Puheet 2008

Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla
14.3.2008, Helsinki
Opetusministeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa

Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla

(muutosvarauksin)

Hyvät kutsuvieraat,

Minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys tähän Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhlaan. Ja onnitella koulua merkittävästä työstä. Pitkä historia ja ajan kuluessa muotoutuneet perinteet ovat koulumaailmassa arvokkaita asioita. Koulun juhlissa on aina oma erityinen tunnelmansa ja täällä juhlakansan keskellä aistii sen, että Vartiokylän ala-asteen koulussa viihdytään. Täällä on hyvä tunnelma. Täällä on varmasti hyvä oppia ja opettaa

Vartiokylän ala-asteen koulu on uuden ajan kyläkoulu, joka voi olla ylpeä yhtä aikaa nykyaikaisuudestaan ja perinteestään. Koulu on sijainnut tässä samassa rakennuksessa jo yli 50 vuotta. Siinä ajassa useammat sukupolvet ovat ehtineet kulkea koulun käytäviä. Vartiokylän ala-asteella on ollut hyvä aloittaa koulutie. Koulun vahvat perinteet näkyvät arjen käytäntöjen lisäksi myös tämän juhlapäivän monipuolisessa ohjelmassa.

Kun Vartiokylän koulun ensimmäiset oppilaat aloittivat koulutiensä 40-luvun lopussa, Suomi ja Suomen koulujärjestelmä oli kovin erilainen kuin nykyään. Oppivelvollisuuskoulujärjestelmämme on syntynyt vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, jolla säädettiin kuusivuotinen kansakoulu kaikille pakolliseksi. Vartiokylän ala-asteen koulunkin historia johtaa kansakouluun, sillä koulu on ollut osa silloista Mellunkylän kansakoulua. Kansakoulua käytiin kuusi vuotta, joiden jälkeen oli mahdollisuus käydä kaksi vapaaehtoista jatkoluokkaa, jotka valmistivat oppilasta ammattikouluun.

Oppikoulujen tehtävänä taas oli huolehtia korkeammasta yleissivistävästä opetuksesta. Niiden kehittämistä hankaloittivat 1930-luvun laman ja toisen maailmasodan aiheuttamat katkokset. Voidaankin sanoa, että tämän koulun syntyaikaan 1940-luvulla opiskelumahdollisuudet Suomessa eivät nykypäivän näkökulmasta olleet kaikille tasa-arvoiset. Kotitausta vaikutti voimakkaasti siihen, paljonko koulua käytiin ja millaisia taitoja koulusta lähdettiin hakemaan. Vielä 1950-luvulla Suomen koulujärjestelmä olikin kehityksessä selvästi Länsi-Eurooppaa jäljessä.

Peruskoulujärjestelmään siirtymisen avulla 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa haluttiin taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat koulunkäyntiin ja oppimiseen. Silloin muodostetut periaatteet laadukkaasta ja maksuttomasta koulutuksesta loivat vahvan perustan tämän päivän ja tulevaisuuden hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. Peruskoulussa luotavan monipuolisen sivistyksen takaaminen kaikille on aina arvo sinänsä, mutta se on myös ehdoton edellytys koko Suomen ja suomalaisten menestykselle. Peruskouluissa tehdään Suomen tulevaisuus.

Hyvät kuulijat,

Erilaisissa vertailuissa ja tutkimuksissa suomalaisen peruskoulujärjestelmän on todettu toimivan erinomaisesti. Pisa-tuloksissa teimme piste-ennätyksen. Tästä voimme olla erittäin ylpeitä. Hyvää peruskoulua ja opetusta ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan ne on ansaittava joka päivä maamme luokkahuoneissa uudestaan.

Katse on suunnattava eteenpäin ja huolehdittava hyvän opetuksen laadun takaamisesta ja kehittämisestä myös tulevaisuudessa. Suomalaiseen perusopetukseen panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuteen.

Olenkin käynnistänyt POP-ohjelman eli talkoot perusopetuksen laadun parantamiseksi. Ohjelmaan liittyy monia toimia, joihin pureudutaan vaalikauden aikana. Tänä vuonna hallitus suuntaa perusopetuksen laadun kehittämiseen 18 miljoonaa euroa.

Nämä voimavarat käytetään erityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamiseen. Ne ovat keskeinen keino vaikuttaa yksilölliseen oppimiseen. Perusopetuksessa on nykyistä paremmin huomioitava ja tunnustettava niin oppimisvaikeudet kuin lahjakkuudet. Haluan, että kouluissa voidaan keskittyä niiden ydintehtävään: opettamiseen ja oppimiseen.

Koko vaalikaudella perusopetuksen parantamiseen - POP- ohjelmaamme on varattu 80 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee selkeää suunnan muutosta viime vuosiin verrattuna. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä kodin ja koulun yhteistyön tukeminen.

Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota sekä tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua esimerkiksi kiusaamiseen.

Sopivan kokoisissa luokissa on myös helpompi toteuttaa erilaisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä huoltajiin ja ehkäistä koulupudokkaiden syntymistä. Samalla parannetaan myös opettajien työolosuhteita.

