Puheet 2008

Puheenvuoroja eduskunnassa

5.12.2008
Lappeenrannan lyseon lukion itsenäisyyspäiväjuhla

28.11.2008
Suomen akatemian 60-vuotisjuhla

14.11.2008
Lastentarhanopettajaliiton syysvaltuusto

7.11.2008
OAJ:n yliopistopäivät

5.11.2008
Lapset ja kaupunki -seminaari

4.11.2008
Suomen Akatemian Itämeri-seminaari

23.10.2008
Lasten ja nuorten mediafoorumi

22.10.2008
Studia 2008 -jatkokoulutusmessut

14.10.2008
Vanhempainliiton osallisuusseminaari

8.10.2008
Yrittäjyys Aallonharjalle -seminaari

30.9.2008
STTK:n koulutuspoliittinen seminaari

29.9.2008
Schooling for Tomorrow -conference

10.9.2008
Metropolia-ammattikorkeakoulun avajaiset

9.9.2008
Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksen 100-vuotisjuhla

8.9.2008
Vaasan yliopiston avajaiset

25.6.2008
Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan ja sääntöjen allekirjoitustilaisuus

25.6.2008
Conference of the European Association for Health Information & Libraries (EAHIL)

5.6.2008
Rehtoreiden kesäpäivät 2008

29.5.2008
Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksen julkaisutilaisuus

27.5.2008
Ensikodin Pesän avajaiset

21.5.2008
Välikysymysvastaus

25.4.2008
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton 20-vuotisjuhlaseminaari

22.4.2008
PARAS-seminaari luottamushenkilöille

5.4.2008
Suomen apteekkariliiton apteekkaripäivät

3.4.2008
Kansalliset peruskoulupäivät

2.4.2008
Helsingin oppisopimustoimiston 50-vuotisjuhla

14.3.2008
Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla

27.2.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian käynnistysseminaari

9.2.2008
Puoluevaltuuston avauspuheenvuoro

8. - 9.2. 2008
Hyvinvointia kouluun -juhlasymposium

7.2.2008
SYL:in, SAMOK:in ja AOVA:n yhteisseminaari

7.2.2008
Elinikäisen oppimisen alkutaival -seminaari

26.1.2008
Uskonnonopettajain liiton juhlaseminaari

24.1.2008
Vattenfall Planetariumin avajaiset

18.1.2008
Yrittäjyyskasvatus 2008 -konferenssi

17.1. 2008
Yrke 2020 -slutseminarium


Puheet 2007

Helsingin oppisopimustoimiston 50-vuotisjuhla
2.4.2008, Finlandia-talo, Helsinki
Opetusministeri Sari Sarkomaa

Valtiovallan tervehdys

(muutosvarauksin)

Hyvät naiset ja herrat,

Minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys 50-vuotisjuhliaan viettävälle Helsingin oppisopimustoimistolle. Helsingin kaupunki on ollut aina merkittävä oppisopimuskoulutuksen valtakunnallinen toimija. Helsinki on ollut myös hyvin aloitteellinen toimija oppisopimuksen kehittämisessä, muun muassa vuoden 1923 oppisopimuslain syntymiseen.

Sinivihreä hallitus täyttää pian vuoden ja erityisesti opetussektorilla on monta uudistusta hyvässä vauhdissa. Hallitus on ottanut lähtökohdakseen vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen. Hallituksen politiikan yksi merkittävimmistä painopisteistä on koulutus. Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen ovatkin parasta tulevaisuuspolitiikkaa

Työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu mittavia muutoksia tulevina vuosina, kun noin miljoona kansalaista siirtyy eläkkeelle ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienevät. Tähän kehityksen aiheuttamaan haasteeseen vastaamiseen Sinivihreä hallitus on todenteolla tarttunut.

Lähivuosien suurena haasteena onkin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja jo työelämässä olevan henkilöstön osaamisen varmistaminen. Työelämän kohtaantokysymysten ratkaisemiseen tarvitaan uusia avauksia.

Sinivihreä hallitus on ottanut työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisen yhdeksi politiikkamme keskeisistä tavoitteista. Kysymyksiä pohditaan tiivisti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Jo ensimmäisessä budjetissa lisäsimme merkittävästi ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa sekä oppisopimuskoulutuksen kiintiötä. Tuoreessa kehyspäätöksessä ammatillista koulutusta lisättiin edelleen. Merkittävä osa lisäyksestä on suunnattu tänne pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin, joissa pula osaavasta työvoimasta on suurin.

Olemme myös käynnistäneet ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen. Tavoitteena on, hallitusohjelman mukaisesti, selkiyttää ministeriöiden välinen työnjako, rahoitus, tarjonta ja etuudet. Valmistelutyön tavoitteena on, että uudistuksen toimeenpano voi alkaa jo ensi vuonna.

Hyvä juhlayleisö,

Tulevaisuudessa työntekijöiltä odotetaan vähintään 40-45 vuoden mittaisia työuria. Tästä syystä myös nuorten jatko-opintoihin sijoittumista on tuettava ja nopeutettava niin, että oma ala ja koulutustie löytyvät nopeasti. Näin myös syrjäytymisriskit koulutusjärjestelmän saranakohdissa pystytään minimoimaan. Keskeyttämisluvut ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa on saatava kuriin. Muutoin työllisyysasteen nostamista ja työurien pidentämistä koskevien tavoitteiden alta vedetään matto alta jo alkutaipaleella.

