Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 11.11.16

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Vihreä kupla puhkesi – yliopistoindeksi unohtui varjobudjetista

Oppositiopuolueet esittelivät tällä viikolla varjobudjettejaan eduskunnassa. Varsinkin vihreiden kansanedustajat ovat käyttäneet hyväkseen kaikki tilaisuudet hallituksen haukkumiseen koulutusleikkausten mittaluokkaa suurennellen. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kummastelevat, miksi vihreiden koulutuslupaukset jäävät kattamatta puolueen varjobudjetissa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on väittänyt, että "hallitus on leikkaamassa korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vuoteen 2019 mennessä puolella miljardilla eurolla joka vuosi" (YLE 16.10.). Tosiasiassa korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahat OKM:n budjetissa laskevat 3,2 miljardista 3,1 miljardiin vuositasolla.

- Väitteet puolesta miljardista ovat vastuutonta pelottelua, joka saa aikaan koulutuskielteistä mielialaa yhteiskunnassamme. Koulutukseen kohdistetut säästöt ovat valitettavia, mutta ne on asetettava oikeaan mittakaavaan. Suomi rahoittaa ja tukee jatkossakin merkittävästi korkeakouluja ja tutkimusta, kun huomioidaan hallituksen kärkihankkeiden lisäkohdennukset ja korkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi tehtävä työ, Sarkomaa ja Lauslahti tähdentävät.

Kansanedustajien yllätys oli suuri, kun vihreiden varjobudjetista selvisikin, että suurista korkeakoulupuheista huolimatta vihreät eivät olisikaan kohdentamassa riittäviä määrärahoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulusäästöjen perumiseen. Korkeakoulujen indeksikorotukset loistavat poissaolollaan vihreiden "vaihtoehdossa".

– Hallitus on jäädyttänyt kaikki määrärahojen indeksikorotukset, tämä koskee myös korkeakouluja. Vihreät ovat puolitoista vuotta esittäneet yliopistojen korotusten puuttumisen hirveänä leikkauksena – mutta eivät itse esitä vastaavaa määrärahaa valtion budjettiin, kansanedustajat kommentoivat.

– Politiikassa keskeinen arvo on vastuullisuus. Jos esitetään kritiikkiä, on oltava itse valmis toimimaan toisin. Vihreiden varjobudjetista käy ilmi, että puheet ovat pelkkiä puheita. Koulutuksen sisältöpuoleen vihreillä ei ole ollut koko aikana mitään sanottavaa, ja nyt paljastuu, että rahojenkin osalta puolue harrastaa tyhjän puhumista, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

 

Julkaistu

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on todennäköisemmin nykymuodossaan EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron poisto vähentää reilu 100 me valtion verotuloja.

Annoimme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa verojaostolle lausunnon makeisveron poistosta. Pidimme valitettavana, että veron tavoitteen muuttamisen ja veropohjan laajentamisen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan nyt kokonaan eikä välittömästi kehitetä veroa terveyttä edistävään suuntaan. Kiritimme hallitusta valmistelemaan terveysperusteista valmisteveroa.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopuminen todennäköisesti lisää näiden tuotteiden kulutusta ja lisää niiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja. On myös huomattava, että hintajouston vuoksi näiden tuotteiden lisääntyvä kulutus kohdistuu ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Lapsilla ja nuorilla on useimmiten vähän rahaa käytettävissään, jolloin hinnanmuutokset vaikuttavat tehokkaimmin kulutuksen määrään.

Terveysperusteinen valmistevero olisi täsmätoimi vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Tupakan ja alkoholin verotus ovatkin jo tuttuja haittaveroja. Haittaverot tuovat valtion kassaan kipeästi kaivattuja veroeuroja.

Esimerkiksi sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina ovat mm. kansanterveyden edistäminen kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. Yksi keinoista on myös valistus, mutta se ei pelkästään riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle.

Tämän vuoden joulukuussa tulee voimaan pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus. Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravintoainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ravintoaineen määrän kasvaessa. Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin, myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Hallituksen puolivälitarkastuksessa pitää tehdä päätös aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelu ja linjata sen keskeiset päätavoitteet. Oli ilouutinen, että pääministeri Juha Sipilä laittoi pääministerin haastattelutunnilla 23.10. perhevapaauudistuskeskustelun virallisesti vauhtiin. Pääministeri totesi, että ”perhevapaauudistusta kannattaa lähteä valmistelemaan huolella. Valmistelu seuraavaa hallituskautta varten voidaan mielestäni käynnistää.” Perhevapaauudistus on kaikkien perheiden ja koko Suomen etu. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit. Uudistuksen tavoitteena on oltava erilaisten perheiden tasa-arvoinen kohtelu, joustavuus, vanhemmuuden jakaminen sekä työelämän tasa-arvo.

Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Korkeampi työllisyysaste on ainoa kestävä keinomme nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta. Pitkät perhevapaat vähentää myös naisten työelämäkokemuksen kertymistä ja mahdollisuutta edetä urallaan sekä saavuttaa miesten ansiotaso. Tukemalla naisten uratavoitteita oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla sekä yhteen sovittamalla työ ja perhe-elämä nykyistä joustavammaksi voidaan palkkaeroja tehokkaasti kaventaa.

Kokoomus on aktiivisesti ajanut, että perhevapaat uudistettaisi kokonaisuudessaan. Kokoomuksen piiristä esitettiin jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Keskustakin on kuulunut puheenvuoroja, joissa näytetään vihreää valoa tarkastella kotihoidon tukea. Olisikin kummallista, että Suomea aktiivisesti uudistava hallitus jättäisi perhevapaat työnsä ulkopuolelle. Varsinkin, kun perhevapaajärjestelmän uudistamiselle on huutava tarve ja hallituksessa on perheministeri.

Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa myös Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo käytössä Ruotsissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 23.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ei voi vaieta

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee niitä äänenpainoja, joiden mukaan perhevapaajärjestelmän uudistamista ei saisi tehdä tällä hallituskaudella. Vanhempainvapaajärjestelmän epäkohdista ei pidä vaieta, vaan keskustelua on käytävä. Sarkomaa toistaa Kokoomuksen ehdotuksen käynnistää vanhempainvapaajärjestelmän uudistus osana hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä.

Sarkomaan mukaan nykyinen järjestelmä kaipaa kipeästi päivittämistä ja lisää joustoa. Järjestelmän päivittämisessä tulisi käsitellä perhevapaita laajana kokonaisuutena, ei vain yksittäisiin osiin tarttuen.

”Perhevapaajärjestelmä tarvitsee auttamatta päivittämistä. Nykyinen malli ei ole tasavertainen erilaisten perheiden ja tilanteiden osalta. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja”, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Perhevapaajärjestelmän perusteellinen uudistaminen tarkoittaisi jokaisen järjestelmän osan tarkastelua. Kun järjestelmää muutetaan, se ei Sarkomaan mukaan tarkoita vanhemmuuden roolin muuttumista.

”Vaikka maailma muuttuu, yksi asia ei muutu. Lapsen tarve vanhempien ja muiden läheisten aikuisten läsnäololle ei muutu. Hyvä vanhemmuus ei riipu lapsen hoitomuodosta, vaan vanhempien välittämisestä ja aidosta läsnäolosta tilanteissa lapsen kanssa. Sekä perheet, lapset että tilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä valinnanvapautta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan surullisen pieni osa vanhempainvapaista jakautuu aidosti tasapuolisesti. Naiset pitävät edelleen pääosan perhevapaista.

”Vanhempainjärjestelmää on uudistettava kohtelemaan tasa-arvoisesti erilaisia perheitä, joustavammaksi tukemaan vanhemmuuden jakamista sekä äitien korkeampaa työllisyysastetta ja tasa-arvoa”, sanoo Sarkomaa.

”Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet”, summaa Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113 033

 

Julkaistu

Tiedote 22.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Julkaistu

Tiedote 21.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden Saarikko, Juvonen ja Sarkomaa: Kilpailutukselle on vaihtoehtoja 

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja ja merkittävä hankintalain kokonaisuus, joka koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) korostavat lain roolia menettelytapalakina, joka määrittelee reunaehdot palveluiden kilpailutusten toteuttamiseen. 

Uudessa hankintalaissa on kuitenkin aiempaa lakia voimakkaammin korostettuna muita kuin hintaan perustuvia kilpailutustekijöitä ja asiakkaan kuulemisen merkitystä korostetaan. 

Erityisesti järjestökenttä on nostanut esiin huolensa elämänmittaisiin ja välttämättömiin palveluihin,  kuten vammaisten ja ikäihmisten asumisen kilpailutuksiin liittyen. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Valittu hankintatapa - oli se sitten kilpailutus tai suorahankinta - ei saa vaarantaa oikeutta riittäviin palveluihin. 

