(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)

Hyvät messuvieraat,

On ilo olla koko valtioneuvoston puolesta avaamassa Studia08-messuja. Studia-messut tarjoavat jo kuudennentoista kerran konkreettista tietoa jatkokoulutusvaihtoehdoista. Täällä on yhdellä kertaa nähtävillä koko suomalaisen korkeakoulutuksen, ulkomaisten vaihtoehtojen ja välivuosienviettotapojen kirjo. On erinomaista, että Suomen lukiolaisten liitto on tehnyt tapahtumasta perinteen.

Koulutus on ollut, ja on edelleen, suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Te, hyvät messuvieraat, olette elämänvaiheessa, jossa teette valintoja jatkokoulutuspaikasta. Tähän elämänvaiheeseen kuuluu vapaan valinnan mahdollisuus, mutta toisaalta myös epävarmuus valintaa tehtäessä. Mielessä saattavat pyöriä ajatukset: löydänkö oikean opiskelupaikan, mistä saan tarvittavaa tietoa opiskelumahdollisuuksista ja mitä haluan tule-vaisuudessa tehdä. Studia-messut pyrkivät osaltaan antamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Erilaiset jatko-opiskelun vaihtoehdot ovat täällä hyvin edustettuina. Mahdollisuus henkilökohtaisesti tutustua eri oppilaitosten ja alojen tarjontaan ja kohdata jo oppilaitoksissa opiskelevia antaa vastauksia juuri itselle tärkeisiin kysymyksiin.

Koulutus on aina henkilökohtainen investointi tulevaisuuteen. Suomessa, korkean koulutustason yhteiskuntana, koulutukseen hakeutuminen on yksilön omasta motivaatiosta ja lahjoista kiinni - ei vanhempien varallisuudesta. Opiskelijan ei tarvitse maksaa kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja saadakseen laadukkaan ammattikorkea- tai yliopistokoulutuksen. Tästä kiveen hakatusta periaatteesta pidämme kiinni.

Vaikka koulutus on maksutonta, eläminen maksaa. Opiskelijoille tänä syksynä käynnistynyt uusi lukuvuosi merkitsi jo kauan odotettua korotusta opintotukeen. Opintoraha nousi elokuun alussa 15 prosenttia, opiskelijoiden omat tulorajat jo tämän vuoden alusta lukien 30 prosenttia. Vuositasolla muutokset lisäävät valtion opintotukimenoja yli 70 milj. euroa. Tämä on merkittävä panostus opiskelijoiden hyvinvointiin.

Parempitasoinen opintotuki mahdollistaa opiskelijan päätyön eli opintoihin keskittymisen paremmin. Opintotuen ohella myös muiden opiskeluedellytysten tulee olla kunnossa, jotta opiskelija voi keskittyä opiskeluun.


Hyvät kuulijat,

Koulutuspoliittisena tavoitteena on jo pitkään ollut, että mahdollisimman moni nuori siirtyy perusasteelta toiselle asteelle ja lukiokoulutuksen jälkeen mahdollisimman pian korkeakouluopintoihin. Tämä tavoite ei kuitenkaan ole kaikilta osin toteutunut. Syitä tähän on monia. Koulutuksen tarjonta ja sen kysyntä sekä yhteiskunnan koulutustarpeet eivät ole aina kohdanneet. Yksi syy on ollut yksinkertaisesti se, että aloituspaikkoja toisen asteen ammatilliseen peruskoulutuksessa ei ole ollut tarjolla. Nyt niitä on lisätty.

Koulutustarjonta on hyvin monipuolista ja erilaisia vaihtoehtoja sisältävää, joten opinto-ohjauksen roolia jatko-opintoihin valmentautuessa ei voi liikaa painottaa. Jokaisen nuoren on saatava riittävää ohjausta, jotta voi löytää itselleen parhaan vaihtoehdon eikä jatkokoulutukseen hakeutuminen viivästy ohjauksen puutteen vuoksi. Ohjauksen laadulla on vaikutusta siihen, miten nopeasti koulutuksesta valmistutaan ja siirrytään työelämään. Tänään käynnistyvät Studia08-messut täydentävätkin osaltaan oppilaanohjausta. Tapahtumassa vierailee vuosittain lähes kolmasosa kaikista maamme abiturienteista.

Suomalainen luokaton lukio on järjestelmänä menestystarina. Siihen kuuluu ehdottomasti valinnaisuus sekä mahdollisuus myös opinto-ajan vaihteluihin. Mutta luokattoman lukion toimivuuden edellytys on se, että opintojen ohjaus on kunnossa. Nyt ohjaus on järjestetty sangen vaihtelevasti, eikä kaikkialla ollenkaan riittävästi.

Opinto-ohjauksen määrää ja tarvetta on selvitetty useaan otteeseen. Selvityksissä aivan erityisesti korostuu tarve saada ohjausta jatko-opintopolkujen löytämiseen. Lisäksi entistä enemmän kaivataan henkilökohtaista ohjausta. Iso haaste on lyhentää lukion jälkeisiin opintoihin siirtymisvaihetta ja vähentää välivuosia.

