Hyvä seminaariväki,

Olen iloinen voidessani olla täällä tänään ja tuoda koko valtioneuvoston tervehdyksen päivän seminaariin.

Itämeri ja sen hyvinvointi on meille kaikille suomalaisille tärkeä asia - niin myös minulle. Liikun Itämerellä perheeni kanssa purjehtien. Nautin, mutta samalla tietysti myös huolestun: Itämeren ympäristöongelmat ovat todellisia. Jokainen Itämerellä liikkuva voi todeta meriveden sameuden, ajoittaiset leväkukinnot ja rantakiviä peittävät rihmalevät. Muutos Itämeren tilassa on ollut silmin havaittavissa. Ja kun tiedossa on lisäksi merenpohjan laajat hapettomat alueet, ei voi olla huolestumatta.

Tilanne on tutkimustiedon perusteella vakava, mutta ei kuitenkaan toivoton. Moniin tekijöihin voidaan vaikuttaa, esimerkiksi vähentämällä ulkoa tulevaa ravinnekuormitusta, mutta on toimittava nopeasti ja laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Toimenpiteet on saatava ulottumaan koko Itämeren valuma-alueelle.

Maassamme tehdyt selvitykset ja tulevaisuuden menestystekijöitä etsivät analyysit ovat poikkeuksetta päätyneet korostamaan tieteen keskeistä asemaa. Kun otetaan huomioon kasvavat haasteet ihmiskunnalle - tänään erityisesti Itämereen liittyvät haasteet, niin voi todeta, että tutkimus on keskeinen avaintekijä tässäkin yhteydessä.

Tutkimustyö tarvitsee ennen kaikkea kyvykkäät tekijät, vahvan infrastruktuurin ja inspiroivan vuorovaikutuksen muun tutkimusyhteisön kanssa. Näihin asioihin hallitus haluaa vaikuttaa tiedepoliittisilla toimenpiteillä. Tutkimuksen lisäksi Itämereen liittyvät tavoitteet on kirjattu vahvasti hallitusohjelmaan.

Tutkimus luo perustan toimille Itämeren tilan kohentamiseksi, tai jopa "pelastamiseksi". Itämeri on joidenkin arvioiden mukaan maailman tutkituin meri. Toisaalta myös tiedetään, että se on poikkeuksellisen haavoittuva meri. Sen tilaa on seurattu ja arvioitu erilaisilla mittareilla vuosikymmenien ajan, joten tieto sen huonosta tilasta ei ole meille yllätys. Monia toimia Itämeren tilan kohentamiseksi on toki tehty, luotiinhan Itämerelle oma suojeluohjelma ensimmäisenä merialueena maailmassa.

Kuitenkin toimet ovat toistaiseksi riittämättömiä ja Itämeren suojelu tarvitsee tuekseen paljon lisää tutkimusta ja tietoa. Itämeren kokonaisvaltainen hallinta edellyttää erityisesti monitieteisen osaamisen vahvistamista. Tarvitaan tutkimusta monenlaisista näkökulmista: lunnontieteet, tekniikka, ympäristö, talous ja kulttuuri sekä yhteiskuntaan liittyvä tutkimus - kaikki ovat tärkeitä, mutta aivan erityisesti tarvitaan tieteiden välisen tutkimusyhteistyön vahvistamista.

Itämeri on vesialueen ohella myös toimiva taloudellinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka dynamiikalla on erittäin voimakas vaikutus Itämeren luonnon prosesseihin. Tämän kokonaisuuden menestyksekäs kokonaisvaltainen hallinta edellyttää yhteiskuntatieteellisen osaamisen ennakkoluulotonta käyttöä. Sen vuoksi yhteiskuntatieteilijät tulee sitouttaa nykyistä vahvemmin osaksi Itämeren tutkimusta, erityisesti olennaiseksi osaksi hallintamallien kehittämistä ja toimeenpanoa.

Tämän seminaarin ohjelmassa näyttää juuri tämä monitieteinen lähestymistapa toteutuvan mielenkiintoisella tavalla.
 

Hyvät naiset ja herrat,

Itämereen kohdistuu monia tärkeitä toimia ja suunnitelmia. Haluan tässä nyt kuitenkin erityisesti tuoda esiin muutaman keskeisen ja ajankohtaisen asian:

EU valmistelee parhaillaan Itämeri-strategiaa, jossa tavoitteena on puhdas Itämeri ja menestyvä talousalue. Strategian menestykselliseksi ja tehokkaaksi toteuttamiseksi tarvitaan toimivia työkaluja ja vakaata tieteellistä pohjaa. On tärkeätä, että Suomi osallistuu aktiivisesti strategian valmisteluun ja että tiedeyhteisö yli kansallisten rajojen toimii mahdollisimman yhtenä rintamana, jotta tutkimus saadaan vahvasti osaksi strategiaa ja sen toimenpiteitä.

