Pätkätyötä tekevillä on oltava mahdollisuus pitää lomaa. Tällä hetkellä pätkä- ja silpputöitä tekevällä on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta pitää pidempää yhtäjaksoista ja etukäteen suunniteltua vuosilomaa. Pätkätyöntekijällä on jokaisen työsuhteen jälkeen oikeus saada käyttämättä jääneiden lomapäivien mukainen lomakorvaus, mutta todellista mahdollisuutta lomavapaan pitämiseen ei useinkaan ole. Pätkissä eri työnantajille työskentelevän työntekijän työhönsidonnaisuus ja varallaolo jatkuu siis ympäri vuoden.
Hyvä keino turvata lomat on toteuttaa vuosilomapankki, joka mahdollistaisi oikeuden kerätä erilaisista pätkätöistä lomia säästöön. Pätkätyötä tekevä saisi myös itse päättää, minkä työsuhteen välissä hän lomansa pitää. Nykyisin pätkätyöläiset saavat lomansa rahana aina työsuhteen päättyessä.
Pidän hyvänä, että sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lomarauhamallin. Työntekijä voisi jäädä lomalle pätkätyönsä päätyttyä, ja loma rahoitettaisiin edellisestä työsuhteesta kertyneillä lomakorvauksilla. Ja kun henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi, hänen ei tarvitsisi vastaanottaa lomansa aikana töitä.
Lomarauha on hyvä askel eteenpäin, mutta työtä on jatkettava. Tavoitteena on oltava lomapankkijärjestelmä. Lomapankki ei ole kustannukseton, mutta siihen investointi kannattaa. Se edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista, ja on näin hyvä keino työurien pidentämisessä.
Pätkätyötä tekevien mahdollisuus lomiin on tasa-arvokysymys. Määräaikaista työtä 2000-luvulla on tehnyt naisista lähes 20% ja miehistä hieman yli 10 %. Etenkin naisilla on paljon määräaikaisia työsuhteita vielä perheen perustamisiässä. Kyse on myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Pätkä- ja silpputöitä tekevillä pitää olla mahdollisuus pitää halutessaan lomia lasten ja perheen kanssa yhtäaikaisesti.
