellyt pääministerin ehdotusta, mutta yksikään asiantuntija ei ole sitä julkisuudessa kannattanut. Päinvastoin pääministerin vastaus kysymykseeni herätti vakavaa huolta ja laajan keskustelun. 

Pääministerin nostama huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä ja kannustan hallitusta osaltaan toimimaan asiassa. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille. Eduskunta myönsi viime vaalikaudella laaturekisteri­hankkeelle erillistä rahoitusta. THL:n hankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyspalvelujen käyttäjät. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsin kansallinen diabetesrekisteri on toiminut vuodesta 1996 ja se on auttanut parantamaan ruotsalaisten diabeetikoiden hoitotasapainoa. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.

THL:n hankkeessa on mukana seitsemän pilotti­rekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Esimerkiksi diabetesrekisterin kohdalla työ on jo pitkällä ja rekisteriin määritettävien indikaattoreiden pohdintaa on tehty monialaisesti, myös diabeetikoiden asiantuntemusta kuunnellen. Rekisteri tekee hoidosta asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakaskokemuksen huomioinnin laatutekijänä, kun rekisteriin kerätään myös potilaiden itsensä tuottamaa tietoa hoidon tuloksista ja saadusta palvelusta.

Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.Tämän vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. Nyt puuttuu vain resursointi eli pysyvä rahoitus laaturekisterien toimintaan. Liikkeelle voitaisiin lähteä esiintyvyyden, kustannusten ja terveysvaikutusten kannalta merkittävimpien pitkäaikaisten kansansairauksien, kuten diabeteksen, kohdalta ja jatkaa niistä saatujen kokemusten perusteella kehittämistyötä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”

Asiantuntijat, järjestöt, terveysalan toimijat ja palvelujen käyttäjät eli asiakkaat ovat yksimielisiä: Suomeen tarvitaan kansallisia laaturekistereitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?

Helsingissä 14.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri Rinne (sd.) vastasi viime torstain kyselytunnilla Sarkomaan kysymykseen, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin irrottaa 200–300 miljoonaa euroa parantamaan naisten pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöä” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei kuitenkaan nimennyt yhtään asiantuntijatahoa.

”Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että pääministeri nimeää, mihin asiantuntijatahoihin hän viittasi ja vetosi kyselytunnilla”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa kysyi pääministeri Antti Rinteeltä viime torstain kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata sairaanhoitajien ja opettajien työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa pienempiä työeläkkeitä.

Sarkomaan kysymys liittyi hallitusohjelmaan kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja.

Huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sarkomaa tyrmäsi kyselytunnilla pääministerin kaavailut jakaa rahoja, joita ei ole. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät Sarkomaan huoleen pääministerin aikeista. 

”Pääministerin ja hallituksen aikeet vaarantaisivat työeläkejärjestelmämme periaatteet. Pysähtynyt työllisyyskehitys on yhtä lailla iso uhka työeläkejärjestelmälle. Molemmille pitää tehdä jotain ja nopeasti. Työeläkejärjestelmän kestävyydestä pitää huolehtia vastuullisesti ja tasapainoisesti tulevat sukupolvet huomioon ottaen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sarkomaa varoitti hallitusta työeläkejärjestelmään koskemisesta jo viime kesäkuussa kirjoittamassaan blogissa.  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7882

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri Rinne (sd.) vastasi viime torstain kyselytunnilla Sarkomaan kysymykseen, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin irrottaa 200–300 miljoonaa euroa parantamaan naisten pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöä” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei kuitenkaan nimennyt yhtään asiantuntijatahoa.

”Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että pääministeri nimeää, mihin asiantuntijatahoihin hän viittasi ja vetosi kyselytunnilla”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa kysyi pääministeri Antti Rinteeltä viime torstain kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata sairaanhoitajien ja opettajien työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa pienempiä työeläkkeitä.

Sarkomaan kysymys liittyi hallitusohjelmaan kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja.

Huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sarkomaa tyrmäsi kyselytunnilla pääministerin kaavailut jakaa rahoja, joita ei ole. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät Sarkomaan huoleen pääministerin aikeista. 

