(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)


Arvoisa Tasavallan presidentti, arvoisat akateemikot, hyvät naiset ja herrat, arvoisat juhlavieraat,
Esteemed President of the Republic
Distinguished Academicians
Ladies and gentlemen

Minulla kunnia tuoda opetusministeriön ja koko valtioneuvoston tervehdys ja onnittelut juhlivalle Suomen Akatemialle.

Jag har den stora äran att framföra undervisningsministeriets och hela statsrådets hälsning till Finlands Akademi; våra bästa gratulationer i anledning av 60-årsjubileet!

It is a great honour and pleasure for me to convey the salutation and congratulations of the Finnish Government to the Academy of Finland on this day of celebration.

Suomen Akatemia on tehnyt työtä tieteen parhaaksi kuusi vuosikymmentä. Akatemia on kasvanut 1960- ja -70 luvun vaihteen pienestä yksiköstä sekä henkilöstöltään että ennen kaikkea yhteiskunnallisena toimijana opetusministeriön hallinnonalan merkittävimpien joukkoon, ellei suorastaan - yliopistojen ohella - merkittävimmäksi.

Akatemian historia on oleellisesti Suomen tieteen nousun historiaa. Suomi on kohonnut nopeasti keskitason tiedemaasta maailman kärkeen. Tämä on seurausta siitä, että olemme määrätietoisesti investoineet tieteeseen ja tutkimukseen. Toinen tieteemme kansainvälisen aseman vahvistumisen taustatekijä on ollut tutkimukseen suunnattujen lisäresurssien tehokas käyttö. Sen keskeisiä välineitä on ollut kilpailun lisääminen tutkimusrahoituksen jakoperusteena. Suomen Akatemia on ollut tässä avainasemassa. Akatemia on voinut kohdentaa rahoitusta joustavasti sinne, missä tutkimuksen taso on korkea ja näköpiirissä uusia avauksia.


Tieteen edistäminen on yhteistyötä. En silti usko liioittelevani, kun korostan Akatemiaa aloitteentekijänä ja toteuttajana monissa tiede- ja tutkimusmaailmaamme uudistaneissa hankkeissa. Näitä ovat järjestelmällinen tutkijankoulutus, huippututkimuksen, tieteidenvälisyyden ja uusien tutkimusalojen tukeminen, tieteen ja korkeakoulujen kansainvälistyminen sekä tieteen ja tutkimuksen arvioinnin ja laatukulttuurin edistäminen. Näistä avauksista haluan Akatemian vahvoja aiempia ja nykyisiä toimijoita kiittää.

Suomen tieteen suotuisassa kehityksessä heijastuu tieteen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen painoarvon lisääntyminen. Tiede-, teknologia- sekä innovaatiopolitiikka ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Ne ovat saaneet valtiovallankin puolelta osakseen yhä intensiivisempää huomiota. Opetusministerinä näen, että tässä yhteydessä on aiheellista keskustella myös Suomen Akatemian ja opetusministeriön keskinäisestä suhteesta ja rinnakkainelosta.

Hyvät naiset ja herrat,

Tiedepolitiikassa on pitkälti kysymys sekä tutkimusta edistävistä toimista että tieteen suuntaamisesta. On yhtälailla yhteiskunnalle kuin tieteellekin parasta, jos valtion pysyttelee käsivarren mitan päässä tieteellisestä tutkimuksesta - ei pyri sitä yksityiskohdittain ohjaamaan ja toimillaan etukäteen valitsemaan voittajia. Valtiovallan tehtävänä on luoda edellytyksiä ja toimintaympäristöjä, joissa tieteen voittajat voivat itse valikoitua ja menestyä.

Tämä sama ajatusmalli pätee myös tieteen keskushallintoelimen eli Suomen Akatemian ja sitä ohjaavan opetusministeriön suhteeseen. Ei ole kenellekään onneksi, jos poliittinen päätöksenteko kovin tiiviisti ohjaa tiedehallinnon omaa päätöksentekoa. Siinä tieteellisillä argumenteilla tulee olla keskeinen asema. Käsivarren tulee siten mieluumminkin olla pitkä kuin lyhyt. Suomen Akatemian kohdalla valtion ohjausotetta voikin luonnehtia varsin liberaaliksi. On sanottu, että Akatemia monessa suhteessa on ollut autonomisempi kuin yliopistot.

Suomen Akatemia on ollut menestystarina. Akatemia on ollut myös keskeinen tekijä koko suomalaisen yhteiskunnan menestystarinassa, jota mielellämme muulle maailmalle markkinoimme. Entä miltä näyttää Akatemian tulevaisuus?