Hyvät kuulijat,

Opettajuuden vaaliminen onkin yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Maailman parhaimmat koulut ovat vain maailman parhaiden opettajien ansiota.

OAJ:n tiedot pätevien opettajien siirtymisestä muihin kuin opetustehtäviin ovat hätkähdyttäviä. Koko maassa useampi kuin joka viides opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Täällä pääkaupunkiseudulla peräti jopa kolmas. Tämä on todella huolestuttavaa.

Jotta meillä riittää jatkossakin päteviä ja motivoituneita opettajia, opettajien työolosuhteiden on oltava kunnossa. Opettajan työn on pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä. Tässä tarvitaan monia toimia. Yksi keskeisimmistä on riittävä täydennyskoulutus. Sillä mikä sen tärkeämpää kuin se, että opettajat voivat täydentää osaamistaan.

Hyvä juhlaväki,

Tällä viikolla julkaistu tutkimus kertoi koulukiusaamisen lisääntyneen peruskoulun yläasteella. Arvioiden mukaan noin 10 prosenttia oppilaista perusopetuksessa on koulukiusattuja. Määrä on liian suuri. Jokaisella suomalaisella koululaisella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön.

Kun kiusaamista havaitaan, on siihen puututtava heti. Tämä voi tuntua joskus vaikealta. Hyvää tahtoa kiusaamisen lopettamiseen löytyy, mutta keinoja ei ole. Koulukiusaamiseen suhteen on kuitenkin noudatettava ehdotonta nollatoleranssia.

Tavoitteena on puuttua kiusaamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin kiusaaminen muuttuu systemaattiseksi toiminnaksi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen on kouluyhteisön kaikkien jäsenten - oppilaiden, vanhempien, opettajien ja meidän koulupäättäjien - yhteinen haaste. Keskeistä on rohkeus tuoda asia esille, jolloin tilanteen pysäyttäminen on mahdollista.

Hyvät juhlavieraat,

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista, jotka ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä. Tämän vuoksi yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Vanhempainyhdistys on hyvä foorumi kodin ja koulun yhteistyön suunnittelulle ja edistämiselle. Olenkin erityisen iloinen siitä, että koulun vanhempia edustava Vartiokylän Vanhemmat -yhdistys osallistuu aktiivisesti koulun toimintaan.

On välttämätöntä, että uusia tapoja tukea vanhemmuutta kehitetään. Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin kirjattu vaade kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä on saatava toteutumaan jokaisen lapsen kohdalla. Päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten vanhempaintoiminnan avulla voidaan luoda aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi ja vahvistaa ohentunutta yhteisöllisyyttä. Lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten yhteistyötä on tiivistettävä kasvatuksen kaarisillan ja turvallisen turvaverkon luomiseksi.

Monet viime aikoina esiin nousseet ongelmat, kuten lasten liian vähäinen liikkuminen, ovat asioita, joissa koulu ja vanhemmat voivat yhdessä toimia ratkaisun löytämiseksi. Huomion kiinnittäminen lasten liikkumiseen on tärkeää, sillä lasten ja nuorten liikkumattomuus on aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan nopeita toimia.

Tällä hetkellä vain kolmasosa suomalaislapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yksi keskeinen syy vähäiseen liikkumiseen on liikuntaan houkuttelevien olosuhteiden puuttuminen lasten lähiympäristöstä. Koulun pihan kuntoon laittaminen onkin ajankohtaista täällä Vartiokylässä, remontti on parhaillaan käynnissä. Koulupihojen kehittämisen ohella myös varsinaisia liikuntatunteja on lisättävä. Tässä aion toimia. Olen myös esittänyt kasvavien veikkausvoittovarojen kasvun ohjaamista lasten ja nuorten terveysliikuntaan. Liikuntakerhotoimintaan tarvitaan lisäresursseja.

Olenkin käynnistänyt valtakunnalliset liikuntatalkoot lasten liikunnan lisäämiseksi. Lasten ja nuorten liikkumattomuutta voi verrata tikittävään aikapommiin, jonka purkaminen vaatii monenlaisia keinoja ja monia toimijoita. Koulu ei selviydy tästä tehtävästä yksin, vaan tarvitsemme yhteistyötä ja toistemme tukea saattaaksemme liikuntasuositukset teoriasta käytäntöön. Haastan näihin kansallisiin liikuntatalkoisiin mukaan koulut, kunnat, vanhemmat sekä lapset ja nuoret.

Arvoisa juhlaväki,

Haluan vielä kiittää saamastani kutsusta tänne juhlatilaisuuteen, kun Vartiokylän koulun ala-asteen pitkässä historia saavutetaan jälleen tärkeä etappi. On hienoa päästä seuraamaan oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhdessä suunnittelemaa ja toteuttamaa juhlaa. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja jokaisen yksilön huomioon ottaminen on arvokas perintö, joka yhdistää tämän koulun entisiä ja nykyisiä oppilaita. Haluan toivottaa koulun henkilökunnalle sekä kaikille kutsuvieraille mukavaa juhlaa.