(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)

Arvoisat rehtorit, hyvät naiset ja herrat,

Minulla on ilo olla avaamassa tämän vuoden rehtoripäiviä. Rehtoreita suviyössä -seminaarin teemana on tänä vuonna "Onnellisen oppilaitoksen avaimet - sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön kehittäminen". Teema on erinomainen ja mitä ajankohtaisin.

Haluan aluksi kiittää Suomen rehtorit ry:n tekemää työtä ProRexi -hankkeessa koulun johtajuuden kehittämiseksi. Oli ilo vastaanottaa hyvin punnitut ja mietityt toimenpide-ehdotukset oppilaitosjohtamisen kehittämiseksi.

Opetusministeriö on ollut vahvasti mukana kehittämässä koulun johtajuutta. Suomi on osallistunut juuri päättyneeseen OECD:n Koulun johtajuuden kehittämishankkeeseen, Improving School Leadership, monipuolisesti. Sekä ProRexi-hankkeen ehdotuksia että OECD:n hankkeessa tehtyjä tuotoksia voidaan monin tavoin hyödyntää tulevaisuudessa.

On kiinnostavaa nähdä, miten PRO REXI -hankkeen ehdotukset vastaavat OECD:n näkemyksiä. Parhaillaan on PRO REXI -hankkeen pohjalta käynnistymässä opetusministeriön rahoittama selvitystyö rehtorien oikeudellisesta asemasta. OECD:n koulun johtajuuden kehittämishankkeen loppuraportissa nostettiin vahvasti esiin koulun johtajien velvollisuuksien ja vastuualueiden uudelleenmäärittely. Aloitettava selvitys tukee nimenomaan tätä. Eräänä taustalähtökohtana OECD:llä oli, että koulun johtajien velvollisuuksien lisääntyessä ja yleisesti työkuvan ja yhteiskunnan muutoksen myötä koulun johtajuutta olisi tarkasteltava laajemmassa valossa. Olisi hyvä, jos Suomessakin tätä asiaa tarkasteltaisiin laaja-alaisesti. Suomen rehtorit ry on pitänyt asiaa vahvasti esillä ja olen erittäin iloinen siitä, että selvitys saadaan nyt toteutettua.

Koulun johtajien ja rehtoreiden perus- ja täydennyskoulutus ovat ne avaimet, joilla koulun johtajuuden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta voidaan parantaa. Samaan asiaan kiinnitettiin vahvasti huomiota myös OECD:n koulun johtajuuden kehittämishankkeessa.

Hyvin kiireinen kehittämistehtävä onkin oppilaitosten kehittämistä ja johtamista koskeva koulutus ja tutkimus. Tässä näen tärkeän haasteen, johon toivon yliopistoissa tartuttavan. Meillä Suomessa on ongelmana se, että rehtorikoulutus on satunnaista ja epäsystemaattista. Koulujen johtamiskulttuurilla on huomattava vaikutus oppimisen tuloksellisuuteen, koko kouluyhteisön työhyvinvointiin ja opettajien työssä jaksamiseen sekä näin myös opetustyössä pysymiseen. On selvää, että hyvin koulutetut ja viimeisiä tietoja hyödyntävät koulujen johtajat ovat aina askeleen edellä koko kouluyhteisön tulosten kehittämisessä. Kehittyvä koulu on hyvin johdettu koulu.

PRO REXI 2015 -kehittämishankkeen ehdotukset vastaavat hyvin kansainvälisiä kehittämislinjauksia ja OECD:n esiin nostamia asioita.

Esille nostetut koulun johtajuuden kehittämisalueet ovat merkittäviä koulutuksenjärjestäjille. Suomessa parhaillaan on meneillään sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus että kouluissa ja oppilaitoksissa olevien ikäluokkien pienenemisen mukana tapahtuva rakenteellinen muutos. Myös lähiaikoina monien rehtoreiden jäädessä eläkkeelle, haasteeksi tulee saada riittävän päteviä ja motivoituneita jatkajia heidän työlleen. Tähän myös OECD kiinnitti huomiota.


Hyvät rehtoripäivien osallistujat,

Sinivihreän hallituksen keskeisiä tavoitteita on vahvistaa suomalaista osaamista, sekä tukea luovuutta ja sivistystä. Koulutuspolitiikalla on vahva rooli hallituksen ohjelmassa ja monet koulutusjärjestelmää uudistavat ja sen laatua parantavat hankkeet ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Käyn läpi muutamia keskeisimpiä uudistushankkeita, erityisesti perusopetuksen, mutta myös lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta.

