Päiväkirja

Kokoomus on aloittanut valmistelutyön, jossa pohditaan toimia hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Tätä työtä varten puoluehallituksen nimeämä työryhmämme kokoontui torstaina ensimmäistä kertaa ja aloitimme tärkeän työmme.

Talouden taantuma, väestörakenteen muutos ja talouskasvua uhkaava pysyvä hidastuminen aiheuttavat mittavan haasteen, josta ei selvitä ilman ripeitä uudistuksia. Uskon, että me suomalaiset selviämme tästä, mutta se onnistuu vain yhteistyöllä.

Ensiksi, tarvitsemme toimia, jotka edistävät kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa.

Toiseksi, meidän on pidennettävä työssäoloaikaa. Tiedämmehän, että 40-luvulla syntyneen henkilön elinaikana keskimääräinen elinikä on kasvanut yli 20 vuodella. Vaikka haluamme ja olemme saaneet lisää vuosia elämään, on meidän saatava myös lisää elämää ja aktiivista tekemistä vuosiin.

Kolmanneksi, meidän on rohkeasti arvioitava hyvinvointiyhteiskuntaa ja löydettävä tavat tehdä vähemmällä enemmän ja paremmin. Meidän on luotava keinot ajoissa antaa apua, eikä vain sammutettava jo roihahtaneita tulipaloja.

On myös paljon asioita, joista meidän on päästävä eroon. Se lista on hälyttävän pitkä: yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi, liikkumattomuus ja kasvava ylipaino, sekä ennaltaehkäisyn ja yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Eikä korjaustoimissa ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme omassa elämässämme.

Paljon on meillä tekemistä aivan perusasioiden kuntoon laittamisessa. Monet täysin välttämättömät peruspalvelut ovat rapautuneet hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja aina vain uusien, yleensä ongelmia korjaavien toimenpiteiden rakentamisessa. Muistan kun eräs kansanedustaja sanoi, että vaikka aikoinaan perheet olivat niin köyhiä, että lapsille jaettiin koulussa kumisaappaita, olivat kouluterveydenhoitajat saatavilla. Nyt näin ei ole läheskään joka koulussa ja tulokset kyllä näkyvät.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa on runsaasti asioita, joita on aivan erityisesti vaalittava. Kirjasto on tästä oiva esimerkki. Itse asiassa kirjasto olisi keksittävä, jos sitä ei olisi. Kirjasto on lähellä ihmistä ja se on paikka, jonne kuka tahansa voi mennä lukemaan, etsimään tietoa, lainaamaan kirjoja tai vain nauttimaan olemisesta. Kirjastoissa käyminen ei maksa. Kirjastossa käyminen on ekologista, kun kirjoja kierrätetään. Kirjastossa on aina asiantunteva ihminen saatavilla, joka auttaa. Kirjastoissa on aina oma tunnelmansa. Kirjasto on upea innovaatio ja hyvinvointipalvelu.

Kirjastot ovat sivistyksen ja lukemisen kivijalka, josta ei tule tinkiä. On koko kansakunnan etu huolehtia siitä, että kirjat ja kirjastopalvelut ovat jatkossakin saatavilla läheltä ilman pitkää matkustamista. Kattava kirjastoverkosto on ylpeys, josta on tiukasti pidettävä kiinni. Varsinkin lapsille ja lapsiperheille lähikirjastot ovat erityisen tärkeitä, mutta tärkeitä ne ovat kaikenikäisille.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamishankkeen onnistumisen edellytys on se, että korjaamme vanhoja rakenteita, luomme uutta ja ajattelemme sinisesti.