Puheet 2008

Kansalliset peruskoulupäivät
3.4.2008, Helsinki
Opetusministeri Sari Sarkomaa

Perusopetus on POP - perusopetus paremmaksi

(muutosvarauksin)

Arvoisat kuulijat, hyvät opettamisen ammattilaiset

Minulla on ilo olla opetusministerinä päättämässä tämän vuotisia kansallisia peruskoulupäiviä. Erityisen mukava on saada käyttää puheenvuoro heti lasten ja nuorten foorumin edustajien jälkeen.

Oli ilo kuulla koululaisten suusta, mikä heidän mielestään on tärkeää lasten oikeuksien toteutumisen ja opetuksen kehittämisen kannalta. Osallisuuden lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä lasten hyvinvointia ja lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen vahvistaminen onkin yksi hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman keskeisistä tavoitteista. Hyvä, että nuorten kuuleminen on myös täällä otettu vahvasti esiin.

Tänä vuonna kansallisilla peruskoulupäivillä on pohdittu peruskoulun tehviä ja sen tulevaisuuden näkymiä. Päivien teema on siten ollut erittäin ajankohtainen.

Sinivihreä hallitus täyttää pian vuoden. Koulutuksen ja osaamisen rooli on vahvasti esillä hallitusohjelmassa. Yksi hallituksen keskeinen painopiste on perusopetus.

Tavoitteenamme on kehittää perusopetusta niin, että se entistä paremmin vastaa erilaisten lasten tarpeisiin. JA niin, että koulu edistäisi nykyistä paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - mieluiten ennaltaehkäisevästi - reagoitaisiin orastaviin oireisiin. Keinovalikoimassa korostuvat opettajan aika oppilaalle, yhteistyö vanhempien ja kouluyhteisön sekä lasten lähiyhteisön kanssa.

Hyvät kuulijat,

Erilaisissa vertailuissa ja tutkimuksissa suomalaisen peruskoulujärjestelmän on todettu toimivan erinomaisesti. Pisa-tuloksissa teimme viime joulukuussa jälleen piste-ennätyksen. Tästä voimme olla erittäin ylpeitä. Hyvää peruskoulua ja opetusta ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan hyvät tulokset on ansaittava joka päivä maamme luokkahuoneissa uudestaan.

Katse on suunnattava eteenpäin ja huolehdittava hyvän opetuksen laadun edellytyksistä ja kehittämisestä myös tulevaisuudessa. Suomalaiseen perusopetukseen panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Ei liene liioiteltua sanoa, että Suomen tulevaisuus luodaan innovatiivisen opetuksen kautta nimenomaan perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Hyvät kuulijat,

Hyvä perusopetus ja lapsille hyvä peruskoulu edellyttävät lisävoimavaroja. Siksi jo hallitusneuvotteluissa sovimme siitä, että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat eurot on kohdennetaan perusopetuksen laadun kehittämiseen. Koko vaalikauden mittaisiin perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman toimiin on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä lisäpanostus lasten ja nuorten hyvinvointiin.

POP-ohjelman tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja sekä vahvistaa tuki- ja erityisopetusta sekä opinto-ohjausta ja oppilashuoltoa ja panostaa kerhotoimintaan. Näiden toimien lisäksi laadukkaat opetusmateriaalit ja taito- ja taideaineiden lisääminen ovat perustan luomisen a ja o. Näin todellakin voimme entistä paremmin vastata kouluissa lasten erilaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Tänä vuonna laadun kehittämisen painopisteinä ovat tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja oppilaanohjaus sekä koulujen kerhotoiminta.

Tammikuussa myönsimme yhteensä 11,8 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen.

Yli 230 kuntaa sai avustusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittämiseen. Tavoitteena on, että kunnat kehittävät opetusta siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen.

Valtion erityisavustusta oppilaanohjauksen kehittämiseen saa puolestaan lähes 140 kuntaa tai yksityistä koulutuksenjärjestäjää. Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan oppilaanohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon, ei mielikuviin, perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen.

Hyvät kuulijat,

POP-ohjelman kolmas kokonaisuus tänä vuonna on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen.

Jokaisella lapsella on oikeus vähintään yhteen harrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan elvyttämiseksi suuntaamme tänä vuonna noin 6 miljoonaa euroa.

Koulujen kerhotoiminta oli vakiintunutta ja vireää aina vuoteen 1991 asti. Lama-ajan rajuja säästöjä ei kerhotoiminnan osalta ole edelleenkään purettu. Tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa koulujen kerhotoimintaa kasvatetaan.

