Puheet 2008
Puheenvuoroja eduskunnassa
5.12.2008
Lappeenrannan lyseon lukion
itsenäisyyspäiväjuhla
28.11.2008
Suomen akatemian 60-vuotisjuhla
14.11.2008
Lastentarhanopettajaliiton
syysvaltuusto
7.11.2008
OAJ:n yliopistopäivät
5.11.2008
Lapset ja kaupunki -seminaari
4.11.2008
Suomen Akatemian Itämeri-seminaari
23.10.2008
Lasten ja nuorten mediafoorumi
22.10.2008
Studia 2008 -jatkokoulutusmessut
14.10.2008
Vanhempainliiton osallisuusseminaari
8.10.2008
Yrittäjyys Aallonharjalle -seminaari
30.9.2008
STTK:n koulutuspoliittinen seminaari
29.9.2008
Schooling for Tomorrow -conference
10.9.2008
Metropolia-ammattikorkeakoulun avajaiset
9.9.2008
Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksen
100-vuotisjuhla
8.9.2008
Vaasan yliopiston avajaiset
25.6.2008
Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan ja sääntöjen
allekirjoitustilaisuus
25.6.2008
Conference of the European Association for
Health Information & Libraries (EAHIL)
5.6.2008
Rehtoreiden kesäpäivät 2008
29.5.2008
Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksen
julkaisutilaisuus
27.5.2008
Ensikodin Pesän avajaiset
21.5.2008
Välikysymysvastaus
25.4.2008
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton
20-vuotisjuhlaseminaari
22.4.2008
PARAS-seminaari luottamushenkilöille
5.4.2008
Suomen apteekkariliiton apteekkaripäivät
3.4.2008
Kansalliset peruskoulupäivät
2.4.2008
Helsingin oppisopimustoimiston
50-vuotisjuhla
14.3.2008
Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla
27.2.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian
käynnistysseminaari
9.2.2008
Puoluevaltuuston avauspuheenvuoro
8. - 9.2. 2008
Hyvinvointia kouluun -juhlasymposium
7.2.2008
SYL:in, SAMOK:in ja AOVA:n yhteisseminaari
7.2.2008
Elinikäisen oppimisen alkutaival
-seminaari
26.1.2008
Uskonnonopettajain liiton juhlaseminaari
24.1.2008
Vattenfall Planetariumin avajaiset
18.1.2008
Yrittäjyyskasvatus 2008
-konferenssi
17.1.
2008
Yrke 2020 -slutseminarium
Puheet 2007
|
Helsingin oppisopimustoimiston 50-vuotisjuhla
2.4.2008, Finlandia-talo, Helsinki
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Valtiovallan tervehdys
(muutosvarauksin)
Hyvät naiset ja herrat,
Minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys 50-vuotisjuhliaan viettävälle
Helsingin oppisopimustoimistolle. Helsingin kaupunki on ollut aina merkittävä
oppisopimuskoulutuksen valtakunnallinen toimija. Helsinki on ollut myös hyvin
aloitteellinen toimija oppisopimuksen kehittämisessä, muun muassa vuoden 1923
oppisopimuslain syntymiseen.
Sinivihreä hallitus täyttää pian vuoden ja erityisesti opetussektorilla on monta
uudistusta hyvässä vauhdissa. Hallitus on ottanut lähtökohdakseen vastuullisen,
välittävän ja kannustavan Suomen. Hallituksen politiikan yksi merkittävimmistä
painopisteistä on koulutus. Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen
ovatkin parasta tulevaisuuspolitiikkaa
Työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu mittavia muutoksia tulevina vuosina, kun
noin miljoona kansalaista siirtyy eläkkeelle ja työmarkkinoille tulevat
ikäluokat pienevät. Tähän kehityksen aiheuttamaan haasteeseen vastaamiseen
Sinivihreä hallitus on todenteolla tarttunut.
Lähivuosien suurena haasteena onkin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja
jo työelämässä olevan henkilöstön osaamisen varmistaminen. Työelämän
kohtaantokysymysten ratkaisemiseen tarvitaan uusia avauksia.
