Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Li Anderssonin mukaan kokoomus oli viemässä Suomea Kreikan tielle koulutuksen osalta.

Kokoomuksen kansanedustajat Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa peräsivät hallitukselta vastausta siihen, mitä ammatillisen koulutuksen opettajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, kun määräaikainen rahoitus päättyy.

– Päättyvätkö työsuhteet vai heittääkö hallitus tämänkin lisäkustannuksen kunnille ja koulutuksen järjestäjille ilman sen kompensoimista, Vikman kysyi eduskunnan käsitellessä opetusministeriön pääluokan budjettia ensi vuodelle.

Sarkomaa sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kantavan vakavaa huolta siitä, että kuusi kymmenestä opettajasta pohtii alan vaihtoa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreen kyselyn mukaan. Syynä on työn kuormittavuus.

– Puhuitte koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta se hieman ontuu. Te olette ottaneet valtavasti velkaa, ylittäneet kehykset ja silti kestävästi kehyksiin eivät kaikki koulutuspanokset ole mahtuneet, vaan ne ovat pätkärahoja. Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet, Sarkomaa kovisteli.

Sarkomaan mukaan ammatillisen koulutuksen opettajilla on suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat. Hänen mukaansa myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen ei ole varattu riittävästi rahaa.

”Teidän vahtivuorolla 1 600 opettajaa joutui jättämään työnsä”

Opetusministeri Li Andersson (vas.) hermostui Sarkomaan puheenvuorosta.

– Teidän puolueenne vahtivuorolla viime kaudella yli 1 600 ammatillista opettajaa joutui pysyvästi jättämään oman työpaikkansa teidän ministerin (Sanni Grahn-Laasonen) toteuttamien koulutusleikkauksen seurauksena, Andersson sanoi.

Opetusministerin mukaan nykyinen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta palauttamalla indeksit, pysyvää rahoitusta tuovan oppivelvollisuuden kautta ja myöntämällä merkittävästi määräaikaista rahoitusta opettajien palkkaamiseen.

– Ne ovat ammatilliset oppilaitokset itse, jotka päättävät sen, kuinka pitkiin työsuhteisiin opettajia palkataan näillä määrärahoilla. Niitä voidaan käyttää jopa viiden vuoden mittaisiin työsuhteisiin, jos koulutuksen järjestäjät näin itse päättävät, Andersson ilmoitti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on ollut alusta lähtien huolissaan siitä, miten käy, kun tulevaisuusinvestointirahat loppuvat.

– Emme ole saaneet tähän muuta vastausta kuin mitä ministeri nyt sanoi. Ilmeisesti kannatatte sitten määräaikaisten työsuhteiden solmimista, kun kehotatte siihen, että hallituksen rahojen loppuminen voisi olla peruste sille, että tehdään määräaikaisia työsopimuksia. Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta etenkin teidän puolueenne (vasemmistoliiton) näkökulmasta esitettynä, Essayah sanoi Anderssonille.

– Hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta ovat räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa esimerkiksi vaikkapa suhtautumisessa opettajien palkkaamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin, kokoomuksen Vikman totesi.

”Kunnianpalautus osin kermakuorrutusta”

Sarkomaan mielestä hallituksen kunnianpalautus koulutukselle on osin ”kermakuorrutusta”.

– On tullut pysyviä lisäyksiä, mutta iso osa on määräaikaisia. Te rakennatte hyvin vaikeaa ongelmaa tuleville hallituksille, tuleville vuosille, kun rahaa laitetaan pätkärahana ja yhtäkkiä se sitten leikkaantuukin, Sarkomaa sanoi.

Andersson iski takaisin OECD:n tuoreella tutkimuksella, jonka mukaan Suomi ja Kreikka leikkasivat koulutuksesta vuosina 2012-2018 toisin kuin muut maat.

– Kreikka, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät – myös kokoomuslaiset pääministerit – halusivat viedä Suomen Kreikan tielle mitä koulutuspolitiikkaan tulee, Andersson sanoi.

Hänen mukaansa suunta on käännetty tällä hallituskaudella ja koulutuksen rahoitusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla.

– Minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, joka siihen on mahdollista osoittaa.

Andersson sanoi hallituksen tehneen arvovalinnan, että koulutusta kehitetään sekä pysyvillä että määräaikaisilla rahoilla.Mitä mieltä olit artikkelista?31 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

React & Share

Julkaistu

Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on tänään julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty mainio esitys.

Strategian lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Helsingin on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkistrategian johtavana ajatuksena on, että Helsinki on kasvun paikka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsinki on hyvä paikka kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa voi toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Tämä edellyttää myös pitkäjänteistä ja kestävää taloudellista kasvua.

Kun lähdin pitkän tauon jälkeen ehdolle kuntavaaleihin asetin tavoitteet työlleni:

💚 Elinvoimainen ja osaava Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Vauhditetaan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä.

