Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 5.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista tuhoisina helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

”Aikaisempien laskelmien mukaan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin viemässä 60 euroa asukasta kohden. Nyt asukaskohtainen leikkaus on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jo aiemmat leikkaukset vaaransivat Helsingin sotepalvelut, mutta lisäleikkaukset ovat katastrofi. Hallituksen kaupunkivastaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja”, sanoo Sarkomaa.

”Asiantuntijakuulemiset eduskunnassa osoittavat hallituksen maakuntasoten heikentävän merkittävästi helsinkiläisten ja Uudenmaan väestön palveluja. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula ja hoitojonot ovat räjähtämässä käsiin ja vasemmistovihreä hallitus tarjoaa tylysti lisäleikkauksia. Hallituksen esityksessä maakuntamalli maksatetaan kasvavana työtaakkana sotehenkilöstöllä ja helsinkiläisillä veronmaksajilla, jotka saavat vastineeksi heikentyvät palvelut. Hallitus kääntää esityksellä  ihmisille rumasti selän”, sanoo Sarkomaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla tuoreimmat laskelmat (https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat) maakuntauudistuksen vaikutuksista alueiden rahoitukseen. 

”Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

Tiedote 4.5.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei Sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Lisätiedot: 

Timo Heinonen, puh. 09 432 3164

Sari Essayah, puh. 09 432 3020

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130

Janne Sankelo, puh. 09 432 3126

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto pitää hyvänä, että Uudenmaan kuntien toive sote-erillisratkaisusta on kuultu. Puheenjohtajisto korostaa tarvetta huomioida alueen erityiskysymykset sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä. 

Puheenjohtajisto nostaa esiin Uudenmaan kuntien huolen erityisesti kasvavien kaupunkien investointikyvyn ja elinvoiman turvaamisesta, kun niiden verotuloja ja kiinteää omaisuutta siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Tähän on myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittänyt huomiota. Puheenjohtajisto tähdentää, että kuntien kyky huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on uudistuksen yhteydessä varmistettava.  

Puheenjohtajisto vaatii ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen.  

Asiantutijalausunnoissa puheenjohtajistolle on tuotu esiin myös Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen niukkuus sekä se, etteivät metropolialueen erityispiirteet tule riittävästi huomioiduiksi laskelmissa. Kasvukeskuksissa esimerkiksi palkat, vuokrat ja erilaiset palveluiden hankintaan liittyvät kustannustekijät ovat muuta maata korkeammat. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto katsoo, että esille nousseet epäkohdat on korjattava ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
 

Sari Sarkomaa (kok.), puheenjohtaja
Tiina Elo (vihr.), 1. varapuheenjohtaja
Eveliina Heinäluoma (sd.), 2. varapuheenjohtaja
Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), 3. varapuheenjohtaja

TIEDOTE 19.4.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala vaativat ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Kokoomusedustajien mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Saaristomeren alue on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Kokoomusedustajat ovat huolissaan, että tarvittavat päätökset hautautuvat selvityspinon jatkeeksi.

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi kevään kehysriihessä kohdentaa satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella”, kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat muistuttavat, että tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. Edustajat vaativat, että hallitus asettaa selkeän tavoitteen Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

”Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää tulosten varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan”, edustajat jatkavat.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan.

Kokoomusedustajien mukaan Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava kiertoon.

”Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Saara-Sofia Sirén
09 432 3155

Sari Multala
09 432 3101

Tiedote 17.4.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tänään julkisuuteen tulleita tietoja (Lännen Media) hallituksen aikeista poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus umpivastuuttomina. Sarkomaan mukaan esitykset ajaisivat terveydenhuoltomme kaaokseen. 

”Suomalaisten kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelun on pysäytettävä.  Nyt on hallituksen vastuullisten tahojen edettävä hätäjarrua ja heti.  Hallituksen vasemmistovihreän ideologiselle terveydenhuoltojärjestelmän tallomiselle ja piittaamattomuudelle ihmisten hoitoonpääsystä on laitettava stoppi”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kysyy, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen aikeet perustuvat.

”Miksi hallitus käy työterveyshuollon kimppuun isolla lekalla? Julkisuuteen vuotaneessa kaavailuissa on täysin suljettu silmät sen vaikutukset ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun. Miten aiotaan kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadattuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa”, kysyy Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan esitys kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria ja johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen ja kansanterveyden vaarantamiseen. 

”Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä että merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on monin tavoin terveydenhuoltomme ydintä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

”Hoidon tarve ei poistu kela-korvauksen poistamisella. Ne joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Osittain jo pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat edelleen. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ja koko kansanterveys”, sanoo Sarkomaa.

