Päiväkirja

Raiskauksista ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä langetetut lievät tuomiot ovat koetelleet kansalaisten oikeustajua jo pitkään. Oikeusministeri Braxin on syytä herätä kestämättömään tilanteeseen ja vihdoin ryhdyttävä toimiin, jotta seksuaalirikoksia koskevat lait saadaan ajan tasalle. On täysin käsittämätöntä, että monista puheista ja lukemattomista vaateista huolimatta lainsäädäntö ei ole päivitetty vastaamaan 2000-luvun yleistä oikeudentajua ja rikosten vakavuutta vastaavaksi.

Puistattavia esimerkkitapauksia nykytilanteen kestämättömyydestä tulee julkisuuteen jatkuvasti. Helsingissä 40-vuotias mies käytti seksuaalisesti hyväkseen lievästi kehitysvammaista 13-vuotiasta tyttöä, jonka mies oli tavannut ostoskeskuksessa. Mies oli tytön kanssa kaksi kertaa sukupuoliyhteydessä. Käräjäoikeus langetti miehelle vain puolentoista vuoden ehdollisen tuomion. Talvella poliisi sai vain ehdollista vankeutta, kun tämä oli juottanut 16-vuotiaan tytön humalaan ja raiskannut hänet kahdesti.

Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Amnestyn mukaan Suomi on uudistanut hitaasti seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöään. Amnestyn mukaan Suomi kykenee Pohjoismaista heikoimmin suojelemaan uhrien oikeuksia. Useat asiantuntijat, kuten esimerkiksi rikosoikeuden professori Terttu Utriainen, ovat ihmetelleet, että raiskauksista saa Suomessa usein vain ehdollisia tuomioita ja käytössä on rangaistusasteikoiden lievin pää. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja useat oikeusoppineet pitävät lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia liian lievinä.

Raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin vakavia rikoksia, joihin liittyy usein elinikäiset vaikutukset uhrin henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Traumaattiset vaikutukset ulottuvat usein myös uhrin lapsiin ja perheeseen sekä muuhun lähipiiriin. Raiskauksista langettavien tuomioiden pituus jää kuitenkin usein väkivaltarikoksen tai talousrikoksen normaalitasoa lyhyemmäksi.

Suomen rikoslaissa on paljon säädöksiä, joilla tuomioita lievennetään. Kuitenkaan pykäliä rangaistuksien koventamiseksi ei juuri ole. Tällä hetkellä raiskauksista annettavat ehdolliset tuomiot muistuttavat lähinnä varoituksen saamista. Lisäksi 90-luvulta lähtien tapaukset ovat olleet salaisia, jonka vuoksi tuomarit ja syyttäjät eivät ole osanneet vertailla tekoja keskenään. Tekojen ollessa erilaisia, rangaistuskäytäntö on perustunut heikkoihin tietoihin.

Lisäksi laissa rikoksia lähestytään lähinnä tekijän näkökulmasta. Tuomioita on perusteltu lähinnä väkivallan määrällä. Kuitenkin raiskaus on aina rikos koskemattomuutta kohtaan. Silti niistä tuomitaan usein lievemmin kuin väkivaltarikoksista.

Jätin asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen toimista lainsäädännön muuttamiseksi, jotta seksuaalirikoksista langetettavat tuomiot vastaisivat rikoksien vakavuutta ja yleistä oikeudentajua, ja että rangaistuskäytännöt olisivat yhteneväiset. On täysin mahdotonta hyväksyä nykytilannetta, saatikka löytää perusteluja sille, ettei nykyistä lainsäädäntöä korjattaisi. Odotan mielenkiinnolla kysymyksiini ministeri Braxin vastausta.