Koulujen kerhotoiminta on hyvä keino tavoittaa erityisesti lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena tällä hallituskaudella on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Erityinen tavoite on saada lisää liikunnallisia kerhoja lasten terveysliikunnan edistämiseksi.

Valtion erityisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että koulut ja kunnat järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa (esimerkiksi liikunta-, kieli-, ympäristö-, kuvataide- ja musiikkikerhoja) vähintään 3-5 tuntia viikossa. Näin todella lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja nuorille voidaan tarjota mielekästä toimintaa koulupäivän jälkeen.

Hyvät kuulijat,

Opetuksen laadun tai koulutusjärjestelmän kehittäminen ei ole mahdollista ilman korkeatasoista opetushenkilöstöä. Opettajuuden vaaliminen onkin yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Maailman parhaimmat koulut ovat vain maailman parhaiden opettajien ansiota.

Koulutuksen arviointineuvoston tuoreen arvioinnin mukaan opettajien ammattitaito ja professionaalinen asenne on kokonaisuutena hyvä ja varsin tasalaatuinen. Merkittäviä opetuksen tasa-arvoa vaarantavia tekijöitä ei ilmene. Tämä antaa kehittämistyölle hyvän perustan. Sen sijaan koulujen taloudellisissa toimintaedellytyksissä on eroja. Opettajien osaamisen eroja saattaa syntyä erilaisten täydennyskoulutuksen resurssien tai erilaisen oman osaamisen kehittämishalun perusteella.

Olen huolissani myös opettajien jaksamisesta. OAJ:n tiedot siitä, että yhä useampi pätevä ja kokenut opettaja siirtyy pois opetustehtävistä, ovat erittäin huolestuttavia. Valtakunnallisesti noin joka viides opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan ja pääkaupunkiseudulla näin tekee peräti joka kolmas. Jotta meillä riittää jatkossakin päteviä ja motivoituneita opettajia, on opettajien työolosuhteiden oltava kilpailukykyisiä ja houkuttelevia.

Perusopetuksen laadun parantamisen lisäksi opettajuuden vaaliminen on yksi kehittämissuunnitelman viidestä painopistealueesta.

Hyvät kuulijat,

Sinivihreä hallitus tarttuu tosissaan opettajien työolosuhteiden parantamiseen. Säädämme koulutuksen järjestäjille velvoitteen huolehtia opettajien täydennyskoulutuksesta. Mikä sen tärkeämpää kuin se, että opettajat voivat täydentää osaamistaan.

Opettajien ammattiosaamisen vahvistaminen on elintärkeää, jotta osaamistaso säilyy korkeana myös jatkossa. Tehtävä lakiuudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

Työn tueksi olen asettanut tammikuussa opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan, jonka jäsenet edustavat opetusalan viranomaisia ja järjestöjä, ammattijärjestöjä, kunta-alaa, läänejä ja yliopistoja.

Neuvottelukunnan tehtävänä on ennakoida opetustoimen henkilöstön osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia, seurata täydennyskoulutuksen tilaa ja kehittämistarpeita, tehdä ehdotuksia täydennyskoulutuksen suuntaamisesta ja toteuttamisesta sekä seurata opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen kehittämisen suunnitelmia muissa maissa. Neuvottelukunnan työn tueksi järjestämme huhtikuussa käynnistysseminaarin, jonka pääaiheena on opettajien työssäjaksaminen.

Opettajan työn on pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä. Täydennyskoulutuksen saatavuus on vain yksi työolosuhteisiin vaikuttava tekijä. Haluan myös kannustaa kuntia olemaan esimerkillisiä työnantajia. Opettajien pätkätyösuhteista on päästävä kaikissa kunnossa.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti perusopetuksen laatua tullaan kehittämään myös opetusryhmien kokoja pienentämällä. Koulutuksen arviointineuvosto tuoreessa perusopetuksen pedagogiikan arvioinnissa tuo esille, että opetuksen onnistumista vaikeuttavia tekijöitä ovat yleisimmin opetusryhmän liian suuri koko ja erityisesti opetusryhmien heterogeenisuus.

Ryhmäkoko onkin yksi aivan keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava seikka. Ylisuuriin oppilasryhmiin on puututtava. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua esimerkiksi kiusaamiseen. Olla läsnä lasten arjessa ilossa ja murheessa.