Vasemmistovihreä hallituksen ”ristiretki” yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on sama ideologia. Esitettyjen hyvinvointialueiden mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi  piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia toimilla on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. 

”Hallitukselle näyttää olevan olennaista se, että yrittäjien toimintaa ajetaan alas täysin välittämättä vahingollisista vaikutuksista.Hallituksen ihmisten palveluista piittaamattomat sote-esitys, kela-korvauksien sekä työterveyshuollon heikentämisesitykset on kaikki vastuullista ja täysin välttämätöntä kuopata välittömästi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 10.4.2021

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Anna-Kaisa Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kokoomuksen kansanedustajat yhtyvät yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanottoon (15.3.2021), jossa he ilmaisivat vakavan huolensa eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen maakuntasote-esitykseen. Edustajat jättivät Sarkomaan johdolla kannanotossa esitetyistä huolista kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_192+2021.aspx.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin”, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, jatkaa Sarkomaa.

Hallituksen tekemä rahoitusmalli on monin tavoin ongelmallinen. HUS:n varovaisen arvion mukaan malli on johtamassa rahoituksen supistumiseen Uudenmaan osalta noin 400 miljoona euroa vuosittain. Helsinkiläisestä kansanedustajasta Sarkomaasta ja espoolaisesta kansanedustajasta Laihosta on kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan eikä esitystä tule siksi hyväksyä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan. 

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta”, sanoo kansanedustaja Laiho.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. 

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, painottaa tamperelainen kansanedustaja Ikonen.

”Sosiaali ja terveydenhuollon uudistamisessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Uudistuksessa on myös mahdollistettava investoinnit”, summaavat edustajat.

Kokoomusedustajat haluavat, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, edustajat linjaavat.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kansanedustaja Mia Laiho 050 433 6461

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062

Tiedote 8.4.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana virheenä sitä, että Sanna Marinin hallitus ei aio ottaa digitaalista rokotustodistusta välineeksi yhteiskunnan turvalliseen avaamiseen.

”Digitaalisen rokotustodistuksen käyttämättä jättäminen on märkä rätti syvässä pulassa oleville yrityksille ja aivan erityisesti tapahtuma- ja matkailualaloille. Se iskee samoin kovaa koronan takia eristyksissä oleviin ikäihmisiin. Eikö vuoden eristyksessä olleille ikäihmisille ja kaikille muille rokotteen saaneille pitäisi antaa mahdollisuus koronaturvallisiin käynteihin esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt digitaalisen rokotus- ja koronatestituloskortin luomista osaksi Kelan kanta- järjestelmään ja jätti asiasta mm. kirjallisen kysymyksen tammikuussa:https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_983+2020.aspx. Esimerkiksi puhelimella näytettävä todistus on hyvä väline yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen.

Sarkomaan mukaan hallituksen pitäisi kiihdyttää, eikä jarruttaa digitaalisen rokotuskortin käyttöönottoa osana exit-strategiaa. Rokotustodistuksen valmistelun loppuunsaattamiseksi tulisi turvata riittävät voimavarat Kelalle.

”Useissa Euroopan maissa rokotuskortti on otettu käyttöön yhteiskunnan turvalliseksi avaamiseksi. Esimerkiksi Tanska avaa jo maataan rokotuskortin ja pikatestien avulla. Miten Suomella voi olla varaa olla käyttämättä näitä keinoja”, kysyy Sarkomaa.

Rokotuskortti voisi pelastaa tulevan kesän kotimaan matkailun, ravintoloiden toiminnan sekä kulttuurialan, kuten museoiden sekä kesäteattereiden edes osittaisen avaamisen.  Rokotuskortin dumppaamisella käännetään taas kerran selkä tapahtuma-alalle, kulttuuritoimijoille ja yrittäjille sekä suomalaisille, jotka kaipaavat kipeästi muiden ihmisten kohtaamista. Tuntuu täysin kohtuuttomalta tyrmätä toimi, jolla voitaisiin helpottaa yrittäjien ja ihmisten monin tavoin vaikeaa tilannetta ja osaltaan luoda ihmisten kaipaamaa näkymää yhteiskunnan turvalliselle avaamiselle.

”Yrittäjien tilanne on pitkittyneen epidemian takia kestämätön. Useilla yrityksillä alkaa olla usko loppu yrittämisen kannattavuuteen. On sydämetöntä, jos olemassa olevat keinot kuten digitaaliset rokotus- ja koronatestikortit sekä pikatestit hylätään samaan aikaan, kun ne ovat vahvasti käytössä muissa Euroopan maissa. Herää kysymys, miksi?”, Sarkomaa jatkaa. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 30330

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat kokoontuivat puheenjohtaja Sari Sarkomaan johdolla keskustelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta sekä SOTE-uudistuksen vaikutuksista Uudenmaan kuntiin. 