Haluamme painottaa, että palveluiden laatuun liittyvät tekijät määritellään ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä - ei suoraan hankintalaissa. Pidämme perusteltuna, että esimerkiksi tällä hallituskaudella uudistettavaksi sovitussa vammaispalvelulaissa arvioidaan laatutekijät siten, että pitkäkestoisuus ja asiakkaan osallisuus hankinnassa vahvistuu. Siihen hankintamenettelyjen tulee sitten nojata. 

Jo nykyisellään on mahdollista toteuttaa niin kutsuttujen elinikäisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille muilla tavoin kuin kilpailuttamalla, esimerkiksi suorahankintana. Haluamme korostaa, että kuntien on palveluja toteutettaessa arvioitava huolella asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Näin ei nyt aina tapahdu. Vika ei ole hankintalaissa - tulevassa tai nykyisessä, vaan sen soveltamisen tavassa. Tähän kuntakentällä tarvitaan lisää osaamista. 

Sipilän hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa keinovalikoima palveluiden järjestämisessä laajenee. Valinnanvapaus tuo asiakkaan palveluiden keskiöön. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalaki ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Sen luontevin muoto pitkäaikaisessa palvelutarpeessa on henkilökohtaisen budjetoinnin malli, niin kutsuttu asiakastili. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia.  

Kannatamme ja haluamme vauhdittaa henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakassetelien käyttöönottoa. Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutuksen toteuttaminen. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.  

 
Lisätietoja: 

Annika Saarikko, p. 040 7446 770

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033 

Arja Juvonen p. 050 5311 108

Julkaistu

Tiedote 20.10. 2016
Julkaisuvapaa heti
 
Kokoomuksen Sarkomaa Annika Saarikolle: Hienoa, että myös Keskusta voisi tarkastella kotihoidontukea
 
Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee keskustan kansanedustaja Annika Saarikon ulostulosta. Saarikko kertoo, että hän on valmis tarkastelemaan kotihoidon tukea osana perhevapaauudistusta.
 
”Kokoomusministerit Toivakka ja Grahn-Laasonen esittivät jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Hienoa, että myös Keskusta on tulossa Kokoomuksen kannoille”, sanoo Sarkomaa.
 
Sarkomaa toivoo, että tämä keskustan ulostulo on lupaus siitä, että pian työnsä aloittava perheministeri ottaa ajaakseen Kokoomuksen ehdotuksen perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta.  Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää.
 
Sarkomaa kertoo, kokoomuksessa on työryhmä vauhdilla valmistelemassa ehdotusta uudeksi perhevapaamalliksi.
 
”Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti kuten mm. SAK tekemä perhevapaamalli osoittaa. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista”, Sarkomaa sanoo.
 
”Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava”, sanoo Sarkomaa.
 
Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. 
 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

 

Julkaistu

Syksyinen tervehdys eduskunnasta!

Eduskunnan syysistuntokausi on täydessä vauhdissaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meillä on syksyn aikana käsiteltävänä yhteensä 46 lakiesitystä. Valtiovarainvaliokunnassa on arvioitavana valtion ensi vuoden talousarvio, joten urakointia riittää.

Tässä viestissä:

  • Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun
  • Valinnanvapaus ajurina yhdenvertaisiin sote-palveluihin
  • Hoitajien vähentämisen sijaan säästöjä etsitään toisaalta
  • Muistisairaan hyvän hoidon kriteerit päivitetty
  • Aloitimme työmme kuntoutuksen uudistamiskomiteassa
  • Eduskunnan Syöpäverkosto vauhdittamassa rintasyöpäkampanjaa

Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron sijaan kannatan terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Sokerivero olisi täsmätoimi vaikuttaa lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Olen tyytyväinen, että saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehtyä yksimielisen lausuman elintarvikkeiden terveysveron säätämisen valmistelun aloittamisesta. Ehdotamme, että ensimmäisessä vaiheessa terveysperusteinen vero on syytä kohdistaa sokerin määrään elintarvikkeissa.

Valinnanvapaus ajurina yhdenvertaisiin sote-palveluihin

Sote-uudistuksen lakiesityspaketti kuten maakunta- ja järjestämislaki ovat lausuntokierroksella marraskuun alkupuolelle asti. Valinnanvapauslaki on valmistelussa ja lähdössä lausunnolle ennen joulua. Ensimmäinen virkamiesten avoimesti valmistelema valinnanvapausmalli on julkaistu. Malli esiteltiin ensimmäistä kertaa meille parlamentaarisessa seurantaryhmässä, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveysministerit sekä oppositio. Näin kaikki saivat tiedot avoimesti ja yhtä aikaa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.

