(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)

Hyvät mediafoorumin osanottajat,

Foorumin teemaksi nostettu "Jokainen voi vaikuttaa" on tärkeä viesti. Media on läsnä arjessamme ja muokkaa käsitystämme ympäröivästä yhteiskunnasta päivittäin. Tietoisuutta median toiminnasta ja asemasta tulee siksi edistää pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Aivan keskeisessä roolissa ovat koulut, opettajankoulutus ja vanhemmat. Mediakasvatus on tämän päivän yleissivistystä, mediataidot tämän päivän kansalaistaitoja.

Mediakasvatus on yksi keskeisimmistä aiheista, joka rakentuu kodin ja koulun väliselle kasvatuksen kaarisillalle. Vastuulliset vanhemmat ovat tietenkin vahvimmat vaikuttajat ja kasvattajat. Median käyttö on osa kotien arkea, mutta yhteistyö koulun kanssa on välttämätöntä. Kouluissa kehitetään erityisesti median käyttötaitoja. Miten verkossa liikutaan? Millaisissa paikoissa vieraillaan? Mitä itsestään kannattaa verkossa kertoa. Samalla lisääntyy ymmärrys itsensä ja tietojensa suojaamisen merkityksestä verkossa liikuttaessa. Medialukutaito kehittyy samoin kuin peruslukutaitokin: tutkimalla materiaaleja ja mediatekstejä, analysoimalla ja itse tekemällä.

Koulussa median äärellä ollaan yhdessä, mikä mahdollistaa tutkimisen, pohtimisen ja keskustelun. Käsitys siitä, mikä on luotettavaa tietoa ja mikä ei, kehittyy yhdessä tehden. Lasta tai nuorta ei pidä jättää Internetin äärelle yksin liian varhain, ei kotona eikä koulussa. Vieressä on hyvä olla aina vastuullinen aikuinen ohjaamassa ja vastaamassa kysymyksiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa viestintä ja mediataito on kirjattu omaksi aihekokonaisuudeksi. Sen tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin, kuten äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin, kuvaamataitoon, läpi koko peruskoulun. Tämä on oikea linjaus: mediataitojen kehittäminen kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, ei vain yksittäisille, asiasta innostuneille opettajille. Kouluissa on luotava mahdollisuudet aihekokonaisuuden tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseen ja todellisen oppiaineidenvälisen yhteistyön rakentamiseen. Monissa kouluissa onkin laadittu erilliset opetussuunnitelmat siitä, miten mediakasvatus huomioidaan koko koulun arjessa. Tähän haluan kaikkia kouluja kannustaa.

Hyvät mediafoorumin osallistujat,

Opettajien valmiudet hyödyntää uutta teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla ovat keskeisiä lasten ja nuorten mediakasvatuksen kannalta. Pelkkä laitevarustelu ei riitä. Opettajien omiin valmiuksiin ja asenteisiin on panostettava, jotta uusien välineiden pedagoginen hallinta on kunnossa.

Erilaisilla hankkeilla on jo vuosia pyritty edistämään opettajien ja koulujen mahdollisuuksia käyttää uutta tekniikkaa oppimisen tukena. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että resursointi päättyy hankkeen päättymisen myötä. Jatkuva uudelleenkäynnistäminen on vienyt innokkaidenkin kehittäjien motivaatiota. Siksi on tärkeää, että mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat osa paikallisia strategioita ja koulutuksen kehittämisen linjauksia ja myös resursointi kouluihin on pysyvää. Tässä meillä vielä on haastetta ja tehtävää.

Opetustoimen henkilöstölle tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä. Tuleville kasvattajille pitää saada mediakasvatusvalmiuksia jo opettajankoulutuksessa. Tällä hetkellä mediakasvatuksen asema kuitenkin vaihtelee yliopiston ja koulutusohjelman mukaan. Viestini opettajankoulutuksen järjestäjille on, että tarjontaa on oltava kaikissa tiedekunnissa. Tämä on välttämätöntä, jotta aiheesta kiinnostunut opiskelija voi hankkia erinomaiset valmiudet opiskeluaikanaan. Toisaalta on myös mahdollista, että mediakasvatukseen ei synny syvällistä kosketusta, vaikka työssään sen kohtaa jokainen opettaja. Mediakasvatus tarvitseekin voimistuakseen ja vakiintuakseen opettajankouluttajien vahvaa osaamista sekä tutkimuksen tuen.

Pidän tärkeänä, että myös opettajankouluttajilla on mahdollisuus omaan täydennyskouluttautumiseen mediakasvatuksessa ja mediakasvatuksen tutkimukseen. Tällaisiin ratkaisuihin voi mielestäni onnistuneesti päästä esimerkiksi yliopistojen yhteisellä mediakasvatuksen koulutus- ja tutkimusprojektilla, jossa painotettaisiin erityisesti opettajankoulutuksen ja siihen kuuluvan harjoittelun tarpeita.

Hyvät naiset ja herrat,

Tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat myös sisältö- ja käyttörajoituksia ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaan. Vaikka vanhemmat voivat tuntea taitonsa rajallisiksi sujuvasti verkossa liikkuvien lastensa rinnalla, on tärkeää muistaa, että vanhempia tarvitaan edelleen oppaiksi kirjavien mediasisältöjen maailmassa sekä median tarjoamien mallien kyseenalaistamisessa.

Koulun ja kodin yhteistyö mediakasvatuksessa luo turvaa ja johdonmukaisuutta median käyttöä opettelevalle lapselle. Yhteisten sääntöjen luominen median käyttöön on kotona yhtä tärkeää kuin koulussakin. On tärkeää, että kotona ollaan kiinnostuneita lasten median käytöstä ja varataan aikaa yhteisille keskusteluille. Vanhemmat näyttävät aina myös itse median käytön mallia lapsilleen. Ihan samalla tavalla kuin reaalimaailmassa, myös netissä on lapsille asetettava rajat. Kerrottava, mitä saa ja mitä ei, tehdä.

Meidän vanhempien tehtävä on yksinkertaisesti kysyä lapsiltamme, missä he ovat internetissä liikkuneet. Ihan samalla tavalla, kun kysymme kenen kanssa lapsi vietti päivää kaupungilla, on meidän kysyttävä kenen kanssa ja mitä tehden lapsi vietti aikaa internetissä. Saksassa toteutettiin taannoin laajaa keskustelua aiheuttanut tv-kampanja siitä, keitä lapset ja nuoret todellisuudessa internetissä kohtaavat vanhempien tietämättä. Mielestäni meillä on tarvetta vastaavaan. Haastaan kaikki - niin vanhemmat kuin median - kysymään nuoriltamme, missä olit ja kenen kanssa.

Hyvät kuulijat,

Mediakasvatuksen kentällä on paljon toimijoita. Jokainen voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa siihen, että mediaympäristömme on turvallinen ja hyviä tapoja kunnioittava. Meidän aikuisten vastuullinen mediankäyttö, nuorten kuunteleminen ja omien ajatustemme esiin tuominen havaitessamme esimerkiksi sopimattomia mediasisältöjä on tärkeää yhteistä työtä. Se antaa viestin välittämisestä ja kiinnostuksesta ympärillä tapahtuviin asioihin. Samalla tuemme lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi, medialukutaitoisiksi kansalaisiksi.