Opetusministeriön toimialalla PARAS-hanke on vauhdittanut myönteistä kehitystä monella tavalla. Näen kuitenkin edessämme uusia haasteita ja myös käyttämättömiä mahdollisuuksia. Aivan oleellista on kiinnittää huomiota siihen, että kaikki PARAS-hankkeen toimet parantavat kansalaisten - lasten, nuorten, opiskelijoiden ja jokaisen oppimaan haluavan edun toteutumista ja erityisesti koulutuksen laatua.
Uusimpien väestöennusteiden mukaan peruskoululaisten määrä alkaa joidenkin vuosien kuluttua erityisesti maahanmuuttajaväestön suuremman syntyvyyden vuoksi taas kasvaa.
Uutena haasteena ovatkin uudenlaiset palvelutarpeet kasvavilla kaupunkiseuduilla. Maahanmuuttajaperheiden tarpeiden huomioiminen ja maahanmuuttajalasten riittävä tukeminen tulee olemaan meille kohtalonkysymys monessakin mielessä. Toivon, että kunnat yhdistävät voimiansa myös tässä asiassa. Itse olen esittänyt, että valtion panostusta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen kustannuksiin lisätään ensi vuoden alusta lukien.
Perusopetuksen laadun parantaminen on hallituksen kärkihankkeita. Olemme käynnistäneet vaalikauden mittaisen Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman, johon neljän vuoden aikana suunnataan yhteensä 80 miljoonaa euroa. Ensimmäiset päätökset lisämäärärahoista on jo tehty. Opetusministeriö myönsi helmikuussa perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siinä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimiin myönnettiin rahaa 233 kunnalle ja oppilaanohjauksen kehittämiseen 116 kunnalle ja 20 yksityiselle koulutuksen järjestäjälle. Positiivisena seikkana voidaan pitää sitä, että kunnat tekevät aiempaa useammin näitä kehittämistoimenpiteitä osana seudullista yhteistyötä.

Tehostetun ja erityisen tuen hankkeissa painopisteenä on oppilaalle annettava ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon, ei mielikuviin, perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Lisäksi kuntien kehittämistyössä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan.

Tänä vuonna POP-ohjelmasta ohjataan lisäksi 6 miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen, avustusten haku päättyi juuri. Tavoitteena on, että jokaisella peruskouluikäisellä olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen. Koulujen kerhot kärsivät vielä lama-ajan säästöistä.

Osana POP-ohjelmaa olen käynnistetty myös perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun.

Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa se, että jokaisessa Suomen koulussa oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Aivan jokaisella koululaisella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja koulussa viihtymiseen. Tämän työn tueksi odotan työryhmältä ehdotuksia perusopetuksen laatukriteereiksi huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Laatukriteereiden ohjausryhmässä on laaja edustus toimialalta, mukana on niin opettajien, koulutuksen järjestäjien kuin vanhempien edustajia.

Työryhmän ehdotukset toimivat jatkossa opetuksen laadun kehittämisen tukena. Erinomaistakin järjestelmää tulee jatkuvasti kehittää, sillä muutoksiin reagoinnin kautta tuemme suomalaisten pärjäämistä muuttuvissa olosuhteissa.

Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laatua kehitetään myös kiinnittämällä huomiota opetusryhmien kokoon. Oppilasmääriltään pienemmät opetusryhmät parantavat opettajien mahdollisuuksia puuttua varhain oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamiseen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioimiseen. Samoin opetustilanteiden työskentelyrauhaa voidaan parantaa. Opetusryhmistä ei ole ollut tähän saakka kattavaa tiedonkeruuta maassamme.

Opetusministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja OAJ:n kanssa perusopetuksen opetusryhmä- ja luokkakokojen selvittämistyön syksyllä 2007. Tietojenkeruu on suoritettu osana opettajatiedonkeruuta. Opetusryhmiä koskevat tulokset valmistuvat syksyllä 2008. Tämän jälkeen voidaan arvioida ryhmäkokojen pienentämiseen vaadittavia toimia. Ensi vuonna POP-ohjelma jatkuukin entistä tehokkaammin, kun rahoitusta ohjataan ryhmäkokojen pienentämiseen.

Hyvät rehtorit,

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007 - 2012 ennakoi tulevaa yhteiskuntakehitystä ja sen koulutustarpeita. Lukiokoulutuksen osalta kehittämissuunnitelmaan sisältyy monia painopistealueita, joihin tullaan tulevina vuosina panostamaan.

Suomalainen lukio on ollut menestystarina. Pääsääntöisesti suomalainen lukio toimii hyvin ja tehokkaasti. Lukiolla on ollut ja on tulevaisuudessa entistä vahvempi rooli osaamisketjussamme yleissivistävänä ja korkeakoulutukseen valmentavana kouluna. Tätä tehtävää vahvistetaan. Ajatus yleissivistävästä oppilaitoksesta on pidettävä kirkkaana mielessä. Se on lukioiden vahvuus ja se luo perustan lukiojärjestelmän toiminnalle

Yhteiskunnan muuttuessa myös tämän päivän hyvän lukion on uudistuttava. Vain siten meillä on laadukas ja arvostettu lukiokoulutus myös vuosikymmenten päästä. Muuttuvassa maailmassa oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky ja oma ajattelu korostuvat.

