Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 30.5.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala syyttävät hallitusta verolinjansa salaamisesta äänestäjiltä kuntavaalien alla.

“Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet, että maakuntasotea ei tule, jos maakuntaveroa ei tule. Keskusta taas muuttaa mieltään niin usein, ettei perässä pysy. Viimeisimpänä he vastustavat uutta veroa. Hallituksessa ei voi olla samaan aikaan montaa linjaa. Minulla on hallitukselle ratkaisu: kuopataan sekä maakuntahallinto että ihmisten verotusta entisestään kiristävä maakuntavero”, Sarkomaa sanoo.

“Tälläkin hetkellä suomalaiset äänestävät kuntavaalien ennakkoäänestyksessä tietämättä mitä kuntavaaleissa valittujen päättäjien valtaan kuuluu. Pahoin pelkään, että hallituksella on päätös maakuntaverosta jo pöytälaatikossa. Panttaako kannatusalhossa rypevä keskusta työn verotusta rajusti kiristävää päätöstä?” Multala kysyy.

Kansanedustajien mielestä kaikkiin Suomen kuntiin näin laajasti vaikuttavat linjaukset eivät voi olla epäselviä.

“Suomalaisilla on oikeus tietää ennen kuntavaaleja, aikooko hallitus edistää maakuntaveroa ja uutta hallintobyrokratiaa”, Multala vaatii.

Sarkomaa ja Multala: Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulukaan kaikille?

Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rehellisyydestä sotekeskustelussa. Sarkomaa viittaa eduskunnan suulliseen kyselytuntiin (27.5.), jossa valtiovarainministeri Saarikko totesi, että hänestä on oikein, että hallitus rakentaa soteen rahoitusmallin, joka tasaa alueiden ja ihmisten välisiä eroja. Saarikko totesi, että Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla eniten mahdollisuuksia työterveyshuoltoon sekä paljon varallisuutta.

“Viimein Marinin hallituksen jäsen suostui myöntämään, että kyseessä on tietoinen, nykyistä suurempi tulonsiirto pois kaupungeista ja maakuntakeskuksista. Se oli uutta, että keskusta tavoittelee muun vasemmiston tavoin julkisen sektorin laajentamisen lisäksi myös varallisuuden tasausta”, Sarkomaa sanoo.

”Saarikon vastaus oli karmaiseva tavalliselle jonossa palveluja odottaville kaupunkilaisille. Asuu ihminen missä tahansa ja tienaa hän mitä tahansa, on hän oikeutettu yhdenvertaisiin palveluihin. Se on hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Hallituksen maakuntamalli on karannut kauas sote- uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista. Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulu vasemmistovihreiden mielestä yhdenvertaisesti kaikille, myös ihmisille pääkaupunkiseudulla?” Sarkomaa kysyy.

“Ministeri Saarikon mielestä on oikein, että uusmaalaiset maksavat enemmän. On selvää, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmää, mutta liika on liikaa. Kaupungeissa varsinkin hyvätuloiset mutta myös pienituloiset hankkivat terveyspalvelunsa jo nyt yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen heikentäminen osuu nimenomaan niihin Helsingin ja Uudenmaan alueen asukkaisiin, jotka ovat julkisen palvelun varassa. Vasemmistohallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta”, Multala huomauttaa.

“Vihreiden ja demareiden osalta olisi kiinnostava tietää miten he selittävät kaupungeissa äänestäjilleen tämän kaupunkien kurjistamisen. Eduskunnassa selitellään, että esimerkiksi Uudenmaan sote-rahoitus nousee samaan aikaan, kun se maksaa enemmän tulonsiirtoja. Kauniisti sanottuna tällaiset puheet ovat kaunistelua – rehellisesti sanottuna puhdasta sumuttamista. Jokainen voi käydä katsomassa valtiovarainministeriön rahoituslaskelmista, miten Helsingin ja Uudenmaan sotepalveluista leikataan satoja miljoonia euroja”, Multala jatkaa.

“Hallitus ehdottaa sotepalveluiden keskittämistä julkisiin käsiin ja pysyviä kannustimia sotemenojen kasvattamiseen. Yksityisen sektorin kumppanuuksien tukahduttaminen näivettää palveluiden laatua ja saatavuutta. Ihmiselle uudistus tarjoaa kiristyviä veroja vastineeksi huonontuvista palveluista. Riippumatta asuinpaikasta, olisi kaikkien suomalaisten etu palauttaa Marinin maakuntasote takaisin sosialismin saavutusten museoon”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Tiedote 27.5.2021

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen edustajat: Hallitus torppasi valiokunnassa kylmästi terapiatakuun

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Mia Laiho, Anna-Kaisa Ikonen, Pia Kauma ja Sari Sarkomaa pettyivät valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, johon ei sisällytetty vieläkään matalan kynnyksen terapiatakuuta mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

”On suuri pettymys, ettei tässä neljän vuoden julkisen talouden suunnitelmasta löydy rahoitusta  terapiatakuun toteuttamiselle. Mielenterveyspalveluihin on jo nyt kohtuuttoman vaikea päästä ja korona-aika on kriisiyttänyt palvelujen kysynnän. On epäinhimillistä ja kansantaloudellisesti vahingoittavaa, jos mielenterveysongelmia ei hoideta ajoissa. Terapiatakuulla voisimme varmistaa hoitoonpääsyn kaikille”, huomauttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.

Julkisen talouden suunnitelman lausunnon yhteydessä kokoomusedustajat esittivät pysyvän rahoituksen varaamista terapiatakuulle. Asiasta äänestettiin tiistaina valiokunnassa, mutta hallituspuolueet enemmistöllään torppasivat sen etenemisen.

”Miten on mahdollista, että rahaa ei löydy mielenterveyspalveluihin, mutta hallinnolliseen sote-uudistukseen hallitus on valmis laittamaan satoja miljoonia joka vuosi. Terapiatakuulle mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyn varmistamiseksi ei löydy edes 35 miljoonaa”, kokoomusedustajat ihmettelevät.

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle. 

”Hallituspuolueet lupasivat tukensa terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta kansalaisten ja järjestöjen laajasti kannattaman aloitteen lupaukset jätettiin tälläkin kertaa lunastamatta”, edustajat jatkavat.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, mitä hallitus oikein odottaa. Koronakriisi on näkynyt mielenterveysongelmissa hoitoon hakeutumisen viivästymisenä ja kasvaneena huolena läheisten terveydentilasta ja voinnista. Samaan aikaan järjestöjen tarjoaman etäyhteyksin toteutettavan kriisituen tarve on kasvanut. Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on kokoomusedustajista juuri nyt ajankohtainen.

”Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten tilanne. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisänneet syrjäytymisen vaaraa entisestään. Meidän pitää hyödyntää opit 90-luvun lamasta. Jos mitään toimia ei tehdä välittömästi, koronan jälkeen edessämme on suuri mielenterveysepidemia. Terapiatakuu on osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi sillä turvattaisi kaikille yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Anna-Kaisa Ikonen, puh. 09 432 3062

Pia Kauma, puh. 09 432 3169

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 21.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan pääministeri Marinin johtamien Sosialidemokraattien kallistumisesta yhä enemmän vasemmistoon. Pääministeri Marin kertoi eilen YLE:n vaalitentissä SDP:n haluavan muuttaa kunnallisveron progressiiviseksi. Kokoomusedustajien mukaan työn verotusta tulisi päinvastoin keventää, ei kiristää.

 Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen mukaan Sosialidemokraattien kanssa on tehty monissa kaupunginvaltuustoissa hyvää yhteistyötä, jotta ahkeruutta ei jouduttaisi rokottamaan liikaa.

 “Ei Marinin johtamilla demareilla ole ollut edes Tampereella näin rajua halua kiristää verotusta. Olemme yhteisymmärryksessä tehneet työtä pitääksemme veroasteet maltillisina. Olemme jakaneet demareiden kanssa ajatuksen, ettei laajaa hyvinvointiyhteiskuntaa pystytä ylläpitämään, jos tapamme kannustimet ahkeruuteen”, Ikonen harmittelee.

Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multalan mukaan sama on pätenyt Vantaalla – SDP on ymmärtänyt työn verotuksen vaikuttavan työnteon kannustavuuteen. Multala huomauttaa, että sitä pitäisi verottaa vähemmän, mitä halutaan enemmän.

“Vain päiviä sitten julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme suvereenisti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa. Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta kriisin keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt länsinaapurissa selvästi kevyempää jo tavallisella keskituloisella. Miten kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin ahkeruuden kannustimet.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan maailman kireimpiin kuuluvan verotuksen progression kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja koronasta elpymiselle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima kurjistuisi edelleen. Progression kiristys olisi täystyrmäys korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille.

