Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten menestymiselle globaalissa kilpailussa. Uusi hallitus on asettanut itselleen varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Talouspolitiikassa keskitymme työllisyyden parantamiseen. Osaamis- ja luovuustason nosto sekä innovaatioiden vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja hallituksen työllisyys- ja taloustavoitteiden saavuttamisessa. Korkea osaamistaso on suomalaisten hyvinvoinnin tae myös tulevaisuudessa.

Useat kotimaiset ja kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomen pitkäaikainen panostaminen tieteeseen, koulutukseen ja innovaatioihin on ollut keskeistä menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Euroopan unionin tuoreen tulostaulun mukaan Suomi kuuluu Ruotsin, Sveitsin, Tanskan, Japanin ja Saksan ohella innovaatiojohtajiin. Maailmanlaajuisessa tarkastelussa Suomi on ykkönen.

Myös suomalainen tutkimus pärjää OECD-maiden välisessä vertailussa hyvin. Suomalaisten tutkijoiden julkaisujen määrä kansainvälisissä arvostetuissa tieteellisissä lehdissä on 2,5-kertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Suomalaisten julkaisujen näkyvyydestä, tieteellisestä vaikuttavuudesta ja laadusta kertoo se, että niihin viitattiin 13 prosenttia enemmän kuin OECD-maiden julkaisuihin keskimäärin. OECD-maiden viittausindeksien vertailussa Suomi sijoittuu kahdeksanneksi.

Suomessa on pystytty yhdistämään hyvä talouskehitys yhteiskunnan ja ympäristön tasapainoiseen kehittämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tutkimusjärjestelmän kehittäminen ja tutkimuspanostusten kohdennettu lisääminen on vastaisuudessakin taloudellisen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta aivan keskeistä. Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä vain luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa. Tuottavuuden kohoaminen voi perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen.

Erilaiset laskelmat osoittavat koulutukseen tehdyt investoinnit niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla hyvin tuottaviksi. Mikään ei viittaa siihen, että tutkimuksen ja kehitystoiminnan, koulutuksen tai innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden merkitys talousmenestyksen määrittäjänä vähenisi, pikemminkin päinvastoin.

Uusi hallitus pyrkii uudistamaan suomalaista yhteiskuntaa niin, että Suomi on menestyjien kärkijoukossa myös tulevaisuudessa. Siksi tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmämme kehittäminen ja syvällinen uudistaminen on välttämätöntä. Korkeakoululaitoksen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ohjaavat ratkaisut tehdään tällä vaalikaudella. Historiallisen yliopistoreformin valmistelua varten on asetettu työryhmä, joka laatii hallituksen esityksen yliopistolainsäädännön kokonaisuudistukseksi.

Osa uudistusta on rakenteellisen kehittämisen jatkuminen. Tavoitteena on yliopistojen profiloituminen entistä vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tutkimuksen sirpaloituminen moniin eri yksikköihin on ongelma kansainvälisen houkuttelevuuden kannalta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä eri kotimaisten tahojen välillä, mutta myös tiivistä verkottumista ja jopa fuusioita.

Yliopistot eripuolella Suomea ovat lähteneet aktiivisesti mukaan muutoksiin. Itä-Suomen liittoyliopistossa yhdistyvät Kuopion ja Joensuun yliopistojen vahvuudet, uusi yliopisto aloittaa toimintansa vuoteen 2010 mennessä. Turussa taas kauppakorkeakoulun ja yliopiston yhteisen konsortion toimintaa alkaa 2008. Kolmas kärkihanke on pääkaupunkiseudulle syntyvä innovaatioyliopisto, jossa yhdistyvät Taideteollisen korkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun voimat.

Nämä kolme kärkihanketta ovat osa osa yliopistoreformia ja yliopistojen profiloitumista omille osaamisalueilleen. Tavoitteena on edellytysten luominen maailmanluokan yliopistolle, jonka tulee yltää vahvimmilla aloillaan huipputason suorituksiin. Kokonaisuudessaan yliopistojen rakenteellinen kehittäminen on nähtävä yhtenä osana kansainvälistymistä. Suomi tarvitsee paitsi kotimaisia kykyjä myös selvästi lisää huippuosaajia ulkomailta.

Sari Sarkomaa
opetusministeri