(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)


Arvoisa rehtori, hyvät Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opettajat ja henkilökunta, arvoisat kutsuvieraat!


Minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys ja onnittelut 100-vuotista toimintaansa juhlivalle Kauppiaitten Kauppaoppilaitokselle. Oppilaitos on kulkenut pitkän ja kunniakkaan tien suomalaisia kauppa-apulaisia kouluttavasta kauppakoulusta yhdeksi Suomen parhaimmista ja monella tavalla alalle suuntaa näyttävistä kauppaoppilaitoksista.

Kun juhlimme tänään 100-vuotiasta Kauppiaitten Kauppaoppilaitosta, juhlimme samalla myös suomalaista pitkät perinteet omaavaa kauppaopetusta yleensä. Kauppaopetus alkoi vajaat 170 vuotta sitten, kun Venäjän keisari Nikolain I hyväksyi kauppiaiden ja senaatin anomuksen perustaa Suomen suurruhtinaskuntaan ensimmäinen valtionapua nauttiva kaupallinen ammattioppilaitos. Oppilaitos perustettiin suurruhtinaskunnan keskeiseen kauppa-kaupunkiin Turkuun vuonna 1839. Oppilaitoksen tehtävänä oli jakaa ammatti-sivistystä ennen kaikkea jo toimessa oleville liikeapulaisille. Opetus annettiin ajan tavan mukaan ruotsiksi, ja opetusta oli muutama tunti pääasiassa sun-nuntai-iltapäiväisin.

Kauppaopetuksen alkutaipaleella maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Maa- ja metsätalous oli keskeinen tulonlähde, ja maailmaa katseltiin pitkälti oman talon ja kotiseudun näkökulmasta. Teollisuuden ja kaupan osuus elin-keinorakenteessa oli pieni, ja osuus kasvoi hitaasti. Kaupankäyntiä vaikeuttivat lukuisat kiellot ja rajoitukset. Uusia kauppaoppilaitoksia perustettiin harvakseltaan, sillä tarvetta koulutukselle ei juuri nähty. Käytännössä kaupallinen koulutus keskittyi muutamiin rannikkoseudun vanhoihin kauppakaupunkeihin.

1800-luvun kääntyessä lopuilleen talous- ja elinkeinoelämän kehittymistä jarruttaneet kiellot ja rajoitukset poistettiin asteittain ja maahamme säädettiin muun muassa muuttovapaus ja täydellinen elinkeinovapaus. Talouspolitiikan suunnan määritti taloudellinen liberalismi. Yrittämisen vapaus korostui ja maatalouden kehitys hidastui. Tilallisten suhteellinen osuus väestöstä väheni ja teollisuus- ja palveluammattien osuus kasvoi. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, teollisuustaajamiin ja kuntakeskuksiin. Tuotteita alettiin ostaa sen sijaan, että niitä olisi tehty itse. Kaupan alan osaajia tarvittiin, joten uusia kauppaoppilaitoksia, kauppakouluja ja kauppa-apulaiskouluja perustettiin eri puolille maata.

Kauppiaitten Kauppakoulun perustaminen vuonna 1908 ajoittuu tähän muutosaaltoon. Se perustettiin Helsingin suomenkielisten kauppiaitten aloitteesta vaalimaan yleistä sivistystasoa ja ammattitaitoa sekä kouluttamaan kauppa-apulaisia. Jälkikäteen on kiinnostavaa huomata, kuinka selkeästi Kauppiaitten Kauppakoulun perustajat hahmottivat ammatillisen koulutuksen perustehtävät jo sata vuotta sitten. Kauppakoulun syntyvaiheiden perusteella piirtyy kuva oppilaitoksesta, jonka toiminnassa painottuvat sivistystason parantaminen, ammattiosaamisen vaaliminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen ja käytännön ammattitaito - kaikki painopisteitä, joita korostetaan myös uusimmassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Oppilaitos on alusta asti palvellut suomalaista elinkeinoelämää kaukonäköisesti ja aikaansa seuraten, jopa suuntaa näyttäen.


Hyvät kuulijat!

Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen perustamisvaiheen tulevaisuuteen katsovat tavoitteet, halu kehittyä myyjäkoulutuksen mallikouluksi sekä tiivis yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa näkyvät vahvasti myös oppilaitoksen tämän päivän toiminnassa. Käytännönläheisyys, verkottuminen, aktiivinen koulutuksen kehittäminen, kansainvälisyys sekä tiiviit elinkeino- ja työelämäsuhteet ovat kantaneet oppilaitoksen yli satavuotisen taipaleen varrelle mahtuneiden muutosten ja myllerrysten ja muodostuneet oppilaitoksen tavaramerkeiksi. Tänä päivänä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos oppilaitos on yhdessä lukuisten kansainvälistenkin yritys- ja oppilaitoskumppaneiden kanssa mitä mainioin koulutus-, tutkimus- ja kehittämisympäristö sekä nuorille että aikuis-opiskelijoille.

Oppilaitoksen vahvinta osaamista on kaupan toimiala, erityisesti vähittäis-kauppa. Oppilaitos on siis pysynyt uskollisena juurilleen. Se on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja toteuttamassa vähittäiskauppaan painottuvaa retail-merkonomikoulutusta ja toimii Kaupallisen Koulutuksen Kehittämiskeskuksen pääoperaattorina. Kaupallisen Koulutuksen Kehittämiskeskus kokoaa yhteen alan parhaat toimijat. Verkostoon kuuluu sekä alan oppilaitoksia että merkittäviä kaupan alan yrityksiä ja yhteisöjä. Kehittämiskeskus on kaupan alan koulutuksen ja kehitystyön innovaattori, näkijä ja tekijä ja kaupan alan osaamisen uudistaja ja edelläkävijä. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen Mercuria Future on ennakoinut kaupan alan osaamistarpeita ammatillisten tutkintojen perusteiden uudistamisen pohjaksi. Hyvällä syyllä voi sanoa, että Kauppiaitten Kauppaoppilaitos on ollut ja on myös valtakunnallisesti merkittävä kaupallisen koulutuksen kehittäjä.


Halu kehittää ja kehittyä näkyy oppilaitoksen tuloksissa. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen tulokset ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa ovat olleet jo useana vuonna peräkkäin erinomaiset. Erityisen hyviä ovat oppilaitoksen läpäisyaste ja keskeyttämisaste. Lähes 90 % opiskelun aloittavista saa suoritettua tutkinnon loppuun asti määräajassa. Prosentti on valta-kunnallisesti huippuluokkaa. Keskimääräinen läpäisyaste liikkuu 50:stä 60 %:iin. Hyvä läpäisyaste ja vähäinen keskeyttäminen ovat seurausta siitä, että opiskelija on Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen arvomaailmassa ykkönen. Tässä olette erinomainen esimerkki kaikille oppilaitoksillemme!

Haluan kiittää teitä erityisesti siitä, että oppilaitoksessa on otettu opiskelijat vahvasti mukaan toiminnan kehittämiseen. Hyvät tulokset eivät ole mahdollisia ilman motivoitunutta ja työlleen omistautunutta henkilöstöä, jolle opiskelija on keskipisteenä. Lisäksi on sijoitettu voimavaroja opiskelijahuollon kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Erikseen haluan mainita esimerkillisesti hoidetut opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Yhdessä tekeminen, yh-teishengen luominen ja vahvistaminen sekä opiskelijoista huolehtiminen ovat oivallisia keinoja rakentaa hyvinvoivaa oppimisympäristöä, jossa sekä opiskelijat että oppilaitoksen henkilöstö viihtyvät ja josta on hyvä ponnistaa elämässä eteenpäin.


Hyvät juhlavieraat!

Vaikka 100-vuotisjuhlat houkuttelevat meidät katsomaan taaksepäin ja muistelemaan menneitä, on kehittyvän ja kehittävän oppilaitoksen suunnattava toimintansa kohti tulevaa. Huomisen Suomessa tarvitaan monipuolista, laadukasta ja tuloksellista kaupan alan koulutusta ja alan ammattiosaajia. Se, miten onnistumme osaamisen ja koulutuksen vahvistamisessa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten Suomi ja me suomalaiset menestymme.

Sinivihreän hallituksen ohjelman selkeänä painopisteenä on osaamisen vahvistaminen ja koulutuksen kehittäminen niin, että pystymme vastaamaan toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Samalla turvaten osaavan työvoiman saatavuus. Ilman hyvin koulutettua työvoimaa suomalainen elinkeinoelämä ei ole kilpailukykyinen eikä julkinen sektori pysty tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti palveluitaan.

Kaupan alan näkökulmasta keskeisimmät osaamistarpeisiin vaikuttavat muutosvoimat ovat yritysten kansainvälistyminen ja globalisoituminen, teknologian merkityksen kasvu ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen pirstaloituminen.

Tulevaisuuden kaupan tekijöiltä edellytetään kansainvälistä ajattelutapaa, vahvaa kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta ja laajakatseisuutta. Heiltä edellytetään myös kykyä käyttää ja hyödyntää uutta teknologiaa sekä kykyä huomata ja ottaa huomioon erilaisten asiakkaiden erilaistuvat tarpeet. Samalla, kun asiakkaat vaativat myyjiltä entistä parempaa palveluosaamista, tarvitaan kaupan alan esimiestehtävissä yhä enemmän liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Myös raja tuotteiden ja palvelujen myymisen välillä on hämärtynyt. Vanhojen totuttujen sektorirajojen yli syntyvien uusien innovaatioiden ja luovuuden uskotaan olevan avainasemassa myös kaupassa. Uudenlaisen osaamisen paikkoja kaikki – niin tuleville kaupan alan ammattilaisille kuin heidän opettajilleenkin.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää paitsi sisällöllisesti työelämän osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta myös määrällisesti riittävää koulutusta. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on monilla aloilla huutava ja uhkaa talouskasvua. Kaupan ala on selkeästi tulevaisuuden kasvava ala, jossa uusia osaajia tarvitaan entistä enemmän. Suomi on jo nyt palveluiden yhteiskunta, jossa kaupan rooli on merkittävä yritystoiminnassa ja työllistäjänä. Lisäksi palvelusektori kasvaa koko ajan. Se tarvitsee uutta työvoimaa sekä kasvaakseen että eläkkeelle siirtyvien tilalle. Lähivuosina työntekijöitä poistuu erityisesti ammatillista koulutusta vaativista tehtävistä.

Työvoimapulasta huolimatta sadat nuoret ovat jääneet vaille koulutusta, sillä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja on yksinkertaisesti ollut liian vähän tarjolla. Tilanne on ollut todella huolestuttava ja erityisen hankala tilanne on ollut täällä Pääkaupunkiseudulla. Sinivihreä hallitus lisäsikin ensitöikseen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää reilulla 2000:lla vuonna 2008. Ensi vuoden alusta paikkoja lisätään peräti 3000. Lisäksi ammatillista erityisopetusta vahvistetaan 1 195 opiskelupaikalla. Suurimmat paikkalisäykset on kohdistettu tänne pääkaupunkiseudulle, missä pula paikoista on ollut suurin ja liian moni nuori jäänyt ilman koulutuspaikkaa. Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen on keskeinen osa hallituksen metropolipolitiikkaa. (Kauppiaitten kauppaoppilaitos sai 60 uutta paikkaa, .)

Lisäyspäätökset ovat hyvä alku ja täällä Kauppiaitten kauppaoppilaitoksessakin uudet paikat tulivat todella tarpeeseen. On selvää, että meidän on hallituksessa näiden merkittävien lisäystenkin jälkeen seurattava tilannetta ja paikkojen riittävyyttä erityisen herkästi. Lisäksi olemassa olevaa koulutuskapasiteettia on kohdennettava lähivuosina maan sisällä uudelleen.

Arvoisa rehtori, hyvät Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opettajat ja henkilö-kunta, arvoisat kutsuvieraat!

Haluan lämpimästi kiittää Kauppiaitten Kauppaoppilaitosta ja erityisesti sen henkilökuntaa liiketalouden, kaupan ja hallinnon alan osaajien, tulevaisuuden rautaisten ammattilaisten, kouluttamisesta ja kaupan alan koulutuksen kehittämisestä. Opettajien ja henkilöstön vahva osaaminen ja ehtymätön innovatiivisuus ovat oppilaitoksen menestyksen perusta. Oppilaitoksen erinomainen maine kantaa vahvaa hedelmää myös tulevina vuosina. Voitte olla ylpeitä tekemästänne työstä. Tuloksista näkee, että työtä on tehty sydämellä!

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa valtioneuvoston puolesta juhlivalle Kauppiaitten Kauppaoppilaitokselle mitä parhainta onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa!