Itämeren ja Saaristomeren pelastamiseksi on tehty lukemattomia lupauksia. Sinivihreän hallituksen ohjelmassa Itämeren suojelu on linjattu ympäristöasioiden painopisteeksi. Viimeksi Baltic Sea Summit -kokouksessa ex-pääministeri Vanhanen lupasi, että valtio satsaa enemmän Itämeren ja myös Saaristomeren hoitoon. Ensi vuoden talousarvioesitys loistaa kuitenkin näiden lupausten osalta tyhjyyttä. 

Itämeren kannalta on kuolemanvakavaa, että suojelutavoitteet ovat vaarassa livetä hallituksen käsistä. Tilannetta vaikeuttaa se, että ympäristöministeriön luonnonsuojelun voimavarat on muutoinkin vuoltu hyvin ohueksi. Rahoja tarvitaan aivan erityisesti Saaristo- ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua kehittävään Teho-hankkeen jatkoon ja laajentamiseen. Maatalous on Itämeren suurin kuormittaja ja siksi toimivaksi tutkitun Teho-hankkeen pysähtyminen olisi turmiollista. Voimavarat jäisivät puuttumaan myös mm. vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuusohjelma VELMULTA, metsätalouden ja turvetuotannon kuormituksen vähentämishanke TASOlta sekä Baltic Sea Action -kokouksessa luvatulta ravinteiden kiertoa selvittävältä työryhmältä, jonka puheenjohtajaksi on nimetty Matti Vanhanen.

Kuitenkin samaan aikaan MMM:n budjetissa on varaa jopa porskuttaa. Maatalouden markkinointiin on suunnattu useita miljoonia ja rahoja käytetään jopa ruokareseptien julkaisemiseen Internet-sivuilla. Tilanne kuvastaa sitä, että hallituksen on syytä elokuun budjettiriihessä katsoa vielä kerran valtion budjetin mittavaa reilun 50 miljardin euron kohdentamista. Sisäisiin menonsiirtoihin ja tärkeimpien hankkeiden priorisointiin on vielä selvää tarvetta. Varojen siirtoa on jatkettava ennakkoluulottomasti yli hallinnonalojen sekä momenttirajojen, jotta painopistealueiden tavoitteet voidaan toteuttaa. Sinivihreän hallituksen on elokuun budjettiriihessä syytä yhdessä arvioida budjetin kokonaisuus ja varmistaa se, että Itämeren suojeluun välttämättömät voimavarat sisältyvät eduskunnalle annettavaan talousarvioesitykseen.

Hallituksen on syytä arvioida kokonaisuudessaankin Itämeren suojelun tilannetta. Hiljattain eduskunnassa käsitelty Itämeri-selonteko osoitti, että nyt hihojen käärimisen paikka. Eduskunnan yhteenveto oli yksimielinen ja selkeä: Hallituksen selonteossaan esittämät toimet eivät ole riittäviä. Lisätoimia ja vaikuttavuutta tarvitaan nopeasti! 

Maatalouden kuormituksen vähentämisessä on aivan erityisesti ponnisteltava. Maataloudelle asetetusta tavoitteesta päästöjen alentamiseksi 30 prosentilla vuoteen 2015 mennessä ei voida joustaa. Koko Itämeren alueella maatalouden kokonaiskuormitus on 50 prosenttia. Suomessa maatalous vastaa fosforikuormituksesta jopa 60 prosenttia. Suomi ei kykene saavuttamaan asetettuja tavoitteita Itämeren suojelutyössä ellemme saa selkeästi vähennettyä maatalouden kuormitusta.

Maatalouden ympäristötuki on viipymättä uudistettava niin, että se kannustaa tehokkaasti ympäristöystävällisiin viljelykeinoihin. Viljelijän on halutessaan voitava valita selvästi nykyistä minimitasoa ympäristöystävällisempi tuotantotapa. Näin saisimme markkinoille Itämeren kannalta ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita ja kaupan sekä kuluttajat mukaan pelastamaan Itämertamme.

Itämeri-selonteko oli rampa siltä osin, että siinä on lueteltu toimia, mutta toimien vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi on vajavaista. Itämeren suojelun tueksi tarvitaan uudenlaista arviointia ja tutkimuksen koordinointia, jotta jatkossa voidaan valita kustannustehokkaimmat keinot. Selonteon yhteydessä hallitusta kannustettiinkin toimiin, että jatkossa valtion talousarvioon kootaan yhteen Itämeren suojelun voimavarat. Näin saadaan kokonaiskuva tilanteesta ja ympäristöohjausta voidaan tehostaa niin, että valitut toimet johtavat kustannustehokkuuteen ja parhaisiin ympäristöhyötyihin. Myös tämä koonti on nyt syytä tehdä viivytyksettä.

Jos hallitus ei budjettiriihessä onnistu huolehtimaan Itämeren suojelun voimavaroista, on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hoidettava asia. Se olisi sinivihreälle hallitukselle imagotappio ja iso kömmähdys, varsinkin kun monilla muilla saroilla hallitus on tehnyt mittavia harppauksia ympäristöfiksussa politiikassa.