Puheet 2008

21.5.2008, Eduskunta
Opetusministeri Sari Sarkomaa

Välikysymysvastaus

(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)

Arvoisa puhemies,

Välikysymys tarttuu hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeiseen teemaan, yliopistojemme toimintaedellytysten turvaamiseen. Yliopistot ovat Suomen sydän, joka sykkii sivistystä, korkeinta osaamista, elinvoimaa sekä hyvinvointia koko maahan. Yliopistoillemme on annettava mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Siksi sinivihreä hallitus toteuttaa pitkään odotetun yliopistouudistuksen.

Uudistuksen keskeinen tavoite on kristallin kirkas: haluamme, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia.

Hyvässä yliopistossa opettajalla on enemmän aikaa jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Hyvässä yliopistossa tutkijan aika ei kulu loputtomien apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan henkilöstöpolitiikka on pitkäjänteistä. Hyvässä yliopistossa professorilla on aikaa ydintehtäviin: tieteen tekoon ja opettamiseen.

Yliopistojamme ei uudisteta kansainvälisesti katsoen hetkeäkään liian aikaisin. Useimmissa muissa moderneissa maissa yliopistouudistukset ovat jo pitkällä. Me haluamme luoda hyvistä yliopistoistamme maailman parhaita.

Kaikkien yliopistojemme on houkuteltava suomalaisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Haluamme, että suomalaiset nuoret löytävät korkeatasoista opetusta Jyväskylästä, Joensuusta, Vaasasta, Helsingistä tai joltain muulta suomalaiselta yliopistopaikkakunnalta, eikä heidän tarvitse lähteä etsimään sitä maailmalta.

Haluamme, että kaikki yliopistomme ovat houkuttelevia myös kansainvälisesti. Tarvitsemme osaajia muista maista rikastuttamaan yliopistojamme.

Arvoisa puhemies,

Yltäminen kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen kärkeen on yksi uudistuksen tavoite. Haluamme antaa suomalaisille tutkijoille mahdollisuudet Nobel-palkinnon saamiseen. Mutta yliopistolla on vieläkin syvempi olemassaolon tarkoitus kuin vain houkutella ja olla entistä parempi: sivistysyliopisto vaalii kansakunnan henkistä ja kulttuurista elämää. Yliopistolakiin on kirjattu yliopistojen humboldtilaisen ihanteen mukainen tehtävä edistää sivistystä ja kasvattaa tutkimuksen avulla opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tämä tehtävä pysyy ja vahvistuu uuden yliopistolain myötä.

Hyvässä yliopistossa luovuus kukoistaa. Tutkimuksen vapaus on kaiken lähtökohta ja opetus on innostavaa. Yliopistoja ei lailla voi määrätä parhaimmilleen, mutta valtiovalta voi ja on siihen oikeastaan velvoitettukin antamaan hyvät edellytykset.

Uudistuksessa yliopistot vapautetaan valtion tiliviraston ahtaasta asemasta.

Yliopistoille se merkitsee suurempaa vapautta päättää omasta toiminnastaan, henkilöstöpolitiikastaan, taloudestaan ja profiilistaan. Yliopistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen. Tästä syystä henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat jatkossakin yliopiston päätöksentekoon. Yliopisto ei ole lupa- tai hallintovirasto, eikä sitä sellaisena pidä kohdella.

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto kiteytti yliopistonsa vuosipäivän puheessa tavoitteen erinomaisesti: "368-vuotiaalle Helsingin yliopistolle uusi asema merkitsee tuloa täysi-ikäiseksi - irti kuninkaan, kirkon, keisarin ja valtion holhouksesta."

Arvoisa puhemies,

Mikä uudistuksessa sitten pelottaa?

On ymmärrettävää, että mikä tahansa uudistus herättää aina huolia ja kysymyksiä. Muutos on aina haastavaa. Näistä huolista on keskusteltava, niihin on vastattava. Uudistaminen ei saa olla itsetarkoitus. Yliopistoyhteisön kokemuksia ja näkemyksiä on kuunneltava tarkalla korvalla. Nämä ovat olleet uudistuksen kantavat periaatteet.

Mutta ei pidä myöskään lietsoa perusteettomia uhkakuvia eikä käsitystä, että yliopisto olisi kriisissä. Suomalainen yliopisto on tasokas ja voi hyvin, mutta yliopistot kamppailevat monien kovien haasteiden kanssa.