Ryhmäkoko on kuitenkin vain yksi koulutuksen laatuun vaikuttava tekijä. Tarkkaa säädöstä ei ryhmäkoosta tarvita, tästä tuntuu vallitsevan yksimielisyys niin koulutuksen järjestäjien kuin OAJ:n kesken, sillä tilanteet vaihtelevat, koulut ja ryhmät ovat hyvin erilaisia.

Hyvät kuulijat,

Osana POP-ohjelmaa olenkin käynnistänyt myös perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun. Kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaamisen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa se, että jokaisessa Suomen koulussa oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Aivan jokaisella koululaisella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja koulussa viihtymiseen. Tämän työn tueksi odotan työryhmältä ehdotuksia perusopetuksen laatukriteereiksi huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Laatukriteereiden ohjausryhmässä on laaja edustus toimialalta, mukana on niin opettajien, koulutuksen järjestäjien kuin vanhempien edustajia.

Koulukiusaamiseen on saatava nollatoleranssi.

Useat tutkimukset osoittavat, että jatkuvasti vakavan kiusaamisen uhreiksi joutuneet lapset kärsivät myöhemmin muita selvästi enemmän ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta.

Arvioiden mukaan noin 10 prosenttia oppilaista perusopetuksessa on koulukiusattuja. Määrä on liian suuri. Jokaisella suomalaisella koululaisella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön.

Kun kiusaamista havaitaan, on siihen puututtava heti. Tämä voi tuntua joskus vaikealta. Hyvää tahtoa kiusaamisen lopettamiseen löytyy, mutta keinoja ei ole. Koulukiusaamiseen suhteen on kuitenkin noudatettava ehdotonta nollatoleranssia.

Tavoitteena on puuttua kiusaamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin kiusaaminen muuttuu systemaattiseksi toiminnaksi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen on kouluyhteisön kaikkien jäsenten - oppilaiden, vanhempien, opettajien ja meidän koulupäättäjien - yhteinen haaste. Keskeistä on rohkeus tuoda asia esille, jolloin tilanteen pysäyttäminen on mahdollista.

Opetusministeriö rahoittaa Turun yliopistossa kehitettävää KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista.

KiVa Koulu -toimenpideohjelmassa löydetyt hyvät käytännöt on levitettävä mahdollisimman laajasti kouluihin. Tavoitteena on luoda konkreettisia välineitä opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön.

Hyvät naiset ja herrat,

Lopuksi haluan vielä nostaa esiin yhden lasten ja nuorten hyvinvointiin keskeisesti liittyvän teeman, nimittäin lasten ja nuorten liian vähäisen liikkumiseen.

Tällä hetkellä vain kolmasosa suomalaislapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yksi keskeinen syy vähäiseen liikkumiseen on liikuntaan houkuttelevien olosuhteiden puuttuminen lasten lähiympäristöstä. Koulun pihojen kuntoon laittaminen on tässä yksi konkreettinen keino. Koulupihojen kehittämisen ohella myös varsinaisia koululiikuntatunteja on lisättävä. Tässä aion toimia. Olen myös esittänyt kasvavien veikkausvoittovarojen kasvun ohjaamista lasten ja nuorten terveysliikuntaan. Liikuntakerhotoimintaan tarvitaan lisäresursseja.

Olenkin käynnistänyt valtakunnalliset liikuntatalkoot lasten liikunnan lisäämiseksi. Lasten ja nuorten liikkumattomuutta voi verrata tikittävään aikapommiin, jonka purkaminen vaatii monenlaisia keinoja ja monia toimijoita. Koulu ei selviydy tästä tehtävästä yksin, vaan tarvitsemme yhteistyötä ja toistemme tukea saattaaksemme liikuntasuositukset teoriasta käytäntöön. Haastan näihin kansallisiin liikuntatalkoisiin mukaan koulut, kunnat, vanhemmat sekä lapset ja nuoret.

Hyvät opetusalan ammattilaiset,

Perusopetus on ollut suomalainen menestystarina. Tästä menestystarinasta kiinni pitäminen on opetusministerinä yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Edellytykset huipulla pysymiseen ovat hyvät: koulutuksen yleinen arvostus Suomessa on suurta ja meillä on korkeasti koulutetut, pätevät sekä motivoituneet opettajat.

Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Opetuksesta säästäminen on Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksien murentamista, sillä kouluissa huominen on läsnä jo tänään.

Toivotan Teille kaikille voimia tärkeässä työssänne ja hyvää kotimatkaa.