Sinivihreä hallitus on ottanut työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisen
yhdeksi politiikkamme keskeisistä tavoitteista. Kysymyksiä pohditaan tiivisti
yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Jo ensimmäisessä budjetissa lisäsimme
merkittävästi ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa sekä
oppisopimuskoulutuksen kiintiötä. Tuoreessa kehyspäätöksessä ammatillista
koulutusta lisättiin edelleen. Merkittävä osa lisäyksestä on suunnattu tänne
pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin, joissa pula osaavasta
työvoimasta on suurin.
Olemme myös käynnistäneet ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen.
Tavoitteena on, hallitusohjelman mukaisesti, selkiyttää ministeriöiden välinen
työnjako, rahoitus, tarjonta ja etuudet. Valmistelutyön tavoitteena on, että
uudistuksen toimeenpano voi alkaa jo ensi vuonna.
Hyvä juhlayleisö,
Tulevaisuudessa työntekijöiltä odotetaan vähintään 40-45 vuoden mittaisia
työuria. Tästä syystä myös nuorten jatko-opintoihin sijoittumista on tuettava ja
nopeutettava niin, että oma ala ja koulutustie löytyvät nopeasti. Näin myös
syrjäytymisriskit koulutusjärjestelmän saranakohdissa pystytään minimoimaan.
Keskeyttämisluvut ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa on
saatava kuriin. Muutoin työllisyysasteen nostamista ja työurien pidentämistä
koskevien tavoitteiden alta vedetään matto alta jo alkutaipaleella.
Tässä onnistuminen vaatii toimivaa yhteistyötä niin koulutus-, työvoima- ja
elinkeinohallinnon kuin koulutuksen järjestäjien ja työelämänkin kesken.
Elinikäisen oppimisen ajattelu on muutettava käytännöksi niin
koulutusjärjestelmän piirissä kuin työelämässäkin. Tämä merkitsee myös sitä,
että yhä suurempi osa osaamisen kehittämistä tapahtuu työelämässä tai
työelämäläheisin koulutusmuodoin. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä yhä
vahvempaa työelämäyhteistyötä sekä panostuksia opetushenkilökunnan osaamiseen ja
opetuksen toteutusmuotojen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on tällä tiellä
edelläkävijä.
Arvoisa juhlayleisö,
Oppisopimuskoulutuksen juuret ovat vanhassa
oppipoika-kisälli-mestari-perinteessä, joten se on ollut pitkään
työelämäläheisin koulutusmuotomme. Siitä on otettu oppia, kun on haettu malleja
koulutuksen ja työelämän väliselle yhteistyölle tai kehitetty koulutusta
työelämälähtöiseen suuntaan.
Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä
työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä
oppisopimuskoulutus on vaihtoehtoinen, työelämälähtöinen väylä hankkia
ammatillinen osaaminen, täydentää sitä ja hankkia ammatillinen tutkinto.
Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot
joko opetussuunnitelman tai tutkintojen perusteiden mukaisesti.
Aikaisempiin vuosiin verrattuina osallistujamäärät ovat kasvussa. Ammatillisen
peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä on pitkään ollut noin 13 000, mutta nousi
viime vuoden lopulla jo 18 000:een ja kasvu näyttäisi jatkuvan.
Peruskoulutuksessa nuorten osuus oppisopimusopiskelijoista on ollut noin
neljännes, mutta myös tämä määrä on nyt nousussa ja lähentelee kolmannesta.
Hallitusohjelman mukaisesti myös oppisopimuksena järjestettävän lisäkoulutuksen
kiintiö nousi tänä vuonna noin neljänneksellä. Ilahduttavaa on myös, että
yrittäjän oppisopimuskoulutuksen määrä on kasvussa.