Urakoin, että sote-uudistus saadaan maaliin. Opposition ajatusta palata uudistuksen lähtöruutuun on vastuuton. Sote-uudistus on vietävä määrätietoisesti eteenpäin niin, että nykyinen eduskunta saa uudet sote-lait säädettyä. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Alueuudistussivuilla pääset lukemaan uudistuksen etenemisestä.

Hoitajien vähentämisen sijaan säästöjä etsitään toisaalta

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavat edustajat esitimme yhteistuumin, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan. Linjamme on, että yhdessä sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Esitin myös, että on kehitettävä ja otettava käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla. Valviran lausunnon mukaan hoitajamitoituksen alentaminen olisi vaarantanut hoidon laadun.

Muistisairaan hyvän hoidon kriteerit päivitetty

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö.  Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Työskentelin tammikuussa viikon Oulunkylässä hoitajan työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on.

Aloitimme työmme kuntoutuksen uudistamiskomiteassa

Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän ihmisten toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja että oikea-aikainen kuntoutus toteutuu eri ikäisten kohdalla. Ajatuksenne ja ideat ovat tervetulleita kuntoutuksen kehittämiseksi.

Eduskunnan Syöpäverkosto vauhdittamassa rintasyöpäkampanjaa

Osallistuin eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtajana Roosa nauhan julkistamistilaisuuteen. Roosa nauha -kampanjalla on vuosien varrella edistetty suomalaista rintasyöpätutkimusta ja vaikutettu siihen, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä ja hoitaa. Lisäksi lahjoitusvaroilla on rahoitettu neuvontatyötä ja ylläpidetty Syöpäjärjestöjen maksutonta neuvontapalvelua.

tunnerintasiry

Tunne rintasi ry:n puheenjohtajana osallistuin Rintasyöpäyhdistyksen ja Tunne rintasi ry:n asiantuntijoiden järjestämään Rintojesi terveydeksi –päivään. Rintojen terveydeksi päivänä Tunne rintasi Ry lanseerasi ilmaisen OMAKUU –sovelluksen, joka toimii kuukautiskalenteri sekä rintojen omatarkkailun muistuttajana.

 

Olen tavattavissa seuraavan kerran kokoomuksen Hyvien kysymysten päivänä, lauantaina 22.10.2016 klo 12.00–13.00, Kolmen Sepän aukiolla. Tervetuloa tapaamaan.

Hyvää syksyn jatkoa!

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote 15.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sotekolmikko: terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sari Raassina

050 5232808

Julkaistu

Tiedote 10.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen hallituksen ilmoitukseen kutsua koolle asiantuntijakokous pohtimaan lainsäädännön ja budjetin vaikutusarviointien parantamista. Sarkomaan mukaan avaus on luontevaa jatkoa tänä vuonna toimintansa aloittaneen lainsäädännön arviointineuvoston työlle. Arviointineuvosto on jo nostanut esiin monia kehittämiskohteita.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sarkomaa on kannustanut hallitusta uudistamaan erityisesti budjettiesityksen vaikutusarviointia. Sarkomaa on ehdottanut, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

- Näin nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla läpivalaistaisiin, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheille, ikäihmisille ja vaikeasti vammaisille, Sarkomaa sanoo.

Ministerit Orpo, Vehviläinen ja Lindström ovat tänään yhteisellä tiedotteellaan kertoneet, että keskeiset asiantuntijalaitokset kutsutaan koolle kehittämään lainsäädännön ja budjetin vaikutusten arviointia.

- Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia. On ilo huomata, että maassa on hallitus, joka tarttuu havaittuihin valmisteluprosessin puutteisiin ripeällä otteella, Sarkomaa kiittelee.

Lainsäädännön arviointineuvoston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa. Neuvoston tehtävänä on valvoa, että lakiehdotusten vaikutusarviot tehdään ohjeiden mukaisesti ja riittävän laadukkaasti. Neuvosto tarkastelee esimerkiksi tietopohjan riittävyyttä, käytettyjä arviointimenetelmiä ja arviointien läpinäkyvyyttä. Arviointineuvosto suosittelee havaittujen puutteiden korjaamista ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.

- Hyvä sääntely vaatii huolellisuutta lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa ja mahdollisimman kattavaa vaikutusten arviointia. Vuosien mittaan on käynyt selväksi, että Suomessa on tällä saralla paljon tehtävää. On tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi eduskuntakeskustelussa kaikilla on samat faktat käytössään, Sarkomaa painottaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033