Päiväkirja

Eduskunta aloittaa tänään Kreikan lainapakettiasian puimisen. EU-maiden valtiovarainministerit lupautuivat lainaamaan Kreikalle 80 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämän lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF lainaa 30 miljardia. Suomen osuus euromaiden lainasta on vähän alle kaksi prosenttia eli lähes 1,6 miljardia euroa. Pakettia ei voi purematta niellä, vaan asiaa on tarkkaan puitava ja viileä harkinta säilytettävä. On kylmästi arvioitava mikä vaihtoehto on suomalaisille pienempi paha ja ennen kaikkea, mitä voimme vielä tehdä Kreikan kaltaisen kriisin leviämisen estämiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi.

Selkeästi pienempi paha näyttää olevan Kreikan lainapaketin hyväksyminen kuin sen hylkääminen. Jos me emme auta Kreikkaa, on suuri todennäköisyys, että lasku siitä olisi paljon mittavampi kuin hallituksen lainaesitys. Kreikan maksukyvyttömyyteen ajautumisen vaikutuksia on mahdoton tarkkaan arvioida, mutta varmaa on, että vaikutukset ovat vaarassa leikata idulla olevaa talouden elpymistä ja veisivät todennäköisemmin uuteen taantumaan. Kreikka-päätös tehdäänkin ennen muuta Suomen ja muiden maiden vakaan talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi.

Selvää on, mutta silti on sanottavaa ääneen myös se, että ei ole varmaa, että saamme takaisin kaikki lainattavat eurot korkojen kera vaikka riskin pienentämiseksi on tietenkin tehtävä kaikki voitava. Lainapakettiin liittyy monia muitakin suuria ja riskialttiita poliittisia kysymyksiä, kuten miten sen käy muissa Euroopan unionin parlamenteissa ja miten Kreikka saa sopeuttamistoimet toteutettua. Kreikan talouden tervehdyttämistoimien suuruusluokka on 30 miljardia euroa, mikä tarkoittaa menoleikkauksia, veronkorotuksia ja monia mittavia uudistuksia etupainotteisesti, joista yksi on eläkejärjestelmän uudistaminen. Aivan välttämätöntä on, että Kreikan talouskuri on ankaraa ja uskottavaa.

Euromaiden apupaketti Kreikalle ei ole ainakaan vielä riittänyt vakuuttamaan markkinoita. Sijoittajia epäilyttää, kykeneekö Kreikka toteuttamaan lainojen ehtona olevan ankaran säästöohjelman. Se mietityttää varmasti myös meitä edustajia Suomen eduskunnassa. Huolta aiheuttaa myös se, tarttuvatko Kreikan ongelmat esimerkiksi Portugaliin tai Espanjaan. Ekonomistit laskevat, että apua tarvitaan peräti 500 miljardia euroa, jos kriisi leviää edelleen muihin EU:n heikkoihin talouksiin. Tämä olisi jo kestämätön tilanne.

Tartuntavaarankin takia Kreikan tilanne on saatava vakautettua mahdollisimman pian ja siksi Euroopan parlamenttien on oltava vaikeissa päätöksissään nopeita. On myös arvioitava tilannetta laina-asiaa laajemmin. Suurin kysymys on mitä tehdä, että onnistuisimme luomaan luottamuksen ja vakiinnuttamaan tilanteen? Millä keinoin estää uusi pankkikriisi? Pakko on myös kysyä, onko edessä lama vaikka hyväksymmekin lainapaketin?

Kreikan tapaus osoittaa sen, miten elintärkeää Euroopan unionille on tiivistää talouspoliittista koordinaatiota. Vastaavan toistumisen ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan tehostettua keskinäistä seurantaa ja valvontaa, mutta myös tehokkaita sanktioita, jotka saadaan tarvittaessa käyttöön nopeasti. Komissio on antamassa tähän liittyviä esityksiä lähiaikoina ja on tärkeää, että myös niistä päästään nopeasti sopuun niin etteivät euromaat voi jatkossa lipsua sovituista tavoitteista kuten koira veräjästä ja Kreikka totuudesta. Eduskunnan on syytä kuulla myös hallituksen kaavailut sanktioasiassa. Kreikan tapaus on nyt viimeistään opettanut sen, että ei riitä, että Suomi on EU:n mallioppilas vaan kaikkien on noudatettava pelisääntöjä.