(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)

Hyvät naiset ja herrat, hyvät opiskelijat,

Ensimmäinen Opiskelijan yliopisto -selvitys toteutettiin vuonna 2005. Selvityksen julkistamistilaisuus ja siihen liittynyt keskustelu korkeakoulupolitiikasta välitettiin Finlandia-talosta suorana lähetyksenä kaikkiin Suomen yliopistoihin. Julkistamista kuvattiin etukäteen tilaisuutena, jossa korkeakoulujärjestelmä saa kyytiä ja suomalaisten yliopistojen ja yliopistopaikkakuntien parhaimmisto paljastetaan.

Sekä ensimmäinen selvitys että vuonna 2006 julkistettu selvitys ovat saaneet huomiota. Yliopistot ovat hyödyntäneet selvityksen tuloksia omassa markkinoinnissaan ja todenneet olevansa tutkitusti hyväksi havaittuja opiskeluympäristöjä. Useat paikkakunnat ovat julistautuneet Suomen parhaimmiksi opiskelupaikkakunniksi.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tuomas Telkkä toteaa uusimman selvityksen esipuheessa, että selvitystä ei pidä nähdä ranking-listana. Selvitys kuvaa opiskelijan kokemuksia yliopistosta opiskeluympäristönä ja sen tarkoituksena on toimia kehittämisen työvälineenä ja välineenä vuoropuhelun vahvistamiseksi. Sellaisena selvityksen tuloksia tulee myös tarkastella.

Toiminnanjohtaja Janne Jauhiainen Opiskelijoiden tutkimussäätiöstä OTUKSESTA kertoi äsken selvityksen tuloksista. Minulla on ollut mahdollisuus tutustua selvitykseen etukäteen. Selvitys antaa mielestäni kuvan siitä, että suomalaiset yliopistot ovat todella onnistuneet kehittämään opiskeluympäristöjä niin, että ne koetaan toimivina. Yli puolta selvityksessä mukana olleista yliopistoista on kuvattu erinomaiseksi tai hyväksi opiskeluympäristöksi. Kaikilla yliopistoilla on luonnollisesti omia vahvuusalueita ja samalla alueita, joilla toimintaa voidaan ja tulee edelleen kehittää. Tähän haluan yliopistoja kannustaa.

Uskon, että aiemmin toteutetut Opiskelijan yliopisto -selvitykset ovat omalta osaltaan edistäneet kehittämistyötä.

Hyvät naiset ja herrat,

2000-luku on ollut aktiivista korkeakoulutuksen kehittämisen aikaa sekä kansallisesti että Euroopan-laajuisesti. Kansainväliset prosessit, kuten Bolognan prosessi ja Lissabonin strategia ovat merkittävällä tavalla tukeneet pyrkimyksiämme korkeakoulutuksen kehittämisessä.

Uudistusten tavoitteena on ollut parantaa korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja laatua, lisätä henkilöiden liikkuvuutta sekä edistää korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä vertailtavuutta. Tavoitteena on myös ollut muuttaa painopistettä opiskelija- ja osaamislähtöisempään suuntaan.

Näkyvin uudistus on ollut vuonna 2005 käynnistynyt korkeakoulujen tutkintorakenteen uudistaminen ja siihen oleellisesti liittyvä tutkintovaatimusten, mitoituksen ja ohjauksen kehittäminen. Asia on erityisen ajankohtainen tänä vuonna. Siirtymäaika, jonka aikana tutkinnon on voinut suorittaa vanhojen tutkintovaatimusten mukaan, päättyy useimmilla aloilla heinäkuun lopussa. Opiskelijan yliopisto -selvitykset on toteutettu uuden tutkintorakenteen toimeenpanon aikana. Selvitykset tuovat aikasarjana esille opiskelijoiden näkökulmaa siihen, miten tutkintorakenneuudistuksia on yliopistoissa toteutettu. Tutkintorakenteen uudistus arvioidaan kokonaisuutena vuonna 2010.

Yliopistolaitosta uudistetaan parhaillaan sekä rakenteellisesti että vahvistamalla yliopistojen hallinnollista ja taloudellista autonomiaa. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea taata suomalaisille yliopistoille tasavertaiset toimintaedellytykset muiden maailman parhaiden yliopistojen kanssa. Useimmissa muissa moderneissa maissa yliopistouudistukset ovat jo pitkällä. Me haluamme luoda hyvistä yliopistoistamme maailman parhaita. Haluamme, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia.

