(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)


Arvoisat uudet ylioppilaat, hyvät oppilaat ja opettajat,

Hyvä juhlayleisö,

Tänään on ansaitun juhlan ja riemun aika. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilastutkintotodistuksensa ja painavat ylioppilaslakin päähänsä. Lisäksi saamme juhlia 91-vuotiasta itsenäistä Suomea. On hienoa, että saan viettää tämän arvokkaan hetken kanssanne täällä Lappeenrannan lyseon lukiossa.

Tähän kouluun liittyy minulla paljon rakkaita muistoja. Olenhan kirjoittanut tässä koulussa itse ylioppilaaksi. Lyseon historia ulottuu 116 vuoden taakse. Lakkiaisjuhlaakin vietetään ainakin 110 kertaa.
Lappeenrannan Reaali- ja porvarikoulun nimellä aloittaneesta koulusta on kasvanut lähes viidensadan oppilaan lyseo. Myös koulurakennus on jo yli 100-vuotias ja se on kasvanut tilavuudeltaan alkuperäisestä lähes viisinkertaiseksi. Itse asiassa tänä vuonna on kulunut 100 vuotta koulun ensimmäisen laajennusosan valmistumisesta. Nykyisen ulkomuodon päärakennus sai 1939. Tänään taas juhlimme koulun vastaremontoidulla uudella puolella. Koulun nimi on myös muuttunut jatkuvasti ajan tarpeiden mukaan. Ja itse asiassa, kuten hyvin tiedätte, tänään juhlimme kolmen lukion kanssa. Lyseon lukion lisäksi juhlissa on mukana Etelä-Karjalan IB-lukion sekä Itä-Suomen koulun lukion oppilaat.

Hyvät kuulijat,

Itsenäisyydellä on meille suomalaisille aivan erityinen merkitys.

Toisin kuin monet muut kansat, jotka ovat saaneet suhteellisen rauhallisissa oloissa rakentaa omaa hyvinvointiaan, me suomalaiset olemme joutuneet kamppailemaan oman olemassaolomme ja elämäntapamme puolesta.

Itsenäisyytemme ei ole meille itsestäänselvyys. Tiedämme ja muistamme, että sen puolesta on taisteltu ja olemme maksaneet siitä kovan hinnan.

Talvisota, jatkosodan torjuntavoitto ja sen jälkeiset rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni menetti läheisensä tai koko perheensä. Onnistuimme kuitenkin välttämään miehityksen ja pystyimme säilyttämään oman yhteiskuntajärjestyksemme sekä elämäntapamme. Tuon valtaisan tehtävän edessä me suomalaiset yksissä tuumin ahkeruudella ja sisulla selviydyimme.

Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvän maan asua. Sotien jälkeen suomalainen yhteiskunta rakennettiin hyvinvointivaltioksi, turvaamaan jokaisen suomalaisen perusoikeudet.

Tänään erityinen kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi itsenäistä Isänmaata eikä korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka antaa tasapuoliset mahdollisuudet suomalaisille koulutukseen ja sivistykseen.

Kukin sukupolvi saa vuorollaan tämän arvokkaan perinnön hoidettavakseen. Tämän perinnön vaaliminen on kansakuntamme menestyksen ja hyvinvoinnin voinnin perusta. Meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeus hyvinvointiin säilytetään myös tuleville sukupolville.

Arvoisat kuulijat,

Koulutus on ollut, ja on edelleen, suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. On tärkeää, että huolehdimme suomalaisen koulutuksen laadusta myös tulevaisuudessa.

Erityisen paljon on viime vuosikymmeninä keskusteltu kansallisinstituutioidemme, lukion ja sen päättävän ylioppilastutkinnon kehityksestä. Lukiokoulutusta onkin kehitetty voimakkaasti 80-luvun alusta lähtien siirtymällä esimerkiksi luokattomaan lukioon. Myös ylioppilastutkintoa on kehitetty mittaamaan entistä paremmin opiskelijoiden todellisia tietoja, taitoja ja ennen kaikkea kypsyyttä käsitellä ja jäsentää oppimaansa.


Yhteiskunnan muuttuessa myös tämän päivän hyvän lukion on vahvistuttava ja uudistuttava. Vain siten meillä on laadukas ja arvostettu lukiokoulutus myös vuosikymmenten päästä. Muuttuvassa maailmassa oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky ja oma ajattelu korostuvat. Täällä Lappeenrannan Lyseossa muuttuva ja uudistuva lukiokoulutus näyttäytyy esimerkillisesti. Yhteisten tilojen ja kurssien tarjoaminen eri lukioiden kesken on erinomainen keino lisätä lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja monipuolisuutta.

