Esittämäni opinto-oikeuden menettäminen sosiaali- ja terveysalalla on viimesijainen ja äärimmäinen keino varmistaa potilasturvallisuus. Tarkoitus ei missään nimessä ole pyyhkäistä vakavia ongelmia pois päiväjärjestyksestä, kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa vihjattiin (23.9.). Päinvastoin tarkoitus on ennaltaehkäisevästi huolehtia potilasturvallisuudesta, kun mitkään muut keinot eivät enää auta.

Tilanteissa, joissa oppilashuollolla, opiskelijaterveydenhuollolla ja muilla tukitoimilla ei voida taata potilasturvallisuutta esimerkiksi opiskelijan väkivaltaisen käytöksen tai päihderiippuvuuden takia, äärikeinona on oltava myös mahdollisuus käyttää opinto-oikeuden menettämistä.

Sosiaali- ja terveysalalla hakeutuvan soveltuvuutta testataan suurimmassa osassa oppilaitoksia jo pääsykokeiden yhteydessä. Soveltuvuuskoekäytäntöjen yhtenäistäminen on jo käynnistetty.

Mutta myös opintojen aikana on säilytettävä mahdollisuus arvioida opiskelijan soveltuvuutta alalle. Pääsykokeissa soveltuvuutta arvioivat useimmiten oppilaitosten opettajat. Siten koulutuksen aikainen soveltuvuuden arvioiminen ei ole opettajille uusi tehtävä, toisin kuin pääkirjoituksessa esitettiin.

Koulutuksen aikana voi käydä ilmi seikkoja, jotka osoittavat opiskelijan ammattiin soveltumattomuuden. Soveltumattomuus alalle tulee käytännössä näkyviin esimerkiksi työssäoppimisjaksojen yhteydessä, joissa toistuvat samat potilasturvallisuutta vaarantavat ongelmat eikä ammatillista kehitystä tapahdu.

Mahdollisuus opiskeluoikeuden menettämiseen ei ole uusi asia. Nykyään mahdollisuus erottaa oppilas alalle sopimattomana on musiikkialan oppilaitoksilla sekä lennonjohtajien ja poliisien koulutuksessa.

Oppilashuollon palvelut ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muu apu ovat aina ensisijaisia toimia. Kun ongelma huomataan, on siihen välittömästi puututtava. Ennalta ehkäisy on tärkeää. Opiskelijaterveydenhuollon palveluiden on oltava kunnossa. Sinivihreä hallitus on ryhtynyt toimiin: koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevan asetuksen valmistelu on käynnistetty.

Tavoitteena on turvata tasavertaiset palvelut ja tehostaa terveyttä edistävää työtä. Oikein suunnatulla ja oikeaan aikaan järjestetyllä tuella voidaan merkittävästi ennalta ehkäistä nuorten pahoinvointia.

Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon ongelmiin on pureuduttava. Samoin on varmistettava se, että oppilaitoksissa on strategia sen suhteen, miten päihdeongelmaisen opiskelijan kanssa toimitaan. Tuen ja avun tarjonta on hyvä toteuttaa yhteistyössä opiskelijaterveydenhoidon ja opiskelijayhteisön kanssa.

Hoitoon ohjaamisen lisäksi opiskelijoita on myös autettava urasuunnittelussa eteenpäin, jos ilmenee, että oppilas ei sovellu sosiaali- ja terveysalalle. Tämä on myös opiskelijan etu.

Sari Sarkomaa
opetusministeri