(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)

Arvoisat yrittäjyyskasvatuksen kehittäjät,
Hyvät naiset ja herrat,

Minulla on ilo tuoda opetusministeriön ja koko valtioneuvoston tervehdys Yrittäjyys Aallonharjalle -seminaariin.

Yrittäjyys ja yrittäjyyden edistäminen on Suomen menestyksen kannalta erittäin keskeinen teema. Yrittäjyys onkin vahvasti läsnä Sinivihreän hallituksen agendalla. Tämä näkyy siinä, että yksi kolmesta politiikkaohjelmastamme keskittyy Työn, yrittämisen ja työelämän kysymyksiin. Taustalla on huoli hyvinvoinnin rahoituspohjan kestämisestä, kun työikäinen väestö alkaa ensimmäistä kertaa historiamme aikana pienentyä. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä työpanoksen pienentymistä siitä huolimatta, että työikäisten lukumäärä vähenee. Samalla tuottavuuden merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana korostuu.

Suomessa on nyt enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Yrityksiä oli vuoden 2007 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 258 000 kappaletta. Nettolisäystä edelliseen vuoteen nähden oli noin 8000 yritystä.

Lukumäärän kasvun perusteella arvioituna yrittäjyysaktiivisuus näyttäisi siis Suomessa olevan varsin korkealla tasolla. Samaan hengenvetoon on valitettavasti todettava, että riskinotto näyttää olevan vähäistä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten halukkuus yrittäjäksi on korkeintaan keskitasoa. Suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on peräti matalin, kun kysytään, valitsisiko mieluummin palkkatyön kuin yrittäjäuran. Turvallinen palkkatyö ja vähäisemmät riskit houkuttavat enemmän

Meillä Suomessa nopean kasvun yritysten määrä on vain runsaat 2 prosenttia. Muualla osuus on tyypillisesti 3-5 prosenttia. Yleisesti ajatellaan, että Suomeen tarvittaisiin pari uutta "Nokiaa". Näin varmasti on. Huomio pitääkin kiinnittää siihen, että näiden kansainvälisesti toimivien ja globaaleilla markkinoilla menestyvien yritysten kasvualustaksi tarvitaan suuri joukko lupaavia kasvuyritysituja, joista menestyksekkäimmät voivat kehittyä globaaleiksi toimijoiksi. Tällä hetkellä tämä kasvupohja on Suomessa liian ohut.

Kasvuyrittäjyyteen liittyy usein innovativiivisuus ja teknologinen osaaminen, joiden kehittämisessä ja hallitsemisessa koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli. Innovaatiojärjestelmämme on maailman huippua. Olemme vahvistamassa sitä edelleen uuden innovaatiostrategian myötä. Suomen yhteenlaskettu vuotuinen t&k-panostus on kuusi miljardia euroa. BKT-osuudella mitaten olemme maailman johtavien maiden joukossa, vaikka vielä olemme jäljessä itse asettamastamme 4 prosentin tavoitteesta. Mutta todella voi sanoa, että meillä siis on hyvät edellytykset ja vahva perusta onnistua yrittäjyyden ja yrittäjämäisen otteen vahvistamisessa.

Yrittäjyyden edistämisessä yrittäjyyskasvatus on aivan keskeisellä sijalla. Työelämää ja yrittäjyyttä tukevia tavoitteita on asetettu kaikille kouluasteille - peruskoulusta lähtien. Korkeakoulujen osalta korostetaan yrittäjämäiseen asenteen vahvistamista sekä ammatillisten valmiuksien kehittämistä. Yrittäjyyden kehittämisessä näen koulutuksen ja työelämän tiiviit yhteydet välttämättöminä kaikilla koulutusasteilla.

Hyvät kuulijat,

Yrittäjyyden ja työelämän tuntemuksen sekä niihin liittyvien taitojen kartuttaminen aloitetaan jo perusopetuksessa. Yrittäjyysvalmiuksien vahvistaminen on jo huomioitu peruskoulun ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä. Kaikissa kunnissa ovat käytössä uusiutuneet opetussuunnitelmien perusteet, joissa oppilaiden yrittäjyysvalmiuksia kehitetään aihekokonaisuuden "osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys" alla. Tämä aihekokonaisuus tulee sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin ja sen tulee näkyä koulun toiminnassa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa taas on aihekokonaisuutena "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys". Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa yrittäjyyden aihekokonaisuuden toteuttamisen monimuotoisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ja ainakin muutamat lukiot ovat painottaneet yrittäjyyttä valtakunnallisen opetussuunnitelman puitteissa.

Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmia koskeva uudistamistyö on parhaillaan käynnissä. Ammatillisissa perustutkinnoissa on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet sisällyttää yrittäjyyteen liittyviä opintoja perustutkintoihin.

Yrittäjyyttä painottavana koulutuskokeiluna toteutetaan liiketalouden perustutkinnon yrittäjän koulutusohjelma (yrittäjämerkonomi). Koulutus on suunniteltu yrittäjyyshenkisille ja yrittäjänä toimimisesta kiinnostuneille. Se sopii myös perheyrityksen tuleville jatkajille. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on antaa laaja-alainen kaupan ja hallinnon alan perusosaaminen sekä valmiudet toimia yrittäjänä jollain alalla.

Ammattitutkintoja uudistettaessa pyritään siihen, että yhä useammin yrittäjyys kirjoitetaan joko tutkinnon pakollisiin sisältöihin kuuluvaksi tai yrittäjyys on vaihtoehtoisena tutkinnon osana.