💚 Kotikaupunkimme on oltava esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja, joka huolehtii työoloista, perheystävällisyydestä ja vetovoimasta.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

💚 Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Mielestäni työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät mainiosti strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Ison työn on tehnyt mainio valtuustoryhmämme, jossa on vahvaa osaamista. Oli mainiota, että strategiaa tehtiin yhteistyössä pormestari Vartiaisen johdolla hyvässä hengessä eri valtuustoryhmien kanssa. Kaupunkia rakennetaan kestävästi yhteistyössä.

Strategiaesityksessä on yhteensä 13 painopistettä:

  • Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
  • Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
  • Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki
  • Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan
  • Toimiva ja kaunis kaupunki
  • Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan kaupungin perusta
  • Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
  • Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
  • Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
  • Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen
  • Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille
  • Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä

Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. Päätös on tehtävä ennen kuin valtuusto päättää kaupungin ensi vuoden budjetista.

Tutustu strategiaan: https://bit.ly/2Y8Hei6

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kireä marginaaliverotus heikentää Suomessa työn kannustavuutta.

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee verottajan kovia otteita.

Kuukaudessa 800 euroa tienaavan 100 euron palkankorotuksesta ”verokarhu” vie keskimäärin 48,2 prosenttia, Sarkomaa huomauttaa.

– Onhan se vaikea uskoa, miten rajusti verokarhu kahmii. 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Kuvasta näkyy, tosi on. Veroprosentti 2800 euron kuukausiansioilla on siis eri asia kuin marginaaliveroaste.

– Marginaaliveroasteella kuvataan työn kannustimia. Keventää pitäisi eikä kiristää, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

Kokoomusedustaja muistuttaa suomalaisten työn, yrittämisen ja eläkkeen verotuksen kuuluvan nykyisin maailman kireimpiin.

Julkaistu

Tiedote 26.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Anderssonin (vas.) viime viikkoista lausuntoa (HS 16.9.2021), jonka mukaan hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen. 

”Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on omalla toiminnallaan lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa. Suuntaa on muutettava”, Sarkomaa toteaa.  

Andersson nosti haastattelussa muun muassa esille, että ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää 250 miljoonalla. 

”Nämäkin ovat määräaikaisia lisärahoja vuosille 2020–2022. Mitä palkatuille opettajille ja ohjaajille tapahtuu ensi vuoden lopussa?” Sarkomaa huolehtii.

Käytännössä hallituksen suurin pysyvä menolisäys kohdistuu oppivelvollisuusiän nostoon, joka ei vahvista koulutuksen laatua. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat useaan otteeseen todenneet, että uudistus on täysin aliresursoitu ja johtaa leikkauksiin muista kasvatus- ja koulutuspalveluista. 

”Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. On mahdoton ymmärtää, miksi hallitus ei halua vahvistaa koulutuksen laatua pysyvillä määrärahalisäyksillä. Kysymys on hallituksen kyvystä priorisoida menoja sulle-mulle-politiikan sijaan,” Sarkomaa ihmettelee.


Lisätietoja:Sari Sarkomaa, p. 0505113033


Julkaistu


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. 

Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.

Varoja kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset 

Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön vaikuttavuutta.  

Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä. 

Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä. 

Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää. 

Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli

Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi. 

Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein. 

Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 09 432 3028
Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057

Julkaistu


Tiedote 20.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia. Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.


Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.

”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.  

Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista. Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus puuttuvat maassamme. 

”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.

”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää. 

Kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 18.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat määrärahat sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa hyödynnettäviin terveydenhuollon kansallisiin laaturekistereihin. Sarkomaasta hallitus rikkoo tällä antamansa lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun kehittämisestä.

Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johdolla vuonna 2018 Sarkomaan aloitteesta. Laaturekisterityö mahdollistettiin eduskunnassa kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla.

”Pilotoinnin päätyttyä THL teki esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta. Hallitukselta ei rahaa herunut, joten eduskunta pelasti laaturekisterit myöntämällä viime vuonna määrärahaa niiden jatkotyöhön. Ilman eduskunnan myötävaikutusta laaturekistereiden kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan linjauksista huolimatta tänäkään vuonna herunut paria miljoonaa euroa. 

”Kyseessä on valtion budjetissa pieni vain 1,4 miljoonan euron määräraha, mutta merkitykseltään valtava siinä, miten suomalaisten terveyspalveluja voidaan modernisti ja vaikuttavasti kehittää. Eduskunnan on tänäkin vuonna huolehdittava, että valtavalla työllä eteenpäin ponnistettua työtä ei romuteta”, sanoo Sarkomaa.

”Monelle suomalaiselle on varmasti yllättävä ja järkyttäväkin tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat niin sote-alan ammattilaiset, virkamiehet kuin päättäjätkin. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole”, Sarkomaa sanoo.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämisessä on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita. Pilottihankkeen mukaan laaturekisterit ovat tehokas työkalu sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämisessä. 

Sarkomaasta laaturekisterit ovat tehokas keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamista. 

”Laaturekisterit tuovat välttämätöntä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa sote-uudistuksen tuomien muutosten tekemiseen, arviointiin ja johtamiseen. Aiemmin päätöksiä on jouduttu tekemään osin pussi päässä. Parempien palveluiden kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, Sarkomaa sanoo.

”Erinomaisia tuloksia laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaasta hallituksen olisikin viisasta ja välttämätöntä allokoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mittavista kehittämisrahoista määrärahat valtakunnallisten laaturekistereiden vakinaistamiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?

Julkaistu

Tiedote 17.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta oli virhe, että eduskunnassa juuri äänestetyllä päätöksellä tartuntatautilain 58 d §:n eduskuntakäsittely jatkuu hallituksen esityksen pohjalta.

”Vaikka eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietinnössään torson 58 d pykälän ja äänesti kumoon lakipykälän kokoavan lakialoitteemme, emme luovuttaneet. Esitimme kansanedustaja Mia Laihon kanssa uudestaan istuntosalissa pykälän kumoamista. Tänään äänestyksessä eduskunta sen hylkäsi”, Sarkomaa sanoo.

Tartuntatautilain 58 d § on jäämässä voimaan hallituksen esittämällä tavalla muutettuna sen sijaan, että pykälä oltaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla kumottu. Kokoomus jätti 7.9. Sarkomaan johdolla tartuntatautilain 58 d §:n kumoamisesta lakialoitteen, joka sai tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta sekä asiantuntijoiden kuulemisista ja asiantuntijalausunnoista. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveys olisi syytä tarkastella, mahdollistaisiko nopeasti muuttuva epidemiatilanne myös nyt muutettavan 58 d §:n kumoamisen.

”Eduskunnalla on valta päättää. Olisin toivonut, että sitä valtaa ja arviointia olisi käytetty. Oli suuri pettymys, ettei pykälää kumottu, vaan hallituspuolueiden enemmistö hyväksyi ongelmallisen hallituksen esityksen, joka jättää aluehallintoviranomaisille ja kunnille laajan harkintavallan ja tulkinnan rajoituksiin. Tartuntatautilaki on varsinainen tilkkutäkki - ja vielä huonompaan suuntaan mennään”, Sarkomaa sanoo.  

Kokoomuksesta terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta. Sarkomaasta pykälän kumoamisen jälkeen olisi ollut mahdollista toteuttaa tapahtumat terveysturvallisesti.

”Erityisesti ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat kärsineet kohtuuttomasti koronarajoituksista. Ala kokee, että hallitus käänsi taas selkänsä, eikä kentän hätää kuultu”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että muutamia kuukausia sitten eduskunnan portailla hallitus lupasi kuulla tapahtuma- ja kulttuurialaa.

”On todellakin mahdoton ymmärtää, miksi näin toimittiin, kun iso osa asiantuntijoista ja oikeusoppineista nosti esiin tämän pykälän ongelmallisuuden”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille, kun yhteiskunta avautuu kohti normaalia. Väliaikaiseksi tarkoitetun pykälän jättäminen voimaan antaa Sarkomaan mukaan väärän signaalin.

”Onko varmasti niin, että sosiaali- ja terveysministeriö on muuttuneessa tilanteessa riittävästi arvioinut erilaisten rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä?” kysyy Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Aino Kiven mukaan lupaukset on nyt petetty liian monesti.

Teatteriohjaaja, dramaturgi ja kirjailija Aino Kivi reagoi twitterissä tietoon, jonka mukaan hallituspuolueet ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa estäneet tartuntatautilain kuuluisan 58d -pykälän kumoamisen. Tämä mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden rajoitusten jatkamisen.

– En tule koskaan äänestämään SDP:tä. Ensi vaaleissa äänestän Sari Sarkomaata ja kokoomusta, Aino Kivi kirjoittaa.

– Ennen koronaa äänestin vihervasemmistoa. Lupaukset on nyt petetty liian monesti ja kulttuurilla pyyhitty lattiaa.

Kivi toteaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton päässeen hallitukseen kulttuuriväen äänillä.

– Tuhoatte alamme perusteet ettekä välitä vaikka teille kuinka siitä huudetaan. Ette enää saa luottamustamme, hän toteaa.

Aino Kivi, 37, on toiminut muun muassa ohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa ja nykyisin helsinkiläisen vapaan teatterin Myllyteatterin taiteellisena johtajana. Hänen esikoisromaaninsa oli Into Kustannuksen julkaisema Maailman kaunein tyttö.