Tavoite on vahvistaa kaikkien yliopistojemme voimavaroja sekä antaa niille modernit toimintamahdollisuudet. Suomalaisten pitää voida luottaa, että vielä lapsillamme ja lapsenlapsillamme on laadukas ja innostava yliopisto.

On pelätty, että tämä uudistus sysää yliopiston raastavaan kilpailuun, jossa sivistysarvot poljetaan lokaan. Välikysymyksen tekijät epäilevät periaatteen alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistosta olevan murtumassa. Asia on juuri päinvastoin. Uudistus tehdään, jotta nuo opposition esittämät uhat eivät toteudu, jotta jokainen suomalainen yliopisto voi maailman muuttuessa, nuorisoikäluokkien pienentyessä ja haasteiden kasvaessa olla parhaimmillaan.

Suurin yksittäinen huoli liittyy yliopistojen perusrahoituksen riittävyyteen. Huoli on yhteinen ja nimenomaan yksi syy yliopistouudistukseen. Yliopistot ovat jo vuosia kärvistelleet niukan perusrahoituksen kanssa.

Lähtökohta on yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen ja rahoituksen pitkäjänteinen kehittäminen. Uudistuksen suuntaviivoista keskeisin on se, että uudessa "yliopistolaissa turvataan yliopistojen toiminnan rahoitus vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen." Tämä on jäänyt useassa julkisessa puheenvuorossa huomaamatta.

Mutta selvää on, että yliopistojen perusrahoitus on jäänyt useiden vuosien ajan jälkeen. Jälkeenjääneisyyden korjaamisessa on otettava nopeutettu tahti. Yliopistoilla on oltava voimavaroja uudistua.

Hallitus on vahvasti sitoutunut kaikkien yliopistojen vakavaraisuuden, maksukyvyn ja luottokelpoisuuden turvaamiseen. Tämä on tarpeen, kun yliopistot uudistuksen myötä saavat omat budjetit, eivätkä enää ole valtion tilivirastoja.

Vakavaraisuuden turvaamisen yksityiskohtia valmistellaan parhaillaan yhdessä yliopistojen kanssa. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat yliopistojen kiinteistöt. Yliopistojen vuokramenot ja paineet niiden kohtuullistamiseen ovat tuttuja meille kaikille. Yhteinen tavoite on löytää ratkaisu, jossa kiinteistökustannukset saadaan kohtuullisiksi.

Väite siitä, että uudistuksessa oltaisiin luopumassa tutkimuksen riippumattomuudesta on räikeä. Väitätte, että hallitus on luopumassa periaatteesta, jonka mukaan yliopistotoiminta rahoitetaan pääosin valtion varoista. Kun esittää tällaisia väitteitä, olisi vähintään kohtuullista, että niiden tueksi olisi edes vähän villoja, edes jotain perusteluja, mutta niitä ei ole.

Eikä voi ollakaan, koska väitteet eivät pidä paikkaansa. Tämä on syytä todeta selkeästi: yliopistoja ei yksityistetä.

Kaikki yliopistot hoitavat uudessa asemassakin julkista tehtävää. Valtion päävastuu yliopistojen tasapuolisesta perusrahoituksesta sekä suomalaisten maksuton koulutus ovat yliopistouudistuksen kiveen hakattuja lähtökohtia.

Valtaosa yliopistoista, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, valinnee julkisoikeudellisen muodon. Tällöin valtio vastaa kokonaisuudessaan yliopiston vakavaraisuudesta.

Välikysymyksessä todetaan, ettei yksityistä rahoitusta saada kaikkiin yliopistoihin. Totean teille, ettei tämä ole tarkoituskaan. Koska valtiovalta turvaa uudistuneiden yliopistojen perusrahoituksen ja vakavaraisuuden.

Jos yliopisto itse haluaa valita säätiömallina toimimisen ja kerää edellytykseksi sovitun summan rahaa säätiön pääomaan, osallistuu valtio pääoman kerryttämiseen. Siis vain säätiömuodon valitsevan yliopiston tarvitsee kerätä yksityistä rahaa.

Todellinen autonomia edellyttää, että toiminnan rahoitus on riittävä suhteessa tavoitteisiin. Selvää siis on, että valtio vastaa pääosin yliopistojen rahoituksesta tulevaisuudessakin. Samaan aikaan meidän on kuitenkin löydettävä uusia keinoja tukea yliopistoja.