Kuultuaan Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikkaa ja Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalaa kansanedustajat päättivät käsitellä asiaa vielä uudelleen lausuntovaiheessa ja antaa tuolloin myös kannanottonsa. Asiantuntijat toivat erityisesti esiin huolensa siitä, että mikään oikeusvaikutteinen kaava ei enää ohjaisi yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

Sote-uudistuksen vaikutuksia olivat valottamassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Helsingin kaupungin hallintojohtaja Tiina Mäki, sekä Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola, joka kuvaili Kuuma-kuntien näkökulmaa uudistukseen. He kertoivat, että tulevalle hyvinvointialueelle siirtyisi vastikkeetta kaupunkien ja kuntien omaisuutta ja iso siivu verotuloja, mutta kuntien lainkanta hoitokuluineen sekä investointitarpeet säilyisivät, jopa kasvaisivat. 

Kuntien edustajat kertoivat pitävänsä yhtälöä vaikeana ja pitivät välttämättömänä esityksen korjaamista. Heidän mukaansa uusi järjestelmä ei sisällä kannustinta hillitä menojen kasvua, eikä ole valtakunnallisesti siitä näkökulmasta perusteltu. Uudenmaan kaupungeista muun muassa Helsingin osalta arvioitu sote-rahoitus on kohtuuttoman niukka eikä ota huomioon väestörakennetta ja sen piirteitä. Kuntien puheenvuoroissa todettiin eduskunnan käsittelyssä olevan sote-esityksen heikentävän palvelujen laadukkaan järjestämisen edellytyksiä sekä kuntien kykyä selviytyä uudistuksen jälkeen jäljelle jäävien tehtävien hoitamisesta. 

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen nosti esiin lakiesityksen laskelmissa esiintyvät asukasmäärään ja -tiheyteen perustuvat tekijät, jotka ovat painoarvoltaan liian vähäiset sekä pelastustoimen riskikertoimen, joka on Helsingin osalta arvioitu maan alhaisimmaksi. Nämä tulisivat johtamaan merkittävään rahoitusvajeeseen Helsingin pelastustoimessa. 

Puheenjohtaja Veikko Pullinen Espoon Palokunnat ry:stä joka kertoi sopimuspalokuntien tilanteesta. Niissä toimii 2400 uusmaalaista vapaaehtoista, mutta rahoitus ei tälläkään hetkellä kata toimintakuluja. Lakiehdotuksen heikentäessä pelastustoimen resursseja heijastuvat toiminnan haasteet myös sopimuspalokuntien puolelle. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat sopivat laativansa kuulemansa pohjalta kannanoton pääsiäisen jälkeen. 

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

MRL-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Kaikkonen Antti (kesk.)

Vanhanen Matti (kesk.)

SOTE-kokous

Sarkomaa Sari, pj (kok.)

Adlercreutz Anders (r.)

Biaudet Eva (r.)

Elo Tiina (vihr.)

Heinäluoma Eveliina (sd.)

Holopainen Mari (vihr.)

Hopsu Inka (vihr.)

Keto-Huovinen Pihla (kok.)

Kiljunen Kimmo (sd.)

Koponen Ari (ps.)

Laukkanen Antero (kd.)

Multala Sari (kok.)

Mykkänen Kai (kok.)

Rantanen Mari (ps.)

Sjöblom Ruut (kok.)

Slunga-Poutsalo Riikka (ps.)

Läsnä olleet avustajat:

Borgenström Sudhakaran Kristiina

Flinck Jari

Haapalehto Eero

Haapaniemi Terhi

Mattila Marjukka

Puustinen Hannu

Sorja Marika

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

• Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
• Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
• Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
• Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
• Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
• Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308 

Tiedote 26.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen uusmaalaiset kansanedustajat Heikki Vestman, Pia Kauma, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Kari Tolvanen haluavat painottaa rokotusten jakelussa vaikeimpia epidemia-alueita, kuten Uuttamaata. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän mukaan koronarokotusten alueellinen painottaminen voisi vähentää vakavia sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia jopa 20 prosenttia.

”Hallituksen pitää kuunnella rokoteasiantuntijoita ja painottaa rokotteita Uudellemaalle”, kansanedustajat sanovat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella väestöstä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut vasta 12,4 prosenttia. Toissa päivänä alueella varmistettiin 508 tartuntaa. Koko maassa ensimmäisen annoksen on saanut 14,1 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi Itä-Savossa väestöstä on rokotettu jo 17,5 prosenttia, vaikka toissa päivänä varmistettiin vain 1 tartunta.

