(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)


Hyvät kuulijat,

On ilo olla mukana tämän vuotisilla OAJ:n yliopistopäivillä ja tuoda koko valtioneuvoston tervehdys seminaariin. Yliopistokoulutuksen tulevaisuudesta ja kehittämisestä keskustelun aika on juuri nyt. Historiallisen yliopistouudistuksen osalta ratkaisevien päätösten aika on käsillä. Päättyihän lausuntokierros lakiluonnoksesta juuri. Haluankin alkuun kiittää OAJ:ta asiantuntevasta lausunnosta, joka antoi erinomaisia eväitä lain jatkotyöstämiseen.

Sinivihreä hallitus käynnisti yliopistolain uudistamisen heti vaalikauden aluksi. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yliopistojen mahdollisuutta toimia laaja-alaisina sivistysyliopistoina. Haluamme, että kaikki tieteen alat voivat olla parhaimmillaan.

Yliopistolain uudistus on yksi nykyhallituksen mittavimmista lainsäädäntöhankkeista, joka vaikuttaa keskeisesti siihen, miten Suomi ja me suomalaiset tulevaisuudessa pärjäämme. Korkeakoulujen merkitys talouden ja hyvinvoinnin kasvulle on noussut aivan uudenlaiseen asemaan. Osaamisen merkitys talouden ja kilpailukyvyn moottorina vahvistuu kaikkialla maailmassa.

Uudistusta on odotettu pitkään, emmekä ole liikkeellä yhtään liian aikaisin. Suomi ei ole yliopistoreformissaan yksin. Ranska sai yliopistolainsäädäntönsä uudistettua kuluneena kesänä ja Itävalta ja Saksa ovat uudistaneet koko yliopistopolitiikkansa muutama vuosi sitten. Pohjoismaista Tanskassa on toteutettu mittava yliopisto- ja sektoritutkimuslaitosuudistus, Ruotsi on nyt selvitysvaiheessa ja sieltä on käyty ahkerasti ottamassa oppia meidän uudistuksen etenemisestä. Mutta pelkkä kansainvälinen hanke uudistus ei ole: erityisen vahvasti uudistuksen taustalla on suomalaisten yliopistojen oma tahto. Taloudellisen ja hallinnollisen autonomian vahvistaminen on ollut meillä yliopistojen pitkäaikainen tavoite.

Suomen korkeakoulu-uudistuksen keskiö muodostuu monesta asiakokonaisuudesta, joista keskeisimpiä ovat yliopistolain uudistaminen, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen osana julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kokonaisuudistusta ja korkeakoulujen valmisteilla oleva kansainvälistymisstrategia. Uudistukseen liittyvät myös sektoritutkimuksen rakenteiden uudistaminen sekä Suomen Akatemiaa ja ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön ajanmukaistaminen.

OECD:n korkeakoulutuksen teema-arvioinnin arvioitsijat näkivät yliopistolaitoksen oikeudellisen aseman muutoksen välttämättömyytenä Suomen kilpailukyvyn turvaamisessa. Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian vahvistaminen luo edellytykset yliopistojen itsenäiselle kehittämiselle ja antaa samalla uudenlaisia toimintamahdollisuuksia tehdä ja järjestää yhteistyötä yritysten, työelämän ja muiden innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden kanssa.

Tilivirastoasemasta johtuen yliopistojen mukaantulo erilaisiin yhteistyöhankkeisiin on ollut monasti vaikeaa ja vaatinut byrokratiaa. Esimerkiksi käy se, kun 2000-luvun alussa Joensuun yliopisto halusi ostaa Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeita. Tämä edellytti Eduskunnan hyväksyntää, vaikka kyseessä oli hanke, joka erinomaisella tavalla tuki yliopiston innovaatiotoimintaa ja alueellisia tarpeita. Yliopistojen siirtyminen rahastotalouteen helpotti tilannetta hieman ja SHOKeihin mukaan lähteminen tapahtui jonkin verran joustavammin. Kuitenkin vasta yliopistojen autonomiaa hallinnollista ja taloudellista autonomiaa vahvistamalla yliopistoille voidaan luoda edellytykset uudenlaisiin toimintamalleihin ja yhteistyörakenteisiin.


