Puheet 2008

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton 20-vuotisjuhlaseminaari
25.4.2008, Helsinki
Opetusministeri Sari Sarkomaa

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton 20-vuotisjuhlaseminaari

(puhuttaessa muutokset mahdollisia)

Arvoisat professoriliiton ja tieteentekijöiden jäsenet, Hyvät kutsuvieraat!

Olen iloinen voidessani tuoda valtioneuvoston tervehdyksen Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton 20-vuotisjuhlaseminaariin. Nämä nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan järjestetyt yhteiset kevätseminaarit ovat hyvä esimerkki yliopistojen henkilöstöjärjestöjen uudenlaisista yhteistyömuodoista. Vuosittaisen kevätseminaarin aihe: Yliopisto - mitä, missä ja miksi? on todella ajankohtainen. Yliopistolain uudistuksen valmistelu on käynnissä ja tämän päivän puheenvuoroista saamme uudistukseen varmasti lisäevästystä.

Hyvät kuulijat,

Sinivihreä hallitus käynnisti heti vaalikauden aluksi yliopistolain uudistamisen.
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yliopistojen mahdollisuutta toimia laaja-alaisina sivistysyliopistoina. Haluamme, että kaikki tieteen alat voivat olla parhaimmillaan.

Uudistusta on odotettu pitkään, emmekä ole liikkeellä yhtään liian aikaisin. Monissa maissa, kuten Ranskassa ja Pohjoismaissa uudistuksia on jo toteutettu. Me emme halua jäädä jälkijunaan. Yliopistouudistuksen taustalla on myös vuosien valmistelu- ja selvitystyö. Pohjaa kehittämiselle antaa erityisesti professori Jorma Rantasen ja hallintoneuvos Niilo Jääskisen avustajineen tekemä laaja ja korkealaatuinen selvitys yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Valmiuksia ripeään etenemiseen on niin valtionhallinnossa kuin yliopistoissa

Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea taata suomalaisille yliopistoille tasavertaiset modernit toimintaedellytykset muiden maailman parhaiden yliopistojen kanssa. Haluamme, että yliopistomme ovat niin hyviä, että ne houkuttelevat suomalaisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita jäämään tänne, emmekä menetä heitä maailmalle. Toisaalta meidän on myös kyettävä houkuttelemaan Suomeen kansainvälisiä osaajia.

Yliopistolain uudistusta on alusta alkaen valmisteltu yhteistyössä koko yliopistoyhteisön kanssa. Akateemisen yhteisön sitoutuminen uudistukseen on sen onnistumisen perusedellytys. Uudistusta valmistelevissa työryhmissä on rehtorien neuvoston, henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden edustus. Uudistuksen suuntaviivat olivat laajalla lausuntokierroksella viime syksyllä ja ne saivat myönteisen vastaanoton.

Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi on tarkoitus viedä Eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2009. Tavoitteena on, että lain mukainen toiminta alkaisi yliopistoissa täydessä laajuudessa 1.1.2010. Yliopistolain ensimmäisiä luonnoksia on valmisteltu opetusministeriössä ja käsitelty lakiuudistuksen ohjausryhmässä. Lakiluonnosta on tarkoitus käsitellä vielä sidosryhmien kanssa toukokuun aikana. Kesän aikana lakiluonnos lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy syyskuun lopussa, jotta saatuja lausuntoja voidaan hyödyntää lakiehdotuksen viimeistelyssä.

Tavoitteena on kaikkien yliopistojen oikeudellisen aseman muutos itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Molemmat olomuodot ovat yliopistoille mahdollisia, mutta ratkaisun itselleen sopivasta mallista yliopistot tekevät itse. Valinta on siis aina yliopiston itsensä, mutta säätiönä toimimiseksi sen on lisäksi täytettävä kriteerit, jotka täsmennettiin pari viikkoa sitten hallituksen talouspoliittisessa ministeriryhmässä.

Yliopistoilla on nyt mahdollisuus arvioida asetettujen kriteerien pohjalta, haluavatko ne hakeutua säätiömuotoon.

Uskon, että valtaosa yliopistoista, näin voisin arvioida, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, valitsevat julkisoikeudellisena yhteisönä toimimisen.

Hyvät naiset ja herrat,

Suomalaisten monialaisten sivistysyliopistojen yhdenvertaisen kohtelun ja uudistuksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmista pidän erittäin tärkeänä sitä talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta, jonka mukaan valtio voi tehdä finanssisijoituksia julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin yliopistoihin. Taloudellisesti asian merkitys on suuri, koska finanssisijoitukset tapahtuvat valtion talousarviotalouden ulkopuolella ja niihin voidaan käyttää esimerkiksi valtion omaisuuden myyntituloja. Näin yliopistot saavat merkittäviä lisäpanostuksia opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Päätös avaa mittavan uuden mahdollisuuden monialaisten sivistysyliopistojen vahvistamiseen.

Hallitus on vahvasti sitoutunut siihen, että julkisoikeudellisia yliopistoja pääomitetaan muutosvaiheessa niin, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. Pääomittamisen yksityiskohtia valmistellaan yhdessä yliopistojen kanssa. Kiinteistöjen osalta tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa kiinteistökustannukset pysyvät kohtuullisina.

Yliopistouudistuksen ympärillä käyty keskustelu on ollut vilkasta. Keskustelussa ovat olleet vahvasti esillä yliopiston taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto. Haluan korostaa, että uudistuksen lähtökohtana on yliopistojen rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaaminen. Lähtökohtaisesti yliopistot saavat käyttörahoituksensa edelleen valtion talousarvion kautta. Tavoitteena on vahvistaa perusrahoitusta. Pääomittamisen tuotot tuovat tähän sitten oman arvokkaan lisänsä. Siihen on yliopistoilla ja opetusministerille suuret odotukset.

Hallinnon osalta paljon on puhuttanut tulevan innovaatioyliopiston ja muiden mahdollisten säätiöiden hallitukset, jotka koostuvat yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä. Säätiöyliopiston hallituksessa ei olisi suoria edunsaajia, kuten henkilöstöä tai tutkinto-opiskelijoita.

Haluan teroittaa sitä, että säätiön hallituksen jäsenten on edustettava mahdollisimman monipuolisesti säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän korkeimman tason asiantuntemusta. Vahva tieteellinen kompetenssi on peruslähtökohta hallituksen jäsenten valinnassa. Valtion nimittämillä edustajilla on säätiön hallituksessa selkeä enemmistö. Valtio nimittää yhden jäsenistä kuultuaan ylioppilaskunnan esityksen ja yhden kuultuaan neuvottelukuntaa, johon kuuluu myös henkilöstön edustajia. Hallituksella on oltava koko yliopistoyhteisön arvostus.

Selvää on, että akateeminen päätöksenteko pysyy vahvasti nykyisen kolmikannan käsissä ja sitä vahvistetaan. Perustuslain turvaama tieten, taiteen ja opetuksen vapaus vallitsee kaikissa yliopistoissa. Tätä vapautta on vaalittava. Se on menestyneen yliopiston kivijalka.

Innovaatioyliopiston säädekirja on nyt kolmen korkeakoulun hallituksissa lausunnolla ja odotan vappuun mennessä rakentavia ehdotuksia siitä, miten säädekirjaa olisi vielä muokattava.

Ulkopuolisten määrää kasvatetaan myös julkisoikeudellisten yhteisöjen hallituksissa, mutta niissä säilyy myös vahva kolmikannan edustus. Julkisoikeudellisten yliopistojen hallitukset nimittää yliopistoyhteisö itse.

Nyt toteutettavalla yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksella ja siihen liittyvällä ohjauksen ja rahoituksen uudistamisella tähdätään aidosti yliopistojen toimintavapauden lisäämiseen. Tätä tavoitetta on tarpeen jatkuvasti kirkastaa eri intressitahojen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Tarkoitus ei ole, että valtionohjauksen vähentyessä joku yksittäinen ulkopuolinen taho ottaa ikään kuin vapautuneen ohjaustilan käyttöönsä. Tavoitteena on vahvistaa yliopistojen asemaa niin, että ne voivat vahvasti panostaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ja tekevät sitä kiinteässä ja tasapainoisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa.

Hyvät kuulijat,

Yliopistouudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on tehdä yliopistoista parempi ja houkuttelevampi paikka opettaa ja opiskella sekä tehdä tiedettä ja taidetta. Vielä ei ole päästy kunnolla keskustelemaan opetussisällöistä tai opetuksen kehittämisestä, tutkimuksen strategisista painoaloista, taiteellisen toiminnan kehittämismahdollisuuksista tai uudet toimintarakenteet tarjoamista mahdollisuuksista yliopiston toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Taloudellisten ja hallinnollisten kysymysten rinnalla toivoisin näiden asioiden nousevan voimakkaammin esiin. Vasta sitä kautta realisoituvat uudistuksen hyödyt opiskelijoille, yliopiston henkilöstölle tai lisäarvona suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Henkilöstön kannalta oleellista on, että palvelussuhde muuttuu virkasuhteesta työsopimussuhteeksi. Yliopistot ovat jatkossa valtion sijaan itse työnantajia. Henkilöstön asemasta ja henkilöstöstä huolehtiminen uudistuksen aikana on aivan keskeistä. Haluamme luoda koko yliopistoyhteisölle nykyistä paremmat ja pitkäjänteisemmät työskentelymahdollisuudet.

On selvää, että henkilöstön strategiset kehittämismahdollisuudet ja urapolkujen suunnittelu voivat työsopimussuhteessa tapahtua joustavammin kuin virkasuhteessa. Yliopistot voivat henkilöstörakennetta kehittämällä tukea omaa strategiatyötään. Myös pätkätöiden vähentäminen on työsuhteissa virkasuhteita helpompaa.

Uudistuksen valmistelussa henkilöstöjärjestöt ovat tiiviisti mukana ja henkilöstöä pyritään informoimaan ja kuulemaan mahdollisimman laajasti. Olen itse kutsunut henkilöstöjärjestöjen edustajat koolle kesäkuuksi ja odotan keskustelultamme paljon. Yliopistojen henkilöstöpolitiikan tavoitteena tulee olla, että yliopistot olisivat esimerkillisiä työnantajia ja panostavat henkilöstöpolitiikkaan.

Hyvät kuulijat,

Olen ohessa kuvannut yliopistouudistusta joistakin näkökulmista. Haluan korostaa, että yliopistouudistus on meidän kaikkien yhteinen etu, niin yliopistojen kuin yhteiskunnan. Uskon ja toivon, että te tieteentekijät haluatte olla eturintamassa rakentamassa uutta, vielä nykyistä vahvempaa yliopistolaitosta osaamisenne ja asiantuntemuksenne kautta. Aivan erityisesti toivon teiltä ennakkoluulotonta ajattelua opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämisessä. Yhdessä toimien ja teidän osaamiseenne rakentaen rakennamme parempaa tulevaisuutta koko Suomelle.

Toivon teille hyvää kevättä ja ennen kaikkea antoisaa ja ajatuksia herättävää seminaaria!