”Tilanne on irvokas. Hallitus esittää pääkaupunkiseudulle jo ulkonaliikkumiskieltoa, mutta rokotesuojan kohdentaminen ei ole edennyt hallituksen toimiksi. Uudenmaan rokotekattavuus pitää nopeasti saada vähintään maakuntien kanssa samalle tasolle”, Heikki Vestman vaatii.

Kokoomusedustajien mukaan taustalla näyttää olevan hallituksen aluepolitiikka.

”Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän esittämä rokotusjärjestyksen muuttaminen ja rokotteiden ohjaaminen pahimmille epidemia-alueille olisi erittäin perusteltua. Jostain syystä rokotteiden ohjaaminen esimerkiksi Uudellemaalle vaikuttaa kuitenkin olevan hallitukselle vastenmielistä ja vaikeaa”, Sari Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomusedustajat kantavat erityistä huolta niistä ammattiryhmistä, jotka eivät työnsä vuoksi voi välttää kontakteja.

”Hoitoalan lisäksi meidän on pidettävä huolta, että myös muut yhteiskunnalle kriittiset ammattiryhmät, kuten poliisit, koulujen ja päiväkotien työntekijät sekä julkisen liikenteen kuljettajat tulevat rokotetuiksi. Sen sijaan ketään ei pidä lähteä suosimaan esimerkiksi ulkomaalaistaustan takia, kuten on väläytelty”, Kari Tolvanen sanoo.

Kansanedustajat nostavat epidemiariskinä esiin myös huhtikuussa alkavan Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokin. Vastaaviin jalostamon korjaustöihin on aiemmin osallistunut tuhansia ulkomaalaisia keikkatyöläisiä, jotka ovat majoittuneet ja liikkuneet laajalla alueella Uudellamaalla.

”Nesteen vahvatkaan omat terveysturvallisuussuunnitelmat eivät yksin riitä. Hallituksen ja viranomaisten on oltava hereillä. On viimeiset hetket pistää rajakontrolli kuntoon. Kaikki tulijat on pakkotestattava rajalla ennen maahanpääsyä ja on vaadittava ennakkotestitodistus. Rajoituksia on kohdistettava muun muassa yhteiskuljetuksiin”, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Heikki Vestman, 09 432 3051

Pia Kauma, 09 432 3169

Terhi Koulumies, 09 432 3074

Mia Laiho, 09 432 3181

Sari Multala, 09 432 3101

Sari Sarkomaa, 09 432 3033

Kari Tolvanen, 09 432 3182

Tiedote 19.3.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat jättävät lakialoitteen tuloverolain 69 §:n muuttamisesta. Käytännössä työnantajan tarjoamaa kulttuurietua ei voi käyttää etänä järjestettävään kulttuuritapahtumaan. Voimassaolevan lain mukaan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan fyysistä käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa.

”Tämä yksinkertainen lainmuutos tukisi erityisissä haasteissa painivaa kulttuurialaa. Tällä hetkellä työantajan tarjoamaa kulttuurietua jää käyttämättä, kun museot ovat kiinni ja konsertit peruttu. Muutos ei myöskään aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle”, aloitteen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Ville Kaunisto toteaa.

Hallituksen rajoitustoimenpiteet käytännössä ovat estäneet erilaisten kulttuurin tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.

”Lakialoitteella mahdollistetaan työnantajan tarjoaman kulttuuriedun hyödyntäminen myös etänä järjestettävään kulttuuritapahtumaan. Koronatilanteen pitkittyessä ja rajoitusten voimassaolon jatkuessa tämä parantaisi alan toimintaedellytyksiä ja työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää omaa etuuttaan esimerkiksi etäkonsertteihin tai etämuseokäynteihin. Lainmuutos on edellytys käytännön muutokselle”, toteaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kokoomusedustajien mukaan muutos edesauttaisi alan toimijoiden mahdollisuuksia järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia etänä. Lisäksi muutos tarjoaisi työntekijöille mahdollisuuden käyttää työnantajan tarjoamia henkilökuntaetuja, jotka ovat jääneet koronarajoitusten takia käyttämättä.

”On tärkeää muistaa, että monet alan toimijat ovat yrittäjiä ja työllistävät itsensä lisäksi usein myös muita ihmisiä. Tällä muutoksella heille annetaan mahdollisuus tehdä työtään”, toteaa Kaunisto.

”Toivon, että kansanedustajat yli puoluerajojen allekirjoittavat lakialoitteemme, jotta kulttuurialan ahdinkoon voidaan saada ratkaisuja. Tämä olisi konkreettinen teko, jolla pyritään varmistamaan, että kulttuuri ei kuole koronaan”, Sarkomaa päättää.K

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Ville Kaunisto, p. 040 530 9153