“Progression kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja. Keskituloinen suomalainen maksaa muihin eurooppalaisiin nähden jopa kolme prosenttiyksikköä kireämpää veroa jo nyt. Moni veronmaksaja kysyy eikö mikään verojen määrä riitä.” Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomuksen kansanedustajat huomauttavat, että työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa.

“Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän. Siksi kokoomus on ehdottanut työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Verotuksen painopiste tulisi siirtää kulutukseen ja haittoihin. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta on välttämätöntä keventää pitkällä aikavälillä.”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Anna-Kaisa Ikonen, anna-kaisa.ikonen (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3062

Sari Multala, sari.multala (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3033

Tiedote 5.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista tuhoisina helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

”Aikaisempien laskelmien mukaan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin viemässä 60 euroa asukasta kohden. Nyt asukaskohtainen leikkaus on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sotepalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja”, sanoo Sarkomaa.

”Asiantuntijakuulemiset eduskunnassa osoittavat hallituksen maakuntasoten heikentävän merkittävästi helsinkiläisten ja Uudenmaan väestön palveluja. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula ja hoitojonot ovat räjähtämässä käsiin ja vasemmistovihreä hallitus tarjoaa tylysti lisäleikkauksia. Hallituksen esityksessä maakuntamalli maksatetaan kasvavana työtaakkana sotehenkilöstöllä ja helsinkiläisillä veronmaksajilla, jotka saavat vastineeksi heikentyvät palvelut. Hallitus kääntää esityksellä  ihmisille rumasti selän”, sanoo Sarkomaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla tuoreimmat laskelmat (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat) maakuntauudistuksen vaikutuksista alueiden rahoitukseen. 

”Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

Tiedote 4.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei Sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Lisätiedot: 

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164

Sari Essayah, puh. 09 432 3020

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130

Janne Sankelo, puh. 09 432 3126

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto pitää hyvänä, että Uudenmaan kuntien toive sote-erillisratkaisusta on kuultu. Puheenjohtajisto korostaa tarvetta huomioida alueen erityiskysymykset sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä. 

Puheenjohtajisto nostaa esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota. Puheenjohtajisto tähdentää, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava.  

Puheenjohtajisto vaatii ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Asiantutijalausunnoissa puheenjohtajistolle on tuotu esiin myös Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto katsoo, että esille nousseet epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
 

Sari Sarkomaa (kok.), puheenjohtaja
Tiina Elo (vihr.), 1. varapuheenjohtaja
Eveliina Heinäluoma (sd.), 2. varapuheenjohtaja
Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), 3. varapuheenjohtaja

TIEDOTE 19.4.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala vaativat ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Kokoomusedustajien mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Saaristomeren alue on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Kokoomusedustajat ovat huolissaan, että tarvittavat päätökset hautautuvat selvityspinon jatkeeksi.

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi kevään kehysriihessä kohdentaa satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella”, kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat muistuttavat, että tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. Edustajat vaativat, että hallitus asettaa selkeän tavoitteen Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

”Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää tulosten varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan”, edustajat jatkavat.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan.

Kokoomusedustajien mukaan Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava kiertoon.

”Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Saara-Sofia Sirén
09 432 3155

Sari Multala
09 432 3101

Tiedote 17.4.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tänään julkisuuteen tulleita tietoja (Lännen Media) hallituksen aikeista poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus umpivastuuttomina. Sarkomaan mukaan esitykset ajaisivat terveydenhuoltomme kaaokseen. 

”Suomalaisten kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelun on pysäytettävä.  Nyt on hallituksen vastuullisten tahojen edettävä hätäjarrua ja heti.  Hallituksen vasemmistovihreän ideologiselle terveydenhuoltojärjestelmän tallomiselle ja piittaamattomuudelle ihmisten hoitoonpääsystä on laitettava stoppi”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kysyy, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen aikeet perustuvat.

”Miksi hallitus käy työterveyshuollon kimppuun isolla lekalla? Julkisuuteen vuotaneessa kaavailuissa on täysin suljettu silmät sen vaikutukset ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun. Miten aiotaan kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadattuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa”, kysyy Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan esitys kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria ja johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen ja kansanterveyden vaarantamiseen. 

”Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä että merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on monin tavoin terveydenhuoltomme ydintä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

”Hoidon tarve ei poistu kela-korvauksen poistamisella. Ne joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Osittain jo pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat edelleen. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ja koko kansanterveys”, sanoo Sarkomaa.

Vasemmistovihreä hallituksen ”ristiretki” yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on sama ideologia. Esitettyjen hyvinvointialueiden mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi  piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia toimilla on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. 

