Päiväkirja

Sinivihreän hallituksen energiapaketti on ilmastotalkoissa rohkea ja tervetullut harppaus kohti päästötöntä Suomea. Samassa paketissa on energiatehokkuuden lisääminen, tuontiydinvoiman ja saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella kotimaisella ydinvoimalla ja ennen kaikkea mittava lisäys uusiutuvaan energiaan.

Esitys on täsmätorjuntaa ilmaston lämpenemiselle. Samalla toimet parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä. Hallituksen esitys on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta aivan olennainen.

Energiapaketin perusta on energiatehokkuuden lisääminen. Energiapihiydessä on toimittava joka saralla. On hyvä todeta, että suomalaiset tehtaat ja tuotantolaitokset sijoittuvat maailman kärkeen energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia mittaavissa vertailututkimuksissa ja siksi teollisuuden säilyminen ja kehittyminen Suomessa on ympäristönkin näkökulmasta positiivinen asia.

38 prosentin uusiutuvan tavoite kokonaisenergiatuotannosta on haastava. Hintalapusta tulee joka tapauksessa mittava, ja siksi kustannustehokkuuden tavoittelussa on aivan erityisesti ponnisteltava. Samalla, kun leikkaamme omat päästömme minimiin, haluamme kehittää uusia teknologisia ratkaisuja koko maailman tarpeisiin. Satsaukset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen edistävät globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisua sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja vientituloja.

Energian kokonaiskulutus ja päästöt on saatava laskuun. Samanaikaisesti sähkön osuus koko energiapaletista kasvaa, koska fossiilisia polttoaineita korvataan sähköllä esimerkiksi liikenteessä ja lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä. On tärkeää todeta, että uusiutuvan lisäys ei tuo uutta sähköntuotantoa muuten kuin tuulivoiman osalta. Muilta osin uusiutuvilla vain korvataan muita polttoaineita - liikenteessä polttonesteitä, ja sähkön ja lämmöntuotannossa turvetta, hiiltä ja kaasua.

Hyvä on kysyä, mikä on vihreiden vaihtoehto kotimaiselle ydinvoimalle? Eilisen keskustelun perusteella rehellisin vastaus lienee venäläinen ydinvoima tai sitten omien työpaikkojemme alasajautuminen. Varsinaista hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaavaa realistista vaihtoehtoa ei vihreillä ollut ainakaan eilisessä keskustelussa esittää.

Suomen teollisuuden menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus valmistavat vientituotteita, joiden tekemiseen kuluu paljon energiaa vaikka energiatehokkuutta lisätäänkin. Siksi erityisesti sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat teollisuudelle tärkeitä kilpailukykytekijöitä. Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja energiansaannista huolehtimisen rinnalla vahvasti tähdätään siihen, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä, innovaatioita ja tuotteita nopeasti kasvaville uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille markkinoille.

Siksi sinivihreä järki-ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu sekä uusiutuvaan energiaan että suomalaiseen ydinvoimaan. Molempia tarvitaan yhtä lailla siirtymisessä saastuttavista fossiilisista energialähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti päästöttömiä energialähteitä. Tuetun uusiutuvan energian rinnalla tarvitsemme ydinvoimaa, jonka etuja ovat päästöttömyys sekä markkinaehtoisuus. Ydinvoimaloihin ei tarvita valtion tukea tai veronmaksajien rahoja.

On olennaista alleviivata, että ydinvoimalupien ehtona on maailman tiukimpiin kuuluvien turvallisuusnormien täyttäminen ja noudattaminen sekä rakentamisen että käytön aikana. Energiapaketin seurauksena Suomi tavoittelee 100-prosenttista sähköomavaraisuutta v. 2020 mennessä.

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi