Hyvät kuulijat,

Yrittäjyys on asia, joka on monin tavoin noussut viime aikoina keskusteluun. Yhtenä syynä on tosiseikka, että lähivuosina 70 000- 80 000 yritystä etsii jatkajaa. Tähän liittyy myös tietoisuus siitä, että suomalaisten halukkuus yrittäjäksi on kansainvälisesti vertaillen korkeintaan keskitasoa. Suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on peräti matalin, kun kysytään, valitsisiko mieluummin palkkatyön kuin yrittäjäuran.

Yrittäjyyden edistämisessä onkin meillä työtä tehtävänä. Yrittäjyyskasvatus on tässä keskeisellä sijalla. Elämme suurta muutoksen aikaa, johon liittyy voimakas globalisoituminen, kansainvälistyminen, elinkeinorakenteen muutos, määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyö sekä julkisen sektorin tehtävien uudelleen järjestelyt. Kaikki tämä heijastuu työelämään luoden uudenlaisia työnkuvia ja työuria varsinkin nuoremman väestönosalle. On aivan selvää, että yrittäjiä Suomi tarvitsee jatkossakin. Yrittäjiä siirtyy eläkkeelle yhä kiihtyvässä tahdissa. Yrittäjyys on varmasti yhtä houkutteleva polku jokaisen elämänuralle kuin palkkatyökin. Mutta mielikuvien parantamiseksi tarvitaan vielä paljon työtä. Onneksi täällä Pohjanmaalla yrittäjyys on kuitenkin vielä arvossaan - varmasti parhaiten koko maassa!

Hyvät naiset ja herrat,

Tilastojen mukaan maassamme on noin 250 000 yritystä, joista alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on runsaat 230 000. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä, alle 50 hengen yrityksiä, on runsaat 16 000. Pk-yritykset ovat tärkeitä, sillä yritysten työntekijöistä runsas 60 prosenttia työskentelee sektorilla. Ja siellä syntyy vajaa puolet yritysten liikevaihdosta. Tämä on kansantaloudellisesti tärkeä pääoma, jota me emme saa menettää, vaan jonka kehittämiseen, turvaamiseen ja säilyttämiseen meidän on panostettava vahvasti.

Suomessa nopean kasvun yritysten määrä on meillä vain runsaat 2 prosenttia, kun se muualla maailmassa on tyypillisesti 3-5 prosenttia. Kasvuyrittäjyyteen liittyy usein innovatiivisuus ja teknologinen osaaminen, joiden kehittämisessä ja hallitsemisessa koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että Suomessa toimi yrittäjänä vuonna 2005 yliopistotutkinnon suorittaneista keskimäärin vain 1,3 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista keskimäärin 2,5 prosenttia. Tässä suhteessa Etelä-Pohjanmaa on suunnannäyttäjä, sillä halukkuus ryhtyä yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä on täällä muuta maata korkeampi. Osaamispohjaisen yhteiskuntamme haasteena onkin, miten korkea koulutustasomme ja tutkimusosaaminen saadaan laajasti hyödynnettyä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, muutettua tuotannolliseksi toiminnaksi ja edelleen tuottavaksi työksi.

Professori Matti Koiranen on todennut, että "ihmisessä oleva osaaminen eli ns. human capital ja yhteistoiminnalla luotava ns. social capital muuttuvat dynaamiseksi kyvykkyydeksi, jos niitä sysää liikkeelle yritteliäisyys. Yrittäjyys laajimmassa merkityksessään onkin juuri yritteliäisyyttä, eli ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa työn tekoon. Yrittäjyys on sekä yksilöiden että yhteisöjen ominaisuus, liikkeelle paneva voima, kehityksen moottori". Tämä piilevä energia, osaaminen ja luovuus meidän tulee koulujärjestelmämme puitteissa saada syttymään ja elämään. Pelkkä tieto ei riitä. Haaste ei ole vähäinen, mutta sinä on päästy viime vuosina lupaavasti eteenpäin.

Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että yrittämiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen liittyy paljon asioita, joihin koulutuksella ja pelkästään opetusministeriön toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan. Yrittäjäpotentiaalia Suomessa on, mutta sen kanavoituminen aidoksi yrittäjyydeksi vaatii toimenpiteitä. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvää mielikuvamarkkinointia on kehitettävä yhteistyössä koulujen, yritysten ja myös meidän vanhempien kesken. Esikuvien merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Hyvät yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen ystävät,

Tarkastelen seuraavaksi lyhyesti sitä, mitä koulutuksessa ja tutkimuksessa on tehty ja tullaan tekemään suomalaisen yrittäjyyden edistämiseksi. Yrittäjyyskasvatuksella tuettavat tavoitteet ja taidot ovat pitkälti samoja kuin yleiset työelämävalmiudetkin. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään nuoren tavoitteellisuutta, omatoimisuutta, luovuutta, yhteistyökykyä, suoritusmotivaatiota ja aloitteellisuutta. Koulutusjärjestelmämme tukee monin tavoin oppijoiden kehittymistä tällaiseen yrittäjämäiseen toimintatapaan, jota tarvitaan, työskentelipä sitten toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Monet selvitykset osoittavat, että koulutuksessa saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ja miten he suhtautuvat omaan työhönsä ja itseensä työntekijänä. Koulun arkipäivän toiminta kaikilla koulutusasteilla palvelee parhaimmillaan sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia.

Valtioneuvoston ennen joululomia hyväksymä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 linjaa työelämää ja yrittäjyyttä tukevia tavoitteita kaikille kouluasteille. Peruskoulussa ja lukiossa tuetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten sisäisen yrittäjyyden valmiuksien syntymistä, mutta tärkeää on myös antaa nuorelle perustietoja yritystoiminnasta sekä kannustaa häntä ajattelemaan yrittäjyyttä yhtenä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Korkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa tuetaan yrittäjämäistä asennetta sekä annetaan ammatillisia valmiuksia ja kehitetään asiantuntijuutta, osaamispääomaa. Koulutuksen ja työelämän tiiviit yhteydet nähdään tulevaisuudessa välttämättömiä kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa.

Yrittäjyyden ja työelämän tuntemuksen sekä niihin liittyvien taitojen kartuttaminen aloitetaan jo perusopetuksessa. Yrittäjyysvalmiuksien vahvistaminen on jo huomioitu peruskoulun ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä. Kaikissa kunnissa ovat käytössä uusiutuneet opetussuunnitelmien perusteet, joissa oppilaiden yrittäjyysvalmiuksia kehitetään aihekokonaisuuden "osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys" alla. Tämä aihekokonaisuus tulee sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin ja sen tulee näkyä koulun toiminnassa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa on aihekokonaisuutena "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys". Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa yrittäjyyden aihekokonaisuuden toteuttamisen monimuotoisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ja ainakin muutamat lukiot ovat painottaneet yrittäjyyttä valtakunnallisen opetussuunnitelman puitteissa.

Vastavalmistunut Jaana Seikkula-Leinon selvitys osoitti, että opettajien ja kuntien elinkeinovastaavien sekä yrittäjien yrittäjyyskasvatuksen tuntemus on lisääntynyt. Voikin sanoa, että yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen tietous on kehittynyt ja motivaatio yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on jossain määrin voimistunut. Uskon, että nämä tulokset kannustavat meitä kaikkia ponnistelemaan eteenpäin.

Hyvät naiset ja herrat,

Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmia koskeva uudistamistyö on parhaillaan käynnissä. Ammatillisissa perustutkinnoissa on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet sisällyttää yrittäjyyteen liittyvien opintoja perustutkintoihin. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja oppisopimuskoulutus vahvistavat koulutuksen työelämävastaavuutta ja lisäävät samalla yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvää osaamista sekä vahvistavat koulutuksen ja yrityselämän välisiä yhteistyösuhteita.

Yrittäjyyttä painottavana koulutuskokeiluna toteutetaan liiketalouden perustutkinnon yrittäjän koulutusohjelma (yrittäjämerkonomi). Koulutus on suunniteltu peruskoulun päättäneille, ylioppilaille tai toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneille nuorille ja aikuisille sekä yrittäjyyshenkisille ja yrittäjänä toimimisesta kiinnostuneille. Se sopii myös perheyrityksen tuleville jatkajille. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on antaa laaja-alainen kaupan ja hallinnon alan perusosaaminen sekä valmiudet toimia yrittäjänä jollain alalla.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja uudistettaessa pyritään siihen, että yhä useammin yrittäjyys kirjoitetaan joko tutkinnon pakollisiin sisältöihin kuuluvaksi tai yrittäjyys on vaihtoehtoisena tutkinnon osana. Uutuutena viime vuonna opetusministeriön tutkintorakennetta koskevaan asetukseen lisättiin Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.


Hyvät kuulijat,

Korkeakoulusektorilla ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutusta vahvistetaan muodostamalla koko opiskelijan opintokaaren läpäiseviä yrittäjyyspolkuja. Ammattikorkeakoulujen yhtenä opetuksen kehittämisen painopisteenä on opiskelijan ja työelämän välisten suhteiden syventäminen systemaattisesti opintojen aikana. Tämä parantaa opiskelijoiden työelämäosaamista, opiskelumotivaatiota ja parantaa työllistymistä jo opiskeluvaiheessa. Samalla tuetaan yrittäjyyshalukkuuden kasvua ja näin esimerkiksi eteläpohjalaisille yrityksille löytyy helpommin jatkajia.

Opintoihin kuuluvat opinnäytetyöt kytketään työelämään ja opiskelijat suorittavan opintoihin kuuluvaa harjoittelua pk-yrityksissä tai omassa yrityksessään. Ammattikorkeakouluopetusta kehitetään myös kytkemällä työelämäläheinen tutkimus- ja kehitystyö tiiviimmin osaksi opetusta. Yrittäjyyttä tukee myös se, että suurimmalla osalla ammattikorkeakouluja on oma tai ammattikorkeakoulu on mukana esi- tai yrityshautomotoiminnassa.

Ammattikorkeakouluilla onkin aivan keskeinen rooli pienten palveluyritysten synnyttäjinä. Esimerkiksi useat hoivapalveluyritykset ovat lähtöisin ammattikorkeakoulujen yrityshautomoissa. Pienten palveluyritysten merkitys yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden turvaajina korostuu tulevina vuosina. Tämä on ymmärretty hyvin myös Etelä-Pohjanmaalla.

Hyvät kuulijat,

Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan yrittäjyysopinnot ovat kaikkien yliopisto-opiskelijoiden saavutettavissa. Viidessä yliopistossa yrittäjyys on myös mahdollista valita pääaineeksi taloustieteissä. Sen sijaan yrittäjyyskasvatuksen tarjonta on vaatimattomampaa. Tähän mennessä suoraan tutkintoihin sisällytettäviä opintokokonaisuuksia ovat tarjonneet Helsingin yliopisto, joka integroitui Tampereen yliopiston opintokokonaisuuksiin, Joensuun yliopisto ja Rauman opettajankoulutuslaitos. Yliopistojen yrittäjyysopintojen vahvistamiseksi pidän tärkeänä, että henkilökohtaisia opintosuunnitelmia laadittaessa tuetaan opiskelijan työuran hahmottamista ja nähdään yrittäjyys yhtenä mahdollisuutena.

Korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen sisältöjen on oltava ajan tasalla ja palveltava parhaalla mahdollisella tavalla palvelee työelämän ja yritysten muuttuvia osaamistarpeita. Tutkimusaiheet voivat monipuolisesti palvella työelämän ja innovaatiotoiminnan tarpeita. Työelämä hyötyy korkeakoulujen monipuolisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja osaavammasta työvoimasta. Tämä voi toteutua vain tiiviissä vuorovaikutusta työelämän, yritysten ja alueiden kanssa.

Mielestäni on myös tärkeää, että korkeakoulujen hallinnossa ja neuvottelukunnissa turvataan riittävä työelämän ja korkeakoulun ulkopuolisten tahojen edustus. Tässä suhteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Uskon, että uuden yliopistolain myötä tämä kehitys vauhdittuu entisestään. Samalla kun korkeakoulujen vastuu omasta toiminnastaan ja taloudestaan kasvaa, se merkitsee ”yrittäjämäisemmän” ajattelutavan siirtymistä korkeakoulujen sisälle.

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia ja lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja muun työikäisille aikuisille tarkoitetun koulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon yrittäjien ja pienyritysten henkilöstön osaamistarpeet. Lisä- ja täydennyskoulutusta suunnataan niin, että sillä voidaan tukea yritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja erilaiselle osaamispohjalle perustuvan yrittäjyyden syntymistä ja yritystoiminnan uudistumista.

Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden näkökulmasta aikuiskoulutuksen ja erilaisten tukimuotojen rooli on tärkeä. Korkeaan osaamiseen pohjautuvalle yritystoiminnalle on sangen tyypillistä, että omaa osaamista kehitetään palkkatyössä käyden. Jossain työuran vaiheessa syntyy ajatus kokeilla siipiä yrittäjänä, varsinkin jos ”oma tuote” syntynyt ja sillä tuntuisi olevan menestymisen mahdollisuuksia. Tässä vaiheessa tarvitaan täydennyskoulutusta, liiketoimintaosaamisen valmiuksia ja yrittäjäksi ryhtymistä tukevaa osaamista.

Hyvät kuulijat,

Olen edellä lyhyesti valaissut niitä linjauksia, joiden myötä työelämäosaamista ja yrittäjyyttä tullaan lähivuosina kehittämään. Uskon, että näillä kehittämislinjauksilla opetusministeriö antaa oman panoksensa yrittäjyyden vahvistamiseen ja yrittäjähenkisten osaajien kouluttamiseen kaikilla kouluasteilla.

Haluan vielä todetta, että yrittäjyys on nähty kansainvälisilläkin foorumeilla kasvun moottorina. Unesco ja Maailman Työjärjestö ILO korostavat maailmanlaajuisesti yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. Euroopan tasolla on tehty useita poliittisia linjauksia yrittäjyyden edistämiseksi. Komissio julkaisi vuonna 2003 yrittäjyyden vihreän kirjan, jonka yksi kantava ajatus oli, että koulutuksen on osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla nuorille oikeanlainen ajatustapa, vahvistamalla yrittäjätaitoja sekä edistämällä tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdosta. Komission yrittäjyyskasvatusta koskeva tiedonanto vuodelta 2006, korosti yrittäjyyden liittämistä osaksi opettajainkoulutusta ja koulutuksen eri tasoja aina korkeakoulutukseen asti. Voikin sanoa, että kansalliset ponnistelumme saavat laajasti kaikupohjaa niin EU:n sisällä kuin maailmanlaajuisestikin.

Keskustelu yrittäjyydestä ja sen edistämisestä opetusministeriön hallinnonalalla jatkuu avoimessa vuorovaikutuksessa. Opetusministeriö ja uusi Työ- ja elinkeinoministeriö järjestävät 30. päivä tätä kuuta Korkeakouluyrittäjyys -seminaarin Helsingissä. Seminaarissa kuullaan ulkomaisia kokemuksia yrittäjyyden edistämisestä ja työstetään asioita teemakohtaisissa työpajoissa. Yrittäjyyskasvatuksen osaajina olette kaikki lämpimästi tervetulleita tähän tilaisuuteen. Löydätte lisätietoja seminaarista opetusministeriön internetsivujen tapahtumakalenterista.

Lopuksi haluan mahdollisuudesta kertoa opetusministeriön yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyden kehittämistä tulevista toimista juuri täällä Etelä-Pohjanmaalla, jossa yrittäjyys on aina ollut arvossaan. Toivon, että yhteisin ponnistuksin pystymme tukemaan yrittäjyyttä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta maallemme.