Valmisteilla oleva verouudistus on nostanut verotuksen keskustelun keskipisteeseen. Puheenvuoroja on ollut monenlaisia ja vapaa innovointi onkin tärkeää. Professori Matti Tuomalan tänään Helsingin Sanomissa esitetty ajatus, että ikä voisi määritellä ihmistä niin paljon, että se olisi verotuksen perusta, on vähintäänkin kummallinen. Tuomala esittää, että nuorille, keski-ikäisille ja vanhoille olisi omat veroasteikkonsa. Ikäasteikkojen sisälle rakennettaisiin oma progressiivinen verotuksensa. On sinänsä jo melkoinen kysymys ja rajanveto, kuka meistä on vanha ja kuka nuori. Esitys johtaisi suuriin epäoikeudenmukaisuuksiin ja ikäsyrjintään.

Iän ja tulojen välillä voi olla systemaattinen riippuvuus, mutta vain keskimäärin. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Ihmisten työurat ja palkkakehitys ovat erilaisia eivätkä ne noudata tiettyä ennakoitua kaavaa. Vakaan ja vakinaisen työpaikan sijaan monen työura koostuu silppu- ja pätkätöistä. Ihmisten työelämää tai muutakaan elämää ei voi kategorisoida iän perusteella. Työtä tehdään, lapsia hankitaan ja opiskellaan yksilöllisesti. Jossain vaiheessa on maksettava asunto- ja opintolainat. On vaikea nähdä, että Tuomalan ajatus tasata tuloja ikäluokkien välillä ja sisällä lisäisi hyvinvointia. Tuomalan ajatus siitä, että verottaja ohjaisi ratkaisuja, jotka nyt ovat ihmisten päätettävissä, on vieras.

On reilumpaa, että verotus perustuu tuloihin. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista, kannustaa työhön ja yrittäjyyteen sekä fiksuihin ympäristötekoihin. On nurinkurista etsiä ikäluokkia, joissa työn kannattavuutta vähennettäisiin. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa ja työurien pidentämisessä on tehokkainta, että työhön kannustetaan kaikissa ikäluokissa ja kaikissa työurien vaiheissa ja että työelämää kehitetään. Työurien pidentämisen tulee olla työelämän laadun parantamista.

Nykyinen työtulojen verotuksen peruslähtökohta palvelee ajatusta, että tulojen kasvaessa maksetaan enemmän veroa. Verotus on kireimmillään, kun tuloja on eniten. Verojärjestelmämme on jo riittävän monimutkainen ja voi puhua jo viidakosta, jos mukaan otetaan sosiaaliturvajärjestelmä sekä palvelumaksut. Ehdotettu malli eri ikäluokkien omine verotaulukoineen olisi niin monimutkainen, että tavoite tarkasta, tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta verotuksesta jäisi haaveeksi. Työhön kannustamiseen onkin löydettävä muita keinoja. Kokoomus on omalta osaltaan sitoutunut siihen, ettei työn verotusta ensi vaalikaudella ainakaan kiristetä. Siinä on hyvä lähtökohta.