Kolumnit 2007
22.12.2007
Menestyviä yliopistoja ei kehitetä osana
valtionhallintoa
12.12.2007
Yliopistoyhteisö tukiverkkona
30.11.2007
Yhteistyöllä eteenpäin
31.10.2007
Kodin ja koulun yhteistyö -
vanhemmuuden tuki
26.9.2007
Opintojen aikanakin voitava arvioida
soveltuvuutta alalle
29.8.2007
Peruskoulu entistä paremmaksi
8.8.2007
Koululaiset liikkumaan!
3.8.2007
Uimataito pelastaa
20.6.2007
Aikaa oppilaalle
Kesäkuu, 2/2007
Korkea osaamistaso hyvinvoinnin
tae
1.6.2007
Tulevaisuus tehdään peruskouluissa
30.5.2007
Sinivihreää vastuuta ja
välittämistä
11.5.2007
Tasa-arvoa työpaikoille
2.5.2007
Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi
16.3.2007
Sukupolvien välistä vastuuta ja välittämistä
9.3.2007
Inhimillisempi työelämä
9.3.2007
Kolumni Kaupunki Sanomissa
8.3.2007
Hoitoalan houkuttelevuuden
turvaaminen tärkeintä
28.2.2007
Sujuvaa arkea ja Isonnevan puistoa rakentamaan
21.2.2007
Ilmastonmuutoksen voimme vielä vaikuttaa
8.2.2007
Lapsen puolesta
31.1.2007
Ryhtiä tasa-arvotyöhön
12.1.2007
Cronbergin energianäkemys menee metsään
Opintotukifarssi
Pätkätyöt pannaan!
Kolumnit 2006
|
Kolumni Munkin Seudussa
Pätkätyöt pannaan!
Suomea on aina pidetty tasa-arvon mallimaana. Tosiasiassa olemme vaarassa
muuttua EU-maiden peränpitäjäksi. Suomessa naiset tekevät enemmän pätkätöitä
kuin EU-sisarensa. Määräaikaiset työsuhteet ovat puheista huolimatta päinvastoin
vain lisääntyneet.
Pätkätyöt ovat erityisesti julkisella sektorilla työskentelevien nuorten naisten
riesa. Siellä joka neljäs nainen on määräaikaisessa työsuhteessa. Erityisen
vaikeassa asemassa ovat pätkätöitä tekevät yksinhuoltajaäidit. Tuoreen
väitöskirjan mukaan yksinhuoltajaäitien työllisyystilanne on huonompi kuin se
oli ennen 90-luvun lamaa. Tämä on vakava varoitus naisten työmarkkina-aseman
heikentymisestä.
Valtio ja kunnat eivät millään voi puolustella sitä, että julkisella sektorilla
teetetään paljon enemmän pätkätöitä kuin yksityisellä sektorilla. Tilanteen
korjaamiseksi tarvitaan selkeästi nykyistä tehokkaampia keinoja. Pätkätöiden
määrästä on tehtävä kuntien valtionosuuden kriteeri. Eli mitä vähemmän kunnan
työntekijöitä on pätkätöissä, sitä suuremman valtionosuuden kunta saisi.
Perusteettomien pätkätöiden suuri määrä julkisella sektorilla on hämmästyttävää,
koska ne ovat työsopimuslain mukaan ehdottomasti kielletty.
Työsuojeluviranomaisten on syytä tehostaa valvontaansa niin, että lakia todella
noudatetaan.
Perusteettomien pätkätöiden vähentäminen kysyy poliittista tahtoa. Tässä asiassa
Helsinki on hyvä esimerkki. Vuonna 2000 Helsingin kaupungin työntekijöistä lähes
26 % oli määräaikaisia. Aloitimme määrätietoisen vakinaistamisen ja tällä
hetkellä määräaikaisia työntekijöitä on 16 %. Tehtävää vielä riittää, jotta
Helsinki olisi kaikin tavoin esimerkillinen työnantaja. Hyvää
henkilöstöpolitiikkaa olisi se, että myös sijaisuuksia hoidettaisiin vakituisen
varahenkilöjärjestelmän voimin. Tässäkin Helsingillä on vielä tehtävää.
Perusteettomien pätkätöiden teettäminen on surkeaa henkilöstöpolitiikkaa ja
työntekijöiden kaltoin kohtelua. Se on myös todella lyhytnäköistä.
Tulevaisuutemme kannalta keskeisimpiä kysymyksiä on, kuka jatkossa hoitaa ja
opettaa lapsiamme, kuka hoitaa sairaat ja huolehtii ikäihmisistä, jos tänään
emme osaa arvostaa tätä tärkeää työtä?
Pitäisi olla sanomattakin selvää, että suomalaisessa tasa-arvotyössä on
ryhdistäytymisen aika. Tämä oli kokoomuksen tekemän ja koko opposition
allekirjoittaman tuoreen välikysymyksen pääviesti. Välikysymyksen ensimmäisenä
allekirjoittajana tavoitteeni oli vauhdittaa pätkätöiden kitkemistä ja
työmarkkinoiden tasa-arvon edistämistä.
Pätkätyöt ja epävarmuus tulevasta vaikeuttavat monin tavoin elämää ja
tulevaisuuden suunnittelua. Pätkätyö saavat monet siirtämään lasten hankintaa
tai luopumaan kokonaan toiveista hankkia lapsia. Viesti on täysin väärä.
Euroopan nopeimmin ikääntyvässä maassa syntyvyyttä pitäisi ennemminkin kannustaa
kuin jarrutella.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|