Opinto-ohjauksen tärkein tehtävä, lukio-opiskelun etenemisen ohella, onkin jatko-opintoihin valmentautuminen. Opiskelijat tarvitsevat riittävästi tietoa tulevista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Tämä tieto antaa valmiuksia jatko-opintoja koskevalle päätöksenteolle ja myös jäntevöittää omia lukio-opintoja. Riittämätön opinto-ohjaus lisää opiskelijan riskiä epätarkoituksen-mukaisiin valintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumisen viivästymiseen.

Sanomattakin on selvää, että nyt on toimien aika. Toimiin on myös jo ryhdytty. Opinto-ohjaajien koulutusta lisätty ja erilliskoulutusta järjestetty. Tarvetta koulutuksen lisäämiseen on edelleen. Myös opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta tullaan lisäämään.

Haluan myös kannustaa kuntia perustamaan päätoimisia opinto-ohjaajien virkoja. Ensi sunnuntaina valittava kuntapäättäjät ovat tässä aivan avainasemassa. Päätoiminen opinto-ohjaaja voi aidosti kehittää osaamistaan ja paneutua tehtävään. Päätoimisuus mahdollistaa työelämäkontaktien solmimisen ja oppilaitosyhteistyön kehittämisen korkeakoulujen kanssa.


Hyvät kuulijat,

Suomalainen lukiokoulutus on käynyt läpi isoja muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. On siirrytty luokattomaan lukioon ja uudistettu ylioppilaskirjoituksia. Näiden muutosten arvioinnin ja toimivuuden selvittämisen aika on nyt. Olen asettanut työryhmän pohtimaan lukiokoulutuksen kehittämistä ja valmistelemaan esityksiä tulevaa kehittämistä varten. Työryhmän tehtävän anto on laaja, mutta pidän tärkeänä, että nyt pohditaan tarkoin lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Haluamme vahvistaa edelleen lukion asemaa yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana oppilaitoksena.

Työryhmä pohtii muun muassa, millaista yleissivistystä lukiokoulutuksen tulee antaa, miten lukiokoulutuksen tarjonta ja saavutettavuus turvataan jatkossa, mitkä ovat kansainvälistymisen vaikutukset ja millaisia valmiuksia kansainvälistymiselle lukiokoulutuksen tulisi luoda, mitä lukio-opiskelijaksi hakeutuvilta edellytetään ja mikä on lukiokoulutuksen mitoitus, miten rahoitusta tulisi kehittää ja opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia pienentää ja miten ylioppilastutkintoa tulisi kehittää. Mukana työryhmässä on laajasti eri sidosryhmien edustajia ja luonnollisesti myös Suomen Lukiolaisten Liitto. Opiskelijoiden etujärjestönä Suomen Lukiolaisten Liitto pääsee vaikuttamaan työryhmän tuleviin esityksiin.


Hyvät naiset ja herrat, arvoisat abiturientit,

Saan usein vastata kysymyksiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden pitkistä opintoajoista. Opintoaikojen lyhentämiseksi on tehty useita toimia, uusittu tutkintorakennetta ja tehostettu lukuvuoden käyttöä. Isompi ongelma kuin pitkät opintoajat, onkin useiden välivuosien määrä. Yliopistolakia uudistetaan parhaillaan ja sen yhteydessä olen käynnistänyt keskustelun siitä, miten voimme nopeuttaa uusien ylioppilaiden pääsy opiskelemaan.

Totuus nimittäin on, että uudet yliopisto-opiskelijat ovat yhä vanhempia. Viime vuosina lähes 30 prosenttia koko maan uusista opiskelijoista on ollut yli 25-vuotiaita. Uusien ylioppilaiden suosimista lisäpisteillä ei enää sallita, mutta muita keinoja varmasti on. Esimerkiksi uudistettua reaalikoetta ei ole hyödynnetty valinnoissa tarpeeksi. Tähän on saatava muutos.

Pääsykoejärjestelmämme on myös turhan raskas ja etenkään uusille ylioppilaille valmistautumisaika ei riitä. Asiaan on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Pääsykokeita on suunnattava nykyistä soveltavammaksi ja vähemmän ulkolukua vaativiksi.

Hyvät opiskelijat,

Koulutus kannattaa aina ja kaikissa tilanteissa. Perehtykää ja arvioikaa tulevia koulutusvaihtoehtoja, nyt teillä on siihen mahdollisuuksia. Opiskelu on investointi omaan tulevaisuuteenne.

Näillä sanoilla haluan avata Studia 2008-messut ja tuoda myös koko valtioneuvoston tervehdyksen teille. Toivotan kaikille antoisia messuja! Sekä ennen kaikkea menestystä opintoihin!