Hyvät naiset ja herrat,

Yliopistolakikeskustelu on julkisuudessa pyörinyt vahvasti taloudellisten kysymysten ympärillä. On kannettu, aivan aiheellisesti, huolta yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä. Julkisesti on myös esitetty perusteettomia väitteitä siitä, että yliopistot nyt jotenkin pannaan juoksemaan yksityisen rahoituksen perässä. Tämä huoli on turha. Koko uudistuksen lähtökohta on vahvistaa yliopistojen taloudellisia toimintaedellytyksiä.

On selvää, että valtio kantaa jatkossakin päävastuun yliopistojen toiminnan rahoituksesta. Yliopistot hoitavat tulevaisuudessakin niille annettua julkista tehtävää. Perusrahoitus nousee vähintään kustannusten nousun verran. Hallitus on jo nyt panostanut voimakkaasti yliopistojen riittävän maksuvalmiuden, käyttöpääoman ja vakavaraisuuden turvaamiseksi yliopistouudistuksen lähtötilanteessa. Samaan aikaan meidän on myös löydettävä uusia keinoja tukea yliopistoja. Esimerkki tästä on päätös siitä, että valtion finanssisijoituksia voidaan tehdä kaikkiin yliopistoihin. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi valtionomaisuuden myyntituloja vahvistamaan toimintamahdollisuuksia. Näin valtionomaisuutta siirretään vahvistamaan sivistystä ja korkeinta osaamista. Tämä on panostus kansakuntamme tulevaisuuteen.

Yliopistolain uudistusta on alusta alkaen valmisteltu yhteistyössä koko yliopistoyhteisön kanssa. Akateemisen yhteisön sitoutuminen uudistukseen on sen onnistumisen perusedellytys. Uudistusta valmistelevissa työryhmissä on rehtorien neuvoston, henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden edustus. Uudistuksen suuntaviivat olivat laajalla lausuntokierroksella jo vuosi sitten syksyllä ja ne saivat myönteisen vastaanoton. Nyt päättyneellä lausuntokierroksella palaute oli myös myönteistä.

Lausuntoja analysoidaan parhaillaan yksityiskohtaisesti. Oli erityisen mukava saada palautetta yliopistojen rehtorien neuvostolta, SYLilta, Tieteellisten seurain valtuuskunnalta ja henkilöstöjärjestöiltä siitä, että valmistelu on ollut vuorovaikutteista. Tähän olemme vilpittömästi pyrkineet. Uudistuksen tavoitteita pidettiin laajasti kannatettavina ja uudistusta välttämättömänä.

Hallituksen esityksen valmistelu on vielä kesken ja monet kysymykset ovat ratkaisematta. Lausunnoissa saimme paljon hyviä ja perusteltuja muutosehdotuksia. Neuvoteltavaa siis on, ennen kuin hallituksen esitys on valmis. Henkilöstöjärjestöjen huoleen henkilöstön aseman turvaamisesta on löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Lausuntojen valossa tämä on mahdollista. Me opetusministeriössä ymmärrämme motivoituneen henkilöstön arvon maamme kaikenpuolisen hyvinvoinnin ja sivistyksen turvaamisessa. Henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys uudistuksen onnistumiselle.

Yliopistojen ehdotettu hallintomalli sai lausuntokierroksella merkittävää tukea, mutta totta kai sitä myös arvosteltiin. Uudistuksen selkeä, kiveen hakattu lähtökohta on se, että opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen vapaus turvataan myös uusimuotoisissa yliopistoissa. Lain jatkovalmistelussa edelleen selkeytetään valta- ja vastuusuhteita.

Julkisoikeudellisena laitoksena toimivien yliopistojen osalta on muistettava, että yliopiston hallituksen nimittää vaalikollegio, joka koostuu yliopistoyhteisön omista edustajista. Yliopistoyhteisö itse valitsee myös hallituksen ulkopuoliset jäsenet ja näin nimitysvalta säilyy yliopistoilla itsellään.