Suomen Akatemian, niin kuin tiedepolitiikkamme haasteet yleisemminkin, nousevat tieteen ja sen tekemisen kehityksestä ja muutoksesta. Tätä muutosta tiedehallinnon ja Suomen Akatemian on seurattava.

Toimintaympäristömme muuttuu samaan aikaan maailmanlaajuisesti avoimemmaksi. Niin valtiot kuin yrityksetkin kilpailevat parhaista osaajista. Tieto, osaaminen ja huippuasiantuntijat siirtyvät sinne, missä on parhaat toimintaedellytykset. Suuret ja pienet tiedemaat, nousevat taloudet ja kansainväliset organisaatiot – OECD ja Euroopan unioni kärkipäässä - laativat innovaatiostrategioita, joilla vastataan talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuviin suuriin muutospaineisiin.

Samhället går mot allt större öppenhet över hela världen, och stater och före-tag tävlar om att locka till sig de bästa förmågorna. De som besitter kunska-per, kompetens och sakkunskap på toppnivå samlas där de erbjuds de bästa villkoren. Såväl stora och små nationer inom forskningen som växande eko-nomier och internationella organisationer – med OECD och EU i spetsen - utarbetar nya innovationsstrategier för att svara på de allt större kraven på ekonomisk och samhällelig förändring.

Laaja-alaisesti ymmärretty innovaatiopolitiikka asettaa voimakkaan haasteen tiedehallinnolle. Tiedehallinnon on kyettävä asemoimaan itsensä niin, että perustutkimuksesta lähtevä tiede säilyttää sille kuuluvan aseman yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Vakaa käsitykseni on, että onnistuminen tässä edellyttää koko tiedehallinnolta aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. Tämä kaikki samalla kun Akatemian itsenäistä tutkimuspoliittista päätöksentekoa ehdottomasti kunnioitetaan.

Innovation policy —understood widely— poses a tough challenge for re-search administration. Research administration has to take its place in the new environment in order to ensure that science and scholarship which rest on basic research will maintain the status they deserve in society and in societal decision-making. It is my firm conviction that success in this will require intensified cooperation from science administration as a whole. The Ministry of Education and the Academy of Finland will have to further step up their collaboration. All this must be achieved while absolutely respecting the Academy's independent decision-making in science policy questions.


Keskeinen muutos on tietysti meneillään oleva julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen ja siihen kytkeytyvä yliopistoreformi. Historiallisen yliopistouudistuksen tavoite on kristallinen kirkas: Haluamme, että jokainen yliopisto on entistä parempi paikkaa opiskella, opettaa ja tehdä tiedettä ja taidetta.

Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa keventämällä valtionhallinnon yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta ja antaa päätöksentekovallan henkilöstöpolitiikan, talouden ja omaisuuden suhteen yliopistoille itselleen. Yliopistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen. Yliopistoja ei siis enää kehitetä osana valtionhallintoa, vaan yliopistojen pää-tehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, näkökulmista.

Uusi yliopistolaki antaa yliopistoille niiden kauan kaipaaman taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Erityisen tärkeää on, että yliopistouudistuksen myötä yliopistojen johto voi kohdentaa käytettävissä olevat voimavarat niille aloille ja sellaiseen tutkimukseen, jonka tulevaisuuden näköalat ovat lupaavat ja antavat edun suhteessa kotimaisiin ja kansainvälisiin kilpailijoihin.

Suomalaisen huippututkimuksen tärkeimpiä kysymyksiä on, miten onnistumme luomaan tutkijanurasta niin houkuttelevan, että saamme paitsi pidettyä kotimaiset parhaat nuoret tutkijat yliopistoissamme myös houkuttelemaan ulkomaisia tutkijoita. Tähän kysymykseen meidän kaikkien, Suomen Akatemian, yliopistojen ja opetusministeriön on yhdessä löydettävä pikaisesti ratkaisu.

On kuitenkin muistettava, että tiedepolitiikkamme tavoitteena ei voi olla vain huippujen luominen. Me tarvitsemme myös politiikkaa, joka turvaa hyvän osaamisen kaikilla keskeisillä tieteen- ja tutkimuksenaloilla. Koskaan ei voi etukäteen tietää, missä ja milloin syntyy tieteellisiä läpimurtoja ja hyödynnettäviä ideoita. On vaikea ennustaa sitä, minkä alan tutkijoista ja tiedosta on tulevaisuudessa tarvetta. Vaikka on perusteltua priorisoida, palkita laatua ja kiistattomia tieteellisiä näyttöjä, tieteen uudistuminen edellyttää myös harkittujen riskien ottamista. Akatemia voi rahoitusvälineillään ylläpitää ja kehittää tutkimuksen monipuolisuutta ja monimuotoisuutta.


Tutkimusinfrastruktuurit ovat kansainvälisestikin tutkimuspolitiikan kuumia aiheita. Suomen Akatemia on yhdessä Tekesin kanssa toiminut erittäin aktiivisesti Euroopan tutkimusinfrastruktuuristrategiafoorumi ESFRIssä. Suomalai-set tutkijat ovat eräissä ESFRIn hankkeissa keskeisessä asemassa. Näitä kansainvälisissä tiedeyhteisöissä saavutettuja asemia on nyt syytä tukea ja hyödyntää Suomen tieteen kansainvälistämiseksi.

Kansallisesti tarvitsemme yhteisiä ponnistuksia tutkimusinfrastruktuurien kokoamiseksi ja koordinoimiseksi, jotta koko tiedeyhteisö ja tutkimuksen hyödyntäjät saavat niistä parhaan mahdollisen hyödyn. Haasteena on, miten voimme tehostaa infrastruktuurien yhteiskäyttöä sekä ennen kaikkea osoittaa niihin rahoitusta yli hallinnollisten rajojen. Opetusministeriön työryhmä esitti viime vuonna, että tätä varten perustetaan erityinen infrastruktuuritoimikunta, jolle osoitetaan myös määrärahoja. Tämä ehdotus on edelleen ajankohtainen ja se pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian. Luonteva ja paras sijoituspaikka toimikunnalle olisi Suomen Akatemia. Tätä tukevat myös ehdotuksesta saa-dut lausunnot.

Hyvät naiset ja herrat, hyvät juhlivan Suomen Akatemian ystävät,
Mina damer och herrar, bästa vänner

Tieteen luonteeseen aina kuulunut universaalisuus korostuu kaiken aikaa lisääntyvänä kansainvälisyytenä ja kansainvälisyyden vaatimuksena. Samanaikaisesti tutkimuksen rahoituslähteet muuttuvat monipuolisemmiksi. Yhä suurempi osa esimerkiksi yliopistojen tutkimuksesta rahoitetaan muutoin kuin valtiovallalta yliopistoille tulevan suoran rahoituksen kautta. Meillä tämän on näkynyt selkeimmin siinä, että tutkimusrahoituksen kasvu on pitkään ja johdonmukaisesti painottunut erityisesti Suomen Akatemian ja Tekesin kautta suunnattuun kilpailtuun rahoitukseen.

Vetenskapen har alltid varit universell til sin narur, vilket blir allt tydligare då internationaliseringen och kraven på internationalisering ökar. Samtidigt diversifieras forskningens finansieringskällor. Ett exempel på detta är att en allt större del av forskningen vid våra universitet finansieras med medel som inte kommer direkt ur statsbudgeten.Tydligast framgår detta hos oss av att Fin-lands Akademi och Tekes i allt högre grad och mycket konsekvent har gått in för att finansiera forskningsprojekt efter inbörde tävlan.

Suomen Akatemian tulevaisuutta muokataan ympäristössä, joka muuttuu koko ajan ja varsin nopeasti. Suomen Akatemian kehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin vahvaa ja dynaamista. Toiminnasta on tullut erittäin kansainvälistä, samalla kun myös kansalliset tehtävät on hoidettu hyvin. Muuttuvassakin ympäristössä Akatemian perusmissio tieteellisen tutkimuksen edistäjänä säilyy ja on kestävä.

The future of the Academy of Finland Academy of Finland is being moulded in an environment that is constantly and rapidly transforming. During the past ten years, the Academy has seen steady and dynamic development. While managing excellently its national tasks, the Academy's operations have be-come exceedingly international. Even faced with a transforming environment, the Academy's basic mission as a promoter of academic research prevails and is sustainable.

Muuttuva ympäristö edellyttää, että myös Suomen Akatemia tarkastelee itseään ennakkoluulottomasti ja kriittisesti ja myös ennakoivasti uudistaa itseään, rakenteitaan ja keinovalikoimaansa. Vain tätä kautta voimme turvata Akatemian menestystarinan jatkumisen. Kaikki tieteenalat kattavana sillä on hyvät edellytykset edistää monitieteellistä tutkimusta sekä käsitellä kaikille aloille yhteisiä asioita, kuten infrastruktuuria, tutkijanuraa ja kansainvälistymistä. Tämä on Akatemian vahvuus myös tulevaisuudessa.

I congratulate the Academy of Finland for my part and on behalf of the Finnish Government on the occasion of its anniversary and extend my best wishes for success in the coming years.

Jag vill än en gång gratulera Finlands Akademi på mina egna och hela stats-rådets vägnar, och önska Er lycka och framgång under kommande år!

Onnittelen omasta ja koko valtioneuvoston puolesta juhlivaa Suomen Akate-miaa ja toivotan menestystä tuleville vuosille.