Tässä yhteydessä Suomen kannalta erityisen tärkeä on Suomen Akatemian koordinoiman BONUS-169 -tutkimushankkeen toteutuminen.

Pidän myös tärkeänä, että julkisella rahoituksella tuotetut tutkimusaineistot saadaan laajasti ja tehokkaasti käyttöön. Asian on kiinnitetty huomiota paitsi EU:ssa myös OECD:n piirissä, missä tiede- ja taknologiaministerit ovat julistuksella sitoutuneet julkisrahoitteisten sähköisten tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen Suomen Akatemian päätöksestä, jonka mukaan se edellyttää tiedonhallintasuunnitelman sisällyttämistä tutkimushankehakemuksiin. Päätös on askel oikeaan suuntaan.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sisältyy hallituksen ohjelmaan. Tätä tukeva Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) kartoittaa vedenalaisia luontotyyppejä ja antaa tietoja lajien esiintymisestä. Pidän tärkeänä, että myös tämä tieto saadaan mahdollisimman joustavasti tarvitsijoiden käyttöön osana julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon saatavuutta.

Itämerestä ja tavoitteesta "Puhdas Itämeri" puhuttaessa on luonnollisesti mainittava kestävä kehitys ja siihen liittyvä koulutus ja ympäristökasvatus. Ilolla voin todeta, että Itämeren alueella on vankkaa ja vakiintunutta yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa.

Ympäristökasvatus on tehokkain tapa luoda uusi sukupolvi, jolle Itämeri muistuu mieleen niin kotona arjen pienissä päätöksissä kuin myös tulevaisuudessa työelämässä ja tuotannossa. Ympäristökasvatus on keskeinen väline, kun mietimme, miten muuttaa asenteet teoksi. Jotta osaamme elää kestävämmin ja energiaa ja luonnovaroja fiksusti säästäen. Valistuneen ikäluokan kasvattaminen on paras tapa ennakoida uusia tilanteita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ympäristökasvatuksen vahvistamisessa meillä onkin vielä paljon tehtävää.


Tyytyväisenä totean, että myös Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on ottanut Itämerihaasteen vakavasti: se on käynnistänyt selvityshankkeen Itämeren suojeluskenaarion laatimisesta Sternin mallilla - aivan hallitusohjelman mukaisesti.

Hyvä seminaariväki,

On lohdullista tietää, että vahvasti pilaantuneetkin merialueet voivat toipua. Se vaatii kuitenkin vahvoja toimia päästöjen vähentämiseksi, tiivistä kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren valtioiden kesken, mutta myös EU:n puitteissa, korkeatasoista, monitieteistä tutkimusta sekä paljon koulutusta ja ympäristökasvatusta.

Näihin on hallituksemme vahvasti toimissaan sitoutunut.


Hyvät kuulijat,

Suomen Akatemian tehtävä on tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja sen hyödyntäminen. Tutkimuksen edistämiseksi Suomen Akatemialla on olemassa laaja kirjo rahoitusinstrumentteja, joita on käytetty tehokkaasti hyväksi. Ympäristötutkimuksen alalla tästä on todisteena tänä vuonna julkistettu kansainvälisen vesitutkimuksen arviointityöryhmän raportti, joka osoittaa suomalaisen vesitutkimuksen tason olevan erittäin korkean. Korkeatasoinenkaan tutkimus ei kuitenkaan riitä, vaan tiedeyhteisön on myös saatettava tutkimustuloksensa laajemman yleisön saataville. Tutkimustieto on saatava entistä vahvemmin päätöksenteon pohjaksi.

Tämän Suomen Akatemian järjestämän seminaarin tavoitteena on edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja löytää konkreettisia toimintatapoja, joilla tutkimustulosten käyttö tulee luontevaksi osaksi päätöksentekoa. Työ Itämeren hyväksi ja sen menestyksekäs hallinta edellyttää tietoa - monenlaista tietoa - joka on helposti saatavilla, oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa.

Te, arvoisa seminaariväki, osaltanne vaikutatte Itämeren tulevaisuuteen. Perehdyttyäni seminaarin monipuoliseen ohjelmaan, olen vakuuttunut, että juuri tällainen tilaisuus vie yhteisiä tavoitteitamme eteenpäin ja antaa vauhtia Itämeren muutoksen hallintaan. Toivotaan teille oikein antoisia seminaaripäiviä.