”Pääministerin ja hallituksen aikeet vaarantaisivat työeläkejärjestelmämme periaatteet. Pysähtynyt työllisyyskehitys on yhtä lailla iso uhka työeläkejärjestelmälle. Molemmille pitää tehdä jotain ja nopeasti. Työeläkejärjestelmän kestävyydestä pitää huolehtia vastuullisesti ja tasapainoisesti tulevat sukupolvet huomioon ottaen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sarkomaa varoitti hallitusta työeläkejärjestelmään koskemisesta jo viime kesäkuussa kirjoittamassaan blogissa.  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7882

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää harkittavaksi, että viimekädessä perustuslakivaliokunta käsittelisi oikeusasiamiehen tuoreen kannan kieltää koulun joulujuhlan vietto kirkossa. Asia on suomalaisille tärkeä.

Joulujuhla on aivan olennainen osa kulttuuriamme, jota on visusti vaalittava. On välttämätöntä huolehtia, ettei perinteitämme murenneta yksittäisillä päätöksillä.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi, että perustuslakivaliokunta selkeyttäisi onko tuore oikeusasiamiehen tekemä päätös kieltää koulun joulujuhlan pitäminen kirkossa ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän päätöksen kanssa, ja miten kielto nähdään perustuslakivaliokunnan näkökulmasta. 

Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden tai käytäntöjen muuttamista. 

Sarkomaa näkee, että koulujen joulujuhlat kuuluvat kristilliseen perinteeseen, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa.

Kouvolassa koulu aikoi pitää joulujuhlan kirkossa. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi kuitenkin linjauksen, jonka mukaan koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Ratkaisun taustalla on Uskonnottomat Suomessa ry:n aiemmin tekemä kantelu Kouvolan kaupungin menettelystä, jossa yksi kaupungin kouluista järjestää joulujuhlansa kirkossa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut uskonnonvapauden toteutumista kouluissa viimeksi vuonna 2014. Perustuslakivaliokunta linjasi, että Suvivirsi tai Enkeli taivaan eivät tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, eikä niiden laulamiselle ole estettä kaikille yhteisessä juhlassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdensi, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. 

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on entistäkin tärkeämpää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteidemme säilyttäminen ja arvostaminen on olennainen osa päiväkotiemme ja koulujemme toimintaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle – myös opiskelijalle, muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Sarkomaan mielestä eduskunnan olisi viipymättä vietävä eteenpäin mielenterveyspalveluiden terapiatakuu. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla viiveet mielenterveyspalveluihin pääsyssä on korjattava pikaisesti, sillä valtaosa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä ja pitkittyessään ongelmat pahenevat. 

”Opiskelijoiden hyvä terveys on nuorten oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Opiskelijoiden mielenterveyteen on kiinnitettävä nykyistä vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi huomiota myös osana opintojen ohjausta ja edistettävä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoita on ohjattava hakemaan apua, niin että uupumiseen saa tukea varhaisessa vaiheessa. Myös liikunta on tärkeä keino terveydestä ja jaksamisesta huolehtimiseen ja siksi opiskelijoiden monipuolisista liikuntapalveluista tulee huolehtia osana opiskelijoiden terveyden edistämistä”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointia tukevien palveluiden lisäksi opiskelijoille on varmistettava nykyistä paljon nopeampi hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa toteuttamalla terapiatakuu. Nuorten paikka ei ole jonossa odottamassa hoitoa, vaan apua on saatava nopeasti, jotta opinnot voivat jatkua ja nuori voi tavoitella unelmiaan”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt jo ensi vuodelle määrärahojen lisäystä valtion budjettiin mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotettu lakimuutos vahvistaisi perustason mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös opiskelijoille.

”Nuorten opiskelukyvystä huolehtiminen on todellinen tulevaisuusinvestointi”, Sarkomaa sanoo.

”Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin. Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä,” Sarkomaa sanoo

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen tärkeänä pitämä tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös AMK-opiskelijoita.

”Kokoomuksen kannattama terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. AMK-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on huolehdittava, että vaikuttavat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033