Puheet 2008
Puheenvuoroja eduskunnassa
5.12.2008
Lappeenrannan lyseon lukion
itsenäisyyspäiväjuhla
28.11.2008
Suomen akatemian 60-vuotisjuhla
14.11.2008
Lastentarhanopettajaliiton
syysvaltuusto
7.11.2008
OAJ:n yliopistopäivät
5.11.2008
Lapset ja kaupunki -seminaari
4.11.2008
Suomen Akatemian Itämeri-seminaari
23.10.2008
Lasten ja nuorten mediafoorumi
22.10.2008
Studia 2008 -jatkokoulutusmessut
14.10.2008
Vanhempainliiton osallisuusseminaari
8.10.2008
Yrittäjyys Aallonharjalle -seminaari
30.9.2008
STTK:n koulutuspoliittinen seminaari
29.9.2008
Schooling for Tomorrow -conference
10.9.2008
Metropolia-ammattikorkeakoulun avajaiset
9.9.2008
Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksen
100-vuotisjuhla
8.9.2008
Vaasan yliopiston avajaiset
25.6.2008
Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan ja sääntöjen
allekirjoitustilaisuus
25.6.2008
Conference of the European Association for
Health Information & Libraries (EAHIL)
5.6.2008
Rehtoreiden kesäpäivät 2008
29.5.2008
Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksen
julkaisutilaisuus
27.5.2008
Ensikodin Pesän avajaiset
21.5.2008
Välikysymysvastaus
25.4.2008
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton
20-vuotisjuhlaseminaari
22.4.2008
PARAS-seminaari luottamushenkilöille
5.4.2008
Suomen apteekkariliiton apteekkaripäivät
3.4.2008
Kansalliset peruskoulupäivät
2.4.2008
Helsingin oppisopimustoimiston
50-vuotisjuhla
14.3.2008
Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla
27.2.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian
käynnistysseminaari
9.2.2008
Puoluevaltuuston avauspuheenvuoro
8. - 9.2. 2008
Hyvinvointia kouluun -juhlasymposium
7.2.2008
SYL:in, SAMOK:in ja AOVA:n yhteisseminaari
7.2.2008
Elinikäisen oppimisen alkutaival
-seminaari
26.1.2008
Uskonnonopettajain liiton juhlaseminaari
24.1.2008
Vattenfall Planetariumin avajaiset
18.1.2008
Yrittäjyyskasvatus 2008
-konferenssi
17.1.
2008
Yrke 2020 -slutseminarium
Puheet 2007
|
Vaasan yliopiston avajaiset 8.9
Vaasa
Opetusministeri Sari Sarkomaa Juhlapuhe Vaasan yliopiston avajaisissa
(Puhuessa muutokset mahdollisia.)
Arvoisa rehtori, hyvät yliopistoyhteisön jäsenet,
Hyvät naiset ja herrat
Minulla on ilo ja kunnia onnitella valtioneuvoston puolesta juhlivaa
40-vuotiasta Vaasan yliopistoa. Vaasan yliopisto viettää tänään juhlaa
erinomaisessa tilanteessa: se on 40 vuoden ajan luonut ympärilleen menestystä ja
säteillyt sivistystä ja korkeinta osaamista paitsi Vaasaan ja Pohjanmaalle myös
koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman koko maan kattavaa laadukasta
korkeakouluverkkoa Suomi olisi tänään hyvin erinäköinen yhteiskunta
Ärade rektor, bästa forskare, lärare, övrig personal och studerande,
Mina damer och herrar
Jag har äran och nöjet att på statsrådets vägnar få gratulera Vasa universitet
som fyller 40 år. Vasa universitet kan i dag jubilera i de bästa tecken:
universitetet har under 40 års tid bidragit till framgång, bildning och kunskap
av högsta kvalitet, inte bara i Vasa och Österbotten, utan i hela vårt samhälle.
Utan ett heltäckande högklassigt högskolenät skulle Finland te sig mycket
annorlunda än det gör i dag.