Oppisopimuskoulutuksen laadun varmistaminen ja työelämäyhteistyön jatkuva
kehittäminen ovat nyt ja jatkossa ajankohtaisia tehtäviä. Viime vuonna työnsä
valmiiksi saaneen oppisopimuskoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdotuksia on viety
eteenpäin ripeästi. Jo kesällä annettiin asetus opintososiaalisista eduista
tietopuolisessa koulutuksessa ja syksyllä lakiesitys, jonka ansiosta myös
virkasuhteisten oppisopimuskoulutus on nyt mahdollista. Ammatillisesti
suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen osana selvitetään
hallitusohjelman mukaisesti oppisopimustyyppisen koulutuksen ulottamista myös
korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutus on nousussa. Se on osoittanut vahvuutensa joustavana ja
varsin nopeasti työelämän tarpeisiin reagoivana koulutusmuotona.
Oppisopimuskoulutuksen vahvuutena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahva
painotus ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tietopuolisten opintojen
vuorottelu. Tämä mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on
työnantajan käytettävissä lähes koko koulutusajan. Pitkäkään koulutusaika ei
vaikeuta työvoiman saatavuutta.
Kun Suomen työmarkkinoilla on tulevaisuudessa pulaa osaajista ja samaan aikaan
ammattirakenteen muutokset sekä teknologian nopea kehitys edellyttävät osaamisen
jatkuvaa päivittämistä, työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa ja
oppisopimuskoulutukselle riittää kysyntää.
Arvoisa päivänsankari, 50-vuotias Helsingin oppisopimustoimisto,
Helsingin kaupunki on ollut aina merkittävä oppisopimuskoulutuksen
valtakunnallinen kehittäjä. Helsingin kaupungin ammattioppilaitoslautakunnan
ensimmäinen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Viktor von Wright vaikutti
merkittävällä tavalla vuoden 1923 oppisopimuslain syntymiseen. Myös Helsingin
kaupungin oppisopimuskoulutuksen asiamies Jouko Toivonen oli tärkeä
valtakunnallinen vaikuttaja osallistuessaan vuoden 1967 oppisopimuslain
uudistamiseen.
Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunki on ollut kehittämässä
oppisopimuskoulutusta, erityisesti sen laatua ja kansainvälistä yhteistyötä.
Helsingin kaupunki vaikutti aktiivisesti siihen, että opetusministeriö ryhtyi
jakamaan oppisopimuskoulutuksen laatupalkintoja ja ollut perustamassa
valtakunnallista oppisopimuksen tiedotuslehteä "Osaajaa". Samoin Helsinki on
ollut kehittämässä opetushallituksen ja kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen
kanssa oppisopimusopiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa ja ulkomaan jaksoja sekä
edustanut Suomea EU:n pienten ja keskisuurten yritysten laatukriteereillä
toteutetussa oppisopimuskoulutuksen vertailussa.
Helsinki on myös ollut merkittävä oppisopimustyönantaja käyttäen
oppisopimuskoulutusta oman henkilöstönsä ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Helsinki on ollut myös aktiivinen kehittämisaloitteiden tekijä; esimerkiksi
oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamista korkeakoulutettujen
täydennyskoulutukseen koskeva aloite päätyi hallitusohjelmaan ja on nyt
selvitettävänä aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmässä.
Tämä lyhytkin kuvaus osoittaa, että nyt 50-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin
oppisopimustoimisto on hyvässä iskussa. Satsaukset oppisopimuskoulutuksen
valtakunnalliseen kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja laatutyöhön
ovat tuottaneet hienon tuloksen. Myös Helsingin kaupungin omat toimenpiteet
osoittavat, että täällä uskotaan oppisopimuskoulutukseen niin nuorten osaajien
koulutuksessa kuin työelämässä jo olevan henkilöstön ammattitaidon
kehittämisessä. Valtiovallan puolesta haluan esittää parhaimmat onnitteluni
vireälle päivänsankarille ja toivottaa menestystä myös tuleviin vuosiin
työelämän osaamistarpeisiin monipuolisesti vastaavan oppisopimuskoulutuksen
järjestäjänä ja kehittäjänä.
|