Tässä onnistuminen vaatii toimivaa yhteistyötä niin koulutus-, työvoima- ja elinkeinohallinnon kuin koulutuksen järjestäjien ja työelämänkin kesken. Elinikäisen oppimisen ajattelu on muutettava käytännöksi niin koulutusjärjestelmän piirissä kuin työelämässäkin. Tämä merkitsee myös sitä, että yhä suurempi osa osaamisen kehittämistä tapahtuu työelämässä tai työelämäläheisin koulutusmuodoin. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä yhä vahvempaa työelämäyhteistyötä sekä panostuksia opetushenkilökunnan osaamiseen ja opetuksen toteutusmuotojen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on tällä tiellä edelläkävijä.

Arvoisa juhlayleisö,

Oppisopimuskoulutuksen juuret ovat vanhassa oppipoika-kisälli-mestari-perinteessä, joten se on ollut pitkään työelämäläheisin koulutusmuotomme. Siitä on otettu oppia, kun on haettu malleja koulutuksen ja työelämän väliselle yhteistyölle tai kehitetty koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan.

Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä oppisopimuskoulutus on vaihtoehtoinen, työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä ja hankkia ammatillinen tutkinto. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot joko opetussuunnitelman tai tutkintojen perusteiden mukaisesti.

Aikaisempiin vuosiin verrattuina osallistujamäärät ovat kasvussa. Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä on pitkään ollut noin 13 000, mutta nousi viime vuoden lopulla jo 18 000:een ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Peruskoulutuksessa nuorten osuus oppisopimusopiskelijoista on ollut noin neljännes, mutta myös tämä määrä on nyt nousussa ja lähentelee kolmannesta.

Hallitusohjelman mukaisesti myös oppisopimuksena järjestettävän lisäkoulutuksen kiintiö nousi tänä vuonna noin neljänneksellä. Ilahduttavaa on myös, että yrittäjän oppisopimuskoulutuksen määrä on kasvussa.

Oppisopimuskoulutuksen laadun varmistaminen ja työelämäyhteistyön jatkuva kehittäminen ovat nyt ja jatkossa ajankohtaisia tehtäviä. Viime vuonna työnsä valmiiksi saaneen oppisopimuskoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdotuksia on viety eteenpäin ripeästi. Jo kesällä annettiin asetus opintososiaalisista eduista tietopuolisessa koulutuksessa ja syksyllä lakiesitys, jonka ansiosta myös virkasuhteisten oppisopimuskoulutus on nyt mahdollista. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen osana selvitetään hallitusohjelman mukaisesti oppisopimustyyppisen koulutuksen ulottamista myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen.

Oppisopimuskoulutus on nousussa. Se on osoittanut vahvuutensa joustavana ja varsin nopeasti työelämän tarpeisiin reagoivana koulutusmuotona. Oppisopimuskoulutuksen vahvuutena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahva painotus ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu. Tämä mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työnantajan käytettävissä lähes koko koulutusajan. Pitkäkään koulutusaika ei vaikeuta työvoiman saatavuutta.

Kun Suomen työmarkkinoilla on tulevaisuudessa pulaa osaajista ja samaan aikaan ammattirakenteen muutokset sekä teknologian nopea kehitys edellyttävät osaamisen jatkuvaa päivittämistä, työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa ja oppisopimuskoulutukselle riittää kysyntää.


Arvoisa päivänsankari, 50-vuotias Helsingin oppisopimustoimisto,

Helsingin kaupunki on ollut aina merkittävä oppisopimuskoulutuksen valtakunnallinen kehittäjä. Helsingin kaupungin ammattioppilaitoslautakunnan ensimmäinen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Viktor von Wright vaikutti merkittävällä tavalla vuoden 1923 oppisopimuslain syntymiseen. Myös Helsingin kaupungin oppisopimuskoulutuksen asiamies Jouko Toivonen oli tärkeä valtakunnallinen vaikuttaja osallistuessaan vuoden 1967 oppisopimuslain uudistamiseen.

Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunki on ollut kehittämässä oppisopimuskoulutusta, erityisesti sen laatua ja kansainvälistä yhteistyötä. Helsingin kaupunki vaikutti aktiivisesti siihen, että opetusministeriö ryhtyi jakamaan oppisopimuskoulutuksen laatupalkintoja ja ollut perustamassa valtakunnallista oppisopimuksen tiedotuslehteä "Osaajaa". Samoin Helsinki on ollut kehittämässä opetushallituksen ja kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen kanssa oppisopimusopiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa ja ulkomaan jaksoja sekä edustanut Suomea EU:n pienten ja keskisuurten yritysten laatukriteereillä toteutetussa oppisopimuskoulutuksen vertailussa.

Helsinki on myös ollut merkittävä oppisopimustyönantaja käyttäen oppisopimuskoulutusta oman henkilöstönsä ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Helsinki on ollut myös aktiivinen kehittämisaloitteiden tekijä; esimerkiksi oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamista korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen koskeva aloite päätyi hallitusohjelmaan ja on nyt selvitettävänä aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmässä.

Tämä lyhytkin kuvaus osoittaa, että nyt 50-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin oppisopimustoimisto on hyvässä iskussa. Satsaukset oppisopimuskoulutuksen valtakunnalliseen kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja laatutyöhön ovat tuottaneet hienon tuloksen. Myös Helsingin kaupungin omat toimenpiteet osoittavat, että täällä uskotaan oppisopimuskoulutukseen niin nuorten osaajien koulutuksessa kuin työelämässä jo olevan henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä. Valtiovallan puolesta haluan esittää parhaimmat onnitteluni vireälle päivänsankarille ja toivottaa menestystä myös tuleviin vuosiin työelämän osaamistarpeisiin monipuolisesti vastaavan oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä ja kehittäjänä.