Yliopistojen voimavarojen riittämättömyys on ollut jo pitkään yhteinen huolenaiheemme. Se on myös yksi keskeinen syy yliopistouudistuksen välttämättömyyteen. Yliopistot ovat jo vuosia kärvistelleet niukan perusrahoituksen kanssa.

Lähtökohta on yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen ja rahoituksen pitkäjänteinen kehittäminen. Uudistuksen suuntaviivoista keskeisin on se, että uudessa "yliopistolaissa turvataan yliopistojen toiminnan rahoitus vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen."

Yliopistoilla on oltava voimavaroja uudistua. Hallitus on vahvasti sitoutunut kaikkien yliopistojen vakavaraisuuden, maksukyvyn ja luottokelpoisuuden turvaamiseen.

Vakavaraisuuden turvaamisen yksityiskohtia valmistellaan parhaillaan yhdessä yliopistojen kanssa. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat yliopistojen kiinteistöt. Yhteinen tavoite on löytää ratkaisu, jossa kiinteistökustannukset saadaan kohtuullisiksi.

Kokonaan uusi keino voimavarojoen lisäämiseen on valtion finanssisijoitusten teko kaikkiin yliopistoihin. Näin voidaan siirtää esimerkiksi valtion osakkeita yliopistojen taseeseen. Tämä omaisuus taas tuottaa yliopistolle uutta rahaa, jota voidaan käyttää opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen yliopiston itsensä päättämällä tavalla. Tavoitteena on kaikkien yliopistojen tasa-arvoinen kehittäminen

Opiskelijoiden kannalta uudistuksen tavoitteena on erityisesti parantaa opettaja-opiskelijasuhdetta. Haluamme, että opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Suomalaisen nuoren on oltava vakuuttunut siitä, että valitsipa minkä tahansa suomalaisen yliopiston, löytää hän sieltä korkeatasoista ja laadukasta opetusta. Emme halua menettää nuoria maailmalle.

Yliopistolain uudistusta on alusta alkaen valmisteltu avoimesti ja yhteistyössä koko yliopistoyhteisön ja eri sidosryhmien kanssa. Valmistelevissa työryhmissä on rehtorien neuvoston, henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden edustus. Yhteistyössä tehdyt uudistuksen suuntaviivat olivat laajalla lausuntokierroksella jo viime syksynä ja ne saivat myönteisen vastaanoton. Uudistus pohjautuu laajoihin selvityksiin, jotka valmistuivat jo edellisen hallituksen aikana

Uudistustyö on vasta alkumetreillä. Ennen kuin hallituksen esitys on valmis annettavaksi eduskunnalle ensi keväänä on uudistuksesta, sen periaatteista ja yksityiskohdista käytävä runsasta keskustelua.

Ylioppilaskunnat ovat pitkäjänteisellä ja asiantuntevalla työllään saavuttaneet vakiintuneen ja vahvan aseman suomalaisen opiskelijan äänenä. Tämän äänen kuuleminen yliopistolain valmistelussa on välttämätöntä.

Hyvät opiskelijat, hyvät naiset ja herrat,


Yliopistouudistusten tavoitteena on myös vahvistaa yliopiston mahdollisuuksia kansainvälistyä. Kansainvälistymistä tuetaan strategialla, jota valmistellaan parhaillaan yhdessä korkeakoulujen ja eri sidosryhmien kanssa. Strategian tarkoitus on asettaa kansainvälistymisen tavoitteet tulevalle vuosikymmenelle ja määritellä keinot niiden saavuttamiseksi.

Strategiatyön tueksi kerätään näkemyksiä korkeakoulu- ja tiedeyhteisöltä, elinkeinoelämältä sekä muilta sidosryhmiltä mm. työpajatyöskentelyllä sekä avoimella konsultaatiolla.

Olen tyytyväinen siihen, että eri sidosryhmät ovat aktiivisesti osallistuneet kansainvälistymisstrategian työpajoihin ja löytäneet mahdollisuuden vaikuttaa avoimen konsultaation kautta. Avoin konsultaatio päättyi viime sunnuntaina. Saimme kaiken kaikkiaan yli 1 200 vastausta. Niistä iso osa on tullut opiskelijoilta, erityisesti yliopisto-opiskelijoilta. Avoimen konsultaation tulokset ja työpajojen keskustelut muodostavat hyvän pohjan strategian laadinnalle. Strategian on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden aikana.

Opetusministeriö on lisäksi pyytänyt korkeakouluilta myös korkeakoulukohtaisia kielistrategioita. Odotamme kielistrategioiden laatimisen tai niiden päivittämisen valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Molempien strategiaprosessien kannalta on hyvä nähdä myös se, millaisina opiskelijat kokevat yliopistojen kieltenopetuksen ja opiskelijoille suunnattujen palveluiden tarjoamisen eri kielillä. Selvityksessä todetaan esimerkiksi, että useimmilla yliopistoilla ei ole selkeää ohjeistusta siitä, mitä opiskeluun liittyvää tietoa tarjotaan vierailla kielillä. Selvityksessä todetaan myös, että kansainvälisille opiskelijoille järjestettävien kotimaisten kielten kurssien tarjonta ja taitotasoluokitus vaihtelee runsaasti. Nämä ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota, jos haluamme houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen ja tarjota heille mahdollisuuden edetä opinnoissa, työllistyä ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yliopistojen tulisi olla houkutteleva ympäristö myös erilaisten oppijoiden ja vammaisten näkökulmasta. Opiskelijan yliopisto 2008 -selvitys antaakin arvokasta tietoa myös siitä, miten yliopistot ottavat huomioon erilaiset opiskelijaryhmät. Selvityksen perusteella näyttäisi esimerkiksi, että opintojen esteettömyyteen liittyviä haasteita on kartoitettu, mutta ne eivät aina johda toimenpiteisiin. Samoja asioita on selvitetty tänä vuonna laajemminkin OTUKSEN toteuttamissa erillisissä selvityksissä sekä kansainvälisten opiskelijoiden että vammaisten opiskelijoiden näkökulmasta.


Hyvät ystävät,

Uusimuotoista yliopistoa kehitettäessä on käytävä myös keskustelua siitä, miten yliopisto-opetusta ja yliopistoa oppimis- ja työyhteisönä kehitetään. Toivoisin näiden asioiden nousevan laajempaan keskusteluun taloudellisten ja hallinnollisten kysymysten rinnalle. Näin uudistuksen hyödyt opetukselle, tieteelle ja taiteelle, opiskelijoille, yliopiston henkilöstölle ja yhteiskunnalle laajemminkin alkaisivat tulla näkyviksi.


Kuten alussa totesin, yliopistot ovat mielestäni pystyneet kehittämään opiskeluympäristöä myönteiseen suuntaan. Yliopistoilla on vahvuusalueita ja samalla alueita, joilla toimintaa voidaan ja tulee edelleen kehittää. Hyvistä käytännöistä ja niihin tutustumisesta voivat hyötyä kaikki. Toimintatapoihin siellä, missä opiskeluympäristön kehittämisessä on onnistuttu, kannattaa siis tutustua.

Selvitys tuo esille myös alueita, joihin on kiinnitettävä tulevaisuudessa laajemmin huomiota. Tällaisia alueita ovat mm. opiskelijan vaikutusmahdollisuudet oman työyhteisönsä kehittämisessä sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytännöt. Haasteita näyttäisi olevan erityisesti muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiskäytäntöjen selkeyttämisessä.

Haluan vielä lopuksi todeta, että selvityksen tarkoituksena on kannustaa - ei lannistaa. Toivon, että Opiskelijan yliopisto -selvitys tulee toimimaan kehittämisen työkaluna ja keinona parantaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Tavoitteena on, että yliopisto on houkutteleva oppimis- ja työympäristö ja että kehittämistyö näkyy sekä opetuksen ja tutkimuksen laadussa että opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointina.

Haluan omasta puolestani kiittää selvityksen laatimiseen osallistuneita tahoja, tietysti erityisesti opiskelijoita. Haluan samalla toivottaa kaikille osanottajille aurinkoista kevättä.