Hyvät naiset ja herrat,

Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutusta vahvistetaan muodostamalla koko opiskelijan opintokaaren läpäiseviä yrittäjyyspolkuja. Ammattikorkeakoulujen yhtenä opetuksen kehittämisen painopisteenä on opiskelijan ja työelämän välisten suhteiden syventäminen systemaattisesti opintojen aikana.

Opintoihin kuuluvat opinnäytetyöt kytketään työelämään ja opiskelijat suorittavat opintoihin kuuluvaa harjoittelua pk-yrityksissä tai omassa yrityksessään. Ammattikorkeakouluopetusta kehitetään myös kytkemällä työelämäläheinen tutkimus- ja kehitystyö tiiviimmin osaksi opetusta. Yrittäjyyttä tukee myös se, että suurimmalla osalla ammattikorkeakouluja on oma esi- tai yrityshautomo.

Yrittäjyysopinnot ovat myös kaikkien yliopisto-opiskelijoiden saavutettavissa. Peräti viidessä yliopistossa yrittäjyys on myös mahdollista valita pääaineeksi taloustieteissä. Sen sijaan yrittäjyyskasvatuksen tarjonta on vaatimattomampaa. Yliopistojen yrittäjyysopintojen vahvistamiseksi pidän tärkeänä, että henkilökohtaisia opintosuunnitelmia laadittaessa tuetaan opiskelijan työuran hahmottamista ja nähdään yrittäjyys yhtenä mahdollisuutena.

Korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen sisältöjen on oltava ajan tasalla ja palveltava parhaalla mahdollisella tavalla palvelee työelämän ja yritysten muuttuvia osaamistarpeita. Tutkimusaiheet voivat monipuolisesti palvella työelämän ja innovaatiotoiminnan tarpeita. Työelämä hyötyy korkeakoulujen monipuolisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja osaavammasta työvoimasta. Tämä voi toteutua vain tiiviissä vuorovaikutusta työelämän, yritysten ja alueiden kanssa.

Meneillään oleva yliopistoreformi tarjoaa monia hyviä keinoja vahvistaa yrittäjyyden roolia yliopistoissa. Eräs konkreettinen keino on tavoitteemme vahvistaa yliopistojen hallituksia lisäämällä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten määrää. Tämä tuo yliopistoille lisää mahdollisuuksia vahvistaa yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan - myös yritysten kanssa.

Hyvät kuulijat,

Tällä hetkellä yrittäjyys näyttäytyy kuitenkin suomalaisissa yliopistoissa vielä suhteellisen marginaalisena ilmiönä. Huolimatta yleisestä yrittäjyysmyönteisestä ilmapiiristä, yrittäjyyttä ei oikein koeta yliopistojen omimmaksi alueeksi. Esimerkiksi monitieteellisissä yliopistoissa yrittäjyys nähdään usein kauppakorkeakoulujen tai teknillisten yliopistojen toimintaan paremmin sopivaksi. Kauppakorkeakouluissa taas korostetaan yrittäjyyden konkreettista substanssia, jolloin katseet kohdistuvat monitieteellisiin ja teknillisiin yliopistoihin. Taidekorkeakouluissa opiskelijat työllistävät usein itsensä, mutta toimintaa ei yleensä mielletä yrittäjyydeksi. Tässä tarvitaankin selkeästi uutta ajattelua.

Kasvuyrittäjyydessä nähdään akateemisilla olevan merkittävä rooli. Laajasti ajatellen kyseessä on eräänlainen paradigman muutos: siirtymä palkkatyöyhteiskunnasta yrittäjyysyhteiskuntaan. Paradigman muutos vaikuttaa laajasti yliopistojen toimintatapoihin sekä yliopistojen ja yrittäjyyden väliseen suhteeseen.

Suomalaisten korkeakoulujen tulee pohtia rakentavasti, miten ne voivat omilla toimillaan tukea yrittäjyyden vahvistamista. Korkeakoulujärjestelmämme rakenteellinen kehittäminen, niin Aalto-yliopisto kun ammattikorkeakoulukentässäkin tapahtuneet merkittävät ratkaisut, antavat mahdollisuuden pohtia korkeakoulutoiminnan kehittämistä yrittäjyyden vahvistamisen näkökulmasta. Erityisesti, miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat edesauttaa kasvuyritysten syntymistä. Tämä ei tarkoita yliopistojen muuttamista yrityshautomoiksi. Pikemminkin niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin tulisi pohtia, miten ne haluavat vastata edellä mainitsemaani paradigman muutokseen. Keinoja on monia ja jokaisen toimijan tulee rakentaa omien strategisten valintojensa pohjalle.


Hyvät Yrittäjyys aallonharjalle -seminaarin osallistujat,


Haluan lopuksi vielä muistuttaa, että yrittämiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen liittyy paljon asioita, joihin koulutuksella ja pelkästään opetusministeriön toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan. Yrittäjäpotentiaalia Suomessa on, mutta sen kanavoituminen aidoksi yrittäjyydeksi vaatii monia toimenpiteitä. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvää mielikuvamarkkinointia on kehitettävä yhteistyössä koulujen, yritysten ja myös meidän vanhempien kesken. Esikuvien merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Yhteisin ponnistuksin pystymme tukemaan yrittäjyyttä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta maallemme. Toivotan teille kaikille onnistunutta ja hedelmällistä päivää sekä rohkeutta ja kunnianhimoa työssänne. Nostetaan yhdessä yrittäjyys Aallon harjalle!