Päiväkirja16.12.2010 13.12.2010 09.12.2010 02.12.2010 22.11.2010 19.11.2010 16.11.2010 09.11.2010 02.11.2010 29.10.2010 18.10.2010 10.10.2010 8.10.2010 29.09.2010 23.09.2010 22.09.2010 14.09.2010 10.09.2010 06.09.2010 27.08.2010 09.08.2010 05.08.2010 04.08.2010 02.07.2010 28.06.2010 18.06.2010 16.06.2010 10.06.2010 31.05.2010 25.05.2010 17.05.2010 12.05.2010 04.05.2010 21.04.2010 17.04.2010 09.04.2010 01.04.2010 26.03.2010 19.03.2010 12.03.2010 05.03.2010 03.03.2010 11.02.2010 07.02.2010 29.01.2010 21.01.2010 15.01.2010
|
16.06.2010 Minihallitusneuvotteluissa sovittava vanhemmuuden kustannusten korvaamisestaEnsi viikonloppuna sinivihreä hallitus tekee pääministerin vaihdokseen liittyen hallitusohjelmatarkistuksia. Tarkoitus on katsoa hallituksen toimia erityisesti talouden ja työllisyyden osalta. Tämä on viisasta ja välttämätöntä. Tulevissa minihallitusneuvotteluissa on sovittava, miten lunastetaan nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu lupaus jakaa työnantajalle koituvat vanhemmuuden kustannukset tasapuolisemmin ja lisätä yhteiskunnan rahoitusosuutta. Hallituskausi on lopuillaan, mutta asiassa ei ole vieläkään edetty. Tämä lupaus on erityisen tärkeä pitää, sillä kyse on naisyrittäjyyden suurimman jarrun sekä koko työelämää leimaavan tasa-arvohäpeätahran poistamisesta. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain ahkeruudella ja siksi hallituksen on priorisoitava toimia, jotka edistävät yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle useita kymmeniä tuhansia euroja toimialasta riippuen. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon edistämisen ohella työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista. Vakava tosiasia on, että niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset.
|