Hyvää lukiota on siis edelleen kehitettävä. Haluamme, että laadukasta lukio-koulutusta on saatavilla kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea laadukkaan opetuksen ja opiskelun turvaamista. Laadukkaan opetuksen kulmakivinä ovat ensinnäkin pätevät sekä ammattitaitoiset opettajat ja rehtorit. Sekä toiseksi monipuolinen opetustarjonta, johon kuuluu modernit oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja toimivat tilat.

Asetin viime elokuussa työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänanto on laaja, mutta pidän tärkeänä, että nyt pohditaan tarkoin lukiokoulutuksen tulevaisuutta.

Lukion kehittämisen lähtökohtana on yleissivistyksen vahvistaminen. Halu-amme myös vahvistaa edelleen lukion asemaa jatko-opintoihin valmistavana oppilaitoksena. Työryhmä pohtii muun muassa, millaista yleissivistystä lukio-koulutuksen tulee antaa, miten ylioppilastutkintoa tulisi kehittää ja mikä on opinto-ohjauksen, erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen ja opiskelijan tuki-toimien järjestämisen tarve ja asema. Oleellista on myös varmistaa se, että lukiokoulutuksen kustannukset eivät nouse siihen osallistumisen esteeksi. Mukana työryhmässä on laajasti eri sidosryhmien edustajia. Työryhmän ehdotukset valmistuvat lokakuussa 2010.

Myös opiskelijoiden kuuleminen ja mukaan ottaminen lukion kehittämiseen ja laadun arviointiin on oleellinen osa lukiokoulutuksen laadun parantamista.


Lukiokoulutuksen laadun kansallisena laatumittarina toimii ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinto mittaa, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden ja jatko-opintokelpoisuuden. Tästä te tänään lakitettavat ylioppilaat saatte todistuksen.

Uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsyn nopeuttaminen ja sitä kautta välivuosien määrän vähentäminen on keskeisellä sijalla mietittäessä keinoja puuttua suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden pitkiin opintoaikoihin.

Ylioppilastutkinnon hyödyntämisessä korkeakoulujen valintakokeissa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi uudistettua reaalikoetta ei ole hyödynnetty opiskelijavalinnoissa tarpeeksi. Pääsykoejärjestelmämme on myös turhan raskas ja etenkään uusille ylioppilaille valmistautumisaika ei riitä. Asiaan on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Valintakokeita on suunnattava nykyistä soveltavammaksi ja vähemmän ulkolukua vaativiksi.

Hyvät ylioppilaat,

Uskaltaisin sanoa, että kun vuosikymmeniä ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen tapaa lukioaikaisia kavereitaan, ei mielessä ole enää lainkaan tutkinnon arvosanat. Päällimmäisenä ovat yhteiset muistot ja kokemukset lukio-opintojen arjesta, yhteisistä tapahtumista ja kavereista. Muisto lukion me hengestä sekä lukiossa solmitut ystävyyssuhteet ovat arvokas pääoma. Lukion yhteisöllisyydestä on puhuttu viime aikoina paljon. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi keskeistä on varmistaa se, että koulun arjessa toimitaan siten, että jokainen voi tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön ja olevansa yhteisön arvostettu jäsen. Lisäksi aivan keskeistä luokattoman lukion toimivuudelle on, että opintojen ohjaus on kunnossa. Nyt ohjaus on järjestetty sangen vaihtelevasti, eikä kaikkialla ollenkaan riittävästi. Etenkin henkilökohtaista ohjausta tarvitaan lisää.

Koulutus kannattaa aina ja kaikissa tilanteissa. Suomessa, korkean koulutus-tason yhteiskuntana, koulutukseen hakeutuminen on yksilön omasta motivaatiosta ja lahjoista kiinni - ei vanhempien varallisuudesta. Opiskelijan ei tarvitse maksaa kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja saadakseen laadukkaan ammattikorkea- tai yliopistokoulutuksen. Tästä kiveen hakatusta periaatteesta pidämme kiinni. Vaikka koulutus on maksutonta, eläminen maksaa. Opiskelijoille tänä syksynä käynnistynyt uusi lukuvuosi merkitsi jo kauan odotettua korotusta opintotukeen. Tämä on merkittävä panostus opiskelijoiden hyvinvointiin

Toivotan teille, hyvät uudet ylioppilaat, onnea tänä juhlapäivänä ja menestystä jatko-opintoihin! Olette elämänvaiheessa, jossa olette saaneet yhden koulutuksen päätökseen. Tätä on syytä juhlistaa ja iloita saavutuksesta. Samalla toivon myös, että voimme muistaa kukin omalla tavallamme niitä veteraaneja, jotka ovat osaltaan olleet mukana mahdollistamassa tätä juhlahetkenne viettoa.

Arvoisa juhlayleisö,

Näillä sanoilla haluan tuoda koko valtioneuvoston tervehdyksen ja toivottaa teille hyvää itsenäisyysjuhlaa!