Yliopistoyhteisön keskeinen voimavara tulevaisuudessakin ovat opiskelijat ja henkilöstö. Opiskelijoiden kannalta keskeistä uudistuksessa on, että tutkintoon johtava koulutus säilyy opiskelijoille edelleen maksuttomana. Mutta muuten opiskelija on koko uudistuksen keskiössä. Uudistuksella parannetaan opetuksen laatua ja vahvistetaan opettaja-opiskelija -suhdetta. Profiloituneemmat ja vahvemmat korkeakouluyksiköt tarjoavat opiskelijoille monipuolisemmat sivuaineopintomahdollisuudet ja paremmat edellytykset monitieteellisyyteen opinnoissa. Opetuksen laadun kehittämistä tukee myös korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, jonka kautta vapautuvilla voimavaroilla pystytään vahvistamaan opetus- ja tutkimustoimintaa. Opetuksen laatu ja opintoprosessien kehittäminen otetaan huomioon myös yliopistojen rahoituksessa. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja SYL ovat käyneet myös keskusteluja opiskelijapalautejärjestelmän kehittämisestä. Tällaista palautemenettelyä pidän kannatettavana.


Hyvät naiset ja herrat,

Uudistus on suuri haaste yliopistojen johtamiselle ja uuden toimintakulttuurin luomiselle. Uudistuksen yksi keskeisimpiä muutoksia on se, että jatkossa valtion sijaan yliopistot itse toimivat työnantajina. Henkilöstövoimavaroja yliopistoissa on jatkossa johdettava taidokkaasti. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla varmistetaan tarvittavat edellytykset yliopistojen ja yhteiskunnan kannalta tulokselliseen toimintaan. Opetuksen ja tutkimuksen laadullinen kehittäminen edellyttää toisaalta motivoitunutta henkilökuntaa sekä toisaalta yliopistojen edellytyksiä toimia kilpailukykyisenä työnantajina tulevaisuuden kiristyvillä ja kansainvälistyvillä työmarkkinoilla.

Haluan tässä yhteydessä korostaa hyvän opetuksen merkitystä yliopistoissa. Paljon puhutaan siitä, että meillä on valmistumisajat liian pitkiä eivätkä yliopistot ota huomioon muualla hankittua osaamista, jolloin aikaa tuhrautuu päällekkäiseen toimintaan. Yliopistojen entistä heterogeenisempi opiskelijakunta tarvitsee oppimisensa tueksi myös pedagogisesti taitavan opettajan.

Uudistuksen myötä yliopistot toimivat siis itse työnantajina neuvottelu- ja sopimusoikeuksineen. Tämän myötä lisääntyvä toimintavapaus antaa yliopistoille entistä paremmat mahdollisuudet niiden omista tarpeista lähtevän pitkäjänteisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan hoitamiseen. Yliopistot harkitsevat parhaillaan organisoitumistaan työnantajina. Pidän tärkeänä, että yliopistotyönantajalla on valmiudet neuvottelutoimintaan uutta, 1.2.2010 alkavaa sopimuskautta valmisteltaessa. On selvää, että yliopistojen neuvottelu- ja sopimustoimintaan liittyvät muutokset tulevat olemaan haaste paitsi työnantajapuolelle myös yliopistoissa edustettuina oleville henkilöstöjärjestöille sopimuskumppaneina.

Henkilöstön palvelussuhteen luonteen muuttaminen on herättänyt huolta henkilöstöjärjestöissä. Uusimuotoisten yliopistojen on ymmärrettävä se, että vain hyvällä henkilöstöpolitiikalla saadaan aikaan opetuksen ja tutkimuksen laatua. Tähän luotan. Ymmärrän hyvin henkilöstöjärjestöjen huolen palvelussuhteen lajin ja opetuksen ja tutkimuksen autonomian suhteesta. Etsitään tähän yhteisesti luovaa ratkaisua.

Määräaikaisten palvelussuhteiden suuri määrä yliopistoissa on aiheuttanut keskustelua ja ongelmia, joita on pyritty työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteistyöllä ratkaisemaan. Opetusministeriön kanta on ollut, että pysyväisluonteiset tehtävät yliopistoissa tulee hoitaa toistaiseksi voimassa olevin palvelussuhtein. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi tutkimus- ja hanketoimintaan liittyvän rahoituksen usein jaksottaisesta luonteesta johtuen yliopistoissa tulee vastaisuudessakin olemaan määräaikaista henkilöstöä. Tavoitteena on, että selvästi vähemmän kuin nyt. Työsuhteissa pätkätöiden vähentäminen on virkasuhteita helpompaa.

Tutkimusjärjestelmälle asetetut tavoitteet edellyttävät myös tutkijanuran määrätietoista kehittämistä. Opetusministeriö haluaa kannustaa siirtymistä esitettyyn neliportaiseen tutkijanuramalliin, jonka tavoitteena on tarjota kyvykkäille henkilöille entistä pitkäjänteisemmät työskentelymahdollisuudet tutkimustyössä ja samalla edistää ennustettavampaa tutkijanuraa. Pitäisin erityisen tärkeänä, että tutkijoiden palvelussuhteita yliopistoihin voitaisiin kehittää tutkijauramallin kautta nykyistä pysyvämmiksi.

Apurahoilla työskentely tulee myös jatkossa olemaan osa suomalaista tutkimusjärjestelmää. Tähän liittyen päätökset apurahansaajien eläketurvan, sairausvakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämiseksi ovat merkittävä uudistus. Tarkoituksena on, että myös apurahansaajien työttömyysturvaa tullaan parantamaan ja oikeudenmukaistamaan. Apurahaa ei kuitenkin yliopistossa pitäisi käyttää palkan sijasta.

Hallitus on linjannut, että yliopistojen henkilöstön asema siirtymävaiheessa turvataan. Tähän liittyen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo päättänyt eläkejärjestelyihin liittyvistä ratkaisuista. Uudistuksen valmistelussa henkilöstöjärjestöt ovat mukana kaikissa keskeisissä valmisteluryhmissä ja henkilöstöä informoidaan ja kuullaan mahdollisimman laajasti. Tätä tarkoitusta varten on asetettu muun muassa erityinen henkilöstöryhmän, jossa on mukana pääsopijajärjestöjen edustus. Lisäksi asetettu neuvotteluryhmän, jonka tehtävänä on neuvotella henkilöstön edustajien kanssa ja sopia tarkemmin henkilöstön siirtymisestä uusimuotoisten yliopistojen palvelukseen sekä siirtymävaiheessa noudatettavista palvelussuhteen ehdoista. Keskustelu henkilöstöjärjestöjen kanssa jatkuu myös epävirallisimmissa merkeissä.


Hyvät kuulijat,

Suomalaisilla yliopistoilla on edessään haastava tulevaisuus, mutta myös uudenlaiset toimintaedellytykset vastata näihin haasteisiin. Pelkästään uusi laki ja hallinnollinen asema ei riitä, vaan tarvitaan myös täsmäohjattua toimintapolitiikkaa. Tämän kiteyttämiseksi ja selkeyttämiseksi opetusministeriö on pyytänyt kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja uudistamaan strategiansa keväällä 2010 käytäviin sopimusneuvotteluihin. Osassa korkeakouluja tätä työtä on jo tehty, mutta nyt se on syytä käynnistää viimeisimmissäkin. Strategiatyöstä tulee nousta esiin korkeakoulujen profiili ja painoalat, kansainvälistymisen tavoitteet ja muut tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla korkeakoulumme pääsevät toiminnassaan entistä lähemmäs kansainvälistä kärkeä, ovat yhä kiinnostavampia yhteistyökumppaneita ja joiden tekemä työ näkyy yhteiskunnan kehityksessä.

Tämä kaikki edellyttää, että yliopistoja ja korkeakouluja kehitetään luovina ja kannustavina toimintaympäristöinä. Korkeakouluissa toimii innovatiivisia ihmisiä ja tutkimusedellytyksistä huolehditaan. Myös työvoiman tietojen ja työelämävalmiuksien ajanmukaisuus on jatkuvasti turvattava. Julkisiakin riskisijoituksia on pystyttävä tekemään ja kehittämään riittävässä määrin osaamiseen pohjautuvissa kasvuyrityksissä. Yliopistouudistus ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen yhdessä tukevat merkittävällä tavalla näiden tavoitteiden saavuttamista.

Tiivistäen yliopistouudistuksen tavoitteena on antaa yliopistoillemme modernit toimintaedellytykset.

Hyvässä yliopistossa opettajalla on enemmän aikaa jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Hyvässä yliopistossa tutkijan aika ei kulu loputtomien apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan henkilöstöpolitiikka on pitkäjänteistä. Hyvässä yliopistossa professorilla on aikaa ydintehtäviin: tieteen tekoon ja opettamiseen. Tähän pyrimme.