Riittävä uni on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia. On hyvin huolestuttavaa, että useat tutkimukset osoittavat suomalaisten lasten valvomisen lisääntyneen. Väsynyt lapsi näkyy arjessa monina ongelmina. Liian vähän nukkunut lapsi on ärtynyt ja ylivilkas. Lasten valvomiseen ja vähäiseen uneen ovat johtaneet monet syyt eivätkä vähimpiä ole TV, tietokoneet, internet eikä myöhään venyvät harrastukset. Itse tunnustan valvottaneeni lapsia sellaisina päivinä kun olen tullut myöhään töistä tai työmatkalta, että ehtisin olla edes vähän lasten kanssa. Työelämän kiireet ja työpäivät ovatkin monessa perheessä osasyy iltojen venymiseen.

Lasten ja nuorten jatkuva unenpuute ei aiheuta vain kiukkuisuutta, vaan se on myös uhka lasten kasvulle ja kehitykselle. Unta tarvitaan myös oppimiseen, sillä unessa aivot palautuvat ja päivällä opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Jatkuva univaje voi edistää joidenkin sairauksien, kuten diabeteksen syntymistä. Sanomatta on selvää, että lapsen kannalta on välttämätöntä, että riittävästä unesta ja ajoissa nukkumaan menemisestä tehdään osa arkea.

Lapset ja nuoret tarvitsevat vuorokaudessa unta noin 8-10 tuntia. Suomessa murrosikäiset lapset nukkuvat yöllä keskimäärin tunnin verran vähemmän kuin muut eurooppalaiset lapset. On sanottu, että suomalaiset lapset ovat Euroopan väsyneimpiä.

Kouluterveystutkimuksessa seurataan lasten hyvinvointia ja on tärkeää, että niiden tuloksia lasten elintavoista myös käytetään kunnissa ja kouluissa hyväksi. Hyvä tapa nostaa esille niin lasten unenpuute kuin muita koulunkäyntiä vaikeuttavia, sekä lasten hyvinvointiin liittyviä tutkimuksessa esille tulevia asioita on vanhempainilta. Vanhempainillat ovat vielä osin käyttämätön voimavara tukea vanhemmuutta.

Riittävän unen turvaamisessa on vanhemmilla ehdoton päävastuu. Harva lapsi tai nuori osaa itsenäisesti huolehtia ajoissa nukkumaanmenosta, vaan vanhempien tehtävä on asettaa rajat. Vaikka nuorelta sujuu monet arjen asiat hyvin, niin erityisesti nukkumaanmenoa on usein harjoiteltava ja valvottava. Ajoissa nukkumaanmeno on kuitenkin fiksu tapa. Fiksumpi kuin ne ehdotukset, joita aika ajoin saan: siirtää koulun aloitusaikaa myöhemmäksi lasten väsymyksen vuoksi.

Riittävän unen lisäksi on myös unen laadulla merkitystä. Jokaisella perheellä ja lapsella on oma tapa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Iltasatu on keinoista parhaimpia. Lukemisella on montaa hyvää puolta, mutta aina se tarinakaan ei ole se tärkein. Yhdessäolo, aikuisen aika, sylissä oleminen sekä mahdollisuus rauhassa keskustella ovat usein päivän parhaita hetkiä. Vaikka lapset ovat isompiakin, niin iltasatuhetki ja aikuisen läsnäolo ovat tarpeen.