Jo vuosia useat yliopistot ovat keränneet jopa kymmeniä miljoonia euroja yksityistä rahaa. Tämä on ollut tervetullut lisä yliopistoille. On pelkästään myönteistä, että veroeurojen lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta ja yksityiset henkilöt vahvistavat yliopistojamme. Oppositiolle tuntuu kelpaavan vain se raha, joka on kerätty kansalaisten kukkarosta. Paheksumisen sijaan täydentävän rahoituksen keräämiseen on kannustettava.

Tosiasia kuitenkin on, että eri tieteenalojen mahdollisuudet saada esimerkiksi lahjoitusprofessuureja tai lahjoituksia vaihtelevat. Jotta kaikki tieteet voivat olla parhaimmillaan, hallitus on ryhtynyt luomaan uusia tapoja, joilla perusrahoituksen rinnalla voidaan vahvistaa monialaista sivistysyliopistoa. Uusi keino on valtion finanssisijoitusten tekeminen. Näin voidaan siirtää esimerkiksi valtion osakkeita yliopistojen taseeseen. Tämä omaisuus taas tuottaa yliopistolle uutta rahaa, jota voidaan käyttää opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen yliopiston itsensä päättämällä tavalla.

Hallitus siis vahvistaa kaikkien yliopistojen taloutta. Perusrahoitusta nostetaan ja sitä on jo tunnetulla tavalla nostettu. Kaikkia yliopistoja pääomitetaan, sen yksityiskohtia samoin kuin kiinteistöomaisuuden käyttöä valmistellaan yhdessä yliopistojen kanssa. Lisäksi on päätetty finanssisijoitusten teosta, mikä mahdollisuus siis koskee kaikkia yliopistoja, myös julkisoikeudellisen muodon valitsevia. Tavoitteena on kaikkien yliopistojen tasa-arvoinen kehittäminen

Arvoisa puhemies!

Yliopistolain uudistusta on alusta alkaen valmisteltu avoimesti ja yhteistyössä koko yliopistoyhteisön ja eri sidosryhmien kanssa. Valmistelevissa työryhmissä on rehtorien neuvoston, henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden edustus. Yhteistyössä tehdyt uudistuksen suuntaviivat olivat laajalla lausuntokierroksella jo viime syksynä ja ne saivat myönteisen vastaanoton. Uudistus pohjautuu laajoihin selvityksiin, jotka valmistuivat jo edellisen hallituksen aikana

Selvyyden vuoksi on hyvä todeta, että uudistustyö on vasta alkumetreillä. Ennen kuin hallituksen esitys on valmis annettavaksi eduskunnalle ensi keväänä on uudistuksesta, sen periaatteista ja yksityiskohdista käytävä runsasta keskustelua.

Oppositio on epäillyt, että uudistus ei ole hallinnassa, kun keskustelu siitä käy vilkkaana. Kyllä on. Hallituksen tavoite on ollut nostaa yliopistot yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ja pitää uudistusprosessi avoimena.

Mutta keskustelua ei tietenkään voi, eikä pidäkään voida hallita. Se ei kuulu demokratiaan. Avoimen valmisteluprosessin ja laajan kansalaiskeskustelun kautta saamme mahdollisimman monen osapuolen näkemyksen ja ajatukset kuuluviin. Käynnissä oleva jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu on uudistuksen onnistumisen edellytys.

Arvoisa puhemies,

Ihan lopuksi: yliopistolain uudistusta on odotettu pitkään. Sen keskeiset linjaukset ovat yliopistojen rehtorien neuvoston tämän vuosituhannen alussa esittämien vaatimusten mukaiset. Uudistuksella on yliopistomaailman tuki. On selvä, että valmisteluvaiheessa uudistuksen ratkaisuvaihtoehdoista on monia näkemyksiä. Useat esitetyistä huolista ovat juuri niitä, joihin nykyinen laki ja rahoitusmalli ovat johtaneet. Nyt on tartuttu toimeen. Ongelmia ratkotaan. Yhteistyössä keskustellen ja kuunnellen onnistumme.

Uudistuksen myötä kaikille yliopistoillemme ja jokaiselle tieteen alalle annetaan mahdollisuus olla maailman parhaita.

Unelmamme on, että vuosien kuluessa suomalaiset yliopistot sijoittuvat maailman parhaiden joukkoon yhtä luontevasti kuin Pisa-palkitut peruskoulumme tänään.

Tätä unelmaa toteutetaan nyt.