Vaasan yliopiston synty liittyy laajaan yliopistolaitoksen alueelliseen
laajentamiskehitykseen, jonka tavoitteena oli turvata tasavertaiset
koulutusmahdollisuudet maan eri osissa asuvalle väestölle ja saada
lahjakkuusreservit tehokkaaseen käyttöön. Toiminta käynnistyi syyskuussa 1968,
jolloin Vaasan kauppakorkeakouluun otettiin ensimmäiset uudet opiskelijat.
Vaasan yliopisto on ollut todellinen menestystarina: se on 40 vuoden aikana
kehittynyt yksialaisesta kauppakorkeakoulusta monialaiseksi yliopistoksi, jossa
kauppatieteellisen osaamisen merkitys on kuitenkin säilynyt edelleen tärkeänä.
Tämä ei ole yllättävää; onhan Pohjanmaa aluetta, jolla yrittäjyys on merkittävä
voimavara.
Yliopisto on nykyisin runsaan 5 000 opiskelijan yhteisö vuosittaisen sisäänoton
ollessa vajaa 700. Maisterin tutkintoja suoritettiin vuonna 2007 yhteensä 399.
Hyvät naiset ja herrat,
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön uusimman selvityksen mukaan Vaasa on hyvä
paikka opiskella ja viihtyä. Yliopiston vahvuuksia ovat mm. opiskeluprosessien
hallinta ja opintojen järjestäminen. Hyvää ilmapiiriä kuvaavat myös käytäviltä
kuullut ajatukset: "Fantastinen maisema, toimiva ympäristö" - sanovat monet.
"Mutkaton yhteisö, opiskelijan ja opettajan välinen on kynnys matala". "Rento,
mutta toimiva, hyvät palvelut", kertoo opiskelijoille tehty imagotutkimus.
Opiskelijat siis todella viihtyvät Vaasassa. Aiempien opiskelijoiden myönteiset
kokemukset yhdistettynä kaupungin viihtyisyyteen saavat opiskelujaan
suunnittelevat vuosi vuoden jälkeen valitsemaan opinahjokseen Vaasan yliopiston.
Tästä haluan koko Vaasan yliopistoyhteisöä onnitella!
Vaasassa opiskelija on nostettu keskiöön. Se on myös historiallisen
yliopistouudistuksen tavoite.
Hyvät juhlavieraat,
Vaasan yliopiston perustaminen oli osa edellistä yliopistokenttäämme koskenutta
historiallista mullistusta. Nyt yliopistolaitoksemme seisoo jälleen uuden
edessä, kun pitkään odotettu, historiallinen yliopistouudistus on etenemässä
ripeästi.
Yliopistolakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja tarkoitus on antaa
hallituksen esitys eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden helmikuussa. valmistaudun
viemään lakiesityksen eduskuntaan helmikuussa. Nykyiset yliopistot
tilivirastoina lakkaisivat ensi vuoden lopussa.
Uudistuksen tavoite on kristallin kirkas: vahvistaa yliopistojen mahdollisuutta
toimia laaja-alaisina sivistysyliopistoina. Haluamme, että kaikki yliopistot ja
kaikki tieteen alat voivat olla parhaimmillaan. Haluamme, että yliopistot ovat
entistä parempi paikka tutkia, opiskella ja opettaa.
Meillä jokaisella on varmasti käsitys unelmayliopistosta. Omassa
unelmayliopistossani opettajalla on aikaa jokaiselle opiskelijalle ja
opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Siellä tutkijan aika
ei kulu loputtomien apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan henkilöstöpolitiikka
on pitkäjänteistä. Professorilla puolestaan on aikaa ydintehtäviin: tieteen
tekoon ja opettamiseen.
Yliopistojamme ei uudisteta kansainvälisesti katsoen hetkeäkään liian aikaisin.
Useimmissa muissa moderneissa maissa yliopistouudistukset ovat jo pitkällä.
Haluan, että suomalaiset yliopistot ovat tämän uudistusaallon kärjessä.
Kaikkien yliopistojemme on houkuteltava parhaita suomalaisia opettajia,
tutkijoita ja opiskelijoita. Haluamme, että suomalaiset nuoret löytävät
korkeatasoista opetusta kotimaasta ettemme menetä parhaita kykyjä maailmalla.
Haluamme, että kaikki yliopistomme ovat houkuttelevia myös kansainvälisesti.
Tarvitsemme osaajia muista maista rikastuttamaan yliopistojamme.
Tässä tunnustusta on annettava Vaasan yliopistolle, joka kansainvälistymisen
osalta toimii suunnannäyttäjänä muille yliopistoillemme.
Hyvässä yliopistossa luovuus kukoistaa. Tutkimuksen vapaus on kaiken lähtökohta
ja opetus on innostavaa. Ministeriö tai eduskunta ei voi lailla määrätä
yliopistoja paremmiksi, mutta valtiovalta voi ja on oikeastaan velvoitettukin
antamaan siihen hyvät edellytykset
Me opetusministeriössä toivomme, että nyt lausuntokierroksella olevaan
lakiesitykseen paneudutaan syvällisesti ja laajasti läpi yliopistoyhteisön.
Toivon avointa ja rakentavaa keskustelua niin yliopistoyhteisön sisällä kuin
keskeisten sidosryhmien piirissä. Tämä auttaa meitä tekemään sellaisen
lainsäädännön, joka turvaa suomalaisille yliopistoille kunnolliset
toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen.
Lausuntopyynnössä olemme pyytäneet yliopistoja ja sidosryhmiä pohtimaan erikseen
sitä, miten voimme nopeuttaa uusien ylioppilaiden pääsyä opiskelemaan. Totuus
nimittäin on, että uudet yliopisto-opiskelijat ovat yhä vanhempia. Viime vuosina
lähes 30 prosenttia koko maan uusista opiskelijoista on ollut yli 25-vuotiaita.
Uusien ylioppilaiden suosimista lisäpisteillä ei enää sallita, mutta muita
keinoja varmasti on. Onko esimerkiksi uudistettua reaalikoetta hyödynnetty
valinnoissa tarpeeksi? Tästä odotan lausuntokierroksella yliopistojen
näkemyksiä.
Hyvät naiset ja herrat,
Yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa siis vahvistetaan
uudistamalla yliopistolaki. Hallinnollisten ratkaisujen lisäksi on huolehdittava
yliopistojen riittävistä resursseista. Todellinen autonomia edellyttää, että
toiminnan rahoitus on riittävä suhteessa tavoitteisiin. Heti
yliopistouudistuksen alkumetreillä hallitus sitoutui siihen, että
perusrahoituksesta huolehditaan, ja sen kasvu sidotaan indeksiin. Tämä on
erittäin merkittävä linjaus ja se turvaa perusrahoituksen tason.
Samaan aikaan meidän on myös löydettävä uusia keinoja tukea yliopistoja.
Esimerkki tästä on päätös siitä, että valtion finanssisijoituksia voidaan tehdä
kaikkiin yliopistoihin. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi
valtionomaisuuden myyntituloja vahvistamaan toimintamahdollisuuksia. Näin
valtionomaisuutta siirretään vahvistamaan sivistystä ja korkeinta osaamista.
Pidän päätöstä erittäin merkittävänä. Se avaa uusia näköaloja monialaisten
sivistysyliopistojen vahvistamiseen.
Suomalaisten yliopistojen yhdenvertaisen kohtelun ja uudistuksen tavoitteiden
toteutumisen näkökulmista tehty linjaus oli välttämätön. Taloudellisesti asian
merkitys on suuri, koska finanssisijoitukset tapahtuvat valtion
talousarviotalouden ulkopuolella ja niihin voidaan käyttää esimerkiksi valtion
omaisuuden myyntituloja. Näin yliopistot saavat merkittäviä lisäpanostuksia
opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Hallitus on vahvasti sitoutunut siihen, että kaikkia yliopistoja pääomitetaan
muutosvaiheessa niin, että niiden maksukyky ja vakavaraisuus turvataan. Tähän
osoitamme yhteensä 150 miljoonaa euroa vuoden 2010 alkuun mennessä.
Yliopistolaitoksen rahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa voikin todeta, että
siinä näkyy - kireänkin budjettikehyksen aikana - hallituksen vakaa usko ja
luottamus yliopistojen uudistumiskykyyn ja mahdollisuuksiin suomalaisen
yhteiskunnan kehittäjinä, uudistajina ja sivistäjinä.
Opiskelijoille uusi lukuvuosi merkitsi jo kauan odotettua korotusta
opintotukeen. Opintoraha nousi elokuun alussa 15 prosenttia, opiskelijoiden omat
tulorajat jo tämän vuoden alusta lukien 30 prosenttia. Vuositasolla muutokset
lisäävät valtion opintotukimenoja yli 70 milj. euroa. Tämä on merkittävä
panostus opiskelijoiden hyvinvointiin. Juuri päättyneessä budjettiriihessä
poistettiin lisäksi puolison tulojen vaikutus asumistukeen.
Parempitasoinen opintotuki mahdollistaa opiskelijan päätyön eli opintoihin
keskittymisen paremmin. Opintotuen ohella myös muiden opiskeluedellytysten tulee
olla kunnossa, jotta opiskelija voi keskittyä opiskeluun. Erinomaista on myös
se, että apurahan saajien sosiaaliturva järjestetään ensi vuoden alusta.
Erityisesti haluan kannustaa yliopistoja mukaan liikuntatalkoisiin, joihin
opiskelijajärjestöt ovat jo mukaan lähteneet. Opiskelijoiden terveyden
edistämiseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Opiskelijan
hyvinvoinnista huolehtiminen vahvistaa opiskelijan elämän hallintaa ja auttaa
menestymään opinnoissa ja työelämässä. Hyvinvoiva opiskelija on tulevaisuudessa
myös hyvinvoiva työntekijä. Liikuntamahdollisuuksien kasvattaminen on tässä
aivan keskeistä.
Hyvät juhlavieraat,
Historiallisen yliopistouudistuksen toinen kiinteä osa on korkeakoulujen
rakenteellinen kehittäminen. Sen tavoitteena on uudistaa korkeakoulujen
toimintarakenteet entistä kilpailukykyisemmiksi ja vapauttaa voimavaroja
opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Opetusministeriön maaliskuussa 2007 julkaisema suuntaviivat-muistio luo pohjaa
kehittämistyölle. Korkeakoulutasolla rakenteellinen kehittäminen merkitsee
eriasteista strategisten kumppanuuksien lisääntymistä yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen kesken sekä niiden välillä. Samalla se merkitsee
tiiviimpää yhteistyötä tutkimuslaitosten, työelämän ja yhteiskunnan muiden
toimijoiden kanssa.
Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä on luonnollisesti puhuttu paljon
erityisesti Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun uudesta
yliopistosta, jotka aloittavat toimintansa uuden yliopistolain myötä.
Haluan kuitenkin korostaa, että rakenteellinen kehittäminen ei ole pelkkää
oppilaitosten yhdistämistä, vaan siihen sisältyy myös ehdotuksia, joilla
tähdätään koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantamiseen. Jokaisen
yliopiston tulee ottaa nämä tavoitteet huomioon rakenteellisessa
uudistumisessaan ja strategiatyössään. Monia rakenteellisen kehittämisen toimia
voidaan viedä eteenpäin jo nyt yliopistojen omin päätöksin.
On tärkeää, että korkeakoulujen kehittämistä pohditaan eri tahoilla siten, että
ensi vuoden tulosneuvotteluissa on jokaisella yliopistolla ja
ammattikorkeakoululla selkeä visio tulevaisuudestaan, kehittämistavoitteistaan
ja toimintansa profiileista ja painoaloista.
Vaasan yliopisto on profiilinsa mukaisesti toiminut suomalaisessa
yliopistokentässä alueen tarpeita palvelevana toimijana. Tämä näkyy kiinteänä ja
tiiviinä yhteistyönä alueen elinkeinoelämän kanssa. Se on kiteytynyt yhteisinä
projekteina, elinkeinoelämän tukena yliopistolle kuin myös siinä, että yliopisto
on voinut hyödyntää elinkeinoelämän asiantuntemusta opetuksessa. Yhteistyö on
näkynyt myös profiloitumisena alueen kannalta keskeisille tutkimusaloille.
Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoissa olemme linjanneet, että Vaasan
yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu jatkavat strategisen yhteistyönsä
tiivistämistä. Samalla on kuitenkin syytä selvittää syvempää yhteistyötä myös
Keski-Pohjanmaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun välillä. Löytämällä sopivat
työnjaot, profiilit, yhteistyötä kehittämällä ja luopumalla jostain sekä
vahvistamalla jotain on mahdollista saada aikaan nykyistä vahvempi
korkeakoulukokonaisuus Pohjanmaalle ja sen naapurimaakuntiin. Suomalainen ja
kansainvälinen korkeakoulukenttä on nopeasti uudistumassa. Tässä vaiheessa on
tärkeää tunnistaa tulevaisuuden muutoksia ja miettiä omaa tulevaisuutta siinä
kontekstissa. Olen ymmärtänyt, että alueella on tartuttu asiaan ja toivon, että
pohjalainen yritteliäisyys on tässäkin asiassa vahvuutta.
Hyvät juhlavieraat,
Vaasan yliopisto on 40-vuotisena toimintakautenaan vakiinnuttanut asemansa
suomalaisessa yliopistokentässä. Nyt yliopisto elää uudessa murrosvaiheessa,
jolloin yliopiston itsenäisyyttä vahvistetaan toiminnan laadun ja vaikuttavuuden
sekä kansainvälisten kilpailuedellytysten vahvistamiseksi.
Vaasan yliopisto tunnetaan alueensa vahvana innovaattorina kehittäjänä sekä
luotettavana yhteistyökumppanina. Yliopistolla on myös runsaasti kansainvälistä
yhteistyötä. Yliopisto on kehittänyt osaamisalueillaan myös vahvaa tutkimusta.
Kun Vaasan seudun työpaikkakehitys on ollut viime vuodet positiivinen, niin
kaikki edellä sanottu antaa erinomaisia edellytyksiä kehittää Vaasan
yliopistosta entistä vahvempi osaaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vaasan
yliopiston merkitys oman alueensa kehittämistyössä on kiistaton.
Se, miten käynnissä olevassa yliopistouudistuksessa - Vaasan yliopiston ja koko
suomalaisen yliopistokentän toimintaedellytysten vahvistamisessa onnistumme -
vaikuttaa aivan keskeisesti siihen, miten me suomalaiset ja suomalainen
hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessa menestyy.
Vasa universitet, som idag fyller 40 år, är starkt närvarande i denna historiska
stund. Universitetsreformen är full av möjligheter. Jag är förvissad om att vi
tack vare ett gott samarbete lyckas med den, så att alla universitet i vårt land,
och varje enskilt läroämne, får en möjlighet att tillhöra de främsta i världen.
För statsmaktens del vill jag härmed lyckönska Vasa universitet och tacka för
den insats för Finlands och alla finländares välstånd som ni bidragit med under
de gångna åren. Jag önskar universitetets lärare, personal och studenter glädje
och styrka i ert krävande värv, samt lycka och framgång under det nya läsåret!
40-vuotias Vaasan yliopisto on tässä historiallisessa hetkessä vahvasti läsnä.
Yliopistouudistus on mahdollisuuksia täynnä. Tiedän, että hyvällä yhteistyöllä
onnistumme ja uudistuksen myötä kaikille yliopistoillemme ja jokaiselle tieteen
alalle annetaan mahdollisuus olla maailman parhaita.
Valtiovallan puolesta haluan onnitella juhlivaa Vaasan yliopistoa ja kiittää
vuosikymmenten aikana tehdystä työstä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin
hyväksi. Toivon Vaasan yliopistoväelle, henkilöstölle ja opiskelijoille voimia
ja työn iloa vaativassa työssänne sekä menestystä alkavalle lukuvuodelle!
|