Lukioiden toiminta perustuu ensinnäkin laadukkaaseen opetukseen, joka pohjautuu päteviin ja ammattitaitoisiin rehtoreihin ja opettajiin. Toiseksi opiskelijoille tulee turvata monipuolinen opetustarjonta, johon kuuluvat modernit oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät.

Kehittämissuunnitelmaan sisältyy lausuma toimenpide-ehdotusten laatimisesta lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Tulen asettamaan vielä kesän aikana laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtäväksi annetaan toimenpide-ehdotusten tekeminen. Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto ovat läpikäyneet lukuisia muutoksia viime vuosina ja nyt onkin aika katsoa kokonaisuudessaan lukioiden tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Arvoisat kuulijat,

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Tämän kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen haki noin 3500 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvanut vetovoima kertoo siitä, että käytännön ammatit kiinnostavat nuoria yhä enemmän. Ammattiosaajille - niin lähihoitajille, LVI-asentajille, rakennusmiehille, myyjille kuin metallialan ammattilaisille - on tarjolla haasteellisia ja usein myös varsin hyvin palkattuja töitä tulevaisuuden työelämässä. Näinpä yhä useammalle peruskoulun päättävälle ammatillinen koulutus onkin muodostunut houkuttelevaksi jatko-opintovaihtoehdoksi peruskoulun jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvun taustalla on määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittämistyö. Ammatillinen peruskoulutus on uudistettu lähestulkoon läpikotaisin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt, laaja-alaiset perustutkinnot, yleinen jatko-opintokelpoisuus ja tuloksellisuusrahoitus ovat muutamia keskeisiä uudistuksia, joita on toteutettu. Kuten kasvaneesta vetovoimasta nähdään, nämä uudistukset ovat todella kantaneet hedelmää.

Ammatillisen koulutuksen kehittämistyö jatkuu määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden ja laadun kehittämiseen, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän ja yksilöiden tarpeita. Lisäksi on aivan keskeistä huolehtia siitä, että jokaiselle peruskoulun päättävälle voidaan turvata jatko-opiskelupaikka toisella asteella. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisättiinkin jo tämän vuoden alusta ja olemme jo päättäneet lisätä tarjontaa myös ensi vuoden alusta 2000 opiskelijapaikalta. Nyt jo näyttää kuitenkin siltä, että tämäkään ei ole riittävää. Meidän onkin hallituksessa arvioitava pikaisesti uudestaan ammatillisen koulutuksen lisäystarve.

Hyvät kuulijat,

Minulla on ilo julistaa vuoden 2008 rehtoripäivät avatuiksi. Toivon teille antoisia keskustelu ja eväitä myös kotiin vietäväksi. Toivotan Teille valtioneuvoston puolesta oikein hyviä rehtoripäiviä! Sekä ennen kaikkea hyvää ja ansaittua kesälomaa.

Lopuksi minulla on ilo paljastaa tämän vuoden Cygnaeus-palkinnon saaja ja luovuttaa hänelle palkintoon kuuluva mitali, stipendi ja kunniakirja.

Cygnaeus-palkinto on kunnianosoitus oppivelvollisuuskoulumme alkuunpanijan ja kehittäjän Uno Cygnaeuksen (1810-1888) elämäntyölle. Se myönnetään yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen ja oppimisenlaatua parantavien järjestelyjen luomista.

Cygnaeus-palkinnon saa vuonna 2008 luokanopettaja ja opettajankouluttaja Mervi Wäre- von Hedenberg.

Mervi Wäreellä on pitkä ja ansiokas ura oppikirjojen, erityisesti Aapisten tekijänä ja tätä kautta tapahtunutta myönteistä vaikuttamista yli miljoonan suomalaisen lapsen oppimisen ja sivistyksen perustan luomiseen. Hän on ansioitunut opettajankouluttaja, jonka vaikutus koulutyön kehittymiseen ja oppilaisiin on välittynyt monien opettajaksi valmistuneiden sukupolvien kautta. Hän on osallistunut lisäksi aktiivisesti opetuksen kansalliseen kehittämistyöhön muun muassa opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessin kautta sekä erilaisissa kehittämishankkeissa, joista tässä mainittakoon Luku Suomi -hanke. Tässä työssä hän on välittänyt osaamistaan, innostuneisuuttaan ja näkemystään ja vaikuttanut siten vahvasti koko suomalaiseen opetuskenttään, erityisesti hyvän perusopetuksen kehittämiseen.

Lämpimät onnittelut!