”Hallitukselle näyttää olevan olennaista se, että yrittäjien toimintaa ajetaan alas täysin välittämättä vahingollisista vaikutuksista.Hallituksen ihmisten palveluista piittaamattomat sote-esitys, kela-korvauksien sekä työterveyshuollon heikentämisesitykset on kaikki vastuullista ja täysin välttämätöntä kuopata välittömästi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 10.4.2021

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Anna-Kaisa Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kokoomuksen kansanedustajat yhtyvät yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanottoon (15.3.2021), jossa he ilmaisivat vakavan huolensa eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen maakuntasote-esitykseen. Edustajat jättivät Sarkomaan johdolla kannanotossa esitetyistä huolista kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_192+2021.aspx.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin”, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, jatkaa Sarkomaa.

Hallituksen tekemä rahoitusmalli on monin tavoin ongelmallinen. HUS:n varovaisen arvion mukaan malli on johtamassa rahoituksen supistumiseen Uudenmaan osalta noin 400 miljoona euroa vuosittain. Helsinkiläisestä kansanedustajasta Sarkomaasta ja espoolaisesta kansanedustajasta Laihosta on kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan eikä esitystä tule siksi hyväksyä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan. 

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta”, sanoo kansanedustaja Laiho.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. 

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, painottaa tamperelainen kansanedustaja Ikonen.

”Sosiaali ja terveydenhuollon uudistamisessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Uudistuksessa on myös mahdollistettava investoinnit”, summaavat edustajat.

Kokoomusedustajat haluavat, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, edustajat linjaavat.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kansanedustaja Mia Laiho 050 433 6461

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062

Tiedote 8.4.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä sitä, että Sanna Marinin hallitus ei aio ottaa digitaalista rokotustodistusta välineeksi yhteiskunnan turvalliseen avaamiseen.

”Digitaalisen rokotustodistuksen käyttämättä jättäminen on märkä rätti syvässä pulassa oleville yrityksille ja aivan erityisesti tapahtuma- ja matkailualaloille. Se iskee samoin kovaa koronan takia eristyksissä oleviin ikäihmisiin. Eikö vuoden eristyksessä olleille ikäihmisille ja kaikille muille rokotteen saaneille pitäisi antaa mahdollisuus koronaturvallisiin käynteihin esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt digitaalisen rokotus- ja koronatestituloskortin luomista osaksi Kelan kanta- järjestelmään ja jätti asiasta mm. kirjallisen kysymyksen tammikuussa:https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_983+2020.aspx. Esimerkiksi puhelimella näytettävä todistus on hyvä väline yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen.

Sarkomaan mukaan hallituksen pitäisi kiihdyttää, eikä jarruttaa digitaalisen rokotuskortin käyttöönottoa osana exit-strategiaa. Rokotustodistuksen valmistelun loppuunsaattamiseksi tulisi turvata riittävät voimavarat Kelalle.

”Useissa Euroopan maissa rokotuskortti on otettu käyttöön yhteiskunnan turvalliseksi avaamiseksi. Esimerkiksi Tanska avaa jo maataan rokotuskortin ja pikatestien avulla. Miten Suomella voi olla varaa olla käyttämättä näitä keinoja”, kysyy Sarkomaa.

Rokotuskortti voisi pelastaa tulevan kesän kotimaan matkailun, ravintoloiden toiminnan sekä kulttuurialan, kuten museoiden sekä kesäteattereiden edes osittaisen avaamisen.  Rokotuskortin dumppaamisella käännetään taas kerran selkä tapahtuma-alalle, kulttuuritoimijoille ja yrittäjille sekä suomalaisille, jotka kaipaavat kipeästi muiden ihmisten kohtaamista. Tuntuu täysin kohtuuttomalta tyrmätä toimi, jolla voitaisiin helpottaa yrittäjien ja ihmisten monin tavoin vaikeaa tilannetta ja osaltaan luoda ihmisten kaipaamaa näkymää yhteiskunnan turvalliselle avaamiselle.

”Yrittäjien tilanne on pitkittyneen epidemian takia kestämätön. Useilla yrityksillä alkaa olla usko loppu yrittämisen kannattavuuteen. On sydämetöntä, jos olemassa olevat keinot kuten digitaaliset rokotus- ja koronatestikortit sekä pikatestit hylätään samaan aikaan, kun ne ovat vahvasti käytössä muissa Euroopan maissa. Herää kysymys, miksi?”, Sarkomaa jatkaa. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 30330

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja